9.10.2015
Suomi on aikojen kuluessa aina ollut maa, josta muutetaan muualle. Jo 1800-luvulla nälkä ja köyhyys ajoivat suomalaisia Amerikkaan. 1960- ja 1970-luvuilla yli 300 000 suomalaista muutti paremman tulevaisuuden toivossa Ruotsiin. Suomalaisten rinnalla Ruotsissa työskenteli muun muassa entisen Jugoslavian kansalaisia, kreikkalaisia ja italialaisia. He ovat kaikki osallistuneet työllään ruotsalaisen yhteiskunnan kehitykseen ja vaurastumiseen.
Suomalaisten yhteisöt Ruotsissa olivat suuret ja kiinteät. Kaikki eivät löytäneet motivaatiota uuden kielen opetteluun, jos työkaveri tai naapuri oli tarvittaessa valmis auttamaan kielen kanssa. Ruotsin viranomaiset tarjosivat tulkkausapua aina palvellessaan kielitaidottomia siirtolaisia. Siihen aikaan tukea ei annettu kotoutumiseen, vaan ajateltiin uuden yhteiskunnan avautuvan kielen oppimisen myötä. Moni myös ajatteli palaavansa kotimaahansa tilanteen parannuttua, eikä kielenopiskelua senkään vuoksi koettu tärkeänä.
Nykyään eri puolilla maailmaa lasketaan olevan yli miljoona ulkosuomalaista. Tämän päivän globaali maailma tarjoaa etenkin länsimaiden kansalaisille ja etenkin nuorille monia mahdollisuuksia lähteä melkein mihin päin maailmaa tahansa opiskelemaan tai töihin. Monet palaavat Suomeen kouluttautuneina, kielitaitoisina ja ammattitaitoisempina. Toiset jäävät pysyvästi ulkomaille.
On hyvä muistaa oman maan historia, kun arvioi ilmiöitä tämän päivän Suomessa.
Pakolaisia on enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen
Suomeen tulee tällä hetkellä paljon ihmisiä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa sotien, väkivallan, köyhyyden, eriarvoisuuden, demokratian puutteen tai korruptoituneen hallinnon takia. He toivovat löytävänsä Suomesta turvaa ja ihmisarvoista, parempaa elämää. He toivovat lapsilleen koulutusta ja terveydenhoitoa ja itselleen työtä. He ovat saaneet Suomesta etukäteistietoa sukulaisten, ystävien ja internetin kautta ja etsineet puhelimiensa sovelluksilla reitin Suomeen. Me suomalaiset voisimme olla ylpeitä siitä, että myönteinen käsitys maastamme saa ihmiset hakemaan turvaa juuri Suomesta.
Kaikki pakoon lähteneet eivät pääse määränpäähänsä saakka. Monet ovat kuolleet kulkiessaan Saharan autiomaan halki kohti Välimerta. Jos pakolaisilla ei ole ollut ihmissalakuljettajien vaatimia rahoja, heitä on pahoinpidelty, raiskattu ja jätetty kuolemaan aavikolle. Tänä vuonna jo 3 000 ihmistä on hukkunut ylittäessään Välimerta ihmissalakuljettajien merikelvottomissa aluksissa ja kumiveneissä. Ehkä parhaiten tragediaa symboloi kuva kolmivuotiaasta syyrialaisesta Alan Kurdista, jonka elottoman ruumiin meri huuhtoi Turkin rannalle.
Maailmassa on tällä hetkellä yli 60 miljoonaa pakolaista, mikä on enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Monet ovat paenneet konfliktialueiden naapurimaihin, asettaen monen maan jo valmiiksi hauraat yhteiskuntarakenteet suurelle koetukselle ja lisäten alueen poliittista jännitystä. Pakolaiset toivovat voivansa palata kotiinsa ja siksi he usein jäävät naapurimaihin odottamaan paluun mahdollisuutta. Historia kuitenkin osoittaa, että monimutkaisten kriisien ratkaiseminen on vaikeaa. Tie tarvittaviin poliittisiin sopimuksiin on pitkä ja arvaamaton. Samaan aikaan siviilien hätä ja kuolonuhrien määrä kasvaa jatkuvasti.
Punainen Risti auttaa matkan aikana ja perillä
Pakolaisille on luotava turvalliset ja lailliset reitit Eurooppaan. Ei ole inhimillistä, että ihmisten ainoa mahdollisuus päästä turvaan on vaarantaa oma henki vaarallisilla reiteillä ja ihmissalakuljettajien armoilla. Monilla mailla, myös Suomella, onkin mahdollisuus myöntää humanitaarisia viisumeja, joiden avulla ihmiset voivat laillisesti matkustaa EU-alueelle ja hakea siellä turvapaikkaa. Punainen Risti kannattaa humanitaarisia viisumeja.
Koko Punaisen Ristin liike on sitoutunut auttamaan ja suojelemaan pakoon lähteneitä ihmisiä pakomatkan aikana: satamissa, maiden rajoilla, antamalla suojaa ja järjestämällä hätämajoitusta. Punainen Risti tulee myös varmistamaan, että pakolaiset saavat matkan aikana terveyspalveluja, henkistä tukea ja mahdollisuuden löytää kadonneet perheenjäsenensä Punaisen Ristin henkilötiedustelutoiminnan kautta.
Punaisella Ristillä on mandaatti avustaa viranomaisia humanitaarisissa kysymyksissä. Työmme kohdistuu ensisijaisesti kaikista haavoittuvimpien ihmisten aseman ja olosuhteiden parantamiseen. Punainen Risti pyrkii lievittämään ihmisten kärsimyksiä yksin avun tarpeen, ei kansallisuuden, uskonnon, rodun, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman perusteella.
Kielen ja kulttuurin oppii tekemällä yhdessä
Suomen Punaisella Ristillä on yli 40 vuoden kokemus pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa ja puolesta toimimisesta. Viime kuukausina olemme vastanneet nopeasti nousseisiin turvapaikanhakijamääriin perustamalla useita vastaanottokeskuksia ja järjestämällä hätämajoitusta ympäri Suomen.
Kun ihminen on päässyt turvaan ja saanut oikeuden oleskella maassa, hän tarvitsee vielä paljon tukea kokeakseen Suomen kodikseen. Hänen pitää päästä nopeasti laadukkaaseen suomen tai ruotsin kielen opetukseen. Hän tarvitsee ystäviä ja verkostoja, joissa käyttää oppimaansa kieltä. Hänen pitää tuntea, että häntä ihmisenä, hänen kieltään ja hänen kulttuuriaan arvostetaan. Päämääränä tulisi olla, että maahan muuttaneesta ihmisestä tulee tasavertainen yhteiskunnan jäsen, joka voi antaa oman panoksensa suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin ja kehitykseen.
Suomen Punainen Risti tarjoaa vapaaehtoistoiminnan kautta uusille tulijoille, niin turvapaikanhakijoille kuin luvan saaneille, monenlaista toimintaa, jonka kautta löytää ystäviä ja erilaista harrastustoimintaa. Yhdessä tekemällä ihmiset oppivat toisiltaan ja toisistaan. Samalla karttuu kielitaito ja ymmärrys kulttuurista. Yhdessä tekeminen yhdistää eri puolilta maailmaa tulevia ihmisiä. Kun tulijat otetaan ystävyydellä vastaan, ja he tuntevat saavansa yhdenvertaisen kohtelun uudessa maassa, he tuntevat itsensä tervetulleiksi. Tämä on paras perusta onnistuneelle kotoutumiselle.
Myönteisillä asenteilla ja toiminnalla voimme auttaa uusia tulijoita tuntemaan itsensä osaksi yhteiskuntaamme.
Ann-Charlotte Sirén-Borrego
Suunnittelija, Suomen Punainen Risti