Kirjoittajan arkistot: Anna Järvinen

EAPN-Finin ja SOSTEn varjosuositukset Suomelle: köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen ryhdyttävä suunnitelmallisesti

Euroopan unionin vuotuinen ohjausjakso on edennyt vaiheeseen, jossa Suomen kansallinen uudistusohjelma on juuri julkaistu. Sitä edelsi Euroopan komission helmikuussa jokaiselle jäsenmaalle laatima maaraportti. Ohjausjakson seuraavassa vaiheessa komissio antaa maakohtaiset suositukset Suomelle kesäkuun alussa.

SOSTE ja EAPN-Fin ovat laatineet omat varjosuosituksensa komission suosituksille. Ne esittävät suosituksissaan, että Suomen on ryhdyttävä suunnitelmallisesti vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

SOSTEn ja EAPN-Finin varjosuositusten pääkohdat

  1. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on käännettävä laskuun. Se vaatii perusturvan tason korottamista ja muun muassa lisää tukea kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiperheiden kokeman köyhyyden vähentämiseen.
  2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista on huolehdittava lisäämällä resursseja koulutukseen, riittäviin palveluihin lapsiperheille ja lastensuojeluun.
  3. Työllisyyspolitiikkaan on edelleen panostettava laaja-alaisesti. Palveluiden resursseja on lisättävä ja kohdennettava uudelleen.
  4. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on toteutettava niin, että turvataan palvelujärjestelmän yhdenvertaisuus, perusoikeuksien toteutuminen ja laadukkaiden palvelujen saavutettavuus kaikille siten, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat.

Lue varjosuositukset kokonaisuudessaan:

5.3.2019 Riittääkö perusturva elämiseen?

Tiistai 5.3.2019 klo 1214
Eduskunta, Pikkuparlamentin Auditorio, Arkadiankatu 3

Ilmoittaudu 1.3. mennessä täällä. Sisääntulon yhteydessä on turvatarkastus, ota henkilötodistus mukaan.

THL tuottaa lakisääteisen perusturvan arviointiraportin neljän vuoden välein ennen eduskuntavaaleja. Seminaarissa kuullaan tuoreen 5.3. julkaistavan raportin tuloksia. Kokemusasiantuntijat ja eduskuntaryhmien edustajat kommentoivat tuloksia ja kertovat näkemyksiään siitä, mihin perusturva riittää ja miten sitä pitäisi uudistaa.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii pääekonomisti Jussi Ahokas, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.

11.50  Kahvitarjoilu

12.00 Avaussanat
kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtaja

12.10 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015-2019
tutkimuspäällikkö Jussi Tervola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

12.40  Mihin perusturva riittää ja miten sitä tulisi uudistaa?

Martin-Éric Racine, EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmä

kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr)
kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas)
kansanedustaja Suna Kymäläinen (sdp)
kansanedustaja Antero Laukkanen (kd)

kansanedustaja Mika Niikko (ps)
sivistys- ja sosiaalipolitiikan asiantuntija Terhi Peltokorpi (kesk)
talouspoliittinen sihteeri Sakari Rokkanen (kok)

13.50 Keskustelua ja kysymyksiä

14.00 Tilaisuus päättyy

KENELLE: kansanedustajille ja kansalaisille, järjestöjen ja julkisen sektorin edustajille

LISÄTIETOJA:  Anna Järvinen, 050 586 5677, anna.jarvinen@soste.fi

JÄRJESTÄJÄT: Eduskunnan köyhyysryhmä, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin ja Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea tyytymätön järjestökanteluratkaisujen täytäntöönpanon hitauteen

Sosiaalisten oikeuksien komitea tarkasteli viiden aiemmin antamansa järjestökanteluratkaisun täytäntöönpanoa Suomessa. Komitea on tyytymätön järjestökanteluratkaisujen täytäntöönpanon hitauteen Suomessa.

Vuonna 2014 komitea totesi artiklan 12 rikkomuksen, koska sosiaaliturvaetuuksien minimitaso oli liian alhainen. Komitea totesi rikkomuksen myös artiklan 13 osalta koska toimeentulotuki ja työmarkkinatuki olivat riittämättömiä. Vuonna 2016 komitea totesi artiklan 13 rikkomuksen, koska työmarkkinatuki yksin ja yhdessä muiden etuuksien (esim. asumistuki ja toimeentulotuki) kanssa ei ollut riittävä edunsaajien perustarpeiden kattamiseen.

Komitea katsoo, ettei riittäviin toimiin ole ryhdytty työmarkkinatuen nostamiseksi riittävälle tasolle yksinään tai yhdessä asumistuen kanssa. Hallitus ei myöskään ole riittävästi osoittanut, että etuudet yhdessäkään parantaisivat työmarkkinatuen saajien tilannetta.

Hallituksen tulee toimittaa päivitettyä tietoa etuuksiin tehdyistä uudistuksista lokakuussa 2019 määräaikaisraportoinnin ohessa. Samalla hallituksen tulee toimittaa esimerkkejä eri etuuksien saajista ja tyypillisistä tukiyhdistelmistä, jotta etuuksien ja tukien kokonaistasoa voidaan arvioida peruskirjan määräysten valossa.

Lue lisää Ihmisoikeuskeskuksen sivuilta.

 

SOSTE ja sosiaali- ja terveysjärjestöt muotoilivat periaatteet perusturvan kehittämiseksi

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt näkevät, että Suomessa tarvitaan perusturvan remonttia, mutta kertarysäyksellä tehtävän mylläyksen sijaan uudistus on tehtävä vaiheittain. Uudistus tulee kuitenkin aloittaa heti, koska perusturvassa on selkeitä epäkohtia. Esimerkiksi perusturvan tasoa on korotettava viipymättä.

Järjestöjen joustava perusturva nostaa ja yhtenäistää etuuksien tasoa. Lisäksi järjestelmää selkeytetään ihmisen näkökulmasta.

Järjestöt haluavat olla kehittämässä perusturvajärjestelmää sellaiseksi, että se huomioi mahdollisimman hyvin ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja joustaa tilanteiden muuttuessa. Ehdotusten lähtökohtana on luottamus ihmiseen: hänen haluunsa ja kykyynsä tehdä elämäänsä eteenpäin vieviä ratkaisuja, jotka järjestelmä mahdollistaa.

Lue lisää

22.1.2019 Mikä muuttuu sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuissa?

Tiistai 22.1.2019 klo 12-14
Eduskunta, Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksulainsäädäntö uudistuu. Tilaisuudessa kuullaan, mitä muutoksia uusi laki tuo tullessaan ja minkälaisia vaikutuksia sillä on erityisesti paljon palveluja käyttävien ja pienituloisten ihmisten näkökulmasta.

Kahvitarjoilu

12.00 Avaussanat
kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), eduskunnan kyöhyysryhmän puheenjohtaja

12.05 Asiakasmaksulain uudistuksen keskeiset muutokset
erityisasiantuntija Anne Perälahti, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

12.35  Miten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut näkyvät kirkon diakoniarahaston avustushakemuksissa
asiantuntija Tiina Saarela, Kirkon diakonia ja sielunhoito

12.45 Unelmieni asiakasmaksulaki
kehittäjä Pirkko Justander, Sininauhaliitto, esteetön mielenterveys- ja päihdetyö
Puhe kokonaisuudessaan.

13.00 Eduskuntaryhmien edustajien keskustelu

kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr)
kansanedustaja Markku Eestilä (kok)
kansanedustaja Katja Hänninen (vas)
kansanedustaja Niilo Keränen (kesk)
kansanedustaja Antero Laukkanen (kd)
kansanedustaja Riitta Mäkinen (sdp)
kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi (rkp)

vetäjinä sosiaalipoliittinen asiantuntija Jouko Karjalainen, Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto ja sosiaalipoliittinen asiantuntija Tarja Pajunen, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry

13.50 Keskustelua ja kysymyksiä

14.00 Tilaisuus päättyy

Seminaaritila on rajallinen, tule ajoissa!

KENELLE: kansanedustajille ja kansalaisille, järjestöjen ja julkisen sektorin edustajille

LISÄTIETOJA:  Anna Järvinen, 050 586 5677, anna.jarvinen@soste.fi

JÄRJESTÄJÄT: Eduskunnan köyhyysryhmä, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin ja Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto.

Anna Järvinen: Laadukkaasta köyhyysjournalismista palkitaan toimittajia eri puolilla Eurooppaa

17.5.2018

Jo kahdeksassa Euroopan maassa palkitaan toimittajia laadukkaasta köyhyyttä koskevasta journalismista. Unkarissa vapaan lehdistön kutistuminen vaikeuttaa köyhyydestä kirjoittamista. Joissain maissa palkinnot jakavaan raatiin on vaikea saada jäseniä köyhäksi leimautumisen pelossa.

EAPN-Fin jakaa vuosittain Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen journalisteille, jotka ovat tehneet juttuja kunnioittavasti sekä taloudellisia että sosiaalisia syitä analysoiden köyhyydestä ja köyhyyttä kokeneiden elämästä. Tunnustuksen saajat valitsee köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati.

Tunnustus on saanut alkunsa EAPN (European Anti Poverty Network) Itävallan verkostosta, joka on jakanut vastaavaa palkintoa vuodesta 2010. Itävallan verkosto halusi levittää palkintoa myös muihin EAPN:n kansallisiin verkostoihin. Ensimmäisessä aallossa vuonna 2016 mukaan projektiin lähtivät Suomen lisäksi Unkari, Kroatia ja Islanti. Vuonna 2017 journalistipalkintoa lähtivät kehittämään Makedonian, Romanian ja Serbian verkostot.

Edustajat näistä kahdeksasta maasta tapasivat Belgradissa 12. huhtikuuta 2018 ja kävivät läpi kokemuksia viimeisimmistä palkintojenjakotilaisuuksistaan. Kaikkien maiden journalistipalkinnossa on jotain samaa, mutta jokainen maa on tuonut palkintoon myös oman mausteensa.

Köyhyyttä kokeneiden ihmisten ääni

Eri maiden köyhyysverkostot toteuttavat journalistipalkintoa tiettyjen raamien puitteissa. Töitä kisaan voi ilmoittaa kuka vaan – vaikkakin aikataulu ja materiaalin keräämistavat vaihtelevat. Kriteerit hyvälle köyhyysaiheiselle journalismille pohjautuvat Itävallan verkoston oppaaseen ja kriteeristöön, jotka kukin maa on muokannut kansalliseen kontekstiin sopivaksi.

Keskeistä kaikissa maissa on, että palkittavat työt valitsevat ihmiset, joilla on itsellään kokemusta köyhyydestä. Tunnustukset jaetaan palkintojenjakotilaisuudessa, jossa raadin jäsenet pääsevät ääneen ja jakavat tunnustukset.

Itävallassa ehdokkaita vuosi vuodelta enemmän

Itävallassa tunnustusta on jaettu pisimpään ja kisaan ilmoitettujen töiden määrä on koko ajan kasvanut. Viimeisimpään kisaan oli ilmoitettu jo yli 50 työtä. Myös palkintojenjakotilaisuudessa oli ennätysmäärä osallistujia, paljon myös palkittujen journalistien perheenjäseniä ja kollegoita.

Islannissa palkintojenjakotilaisuus oli vasta edessä. Kaikki edellisen vuoden raatilaiset olivat halukkaita jatkamaan ja lisääkin oli ilmoittautunut. Töitä kisaan ei sen sijaan ole ehdotettu. Verkoston edustajat totesivat, että he ovat niin pieni kansa, että journalistien kiinnostuksen herättäminen vaatii henkilökohtaista kontaktointia puhelimella.

Unkarissa itsenäisen lehdistön puute estää köyhyydestä kirjoittamisen

Unkarin verkoston edustajat kertoivat, että heillä politiikka ja media ovat vahvasti sidoksissa. Tämänkeväisten vaalien jälkeen ainut itsenäinen sanomalehti suljettiin. Valtion lehdet eivät saa kirjoittaa köyhyydestä.

Kokouksen kanssa samana päivänä oli julkistettu lista valtion vihollisista, ja sieltä löytyi monia toimittajia. Yksi palkinnon saanut juttu olikin Romanian puolella toimivasta lehdestä, jonka kirjoitus käsitteli köyhyyttä Unkarissa.

Naistenlehtien asema köyhyyden käsittelyssä on tullut tärkeämmäksi, koska ne voivat kirjoittaa eri aiheista vapaammin. Unkarin verkoston edustajilla huolena on, löytyykö kisaan enää laadukkaita juttuja köyhyydestä.

Kroatiassa kisassa enimmäkseen tv- ja radio-ohjelmia

Kroatiassa kisaan oli ilmoitettu enimmäkseen tv- ja radiojuttuja, kun taas Suomessa lähes kaikki kisaan ilmoitetut työt olivat printti- tai verkkomedioista. Kroatiassa palkintojenjako herätti laajasti kiinnostusta ja muun muassa suurin kansallinen media kirjoitti palkinnosta.

Romaniassa, Makedoniassa ja Serbiassa tunnustus jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Romaniassa juttuja kisaan oli ilmoitettu vähän, vain kymmenen. Raadin toisen tapaamisen jälkeen niitä koetettiin kerätä vielä lisää, mutta ehdotuksia ei yrityksestä huolimatta saatu enempää.

Romaniassa, kuten Kroatiassakin, on käytössä lomake, johon kisaan ilmoitetusta jutusta ja toimittajasta on täytettävä lyhyt esittely ja perustiedot. Tämä varmastikin karsii jonkin verran mukaan ilmoitettavien juttujen määrää verrattuna esimerkiksi Itävallan ja Suomen käytäntöön, jossa esittelyä toimittajasta ei tarvitse tehdä.

Köyhäksi leimautumisen pelko estää raatiin tulemista

Makedoniassa oli hankaluuksia saada köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati kasaan. Ihmiset eivät halunneet tulla leimatuiksi köyhiksi. Viisi edustajaa raatiin kuitenkin löytyi eri järjestöjen kautta. Myös yhteisiä tapaamisaikoja oli vaikea löytää pitkien välimatkojen takia ja siksi, että kaikki raadin jäsenet olivat töissä. Verkoston jäsenet totesivat tämän kertovan työssäkäyvien köyhyyden yleisyydestä.

Myös Serbiassa kaikki raadin jäsenet olivat töissä käyviä köyhiä. Miehiä oli vaikea saada raatiin, koska he kokevat köyhyyden vielä leimaavampana kuin naiset.

Serbian verkosto oli positiivisesti yllättynyt toimittajien myönteisestä asenteesta palkintoa kohtaan. Palkinnon voittaneet toimittajat jakoivat aktiivisesti tietoa omasta palkitsemisestaan Facebookissa ja kilpailu sai näin näkyvyyttä, vaikka palkintojenjakotilaisuuteen ei osallistunut kovin paljon ihmisiä.

Huoltaja-säätiö mukaan tukemaan laatujournalismia köyhyydestä

Suomessa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus jaettiin marraskuussa 2017 toisen kerran. Tunnustuksen sai Jani Kaaron blogi blogi ”Paraneeko köyhyys rahalla?”. Lisätietoa tunnustusten jaosta löytyy täältä.

Vuoden 2018 tunnustuksen saajaksi voi ilmoittaa juttuja 2.11.2018 mennessä. Huoltaja-säätiö myöntää tänä vuonna tunnustuksen saajalle 1 000 euron palkinnon. Säätiö haluaa näin tukea köyhyyttä käsittelevää laatujournalismia.

Jatkossa köyhyysaiheista journalistipalkintoa on tarkoitus levittää myös muihin EAPN:n jäsenverkostoihin. Jäsenverkostoja on 31 maassa. Myös Euroopan tasoisen journalistipalkinnon luomista on verkostoissa jo alettu pohtia.

Anna Järvinen
EAPN-Finin hallituksen jäsen