Kirjoittajan arkistot: Erja Saarinen

Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä 12.10.2021

Kuva: Jouko Vatanen

Järjestämme 12.10.2021 kansallisen köyhyyttä kokeneiden kuulemistapahtumaan ”Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä”, jossa etsitään yhdessä ratkaisuehdotuksia köyhyyden vähentämiseksi. Kutsumme tilaisuuteen sekä köyhyyttä kokeneita että kansanedustajia ja heidän avustajiaan. Keskustelun pohjana toimivat köyhyyttä kokeneiden kertomukset omista tilanteistaan, joihin etsitään ratkaisuehdotuksia yhdessä päättäjien kanssa.

Tilaisuus pidetään tiistaina 12.10.2021 hybriditapahtumana klo 15.00–17.00. Lähitapahtuma pidetään Kirkkohallituksen tiloissa, Eteläranta 8, Helsinki. Tilaisuuteen ja pienryhmiin on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä TEAMSin kautta.

Tilaisuuden ohjelma:

Klo 15–16 pienryhmätyöskentelyä, köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat
Klo 16–17 yleisötilaisuus: työryhmien teemojen purku ja ratkaisuehdotukset

Tilaisuuden teemat ovat:
Ryhmä 1. Köyhyyden periytyminen
Ryhmä 2. Korkeakoulutetun työttömyys ja rakennemuutokset
Ryhmä 3. Pätkätyöläisyys ja työmarkkinoille pääsyn vaikeus
Ryhmä 4. Palvelukierteestä ei pääse palkkatöihin

Yleisötapahtuman avaa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ja sen juontaa kolumnisti ja bloggaaja Auli Viitala.

Ilmoittaudu yleisötapahtumaan viimeistään perjantaina 1.10.2021. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tilaisuutta.

Tilaisuuden järjestävät Kirkkohallitus, Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto, Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin ja Työttömien Keskusjärjestö ry.

Kuulemistapahtuma järjestetään kolmatta kertaa. Viime vuonna köyhyyttä kokeneet ihmiset näyttivät tarinoissaan konkreettisesti sosiaaliturvan monimutkaisuuden monesta näkökulmasta. Niissä nousi esiin muun muassa pakko asioida itselle vääränlaisissa TE-palveluissa, mikä ei edistä työllistymistä sekä kuntoutuksen ja työkyvyttömyyseläkkeen monimutkaiset kiemurat. Yksi osallistuja toi esiin hankalan tilanteensa työkyvyttömänä kuntoutujana, joka joutuu elämään työttömyysturvalla. Hän osoittaa, kuinka köyhyyden, sairauden ja väärän juridisen aseman yhdistelmä syrjäyttävät.

KÖYHYYTTÄ KOKENEIDEN TARINAT – Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä 21.10.2020

Kalenteri, silmälasit, kolikoita, vihossa laskelma rahojen riittämisestä

Mitä uusi Köyhyysvahti kertoo köyhyyden kehityksestä?

Kuva: Jaana Saikkonen

EAPN-Finin Köyhyysvahti julkistetaan aamukahvitilaisuudessa maanantaina 4.10.2021 kello 9.-10.30. Tilaisuudessa puhuvat ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja ja johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

EAPN-Fin tekee vuosittain Köyhyysvahdin, Suomen köyhyysraportin johon on koottu tilasto- ym. tietoa köyhyyden kehityksestä ja sen vaikutuksesta köyhyyttä kokeneiden elämään. Viime vuonna mukana oli myös luku koronapandemian vaikutuksista. Se on päivitetty.

Tilaisuudessa Köyhyysvahti esitellään lyhyesti ja sen jälkeen sitä kommentoi Aulikki Kananoja. Hän pohtii, mitä raportti kertoo koronapandemian sosiaalisista seurauksista. Esa Iivonen taas tarkastelee lapsiperheköyhyyden ja ylipäänsä lapsiperheiden tilanteen kehitystä.

Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Se järjestetään ns. hybriditilaisuutena: osallistua voi paikan päällä SOSTEn toimistolla, osoitteessa Yliopistonkatu 5, Helsinki tai Teamsin välityksellä etänä.

Toimistolla tilaisuus alkaa jo kello 8.30 aamukahveilla kokoushuone Jungmanissa 6. kerroksessa. Paikan päälle sopii 30 osallistujaa. Tilaisuuteen pitää ilmoittautua 28.9.2021 mennessä.

Ilmoittautumislinkki tilaisuuteen

Eurooppalainen Köyhyysvahtikooste ilmestyy 17.10.

Köyhyysvahti tehdään useissa Euroopan maissa. Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston EAPN:n toimistolla Brysselissä koostetaan eri maiden ja myös Euroopan tasolla toimivien järjestöjen raporteista eurooppalainen vuosikatsaus köyhyyteen. Se valmistuu Köyhyyden vastaiseksi päiväksi 17.10.2021.

Suomen köyhyysvahti julkaistaan myös englanniksi.

Osa Elän jatkuvassa kriisitilanteessa ja hädässä -raportin kannesta

Amnestyn ja Ihmisoikeusliiton raportti pureutuu perusturvan puutteisiin

”Elän jatkuvassa kriisitilanteessa ja hädässä” – riittämätön perusturva Suomessa -raportti julkaistiin 31.8.2021. Julkistustilaisuudessa EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmän edustajat Jaana Saikkonen ja Hani Forsell kuvasivat etuus- ja palveluviidakossa elämisen arkea.

Oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon ovat ihmisoikeuksia, jotka turvataan kansainvälisessä oikeudessa ja perustuslaissa. Raportti osoittaa, että huomattavan monilla ihmisillä oikeudet eivät toteudu, vaikka muun muassa kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat Suomea oikeudellisesti.

Mukana köyhyyttä kokevien ihmisten todellisuus

Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Heli Markkula sanoi, että perusturvan ongelmia on helppo vähätellä, jos köyhyyttä kokeneiden ihmisten todellisuutta ei tunne. Raportti avaa tätä todellisuutta. Sitä varten haastateltiin 12 ihmistä heidän kokemuksistaan perusturvan saajina. Myös järjestöjen edustajia, tutkijoita ja virkamiehiä kuultiin.

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015-2019 osoittaa, etteivät perusturvaetuudet riitä kohtuulliseen minimikulutukseen. Riittämättömyydestä kertoo myös se, että viimesijaisesta ja lyhytaikaiseksi tueksi tarkoitetusta toimeentulotuesta on tullut pitkäaikainen tukimuoto suurelle joukolle ihmisiä.

Tason lisäksi parannettavaa kattavuudessa ja saatavuudessa

Amnestyn asiantuntija Mariko Sato korosti, että alhaisen tason lisäksi on kaksi muuta ongelmaa: puutteet perusturvan kattavuudessa ja saatavuudessa aiheuttavat sen, etteivät kaikki saa tarvitsemaansa sosiaaliturvaa.

Esimerkiksi pienyrittäjät olivat ennen pandemiaa työttömyysturvan ulkopuolella – pandemian aikana sosiaaliturvan kattavuutta on väliaikaisesti laajennettu. Alle 25-vuotiaille on muita tiukemmat ehdot työttömyysturvan saamiseksi. Ikään perustuvat rajoitukset eivät kuitenkaan ole johtaneet toivottuihin tuloksiin, siihen, että useampi nuori hakeutuisi koulutukseen.

Ihmiset jäävät vaille tarvitsemaansa turvaa myös siksi, ettei järjestelmä tunnista heidän tilanteitaan. Sairaita luokitellaan työttömiksi ja velvoitetaan hakemaan täysiaikaista työtä. Vaatimukset ovat monille kohtuuttomia, mahdottomia täyttää.

Apua suunnistamiseen monimutkaisessa järjestelmässä

Myös perusturvan saatavuuden ongelmat ovat merkittäviä. Ihmiset eivät tiedä etuuksista, joihin heillä olisi oikeus. Esimerkiksi Kela löysi omilla hauillaan lähes 10 000 eläkeläistä, joilla olisi oikeus takuueläkkeeseen.

Osa ihmisistä tarvitsee paljon apua pystyäkseen suunnistamaan monimutkaisessa järjestelmässä. Kaikilla ei ole tähän tietoteknisiä edellytyksiä. Mariko Sato korosti, että digiköyhyys on laaja ongelma.

Neuvontaan tarvitaan lisää resursseja lisää. Myös ennakoivan etuusehdotuksen käyttöönotto olisi toivottavaa.  

Millaiseen karuselliin ihmislapsi voidaan heittää?

”En tiennyt, millaiseen karuselliin ihmislapsi voidaan heittää, kun hän jää työttömäksi.” Näin Jaana Saikkonen EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmästä kuvasi kokemuksiaan.

”Tukiviidakko on todella epäselvä. Jos et osaa kysyä sitä oikeaa kysymystä, kukaan ei kerro, mitä etuuksia sinulle kuuluu.”

Saikkosella kuuluisa yhden luukun periaate ei toteutunut. Kun toimeentulotuen hakemisessa ei Kelassa hyväksytty asumismenoja menoja täysimääräisenä, seurasi pallottelua kunnan ja Kelan välillä. Vuokravajetta, 250 euroa kuukaudessa, ei saanut mistään.

Saikkonen koki loukkaavaksi sen, että kaikki, mitä sanoo, pitää todistaa papereilla oikeaksi. ”Yhtäkkiä rehellistä ihmistä pidetäänkin epärehellisenä. Ihmiseen ei luoteta. Tämä kirpaisi suuresti.”

Hän kertoi myös siitä, kuinka sosiaalitoimi yritti olla avuksi, mutta eri tavalla kuin asiakas tarvitsi. ”Minulle tarjottiin uimalippuja, mutta en saanut bussilippua. Ilman sitä en päässyt uimahalliin.”

”Ruokajonossa käyminen tuntui valtavalta häpeältä ja epäonnistumiselta. Ei toimeentulo voi suomalaisessa yhteiskunnassa olla kolmannen sektorin toimijoiden ruoka-avun varassa.”

Perusturvan tason korotus ei voi odottaa

Raportissa todetaan, että tähänastiset hallitukset eivät ole noudattaneet Suomen velvoitteita taata ihmisille asianmukainen perusturva. Parhaillaan, vuosina 2020-2027, parlamentaarisen komitea valmistelee ylihallituskautista sosiaaliturvauudistusta. Se tarjoaa mahdollisuuden korjata rakenteellisia ongelmia, jotka estävät ihmisten oikeuksien täysimääräisen toteutumisen.

Amnesty ja Ihmisoikeusliitto ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei perusturvan tason parantaminen voi odottaa sosiaaliturvauudistuksen valmistumista vaan nyt tarvitaan välittömiä toimia. ”Ihmiset elävät näitä ongelmia tässä ja nyt. Perusturvan tasoon tulee puuttua nopeasti.”

Julkistustilaisuuden avannut sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen korosti, että tarvitsemme ylihallituskautisen sitoumuksen perusturvan tason nostamiseksi. Hän kertoi hallituksen jo tekemistä perusturvaetuuksien korotuksista ja sosiaaliturvan kattavuuden parantamisesta koronapandemian vuoksi. Hän totesi kuitenkin, että vaikka sosiaalipolitiikan suuntaa on saatu käännettyä, toimet eivät riitä. Edelleen monet joutuvat täydentämään toimeentuloaan viimesijaisella toimeentulotuella.

Erja Saarinen

Lue lisää

”Elän jatkuvassa kriisitilanteessa ja hädässä” – riittämätön perusturva Suomessa. Amnesty Internationalin Suomen osasto ja Ihmisoikeusliitto 2021.

Mies öisellä kadulla kasvomaski päällään

Pandemialla suhteettoman suuri vaikutus haavoittuvassa asemassa oleviin

Olemassa oleva eriarvoisuus syvenee EU:n jäsenmaissa, koska koronapandemialla on suhteettoman suuri vaikutus haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Tämä selviää Eurofoundin kyselytutkimuksesta. Sen mukaan vaikeudet saada rahat riittämään ovat merkittävästi lisääntyneet jo ennestään heikossa tilanteessa olevilla.

Helmi- ja maaliskuussa 2021 tehty Eurofoundin kolmas sähköinen kyselytutkimus valottaa ihmisten sosiaalista ja taloudellista tilannetta unionin 27 jäsenmaassa, kun koronarajoitusten kanssa oli eletty lähes kokonainen vuosi. Ensimmäinen kysely tehtiin huhtikuussa 2020.

Raportissa täsmennetään ongelmia, joita on pandemian aikana noussut esiin. Niitä ovat muun muassa kasvava epävarmuus työpaikkojen säilymisestä, henkisen hyvinvoinnin heikkeneminen, sukupuolten tasa-arvossa saavutettujen edistysaskelten rapautuminen, instituutioita kohtaan tunnetun luottamuksen heikkeneminen, työ- ja yksityiselämän tasapainon huonontuminen ja rokotevastaisuuden lisääntyminen.

Henkinen hyvinvointi heikentynyt etenkin nuorilla ja työnsä menettäneillä

Henkinen hyvinvointi on laskenut heikoimmalle tasolleen kaikissa ikäryhmissä sen jälkeen, kun pandemia yli vuosi sitten puhkesi. Tämä näkyy etenkin nuorilla ja työpaikkansa menettäneillä.

Kansalaisten tyytyväisyys kriisin tukitoimenpiteisiin on vähentynyt jyrkästi, ja nyt vain 12 prosenttia pitää niitä oikeudenmukaisina. Kesällä 2020 vastaava luku oli 22 prosenttia.

Tuen saantia helppona ja tehokkaana pitävien määrä on vähentynyt 16 prosentista kesällä 2020 10 prosenttiin keväällä 2021. Lähes yksi kymmenestä vastaajasta oli saanut hylkäävän vastauksen taloudellista tukea koskevaan pyyntöönsä.

Luottamus instituutioihin romahtanut

Luottamus instituutioihin on romahtanut, erityisesti luottamus kansallisiin hallituksiin. Se laski kaikissa jäsenvaltioissa alle pandemian alussa kirjatun tason. Myös luottamus EU:hun väheni, mutta se on edelleen suurempaa kuin luottamus kansallisiin hallituksiin. 

Tutkimuksen tulokset korostavat tarvetta omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kaikkien kriisistä erittäin tuntuvasti kärsineiden ryhmien tukemiseksi, jotta estetään heidän joutumisensa yhä heikompaan asemaan. 

Lue lisää

Ahrendt, Daphne; Mascherini, Massimiliano; Nivakoski, Sanna; Sándor, Eszter: Elämä, työ ja covid-19 (päivitys huhtikuu 2021): Mielenterveysongelmat lisääntyvät ja luottamus heikkenee koko unionissa toisena pandemiavuonna. Eurofound 10.5.2021.

Järvimaisema, jonka edessä koronamaski

Koronaepidemia tulee pitkäaikaissairaille kalliiksi

”Korona on todella lisännyt kulujamme”, kirjoittaa EAPN-Fin blogissa pienituloisen yhden vanhemman perheen äiti, jonka lapsella on pitkäaikaissairaus ja joka kuuluu itsekin taudin riskiryhmään.

Korona ja lapsiperheiden hyvinvointi on ollut puheenaiheena mediassa lähes päivittäin. Päättäjät tuntuvat ajattelevan, että kaikki on hyvin, kun lapset pääsevät kouluun ja harrastuksiinsa.

Lasten harrastusten avaaminen ei kuitenkaan välttämättä auta silloin, kun lapsella on pitkäaikaissairaus. Lapseni tarvitsee säännöllistä vesiliikuntaa sairautensa vuoksi. Hänelle ei löydy sopivaa liikuntaryhmää.  Käytännössä uintiharrastus loppuu siihen, kun uimahallit suljetaan.

Myös minulle vesiliikunta on tärkeää toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Fysioterapia on ohjannut säännölliseen uintiin ja vesijumppaan.

Lapsi on saanut kuntoutusta Kelan kustantamana allasterapiana. Kiireetön kontrolliaika lääkäriin siirtyi pandemian vuoksi, minkä takia myös kuntoutukseen tuli tauko. Kuntoutuksen jatkohakemukseen tarvitaan vuosittain uusi lääkärinlausunto.

Uimahallit suljetaan, lapsen kuntoutus päättyy

Uimahallit olivat kiinni viime talvena pitkään. Samaan aikaan lapsella ei ollut enää voimassa olevaa kuntoutuspäätöstä. Sairauden oireet vaikeutuivat ja hankaloittivat arkea. Lapsen päästyä lopulta lääkäriin ja tutkimuksiin havaittiin, että kuntoutuksen lisäksi tarvitaan jo vaativampi toimenpide.

Minulla kivut vaikeutuivat uimahallisulkujen aikana, mikä vaikutti myös nukkumiseen. Sitkeästi yritin käydä avannossa talvella, jotta saisin jotain helpotusta vointiini. Avannossa ei kuitenkaan kauan voi jumpata.

Aloin selvittää talvella, mitä uintipaikkoja vielä oli avoinna ja missä olisi kohtuullisen turvallista riskiryhmäläisten käydä. Joitakin vaihtoehtoja löytyi, mutta kuluja näistä uinneista tuli sen verran, ettei riittävän säännöllinen uinti ollut meille enää mahdollista.

Loppukeväästä uimahalleja avattiin osittain perheuinneille ja kuntoutujille, mikä helpotti tilannettamme. Kuntoutujien vuorot auttoivat kuitenkin lähinnä minua, koska ajat olivat usein päällekkäin lapsen oppituntien kanssa.

Kulut lisääntyneet ja talouden suunnittelu vaikeutunut

Totesin, että korona on todella lisännyt kulujamme.

Riskiryhmäläisenä, vielä ennen rokotuksia varoin hyvinkin tarkasti paikkoja, joissa on ahtautta ja ruuhkaa. Tarjousten hyödyntäminen tai ylijäämäruoan hankkiminen ei enää onnistunut kuten ennen. Löysin netin hävikkiruokakaupat, niistäkin tilaamalla säästää paljon.

Pandemian aikana olen ottanut paljon opintolainaa, kaiken, minkä saada voi. Pohdin asunnon vaihtoa edullisempaan, jotta olisin säästänyt vuokrakuluja. Suunnitelma kaatui siihen, ettei korona-aikana voinut käyttää talkooapua. Muutto olisi maksanut liikaa.

Etuuksien käsittelyn viiveet ovat vaikeuttaneet monia asioita

Lapsen vammaistuen maksuun tuli myös pitkä katkos, koska ilman uutta lääkärinlausuntoa Kela ei voinut jatkaa tukea.  Tukea myönnettiin nyt onneksi takautuvasti.

Etuuksien käsittelyissä on ollut muutenkin viiveitä ja se on vaikeuttanut monia asioita. Laskujen eräpäiviä ei voi lykätä loputtomiin ja talouden pitäisi olla jollain lailla ennakoitavissa: on tiedettävä, miten paljon rahaa on käytettävissä.

Emme olisi selvinneet korona-ajasta taloudellisesti ilman läheisten apua. Tiedän, että kaikilla ei tukiverkkoja ole ja tilanteet voivat olla täysin ylitsepääsemättömiä.

Aiemmin lääkkeiden toimituksissa ei ollut juuri katkoksia. Etenkin pandemian alussa lääkkeiden hamstraus ja pandemian vaikutukset lääketuotantoon aiheuttivat sen, että osa valmisteista uhkasi loppua apteekeista. Tiettyjä lääkkeitä on hyvä olla varalla kolmen kuukauden annos, mikä lisää kertaostojen kuluja. Nykyään kyselen apteekista tarkkaan, onko näköpiirissä jonkin lääkkeemme loppuminen. Jos valmistetta on tukussa hyvin jäljellä, ostan sitä vain pienen määrän kerralla.

Yksi asia, mistä on säästynyt rahaa, ovat matkakulut opiskelupaikkakunnalle. Pohdinkin juuri, millä maksaa matkoja, jos lähiopetus alkaa. Etäopetus on aikuisopiskelijalle edullinen vaihtoehto. Koen sen myös sujuneen hyvin, toki jossain vaiheessa haluaisin jo nähdä muita opiskelijoita.

Emme olisi selvinneet korona-ajasta taloudellisesti ilman läheisten apua. Tiedän, että kaikilla ei tukiverkkoja ole ja tilanteet voivat olla täysin ylitsepääsemättömiä.

Vaihtoehtoja liikuntatilojen suluille

Koronatilanne on jälleen vaikeutumassa. Kunnille on helppo ratkaisu sulkea liikuntatilat. Toivon, että nyt mietitään koronaturvallisia tapoja käydä uimassa. Usein riittää, että kävijämäärää halleissa rajataan. Perheille ja kuntoutujille kannattaa tarjota uintivuoroja kohtuuhintaan. Alueellamme tämä asia etenikin keväällä mukavasti, mutta meidän kannaltamme vain hieman liian myöhään.

Kun koronarajoituksia mietitään, on hyvä muistaa, että pitkäaikaissairaat saattavat kärsiä niistä pahasti, myös taloudellisesti. Riskiryhmään kuuluvana olen kannattanut tiukkojakin rajoituksia, mutta ihmisten pitäisi pystyä huolehtimaan myös itsestään ja ylläpitämään toimintakykyään.

Ei ole kenenkään etu, että lapsen tai vanhemman sairaus vaikeutuu ja toimintakyky heikkenee.  Lasten kiireettömiä lääkäriaikoja ei pitäisi siirtää.

Lapseni kuntoutus on tällä hetkellä jatkumassa ja turvattu joksikin aikaa.

Erityislapsen vanhempi

Kirjoitus julkaistaan nimimerkillä, koska se sisältää kirjoittajan perheen henkilökohtaisia tietoja.

Kuvassa lukee Köyhä Suomi ja köyhyys 2020

Tuleeko mieleen laadukas köyhyyttä koskeva juttu – ehdota sitä Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi

EAPN-Fin jakaa loppuvuodesta kuudetta kertaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille. Sen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Nyt etsitään ehdokkaita tunnustuksen saajaksi. Niitä voi ehdottaa kuka vaan.

Etsimme journalistisia töitä – artikkeleita, kolumneja, blogeja, tv- ja radio-ohjelmia ehdolle Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi. Niitä voi esittää marraskuun 2. päivään 2021 saakka. Niiden pitää olla julkaistu 1.11.2020-31.10.2021 välisenä aikana kotimaisessa mediassa.

Tunnustus annetaan artikkeleista tai ohjelmista, joissa lähestytään kunnioittavasti köyhyyttä kokeneita ihmisiä ja analysoidaan laajasti köyhyyden taloudellisia ja sosiaalisia syitä. Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet ihmiset tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan. Sillä tuodaan myös esille tahoja, jotka tekevät köyhyydestä laadukasta journalismia.

Ehdokkaita voivat ilmoittaa niin toimittajat itse kuin kuka tahansa muukin, joka arvioi ehdotuksensa olevan tunnustuksen kriteerien mukainen. Tunnustus annetaan artikkelille tai ohjelmalle. Myös juttujen kuvat huomioidaan. Esimerkiksi kirjoja tai toimittajan koko tuotantoa ei oteta ehdolle.

Lähetä ehdotuksesi Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi osoitteeseen eapn(at)soste.fi. 2.11.2021 mennessä.

Myös tunnustuksen saajasta päättävään raatiin voi ilmoittautua, jos itsellä on kokemuksia köyhyydestä. Lähetä viesti EAPN-Fin verkoston sihteerille Erja Saariselle.

Lue lisää Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksesta

Kunnioittavasti köyhyydestä -ehdokkaat 2021 – täydentyvä lista

Pasi Jaakkonen: Sairastuminen vei työkyvyn ja johti ”pakkohoitoon” – sen jälkeen Kirsillä, 45, ei ollut rahaa edes hammasharjaan. Ilta-Sanomat 7.12.2020, Kirjoitus on osa Köyhyys 2020 -kirjoitussarjaa

Sanna Kajander-Ruuth: Kaverin äiti antoi ruokaa nälkäiselle Kaarinalle, ja veli löysi roskiksesta itselleen kengät – perhe menetti kaiken ja kertoo nyt, miten kipeät jäljet 1990-luvun lama jätti. MeNaiset 10.8.2021.

Riika Kuuskoski: Ikäihmisten kirjoitukset ahdingostaan hätkähdyttävät – ”Joskus tekisi mieli ostaa lankoja tai kankaita, mutta rahat ei riitä”. Ilta-Sanomat 3.4.2021

Asta Leppä: Asta Leppä ja köyhä Suomi -radio-ohjelmasarja. Yle

Meri Suominen: Korona-aikana rahaongelmista on puhuttu luultavasti ennätyksellisen paljon ja saman soisi jatkuvan myös tulevaisuudessa. Satakunnan Kansa pääkirjoitus 8.8.2021

Meri Suominen: Ei yhtään ylimääräistä. Satakunnan Kansa 8.8.21
Satakunnan Kansa Ei yhtään ylimääräistä 1 8.8.2021
Satakunnan Kansa Ei yhtään ylimääräistä 2 8.8.2021

Meri Suominen: Muka huonompi ihminen. Satakunnan Kansa 15.8.2021
Satakunnan Kansa Muka huonompi ihminen 1 15.8.2021
Satakunnan Kansa Muka huonompi ihminen 2 15.8.2021

Auli Viitala: Älkää tyrkyttäkö minulle häpeää. Yle-kolumni 16.11.2020