Kirjoittajan arkistot: Erja Saarinen

21.10. Köyhyyttä kokeneet ja päättäjät samassa pöydässä

Millaista on olla köyhä, pienituloinen, työtön? Tätä todellisuutta jaetaan päättäjille ja yhdessä etsitään ongelmiin myös ratkaisuja kansallisessa köyhyyttä kokeneiden kuulemistapahtumassa. Se järjestetään 21.10.2020 klo 10 – 12. Tilaisuus pidetään kirkkohallituksen auditoriossa, Eteläranta 8, 00131 Helsinki.

Köyhyyttä kokeneiden ja päättäjien tämänmuotoinen tapaaminen järjestettiin ensimmäistä kertaa viime syksynä 12. marraskuuta. Köyhyyttä kokeneet suunnittelivat ja toteuttivat tapahtuman suurimmaksi osaksi vapaaehtoistyönä.

Myös tämän vuoden tilaisuutta varten kootaan köyhyyttä kokeneiden kokemuksia ja tarinoita. Jos haluat kertoa kokemuksesi anonyymisti tai tilaisuudessa, ilmoita yhteystietosi Leena Valkoselle Työttömien Keskusjärjestöön leena.valkonen@tyottomat.fi. Saat tapahtumasta lisätietoa.

Tilaisuuden järjestävät Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin ja sen Kansalaistoimintaryhmä, Kuka kuuntelee köyhää -verkosto sekä Työttömien Keskusjärjestö ry.

Tilaisuuden yksityiskohtainen ohjelma julkaistaan elokuussa.

Köyhyyttä kokeneiden näkemykset tärkeitä sosiaaliturvan uudistamisessa

Viime syksynä yksitoista kansanedustajaa tai heidän avustajaansa otti haasteen vastaan ja tuli keskustelemaan köyhyydestä ja syrjäytymisestä köyhyyttä kokeneiden ihmisten tarinoiden pohjalta. Tilaisuudessa kävi selväksi, että tällaisia tapaamisia tarvitaan muun muassa sosiaaliturvan uudistamistyössä.

Palvelu- ja etuusjärjestelmä on köyhyyttä kokeneiden mukaan erittäin monimutkainen ja pirstaleinen. Kansanedustajat eivät välttämättä tunne kovin hyvin kansalaisten arkea sen keskellä.

Kuvassa viime vuoden tapahtumassa Hani Forsell (vas.) ja kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Riikka Mettälä: Toipuminen vaikeutuu, kun mielen särkymisen lisäksi romahtaa talous

Kun mieli särkyy, laskuja ei uskalla enää avata. Huoli omasta taloudellisesta tilanteesta synkistää mieltä entisestään.

Olen nähnyt aiemmilla työpaikoillani aikuissosiaalityössä ja aikuispsykiatrialla läheltä, millaista ihmisen arki voi olla, kun mieli särkyy ja voimavarat ovat vähissä.  Viime vuoden marraskuussa aloitin työni Mielenterveyden keskusliiton sosiaalityön asiantuntijana. Nyt nämä kysymykset ovat työssäni entistäkin keskeisempiä. Ihmisen mielenterveyttä suojaavat monet sisäiset ja ulkoiset tekijät, mutta kenen tahansa mielenterveys ja hyvinvointi voivat heikentyä, jos kohtaa elämässään vaikean kriisin, tai jos oma elämäntilanne on pitkään kuormittava ja raskas.

Raha tai oikeastaan sen puute on asia, mikä aiheuttaa herkästi stressiä. Sairastaminen vie ihmisen sellaiseen etuus- ja palveluviidakkoon, että jopa asiantuntijana näiden asioiden sisäistäminen ja ymmärtäminen aiheuttaa välillä harmaita hiuksia.

Mitä teen, jos kuntoutustukipäätös on hylätty?

Olen useasti kuullut asiakkailtani, että sairaudesta toipumiseen keskittymistä heikentää se, että taloudellisesta tilanteesta joutuu kantamaan paljon huolta sairastumisen jälkeen. Hyväksyykö Kela sairauspäivärahahakemukseni? Jatkuuko sairaslomani? Mitä teen, jos kuntoutustukipäätös hylätään? Kun sairaslomani loppuu ja palaan töihin, mitä jos vointini romahtaa, menevätkö raha-asiani taas sekaisin?

Jokainen tarvitsee sairastuttuaan ja työkyvyttömäksi jouduttuaan sellaisen perustoimeentulon tason, jolla selviytyy jokapäiväisistä elämiseen liittyvistä menoista ja pystyy myös hoitamaan omaa terveyttään. Terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukaton tarkoituksena on keventää ihmisen maksutaakkaa.  

Maksukaton täyttymisen jälkeen lyhytaikaisesta laitoshoidosta perittävä maksu saa olla enintään 22,50 euroa vuorokaudessa. Psykiatrinen osastohoito kuuluu tähän kategoriaan, eli maksukaton täyttymisen jälkeen ihminen maksaa edelleen lyhytaikaisesta psykiatrisesta osastohoidosta. Summalla on iso merkitys ihmiselle, joka elää pienillä tuloilla.

Lääkkeistä tinkiminen voi johtaa osastohoitoon

Jos ihmisellä on oikeus perustoimeentulotukeen, reseptilääkkeet voi saada apteekin maksusitoumuksella ja julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuja voidaan huomioida myös perustoimeentulotuen laskelmassa. Maksun huojentaminen tai perimättä jättäminen tulisi olla ensisijainen vaihtoehto perustoimeentulotukeen nähden.  Voimassa olevan asiakasmaksulain 11§ ei kuitenkaan ole velvoittava terveydenhuollon tasamaksuihin liittyen.

Jos henkilölle ei synny oikeutta apteekin maksusitoumukseen eikä ole rahaa, voi ihminen joutua tinkimään lääkkeiden, myös psyykenlääkkeiden ostosta. Reseptilääkkeet voivat olla peruskorvattavia tai erityiskorvattavia. Pienilläkin summilla on merkitystä ihmiselle silloin, kun rahat ovat vähissä. Lääkkeistä tinkiminen voi heikentää psyykkistä tai fyysistä terveydentilaa, ja tilanne voi joskus kriisiytyä niin, että ihminen voi tarvita osastohoitoa – josta mukaansa saa uuden laskun.

Moni tarvitsee rinnalla kulkijaa

Tiettyihin mielenterveyden häiriöihin voi liittyä kognitiivisen toimintakyvyn muutoksia. Sairauden luonteesta ja ihmisen yksilöllisestä tilanteesta riippuen muutokset voivat olla lyhyt- tai pidempikestoisia.

Kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvät vaikeudet ovat erilaisia ja voivat heijastua arkeen eri tavalla. Jollekin voi olla esimerkiksi vaikeaa suunnitella ja aloittaa asioita, käyttää työmuistiaan, ylläpitää keskittymistään tai tehdä päätöksiä.

Tällaisessa tilanteessa oman taloudellisen tilanteen selvittäminen ja virastoasioiden hoitaminen voi tuntua vaikealta. Etuuksien hakeminen ja lomakkeiden täyttäminen voi tuntua monella tapaa haastavalta. Pelkkä asiakkaan neuvominen siinä, mikä lomake hänen tulisi täyttää, ei silloin riitä.

Ihminen tarvitsee rinnalla kulkijan, jonka kanssa yhdessä voi selvittää asiat ja katsoa lomakkeet läpi. Jos talousongelmat ovat jo kasvaneet suuremmiksi tai ihminen kaipaa enemmän apua taloudellisen tilanteen selvittämiseksi, häntä voi auttaa jo se, että on joku, joka lähtee mukaan talous- ja velkaneuvontaan.

Sotu-uudistuksesta apua pitkäaikaissairaiden tilanteisiin

Sosiaaliturvauudistuksella tavoitellaan palvelujärjestelmän parempaa toimivuutta ja selkeyttä. Toivon, että se synnyttää ratkaisuja esimerkiksi sellaisiin pitkäaikaissairaiden elämäntilanteisiin, joissa ihminen on pitkäkestoisesti viimesijaisen perustoimeentulotuen varassa, kun ensisijaiset etuudet ja tulot eivät riitä kattamaan muun muassa terveysmenoja. Osa ihmisistä myös jättää menemättä lääkärin, koska kuluja ei ole varaa maksaa.

Psyykkisen terveyden lisäksi täytyisi huolehtia fyysisestä terveydestä. SOSTEn yksi kärkitavoite kiteyttää mielestäni hyvin tämän tärkeän asian: sairastamisen kustannukset eivät saa olla hoidon ja hoivan este.

Jos sairastuisin, en selviäisi nykyisistä menoistani

Olen aina ollut kova ennakoimaan asioita ja otan selvää, miten erilaiset tilanteet omaan elämääni vaikuttaisivat. Asioiden selvittäminen tuo jotenkin turvaa itselleni.

Laskin kerran Kelan sairauspäivärahalaskurilla, mitä kävisi taloudelliselle tilanteelleni, jos jalkani tai mieleni murtuisi ja joutuisin jäämään pidemmälle sairaslomalle. Laskurin suuntaa antavalla lopputuloksella pystyn arvioimaan melko nopeasti, että jos jäisin sairauspäivärahalle, en todennäköisesti selviytyisi edes nykyisistä menoistani, ja sairauden hoito toisi vielä lisäkuluja.

Todennäköisesti olisi vaihdettava vuokra-asunto pienempään ja edullisempaan vaihtoehtoon, jotta saisin asumismenojani pienemmiksi. Suuri huoli olisi myös se, miten selviytyisin lainoistani.

Koska asun puolisoni kanssa, perustoimeentulotukioikeutta tuskin syntyisi ja sairastumiseni heijastuisi hyvin todennäköisesti puolisoni rahapussiin. Se ei myöskään helpottaisi hänen taloudellista tilannettaan.

On hyvin pysäyttävää tajuta, että minulla ei itseasiassa olisi varaa sairastua, ainakaan vakavasti ja pidempiaikaisesti. Mutta tähänhän en juuri pysty vaikuttamaan – kukaan ei itse valitse sairastumista.

Kirjoittaja toimii sosiaalityön asiantuntijana Mielenterveyden keskusliitossa. Hän oli mukana EAPN-Finin Terveys ja köyhyys -työryhmässä tekemässä Asiakasmaksut aiheuttavat ahdinkoa -raporttia.

Kuva: Mika Pollari

EAPN-Finin asiakasmaksuraporttia käsittelee blogissaan myös Pirkko Justander ja SOSTEblogissa Erja Saarinen.

EAPN-Finin työryhmät kokoontuvat syyskuussa

Kansalaistoimintaryhmä kokoontuu 4.9., Terveys ja köyhyys -työryhmä seuraavan kerran 7.9. ja Lapsiperheköyhyys -työryhmä 24.9. Verkoston hallituksen seuraava kokous on 26. elokuuta.

EAPN-Finin kaikille kiinnostuneille avoimet työryhmät kokoontuvat taas kesän jälkeen syyskuussa. Korona-tilanteen mukaan tapaamisia pidetään joko fyysisinä tapaamisina tai verkossa.

Kansalaistoimintaryhmä kokoontuu kesän jälkeen ensimmäistä kertaa perjantaina 4. syyskuuta SOSTEssa osoitteessa Yliopistokatu 5 kello 12 alkaen.

EAPN-Finin Terveys- ja köyhyys -työryhmän seuraava kokous pidetään maanantaina 7. syyskuuta 2020 kello 12.00 – 14.00. Paikka on vielä avoin.

Lapsiperheköyhyys -työryhmä kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 24. syyskuuta kello 14.30 – 16 koronatilanteen mukaan joko Mannerheimin Lastensuojeluliitossa osoitteessa Toinen linja 17 tai sitten tapaaminen pidetään Teams-palaverina.

Verkoston hallituksen seuraava kokous on keskiviikkona 26. elokuuta. Hallituksella on valmistelussa muun muassa verkoston uusi strategia ja sosiaaliturvan uudistamiseen vaikuttaminen.

Sosiaaliturvan uudistaminen lähti liikkeelle ongelmien määrittelystä

Keväällä asetettiin parlamentaarinen komitea ja viisi jaostoa uudistamaan laajasti sosiaaliturvaa. Ensi töikseen se on määritellyt keskeisimmät ongelmat, joita se lähtee ratkomaan. Niistä ensimmäisenä käydään järjestelmän monimutkaisuuden kimppuun.

Sosiaaliturva on tulevaisuusinvestointi, joka mahdollistaa yksilölle täysipainoisemman elämän sekä lisää vapautta ja osallisuutta tavalla, joka samalla palvelee koko yhteiskuntaa. Sosiaaliturvan uudistamisessa keskeistä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja toimeentulon turvaaminen sosiaalisten riskien kohdatessa. Olennaista on parantaa järjestelmän luotettavuutta, kattavuutta ja ymmärrettävyyttä. Näin sosiaaliturvan uudistamisen tavoitteita kuvataan pääministeri Marinin hallitusohjelmassa.

Uudistusta valmistelee parlamentaarinen komitea, jonka työ lähti keväällä käyntiin ja kestää kaksi vaalikautta 2027 maaliskuuhun saakka.

Uudistus niin perus- kuin ansioturvaan ja myös toimeentulotukeen

Komitea uudistaa sosiaaliturvaa kokonaisuutena: käsittelee perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea ja niiden välistä yhteyttä ja rahoitusta sekä sitä, miten palvelut sovitetaan nykyistä paremmin yhteen etuuksien kanssa.

Samaan aikaan on kuitenkin meneillään myös toimeentulotukilain uudistaminen paljon nopeammalla aikataululla; työryhmän toimikausi kestää 31.5.2021 saakka. Tavoitteena on selkiyttää toimeentulotuen rakennetta ja yhteyksiä sosiaalihuoltoon. Kun perustoimeentulotuki käsitellään erillään sosiaalityöstä, ongelmia on etenkin asiakkailla, jotka tarvitsevat muutakin kuin vain taloudellista tukea.

Toimeentulotukilain uudistamisessa otetaan huomioon yhtymäkohdat sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaaliturvan uudistamiseen.

Ensitöiksi määriteltiin järjestelmän ongelmat

Sosiaaliturvakomitea teki ensitöikseen listauksen sosiaaliturvan ongelmista, joihin tarvitaan ratkaisu lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Niistä muodostuu neljä pääkokonaisuutta:

  • Sosiaaliturvan monimutkaisuus
  • Työn ja sosiaaliturvan yhdistäminen
  • Toimeentulotuki, perusturva ja asuminen
  • Palvelut ja etuudet

STM:n sivuilla on myös lista, josta näkyvät komitean jäsenten ja pysyvien asiantuntijoiden näkemykset sellaisenaan. Yhteisymmärrystä niiden välille haetaan työn seuraavissa vaiheissa.

Komitean puheenjohtaja tutkimusprofessori Pasi Moisio THL:sta on pitänyt tätä työn tärkeimpänä vaiheena:

Sosiaaliturvan rakenteellinen ja toiminnallinen uudistaminen tehdään vaiheittain usean hallituskauden aikana. Komitean on saavutettava riittävä yhteisymmärrys eduskuntapuolueiden kesken, jotta voidaan luottaa siihen, että uudistus etenee myös seuraavalla hallituskaudella.

Toiseksi, uudistaaksemme ylipäänsä mitä tahansa meillä tulee olla yhteinen käsitys siitä, mitä ja miksi lähdemme korjaamaan.

Ensimmäisenä käsittelyyn järjestelmän monimutkaisuus ja tosiasiassa työkyvyttömien tilanne

Komitea käy ensin järjestelmän monimutkaisuuden kimppuun. Se tarkastelee myös niiden ihmisten tilannetta, jotka ovat tosiasiallisesti työkyvyttömiä, mutta joiden pitää nykysäännösten mukaan hakea työttömyysturvaetuutta. Komitean seuraava kokous syyskuussa keskittyy näihin teemoihin.

Pasi Moisio korostaa blogissaan, että komitean työn on tarkoitus olla mahdollisimman avointa. Se edistää ja tukee sosiaaliturvasta käytävää julkista keskustelua jakamalla uudistuksen päätöksenteon perustana olevat aineistot kaikkien käyttöön. Tietopohjaksi nimetty aineistokirjasto rakentuu STM:n verkkosivuille.

Ylipäänsä tuntuu, että työstä on paljon tietoa saatavilla: niin uutisia, blogeja kuin kokousmuistioita.

Sosiaali- ja terveysjärjestöillä edustus komiteassa ja asumisen jaostossa

Sosiaaliturvaa uudistavalla komitealla on viisi jaostoa:

  • työllisyyden ja osaamisen jaosto 
  • työ- ja toimintakykyjaosto
  • asumisen jaosto
  • hallintojaosto
  • tutkimus- ja arviointijaosto

Sosiaali- ja terveysjärjestöjä edustaa komiteassa pysyvänä asiantuntijana SOSTEn hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Eija Koivuranta Väestöliitosta sekä Vammaisfoorumin puheenjohtaja Sari Kokko. Komitean jaostoista sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustaja nimitettiin asumisen jaostoon. Hän on EAPN-Finin hallituksen jäsen, erityisasiantuntija Anna Järvinen SOSTESta.

SOSTEssa on eri järjestöjen edustajista koostuva taustaryhmä, joka tukee komiteaedustajien työtä. Näin saadaan laajasti näkemyksiä ja tietoa järjestökentältä komiteatyöskentelyn tueksi.

Lue lisää

Sosiaaliturvauudistus – aineistot koottuna sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla

Joustava perusturva – Sosiaali- ja terveysjärjestöjen periaatteet perusturvan uudistamiseksi 2019

Hae Kunnioittavasti köyhyydestä -raatiin, ehdota juttuja tunnustuksen saajaksi

EAPN-Fin jakaa marraskuussa jo viidettä kertaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille. Sen saajat päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Nyt voi hakea mukaan raatiin. Myös artikkeleita ja ohjelmia voi esittää ehdolle tunnustuksen saajaksi.

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus annetaan jutuista ja ohjelmista, joissa lähestytään kunnioittavasti köyhyyttä kokeneita ihmisiä ja analysoidaan laajasti köyhyyden taloudellisia ja sosiaalisia syitä. Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet ihmiset tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan. Sillä tuodaan myös esille tahoja, jotka tekevät köyhyydestä laadukasta journalismia.

Satoja tuhansia suomalaisia koskettavaa köyhyyttä halutaan pitää esillä suurelle yleisölle ja päättäjille – asiallisesti ja analyyttisesti. Tarkoituksena on myös kyseenalaistaa köyhyyttä koskevia stereotypioita. Tänä vuonna on mielenkiintoista nähdä, miten koronapandemian vaikutukset näkyvät köyhyyttä koskevissa jutuissa ja ohjelmissa.

Nyt voi hakea raadin jäseneksi

EAPN-Fin kokoaa nyt raatia, joka valitsee tunnustuksen saajat. Sen jäseniltä edellytetään omakohtaisia kokemuksia köyhyydestä, ehdolle tulleisiin juttuihin ja ohjelmiin tutustumista ja osallistumista raadin työskentelyyn.

Raati on normaalisti kokoontunut kolme kertaa syksyn aikana. Koronatilanteen mukaan katsotaan, ovatko fyysiset tapaamiset mahdollisia.

Tapaamiset on pidetty Helsingin keskustassa SOSTEn tiloissa. Raatilaisten matkakulut korvataan edullisimman liikennevälineen mukaan, myös muualta Suomesta.

Ilmoittaudu raatiin lähettämällä pikaisesti viesti osoitteeseen erja.saarinen(at)soste.fi mieluiten heinäkuun alkuun mennessä.

Ehdokkaita tunnustuksen saajaksi voi esittää kuka vaan

Etsimme myös juttuja – artikkeleita, kolumneja, blogeja – ja esimerkiksi tv- ja radio-ohjelmia ehdolle vuoden 2020 Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi. Niitä voi esittää marraskuun 2. päivään 2020 saakka. Juttujen pitää olla julkaistu 1.11.2019 – 31.10.2020 välisenä aikana kotimaisessa mediassa.

Ehdokkaita voivat ilmoittaa niin journalistit itse kuin kuka tahansa muukin, joka arvioi ehdotuksensa olevan tunnustuksen kriteerien mukainen. Tunnustus annetaan artikkelille tai ohjelmalle. Myös juttujen kuvat huomioidaan. Tunnustuksella ei palkita journalistin koko tuotantoa, toimitusta tai köyhyyttä käsitteleviä kirjoja. Tunnustuksella huomioidaan journalistisia töitä eikä esimerkiksi tutkijoiden artikkeleita.

Lähetä ehdotuksesi Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi osoitteeseen eapn(at)soste.fi. 2.11.2020 mennessä.

Tunnustuksenjakotilaisuus on 24. marraskuuta 2020. Samana päivänä pidetään EAPN-Finin yleiskokous.

Lisätietoa

EAPN-Finin sihteeri Erja Saarinen erja.saarinen(at)soste.fi, p. 050 433 4202.

Lue lisää tunnustuksesta

Kuvassa raadin keskellä viime vuonna tunnustuksen saaneet toimittaja Seppo Heikkinen takarivissä ja eturivissä ohjaaja-tuottaja Sami Kieksi Ylestä. Heidät palkittiin Köyhyyden anatomia -juttukokonaisuudesta. Heikkisen vieressä kunniamaininnan artikkelillaan Köyhän paras ystävä saanut toimittaja Sanna Puhto.

EAPN vaatii vähimmäistoimeentulon turvaavaa puitedirektiiviä

Euroopan köyhyyden vastainen verkosto EAPN on jo pitkään vaatinut vähimmäistoimeentulon turvaavan puitedirektiivin luomista. Se tarjoaisi yhteisen kehyksen, jossa asetettaisiin vähimmäisvaatimukset: vahvistettaisiin yhteiset tavoitteet, määritelmät, periaatteet sekä seurantamenetelmät, joilla turvattaisiin oikeus vähimmäistoimeentuloon kaikkialla EU:ssa. Jäsenvaltiot saisivat itse määritellä tarkemmin oman järjestelmänsä ehdot.

Vähimmäistoimeentulo turvattava nyt jos koskaan

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan jokaisella, jolla ei ole riittäviä varoja, on oikeus riittäviin vähimmäistoimeentuloetuuksiin, joilla varmistetaan ihmisarvoinen elämä kaikissa elämän vaiheissa, ja työmarkkinoille ja yhteiskuntaan osallistumisen mahdollistavien tavaroiden ja palvelujen tosiasialliseen saatavuuteen. EAPN korostaa, että nyt jos koskaan on aika turvata vähimmäistoimeentulo kaikissa EU-maissa, kun miljoonilta ihmisiltä puuttuvat riittävät resurssit koronapandemian aiheuttaman kriisin vuoksi.

EAPN ehdottaa riittävyysindikaattoriksi pienituloisuusrajaa, joka on 60 prosenttia mediaanitulosta. Tason määrittelemiseksi tarvittaisiin kuitenkin jäsenmaiden tilanteet paremmin huomioivia viitebudjetteja. Viitebudjetit ovat viitteellisiä esimerkkilaskelmia budjetista, joilla ihminen tai perhe pystyy hankkimaan toimeen tulemisekseen välttämättömät tavarat ja palvelut.

EAPN näkee, että EU-lainsäädäntö mahdollistaisi jo nykyisellään vähimmäistoimeentulon turvaavan direktiivin säätämisen. EAPN ei ehdota, että vähimmäistoimeentulon rahoitus siirtyisi jäsenmailta EU:lle.

EAPN:n linjaus sisältää myös vaatimuksia EU:n laajuisen minimipalkan luomiseksi.

Lue lisää

EAPN Position Paper on Adequate Income