Kirjoittajan arkistot: Erja Saarinen

Anni Alatalo ja Katri Jaalamaa

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus lasten eriarvoistumista käsittelevästä artikkelista

Kuvassa Anni Alatalo (vas.) ja Katri Jaalamaa.
Kuva: Satu Kemppainen

Tämän vuoden Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on annettu Helsingin Sanomien toimittajille Anni Alatalolle ja Katri Jaalamaalle ”Ei samalta viivalta” -artikkelista. Se on julkaistu ensimmäisen kerran Meidän perhe -lehdessä. Köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati päätti tunnustuksen saajasta.  Tunnustus jaettiin 24.11.2020.

EAPN-Fin jakaa tunnustuksen vuosittain toimittajille, jotka ovat tehneet juttuja köyhyydestä taloudellisia ja sosiaalisia syitä analysoiden ja köyhyyttä kokeneita ihmisiä kunnioittaen. Se on jaettu vuodesta 2016. Raatiin kuuluivat Raija Puumala, Irene Roivas, Aino Taipalus ja Anne Tyni.

Ehdokkaita saa esittää kuka vaan. Tänä vuonna niitä kertyi 34. Ehdolle esitettiin myös joitain muiden kuin toimittajien tekemiä kirjoituksia. Mukana ei tänä vuonna ollut yhtään tv-ohjelmaa ja radio-ohjelmiakin oli vain yksi.

Konkretiaa lasten eriarvoistumisesta

Raati perustelee ”Ei samalta viivalta” -artikkelin palkitsemista aiheen tärkeydellä: Se tuo monesta näkökulmasta esiin vanhempien aseman vaikutuksen lasten tulevaisuuteen, minäkuvaan ja mahdollisuuksiin kokea itsensä aktiivisiksi osallistujiksi yhteiskunnassa työssä ja sosiaalisessa elämässä.

Koulutus- ja sosiaalialan leikkaukset haittaavat vieläkin niitä, joilla on eniten tarvetta palveluille. Myös lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien työ vaikeutuu. Artikkeli avaa sitä, miten eriarvoistumiskehitys näkyy lasten ja näiden ammattilaisten arjessa.

Artikkeli on laaja-alainen, mitä raati pitää sen suurimpana ansiona. Se on selkeä, sujuvaa luettavaa. Ajassa ei mennä ihan kehdosta hautaan, vaan rajaus tehdään synnytysosastolta aikuiseksi kasvamiseen.

Raati on ilahtunut siitä, lapsiperheköyhyyttä ja lasten eriarvoisuutta käsitellään monissa artikkeleissa. Yrjö Raution kolumni Helsingin Sanomissa tiivistää olennaisen: ”Köyhyys pilaa lapsuuden, eikä koulutus toimi sosiaalisen nousun moottorina entiseen tapaan”.

Myös koronakriisin vaikutuksia käsitellään ehdolla olleissa jutuissa eniten lapsiperheiden ja nuorten näkökulmasta, muun muassa Kirsi Jääskeläisen artikkelissa Iltasanomissa ”Korona iskee kipeästi Suomen lapsiin ja nuoriin”. Asunnottomien koronaepidemian vuoksi vaikeutunut tilanne ja ruoka-avun ja toimeentulotuen tarpeen kasvu ovat lisäksi esillä.

Digiköyhyys ja köyhyyden vaikutukset ihmissuhteisiin uusia teemoja

Raati päätti, ettei se jaa tänä vuonna kunniamainintoja, mutta haluaa nostaa esiin artikkeleita, jotka tuovat esiin tärkeitä uusia näkökulmia:

Oona Mynttisen Ylelle tekemässä jutussa nostetaan esiin digiköyhyys: puoli miljoonaa suomalaista pelkää syrjäytyvänsä, koska heillä ei ole varaa digilaitteisiin tai taitoa käyttää niitä. Tämä ongelma on korostunut keskellä koronakriisin digiloikkaa.

Toinen uusi näkökulma on köyhyyden vaikutukset ihmissuhteisiin. Asiaa sivuttiin useammissa jutuissa. Muun muassa Auli Viitalan artikkeli ”Onko minulla enää varaa rakastua?” Kotivinkissä avaa köyhyyden vaikutuksia parisuhteeseen. Kira Gronowin artikkeli Helsingin Sanomissa taas käsittelee erossa köyhtymistä.

Palveluseteli voi tuoda yllätyksen

Palveluseteleitä on otettu käyttöön monissa palveluissa, muun muassa helpottamaan hoitoon pääsyä. Tuomo Mäenpään Ylelle tekemässä jutussa ”Köyhä kunta meni vanhusten kukkarolle” käsitellään sitä, miten kunnan päätös laskea palvelusetelin arvoa palveluasumisessa kasvattaa yllättäen ikäihmisten hoivamenoja useammalla sadalla eurolla kuukaudessa.

Raati toivoo, että tällaista ihmisiä laajasti koskevaa palvelutuotannon muutosta, jollainen palvelusetelin käyttöönotto on, käsiteltäisiin vastaisuudessa laajemmin niin asiakkaiden, palveluntuottajien kuin vaikkapa julkisen puolen menojen näkökulmasta.

Analyysiä köyhyyteen vaikuttavista rakenteista

Ylipäänsä raati toivoo laajempia tarkasteluita rakenteista ja asioista, jotka pitävät köyhyyttä yllä. Tällainen kysymys on muun muassa asumisen kalleus. Köyhyyttä kokevia ihmisiä ”auttamassa” on monia toimijoita, mutta köyhyys ei silti vähene, miksi.

Monissa köyhyyttä käsittelevissä jutuissa toistuu samantapainen kaava: esitellään köyhyyttä kokevan ihmisen tilanne ja sitä selittämään haastatellaan tutkijoita, järjestöjen edustajia, päättäjiä. Raati toivoisi, ettei kaikkia juttuja tehtäisi yksilön kautta, sillä tällainen käsittely voi estää vastaanottajaa ymmärtämästä, että kyseessä on vahvasti myös rakenteellinen ongelma.

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on taiteilija Helena Korkan teos ”Hyvä kello kauas kuuluu”. Lisäksi tunnustuksen saaja saa Huoltaja-säätiön tuhannen euron stipendin.

Erja Saarinen

Kirjoittaja on toiminut Kunnioittavasti köyhyydestä -raadin sihteerinä.

Köyhyyttä käsitteleviä lehtiotsikoita

Ehdokkaat koossa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi

EAPN-Fin jakaa tänä vuonna jo viidettä kertaa tunnustuksen laadukkaista köyhyyttä koskevista artikkeleista, kolumneista, nettijutuista, radio- tai tv-ohjelmista. Tänä vuonna toimittajien tekemiä juttuja ehdotettiin mukaan 34. Lisäksi ehdolle esitettiin muiden kuin toimittajien kirjoittamia kolumneja ja yksi pääkirjoitus. Tunnustuksen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati.

Lapsiperheköyhyys on kestoaihe

Tänä vuonna eniten käsiteltiin lapsiperheköyhyyttä, etenkin koronakriisin vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Tämä aihe on ollut paljon esillä myös aiempina vuosina.

Raadin ensituntuman perusteella tänä vuonna juttujen yksi uusi näkökulma on köyhyyden vaikutus ihmissuhteisiin: Yhden artikkelin otsikko kysyy Onko minulla enää varaa rakastua?

Julkkis tuo köyhyydelle näkyvyyttä, mutta millaista

Mukana on kaksi juttua, joissa julkisuuden henkilö kuvaa köyhyyttään. Seitsenottelija Maria Huntington kertoo lapsuuden perheensä köyhyydestä, elokuvaohjaaja Markku Pölönen taas putoamisesta rikkaudesta köyhyyteen.

Raatilaiset totesivat, että julkkis tuo näkyvyyttä köyhyydelle, mutta se ei välttämättä paranna köyhän ihmisen asemaa. Jutun lukija ehkä ajattelee vain sitä julkkista, ei muita köyhyyttä kokevia.

Toisaalta, koska julkkis kerää katseet ja huomion, heitä tarvitaan asian nostamiseksi esille. Julkkishaastattelu voi myös kertoa siitä, että köyhyyteen voi pudota kuka tahansa – ei ole niitä ja meitä.

Raatilaiset totesivat, että joka tapauksessa on rohkeaa tulla kertomaan julkisuuteen köyhyydestä. Siitä oli erilaisia näkemyksiä, vahvistaako ulostulo rakenteellisen ongelman esille tuloa vai tukeeko se sellaista ajattelua, että kyseessä on yksilön ongelma.

Tunnustus jaetaan webinaarissa 24.11.

Ehdokkaita voivat ilmoittaa niin toimittajat itse kuin kuka tahansa muukin, joka arvioi ehdotuksensa olevan tunnustuksen kriteerien mukainen. Ehdotus piti tehdä 2.11.2020 mennessä.

Tunnustus jaetaan webinaarissa tiistaina 24.11.2020 kello 15. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta siihen pitää ilmoittautua.

Lue lisää Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksesta

Ilmoittaudu Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen jakotilaisuuteen

Kunnioittavasti köyhyydestä -ehdokkaat 2020

Suluissa ehdolle esitettyjä tekstejä, jotka eivät ole toimittajien kirjoittamia

Ville Vanhala, Seura 29.12.2019
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on huolissaan perusturvan liian alhaisesta tasosta: ”Valtion velvollisuus on huolehtia siitä, että kukaan ei joudu leipäjonoon”

Hannele Muilu, Yle 20.1.2020
Kasvava joukko suomalaisia ei elä palkallaan – Myyjänä työskentelevä Mari Laasio sinnitteli kaverien vipeillä ulosottoon asti

Sanna Inkinen, Uutissuomalainen 25.1.2020
Uutisanalyysi: Moni köyhyysmittari osoittaa väärään suuntaan – miksi yksi ostaa viimeisillä rahoillaan limsaa ja toinen reissaa velaksi?

Heidi Hagelin, Iltasanomat 26.1.2020
STM:n ylimmältä virkamieheltä kova näkemys nyky-Suomen järjestelmästä: vähävaraisemmat lapsiperheet saavat huonompaa palvelua kuin muut

Kira Gronow, Helsingin Sanomat 13.2.2020
Erossa köyhtyneet

(Sami Pirkola (professori) Tiedepääkirjoitus, Lääkärilehti 14.2.2020
Tekeekö köyhyys sairaaksi, vai sairaus köyhäksi?)

(Auli Viitala, Yle 30.4., 17.6., 28.7., 14.9. ja 15.10.2020 – kolumnisti ”syrjäytynyt kirjoittelija”
Rakastan rahaa
Median käyttö on luokkakysymys
Maksettua rakkautta
Köyhällä meni hermot, kun koulussa kinutaan rahaa
Politiikkaan lisää ruumista!)

Anni Alatalo, Katri Jaalamaa, Helsingin Sanomat 15.4.2020
Ei samalta viivalta

Maija Elonheimo, Brysselin kone, Yle 22.4.2020
Miten synkkiä aikoja taloudella on edessä, Tuomas Malinen?

Kirsi Jääskeläinen, kuvat: Antti Hämäläinen, Iltasanomat 26.4.2020
Korona iskee kipeästi Suomen lapsiin ja nuoriin, lue 10 vaikutusta – ”Ei ole ennen nähty”

Anu-Elina Ervasti, Helsingin Sanomat 25.5.2020
Koronakriisi iski etenkin pienituloisten perheiden lapsiin – yli neljännes kertoo kyselyssä voivansa huonosti

Pekka Moliis, Taloussanomat/Iltasanomat 27.5.2020
Seija saa eläkettä 834 e/kk: ”Viimeinen viikko pitää aina pärjätä lähes ilman rahaa”

Antero Eerola, Seura 31.5.2020
Velkakierre vie eläkeläisiä

Pauli Juusela, teksti, Antti Rintala kuvat, Kirkko ja Kaupunki 5.6.2020
”Meille sanottiin, että saatte auttaa köyhiä, mutta ette kysyä, miksi he ovat köyhiä” – Piispa Kaisamari Hintikka puolustaa tiukasti kirkon oikeutta osallistua arvokeskusteluun


Tanja Kröger, Yle 13.6.2020
Kymppi tilillä ja kuusi lasta ruokittavana – Yle seurasi kuukauden ajan, millaista on köyhän suurperheen äidin elämä Suomessa

Oona Mynttinen, Yle 3.9.2020
Yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia – puoli miljoonaa suomalaista pelkää syrjäytyvänsä, koska heillä ei ole varaa digilaitteisiin tai taitoa käyttää niitä

Tuomo Mäenpää, Yle 27.8.2020
Köyhä kunta meni vanhusten kukkarolle – palvelusetelin arvon lasku tuli omaisille yllätyksenä Laihialla: ”Rahat loppuu”

Jenni Kleemola, Me Naiset 1.9.2020
”Kitkuttelen mieluummin kivuissa kuin lakkaan syömästä” – nyt puhuvat naiset, joilla ei ole varaa lääkäriin

Marita Ahlgren, Rauhan Tervehdys, seurakuntien verkkomedia 2.9.2020
Kun tulotaso romahti, Virpi Sillanpää-Posio häpesi – nyt hän tietää, että kenestä tahansa voi tulla köyhä

Pauliina Grönholm, Helsingin Sanomat 5.9.2020
Oma koti löytyi

Markus Heikkilä, Suomenmaa 11.9.2020
Perheen kasautuva huono-osaisuus näkyy lapsissa pitkään – Ilmaiset harrastukset voivat tasoittaa tietä köyhille lapsille

Jelena Leppänen, Yle 18.9.2020
Äidin uhraukset herkistävät Maria Huntingtonin vuosien jälkeenkin

Laura Kosonen, Yle 19.9.2020
Elokuvaohjaaja Markku Pölönen menetti kerralla kodin, elannon ja itsetunnon

Elina Jämsén & Joel Kanerva, Yle 30.9.2020
Nuoret maksavat kovaa hintaa koronasta: Yli 11 000 joutui turvautumaan kesällä toimeentulotukeen Helsingissä – ja erot kaupunginosien välillä ovat hurjat

Paavo Teittinen, Kuvat: Sami Kero, Helsingin Sanomat 27.9.2020
Jotain mätää metsässä

Inka Töyrylä, Sanomalehti Uusimaa 3.10.2010
Mies ja koira herättivät porvoolaisten huomion somessa, jossa syntyi suuri halu auttaa – ”Ei sitä olisi arvannut, että viisikymppisenä joutuisi kadulle”
Porvoossa ei ole minkäänlaista yömajatoimintaa – suurin osa kodittomista majailee tuttavien luona, osa nukkuu paljaan taivaan alla

Päivi Köngäs, Yle 12.10.2020
Minna Rautio puhuu köyhyydestään julkisesti, sillä harva tekee niin: ”Oivalsin, että kaikki ei olekaan omaa syytä, vaan myös systeemissä on vikaa”

Emilia Korpela, Yle 12.10.2020
Leipäjonojen piti olla väliaikainen tuki, mutta ruoka-apua tarvitsee yhä suurempi joukko – tutkijat kertovat, kuinka köyhyys nujerretaan

Saana Sjöblom-Hasselblatt, Yle 15.10.2020
Syysloma on köyhälle kaikkea muuta kuin piristys – viiden lapsen yksinhuoltaja: ”Ruokajakelu kutsuu taas, kun koulu on kiinni koko viikon”

Timo Kiiski, Iltalehti 16.10.2020
Kodittomat. Tällaista on olla koditon nainen Helsingissä

Timo Kiiski, Iltalehti 17.10.2020
Juhalla oli miljoonien markkojen puhelinmyyntifirma – nyt hän asuu paperittomien hätämajoituksessa

Heini Särkkä, Iltasanomat 21.10.2020
Kun Tove, 19, oli lapsi, hän söi aamu­palaksi näkki­leipää ja sai vain haaveilla juustosta tai hedelmistä – näin perheen köyhyys koettelee lapsia

Yrjö Rautio, Helsingin Sanomat 23.10.2010
Köyhyys pilaa lapsuuden, eikä koulutus toimi sosiaalisen nousun moottorina entiseen tapaan

Pauliina Ainasoja, MTV Live 24.10.2020
Eliisa, 67, taisteli työkyvyttömyyseläkkeestään liki 20 vuotta – Kela ja vakuutusyhtiö pistivät hanttiin, vaikka nainen kärsii synnynnäisestä selkäviasta

Elina Kilpinen, kuvat: Anna-Katri Hänninen & Elina Siira, Kotivinkki

Elina Kilpinen – Köyhyyteen Pudonneet – Kotivinkki 0820

Auli Viitala, Kotivinkki

Auli Viitala – Onko Minulla Enää Varaa Rakastua Kotivinkki 2120

(Raisa Omaheimo, Yle 26.10.2020 – teatterintekijä)
Keskiluokkainen terapeutti ei ole paras kaikille)

Erja Saarinen

Mies kävelee pimeästä porttikongista kohti valoa ja kadun vilskettä.

Sosiaaliturvakomitean työ etenee – sitä voi seurata webinaareissa

Sosiaaliturvakomitean työ on edennyt: Ensin selviteltiin sosiaaliturvan monimutkaisuutta. Parhaillaan arvioidaan ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen toimivuutta. Komitean jaostot valmistelevat kustakin teemasta materiaalia komitealle.

Työtä voi lähiaikoina seurata kolmessa kaikille kiinnostuneille avoimessa webinaarissa, kunhan muistaa ilmoittautua.

Nopeasti eroon ”tarpeettomasta” monimutkaisuudesta

Komitea käsitteli sosiaaliturvan monimutkaisuutta kokouksessaan 2.11. Jaostojen selvitystyön mukaan näyttää siltä, että vain osa monimutkaisuudesta on ”tarpeetonta”. Yleensä monimutkaisuuden taustalla ja perusteena on tavoite kohdentaa etuus halutulla tavalla tai jokin muu arvovalinta.  

Komitean puheenjohtaja Pasi Moisio THL:stä avaa asiaa kolumnissaan Hyvä paha monimutkaisuus – Sosiaaliturvan monimutkaisuuden kolme kerrosta.

Komitea päätti käyttää etuuslainsäädännöstä johtuvan monimutkaisuuden selvittämisessä kolmikerroksista mallia, jossa ongelmat on jaettu seuraavasti:

a. ”Tarpeeton” monimutkaisuus
b. Etuuksien halutusta kohdentamisesta aiheutuva monimutkaisuus
c. Sosiaaliturvan perusrakenteista juontuva monimutkaisuus.

Osa ongelmista voitaisiin ratkaista ilman lainsäädännön muutoksia, osa ratkaisuista edellyttää lakimuutoksia. 

Komitea pyrkii ratkomaan selvitystyössä mahdollisesti löytyvät ”tarpeettoman” monimutkaisuuden ongelmat sosiaaliturvan kokonaisuudistusta nopeammalla aikataululla. Se nosti esiin muun muassa tiedonkulun haasteet sellaisena toimeenpanon monimutkaisuutena, jota voitaisiin vähentää, kunhan tietosuoja otetaan huomioon.

Ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen vaikeaselkoista ja hankalasti ennakoitavissa

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmia molempiin esillä oleviin ongelmiin on koonnut erityisasiantuntija Anna Järvinen SOSTEsta. Hän on komitean asumisen jaoston jäsen.

Järvinen kirjoittaa SOSTEblogissa, että ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on vaikeaselkoista. Ihmiset eivät aina tiedä, miten tulot vaikuttavat etuuksiin. Eri etuudet käyttäytyvät eri tavoin suhteessa ansiotuloihin. Moni pienituloinen saa useampaa etuutta yhtä aikaa, ja siksi pienten työtulojen vaikutusta etuuksiin on vaikea ennakoida.

Tulojen ja etuuksien parempi yhteensovittaminen vaatisi muun muassa etuuksien määräytymisperusteiden selkeyttämistä ja yhtenäistämistä, tukien määrittelyä reaaliaikaisemmin ja maksatuskatkosten välttämistä.

Työn etenemiseen voi perehtyä webinaareissa

Sosiaaliturvauudistuksen tilanteesta kuullaan SOSTEn webinaarissa
Sosiaaliturvauudistus on käynnistynyt – missä nyt mennään? 12.11. Se on kaikille kiinnostuneille avoin, mutta mukaan pitää ilmoittautua.

Sosiaaliturvauudistusta käsittelee myös Monimuotoiset perheet -verkoston webinaari 18.11. Sen aiheena on Kenen sosiaaliturva?

Tietoa Sosiaaliturvakomitean työn etenemisestä on laajasti sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla. Sieltä löytyvät muun muassa linkit komitean yleisölle avoimiin webinaareihin. Seuraavaksi on tulossa 26.11. tilaisuus vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdista otsikolla Lapsen kaksi kotia.

Tietoa Sosiaaliturvakomitean työn etenemisestä sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla

Erja Saarinen

Kokoushuoneessa EAPN-Fin-verkoston yleiskokousosallistujia vuonna 2019

EAPN-Finin yleiskokous verkkokokouksena 24.11.2020

EAPN-Finin yleiskokous järjestetään tiistaina 24.11.2020 kello 11-13 Zoom-verkkoalustalla. Kokous päättää verkoston toimintapolitiikasta, käsittelyssä on muun muassa verkoston strategia vuosille 2021-23.

EAPN-Finin sääntöjen mukaan yleiskokouksessa käsitellään edellisvuoden tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tulevan vuoden budjetti ja toimintasuunnitelma sekä valitaan hallituksen jäsenet erovuorossa olevien tilalle.

Kokouksessa puheoikeus ja äänivalta on verkoston jäsenten valtuuttamilla edustajilla, mutta muuten kokous on avoin kaikille köyhyyden vastaisesta työstä kiinnostuneille. Kokouksen alkuun tulee alustus ajankohtaisesta aiheesta. Puhuja varmistuu myöhemmin.

Zoom-kokousta varten osallistuja ei tarvitse erillistä ohjelmaa

Kokous järjestetään Zoom-verkkokokoustyökalulla. Se toimii nettiselaimen kautta, mitään erillistä ohjelmaa ei tarvitse asentaa. Nettiselaimena pitää käyttää joko Firefoxia tai Google Chromea, Internet Explorerilla kokoustyökalu ei toimi.

Kokoukseen pitää ilmoittautua. Ilmoittautumisen vahvistusviestissä on osallistumislinkki kokoukseen. Se lähetetään ilmoittautuneille uudestaan vielä kokousaamuna, tiistaina 24.11.

Ilmoittaudu EAPN-Finin yleiskokoukseen 24.11.2020

Euroopan kartta, jossa näytetään seitsemän maata kuvakkein.

Video kertoo Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksesta seitsemässä maassa

Toimittajille eri Euroopan maissa annettavista Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksista on tehty kansainvälinen video. Se kertoo köyhyyttä koskevasta journalismista seitsemässä maassa. Tunnustus annetaan toimittajille artikkeleista tai ohjelmista, joissa köyhyyttä on käsitelty laajasti sen sosiaalisia ja taloudellisia syitä analysoiden ja köyhyyttä kokeneiden ihmisten näkökulmia kunnioittaen.

Itävallasta muualle Eurooppaan

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on lähtöisin Itävallasta. Itävallan köyhyysverkosto Die Armutzkonferenz on palkinnut toimittajia vuodesta 2010. Tätä nykyä sitä jaetaan lähes kymmenessä Euroopan maassa. Tunnustuksen saajan päättää köyhyyttä kokevista ihmisistä koostuva raati. Ehdokkaita tunnustuksen saajaksi voi esittää kuka vaan. Suomessa tunnustus jaetaan tänä vuonna viidettä kertaa.

Eri maissa ehdokkaiden arviointiin ja tunnustuksen jakamiseen osallistuvat vapaaehtoiset ja järjestöjen työntekijät ovat yleensä tavanneet vuosittain jossain tunnustuksen jakavista maista. Tänä vuonna oli tarkoitus tavata Unkarissa maaliskuussa, mutta tapaaminen peruuntui koronapandemian vuoksi. Sen sijaan päätettiin tehdä yhteinen video, jossa kerrotaan tunnustuksesta eri maissa.

Videolla ovat Suomen lisäksi mukana Itävalta, Kroatia, Pohjois-Makedonia, Romania, Serbia ja Unkari. Tunnustuksen jakavista maista puuttuvat ainakin Islanti ja Portugali. Tunnustuksen kansainvälinen ryhmä on suunnitellut myös eurooppalaisen tunnustuksen jakamista tulevaisuudessa.

Videolla raadin jäseniä, toimittajia, koordinaattoreita

Monissa maissa tunnustuksenjakotilaisuuden vuonna 2019 julkaistuista journalistisista töistä piti olla tämän vuoden alussa. Nopeasti pahentuneen koronatilanteen vuoksi osassa maista tunnustuksenjako jäi tämän vuoksi järjestämättä ja videolla esitellään vain seitsemän maan tunnustukset vuodelta 2019. Jokaisesta maasta kuullaan yhtä raadin jäsentä, raadin työskentelyn ja tunnustuksen jaon järjestelyiden koordinaattoria ja palkittua toimittajaa.

Suomesta Kansalaistoimintaryhmän koordinaattori Jaana Saikkonen kertoo raadin jäsenenä, miksi hän pitää tunnustusta tärkeänä. Viime vuonna palkituista toimittajista Seppo Heikkinen Ylestä kertoo köyhyystilastoja käsitelleen laajan juttunsa synnystä. Heikkinen sai tunnustuksen Köyhyyden anatomia -juttukokonaisuudesta yhdessä tuottaja Sami Kieksin kanssa. Kieksi oli tehnyt kokonaisuuteen videoita köyhyyttä kokeneiden ihmisten tilanteista. Suomen osuuden videoon on kuvannut ja leikannut Jouko Vatanen.

Katso kansainvälinen video. Se on tekstitetty englanniksi.

Journalism Prize for Respectful Reporting on Poverty -video

Köyhyyttä kokeneita ihmisiä ryhmäkuvassa kasvomaskit päässä päättäjien kanssa yhteisessä keskustelutilaisuudessa 21.10.2020

Kohtuuttomia tilanteita ja byrokratiamyllyjä – köyhyyttä kokeneet ihmiset ja päättäjät etsivät yhdessä ratkaisuja

Kuva: Jouko Vatanen

Köyhyyttä kokeneita kansalaisia ja eduskunnan päättäjiä kohtasi 21. lokakuuta. Köyhyyttä kokeneet toivat esiin palvelujärjestelmän puutteita ja tilanteita, joissa ihmisen on oikeastaan mahdotonta toimia oikein. Näihin tilanteisiin etsittiin yhdessä mahdollisia ratkaisuja.

Pienryhmissä käsiteltiin viiden ihmisen tarinaa etuuksien ja palveluiden viidakossa. Yksi yleinen mahdoton mahdoton tilanne on se, kun vuokra ylittää toimeentulotuessa hyväksytyn tason, mutta halvempi vuokraisia asuntoja ei ole tarjolla. Silti asiakasta vaaditaan muuttamaan kodistaan.

Miksi työttömälle esitetään vaatimuksia, jos TE-palvelut eivät toimi?

Tilaisuudessa pohdittiin myös tilanteita, joissa jatkuvasti tarjotaan asiakkaan kannalta vääränlaista työllisyyspalvelua, joka ei auta häntä työllistymään. Miksi esimerkiksi ulkomaalaistaustainen ei saa tarvitsemaansa ruotsin kielen kurssia, jotta pystyisi hakemaan valtion virkoihin. Miksi TE-toimisto ei voi edistää molempia kotimaisia kieliä?

Miksi työtöntä vaaditaan toimimaan tai häntä rangaistaan karenssein, jos TE-palvelut eivät pysty tarjoamaan järkeviä koulutuksia tai jos työnantajat eivät palkkaa tietyn iän ylittäneitä.

Byrokratia tuntuu suurelta möykyltä

Kaikille tarinoille oli yhteistä, ettei apua saa nopeasti tai oikea-aikaisesti silloin, kun sitä tarvitsisi. Odottaminen epävarmuudessa ja hankalasti kirjoitetut päätökset, joita ei itse edes ymmärrä, kasvattavat ahdistusta. Byrokratia tuntuu suurelta möykyltä. Lopulta pelkää avata kirjekuoria tai vastata puhelimeen. Ahdistuneisuus on silloin jokapäiväinen tunne.

Näin tarinansa kertonut Potilas K kuvaa byrokratiahelvetiksi kokemaansa tilannetta:

Koin erittäin kovaa stressiä ja ahdistusta enkä kyennyt nukkumaan kunnolla kuukausiin. Jouduin käyttämään kaiken kapasiteettini valtavasta byrokratiamyllystä selviytymiseen toisten avun varassa.

Väärässä lokerossa järjestelmässä

Potilas K on joutunut pyörimään järjestelmän väärässä lokerossa vuosia: hänellä juridinen asema – työtön työnhakija – ei vastaa terveydentilaa. Tästä seuraa hänen mukaansa byrokratiahelvetti ja köyhyys. Köyhyyden ja sairauden yhdistelmä on piinallinen. Sen tämäkin tilaisuus näytti selvästi.

Potilas K on siinä mielessä hyvässä asemassa, että hän saa sairauteensa kuntoutusta ja myös vammaispalveluita. Hän ei kuitenkaan saa rauhaa keskittyä kuntoutukseen, koska vakuutuslääkäreiden mielestä hän on työkykyinen. Kuitenkaan hänen kätensä eivät sairauden vuoksi toimi ja hän tarvitsee henkilökohtaisen avustajan jo pystyäkseen tekemään etuushakemuksia, ylipäänsä jotain tekstiä. Hyvänä asiana hän toi esiin mahdollisuuden hakea Kelan etuuksia puhelimitse. Monenlaisia asiointikanavia tarvitaan.

Potilas K on kokenut vakuutusoikeuden kohtuuttomaksi. Se on vinoutunut torjumaan ”turhia” hakemuksia eikä sen päätöksistä ole valitustietä korkeimpaan oikeuteen.

Tosiallisesti työkyvyttömien vuosikausia kestävä ristiriitainen pompottelu on järjetöntä julkistaloudelle ja ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.

Sairauspäivärahaa niin kauan kuin on sairas

Potilas K:n tarinan pohjalta nousi yhtenä ratkaisuna esiin se, että sairauspäivärahaa voisi saada niin kauan kuin sairastaa. Tämä helpottaisi monien asemaa. Nyt kun sairauspäivärahakausi päättyy, ihminen siirtyy eläkepuolelle kuntoutustuelle, vaikka hänellä itsellään olisi tavoitteena palata työmarkkinoille.

Kuntoutustuki pitäisi saada erilleen työeläkejärjestelmästä, kohdistumaan selvästi kuntoutukseen. Tärkeää olisi myös turvata kuntoutuksen saaminen ja sen jatkuvuus siihen asti, että sen tavoitteet saavutetaan.

Esille nousi myös se, että työttömyysturvaan tarvitaan lisää sellaisia elementtejä, joiden turvin voisi tehdä pieniä töitä ilman, että joutuu kohtuuttomiin tilanteisiin: on hyvin tärkeää pysyä jotenkin mukana työmarkkinoilla. Nyt jos Potilas K tekisi kuntoutuksen lomaan jonkin pienen tehtävän, työttömyysturva uhkaisi katketa, ja taas oltaisiin byrokratiakriisissä: olisi tehtävä lisää hakemuksia ja selvityksiä, joiden tekemiseen tarvitaan taas enemmän avustajan apua.

Vastuuvirkailija yhtenä ratkaisuna

Yhteinen toivomus helpottaa avun saantia monisyisiin ongelmiin oli niin kansaedustajilla kuin köyhyyttä kokeneilla ja järjestöedustajilla, että tarvitaan vastuuvirkailija, jolla on kokonaisvastuu asiakkaan tilanteen edistämisestä ja seuraamisesta. Hän olisi ikään kuin asiakkaan asianajaja. Kuinka paljon rahoja säästettäisiin, jos tarjottaisiin oikea-aikaista ja laadukasta palvelua sen sijaan, että asiakkaita pompotellaan byrokratian rattaissa vuosikausia?

Yksi keino parantaa palveluita olisi köyhyyttä kokeneiden ihmisten asiantuntemuksen hyödyntäminen niiden kehittämisessä.

Tilaisuuden videotervehdyksellä aloittanut sisäministeri Maria Ohisalo korosti, että köyhyyttä on ymmärrettävä sen kaikissa muodoissa, jotta yhteiskuntamme kompastuskivet löydetään.

Hän kiitti ihmisiä tarinansa jakamisesta: Muutoksen on tapahduttava teidän lähtökohtanne huomioiden, ei ylhäältä käsin.

Tilaisuuteen osallistui kolme kansanedustajaa ja kuusi avustajaa, muun muassa työministerin erityisavustaja. Tilaisuuden järjestivät Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, Kuka kuuntelee köyhää -verkosto ja Työttömien Keskusjärjestö.

Leena Valkonen ja Erja Saarinen

Tutustu köyhyyttä kokeneiden tarinoihin

Köyhyyttä kokeneiden tarinat – Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä 21-10-2020

Elisa taisteli työkyvyttömyyseläkkeestään liki 20 vuotta – MTV Liven artikkeli ja video