Kirjoittajan arkistot: Erja Saarinen

15.7. Erilainen Mingle Porin SuomiAreenassa

Eri-ikäiset ihmiset; työnhakijat, päättäjät, järjestöväki, mielenterveyskuntoutujat, yrityselämän edustajat ja monet muut kohtaavat Erilaisessa Miglessä. He jakavat näkemyksiä tulevaisuudesta. Mingle järjestetään Keski-Porin kirkossa 15.7. EAPN-Fin on mukana.

Yksi SuomiAreenan keskeisimmistä anneista ovat erilaiset kohtaamiset. Mutta tapaavatko kävijät suurimmaksi osaksi jo valmiiksi samoissa piireissä liikkuvia henkilöitä?

SuomiAreenassa on mahdollista minglailla myös eri tavalla. Erilaisessa Minglessä kohtaavat eri-ikäiset ja eri elämäntilanteissa olevat ihmiset. Tänä vuonna he jakavat näkemyksiä tulevaisuudesta, sen tuomine haasteineen ja mahdollisuuksineen.

Tilaisuuden avaa arkkipiispa Tapio Luoma. Lisäksi kuullaan musiikkia ja kokemuspuheenvuoroja esimerkiksi työnhakijoilta ja mielenterveyskuntoutujilta. Ennen muuta keskustellaan, tutustutaan ja nautitaan hävikkiruoasta tehtyjä tarjoiluja.

Menossa ovat mukana:
Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry-TATSI, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, SOSTE, Sininauhaliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto, VATES -säätiö, EAPN-FIN köyhyyden vastainen verkosto, Klubitalo Sarastus, Porin Mielenterveysyhdistys Hyvis ry ja Porin yhteinen keittiö.

Lue lisää
Erilainen Mingle SuomiAreenassa

Vastaa kyselyyn sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista ja niiden vaikutuksista talouteesi

EAPN-Finin Terveys ja Köyhyys -työryhmä on avannut  sähköisen kyselyn lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen ja Kela-omavastuiden maksamisesta ja vaikeuksista niiden kanssa selviytymisessä.

Kyselyssä kartoitetaan vastaajien asiakasmaksuihin, lääkkeisiin ja Kela-kyyteihin kuukausittain meneviä rahasummia sekä toimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksia vuonna 2018. Lisäksi kerätään kokemuksia pikavippeihin turvautumisesta tai perintätoimiston asiakkaaksi joutumisesta lakisääteisten asiakasmaksujen tai Kelan omavastuuosuuksien takia. Vastaukset käsitellään anonyymisti.

Vuonna 2018 julkisista palveluista määrätyistä asiakasmaksuista 420 961 kappaletta päätyi ulosottoon. Tämä on viidenneksen enemmän kuin vuonna 2017. Mukana on esimerkiksi noin 69 000 terveyskeskusmaksua sekä reilu 34 000kappaletta lasten varhaiskasvatusmaksuja. Sosiaali- ja terveyspalveluista vireille tulleita ulosottotapauksia oli 386 471.

Vastaattehan kyselyymme ja välitätte sitä mahdollisimman laajasti. 

Vastaa kyselyyn tästä: Kysely sotemaksuista, toimeentulotuesta, perinnästä ja ulosotosta

Koulutuksen ja köyhyyden suhde esillä eurooppalaisessa Pep-tapaamisessa

Brysselissä on järjestetty jo 17 vuonna köyhyyttä kokeneiden ihmisten, People experiencing poverty, Pep, eurooppalainen tapaaminen. EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmän edustajat ovat osallistuneet tapaamisiin aktiivisesti. Viimeisimmässä tapaamisessa marraskuussa 2018 teemana oli Köyhyys ja koulutus, Poverty & Access to Education.

Suomen delegaatioon kuuluivat koordinaattorina Mikko Siltanen (kuvassa vasemmalla) sekä Kansalaistoimintaryhmän jäsenet Hani Forssell (kuvassa toinen vasemmalta), Lea Korja (kuvassa oikealla), Martin-Éric Racine (kuvassa keskellä) ja Jaana Saikkonen (kuvassa toinen oikealta).

Ensi syksynä tapaamisen teemana ovat poliittiset tavoitteet, joita köyhyyttä kokeneet ihmiset toivovat EU:n europarlamenttivaalien jälkeen uusiutuvien instituutioiden työlistalle. Euroopan parlamentin vaalit pidetään toukokuun lopussa. Uusi parlamentti aloittaa työnsä heinäkuussa ja komissio lokakuussa. Tapaamista valmisteltiin Helsingissä 6.–7.5.2019.

Koulutuksen hankkimisen esteitä

Tapaamisen valmisteluvaiheessa ryhmä nosti esiin muutamia asioita, jotka ovat haasteita tai suoranaisia esteitä koulutukseen pääsylle:

Kalliit elinkustannukset, kuten kallis asuminen ja ruoka, estävät opiskelun.

Monimutkainen tukijärjestelmä vaikeuttaa koulutukseen hakeutumista. Järjestelmä ei myöskään kannusta uusien taitojen oppimiseen. Työttömät tarvitsevat uusia taitoja, mutta tutkinnot ja todistukset, kuten ajokortti maksavat.

Muutamia viikkoja ennen Brysselin tapaamista kansalaistoimintaryhmän kaksi edustajaa, Rauno Haapanen ja Mikko Siltanen kävivät Kööpenhaminassa pohjoismaisessa PeP-tapaamisessa, jossa valmisteltiin pohjoismaisia kantoja Brysselin tapaamista varten. Sen tuotoksena syntyi vihkonen, jota Brysselissä jaettiin.

Osallistujien esille nostamia teemoja käsiteltiin päättäjien kanssa

Puheenvuorojen jälkeen jalkauduttiin pyöreisiin pöytiin, joita oli 15. Nk. World café -menetelmällä käytiin dialogia ison joukon kesken. Kussakin pöydässä pohdittiin aina yhtä kysymystä 10–12 hengen voimin. Tarkoitus oli ehtiä ainakin kolmeen eri pöytään päivän aikana.

Kaksi kokouspäivää olivat täyteen buukattuja. Tilaisuuden avasivat EAPN:n johtaja Leo Williams yhdessä varapuheenjohtaja Vera Hinterdorferin kanssa. Komission tervehdyksen esitti videolla työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaava komissaari Marianne Thyssen. Sen jälkeen kolme köyhyyttä kokenutta kertoi tarinansa. Lavalla olivat myös johtaja Katarina Ivankovic-Knezevic komissiosta sekä Itävallan pysyvästä EU-edustustosta koulutuksesta tieteestä ja tutkimuksesta vastaava johtaja Florian Pecenka.

Kaikissa pöydissä käsitellyistä teemoista ratkaisuineen neljä valittiin esitettäviksi seuraavana päivänä tapaamisen osallistujille. Ryhmäkeskusteluiden käsittelyä johti politiikkakoordinaattori Sian Jones EAPN:stä.

Esille nousseisiin asioihin ja ratkaisuihin olivat vastaamassa muun muassa koulutuksesta ja monikulttuurisuudesta vastaavan yksikön päällikkö Michael Teutsch komission koulutuksen ja kulttuurin pääosastolta.

Toisen päivän alkajaisiksi järjestettiin Freeze Flashmob Brysselin keskusrautatieasemalla. Sen nimi oli Superheroes against poverty ja se nosti esiin köyhyyden olemassaolon ja sen vähentämisen tarpeen joka puolella Eurooppaa.

Kokemusten jakaminen päättäjille tarpeen niin Suomessa kuin EU:ssa

Tapaaminen oli onnistunut ja innostava. Varsinkin virallisen tapaamisen ulkopuolella käydyt keskustelut avarsivat maailmankuvaamme köyhyys- ja koulutusasioissa. Miten monimuotoisia haasteita eri maissa onkaan! Monista puutteista huolimatta meillä Suomessa on nämäkin asiat aika hyvällä mallilla.

Toisaalta mitä voimakkaammin jaamme kokemuksiamme poliittisille päättäjille myös Suomessa ja Suomen edustajille EU:ssa, sitä paremmin saamme heidät ymmärtämään koulutuksen tärkeyttä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa.

Mikko Siltanen & Hani Forssell
Mikko Siltanen on EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmän koordinaattori ja Hani Forssell ryhmän jäsen.

Tunnelmia matkalta

Jaana Saikkonen

Hotellin takana törmäämme ensimmäiseen ”leiriin”: patjat, peitot, kassit ja pussukat ja niiden keskellä kaksi hahmoa. Asunnoton pariskunta on laittanut yösijansa syvennykseen pienen lipan alle. Järkytys! En tohtinut katsoa kovin tarkkaan. En osannut ajatella, että asunnottomuus olisi noin näkyvää näin keskellä kaupunkia. Matkamme jatkuu seuraavaan kortteliin. Taas uusi leiri, ja kohta kolmaskin. Eikö heille ole mitään paikkaa minne mennä? Surullista!

Kiertelen aulaa ja tutustun muiden maiden delegaatioihin. Ihmisiä saapuu lisää, tunnelma tiivistyy. Olen iloisella mielellä. Juttelen serbialaisen sekä unkarilaisen rouvan kanssa. Molemmat ovat kiinnostuneita suomalaisten koulutusjärjestelmästä.

Alkupuheet ja world cafe. Uteliaana kuuntelen toisten kertomuksia aiheista. Lounas. Pöytäseurueessa tutustumista, taustoja, kokemuksia, puheliaita nuorempia naisia. World cafe jatkuu uusilla aiheilla. Pöydän ”puhenainen” on innostava, huomioi jokaisen ohjaten keskustelua takaisin aiheeseen, mikäli rönsyt leviävät liian lavealle. Loppupäivä sujuu tiivistäen ajatuksia, valiten aiheita, joita työstetään huomista viimeistelyä sekä parlamentin jäsenille esittelyä varten. Päivän päätteeksi juhlaillallinen.

Flashmob keskusasemalla

Aikainen, viileä, aurinkoinen aamu. Lähtö jo ennen kahdeksaa Brysselin keskusasemalle ” Freeze Flashmob” -mielenilmaukseen. Asemalla kokoonnumme muiden delegaatioiden kera odottelemaan komentoa ”freeze”. On lippuja, kylttejä, töihin kiiruhtavia ihmisiä.

Sotilaat aseman ovella muistuttavat terrori-iskun mahdollisuudesta – ääh. No, täällä ollaan tuli mitä tuli.

”Freeze” -komento kuuluu. Väki jähmettyy paikalleen, asemalta tulvii ihmisiä puuhiinsa puikkelehtien meidän välistä. Hauskaa! Mielenkiintoista! Pari minuuttia on pian ohi ja meidän oma suunniteltu ”tempaus” vielä. Takit pois, valkoiset Suomi-paidat päällä nostamme jättilipun ylös. Muillakin delegaatioilla on omia lippujaan. Pongaan myös sateenkaarilipun. Pisteet sen nostajalle. Perhekuvan jälkeen kiiruhdamme takaisin busseille ja konferenssikeskukseen. ”

Viimeistelemme päättäjille esiteltävät asiat, kuuntelemme päivän ohjelmasta tiivistelmää ja muutamia muita puheenvuoroja. Juttelen Maltan ja Romanian delegaatioiden jäsenten kanssa. Suomi saa taas kehuja koulutusjärjestelmästä. Kyselen, miten heillä on samat asiat hoidettu. Keskustelemme köyhyydestä. Huh – heidän tilanteensa on valovuosien päässä Suomesta. Vaikeaa kuvitella millaista olisi elää tuollaisissa olosuhteissa.

Sitten on vuorossa itse ”asia”. Viestimme ja ajatuksemme päättäjille luetaan julki.  Olemme saaneet paljon asiaa tiivistettyä, selkeytettyä. Päätössanat. Nytkö tämä jo loppui! Perhekuvan jälkeen lounas. Kyyti lentokentälle.”

Jaana Saikkonen on EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmän jäsen.

Ihmisoikeusliiton vetoomus perusturvan tason nostamiseksi luovutettiin hallitusneuvottelijoille

Ihmisoikeusliitto luovutti vetoomuksen perusturvan tason nostamiseksi hallitusohjelmaa valmisteleville puolueille 20.5. Säätytalolla. Yhteensä 7 410 ihmisen allekirjoittamassa vetoomuksessa vaaditaan, että perusturvan tason nostaminen kirjataan hallitusohjelmaan. EAPN-Fin oli mukana tukemassa Ihmisoikeusliiton vetoomusta.

Suomessa elää perusturvaetuuksien varassa noin puoli miljoonaa ihmistä. Etuudet ovat niin alhaisia, ettei perusturvan varassa elävä ihminen selviä arjen välttämättömistä kuluista. Tämä kävi ilmi muun muassa THL:n Perusturvan riittävyyden arviointiraportissa 2015–2019.

Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Heli Markkula toteaa, että vastuunpakoilu saa nyt riittää. ”Suomen on vihdoin otettava köyhyydessä elävien ihmisten oikeudet tosissaan ja nostettava perusturvan tasoa. Kyse ei ole vain poliittisesta arvovalinnasta vaan ihmisoikeuksien toteutumisesta.”

“Perusturvaetuuksiin on tehtävä korotuksia kiireellisesti, eikä se voi jäädä odottamaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.”

Ihmisoikeusliitto vaatii, että tuleva hallitus nostaa perusturvan tasoa kattamaan välttämättömät elinkustannukset. Lisäksi kaikki perusturvaetuudet on sidottava indeksiin, eli niihin on jatkossa tehtävä vuosittaiset korotukset.

“Tapaamisten perusteella näyttäisi löytyvän laajempaa ymmärrystä perusturvan tason nostamisen tärkeydelle”, Markkula sanoo.

Perustuslaissa säädetään oikeus välttämättömään toimeentuloon jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellytyksiä. Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat Suomea turvaamaan riittävän toimeentulon kaikille.

Suomelle moitteita kahdella edellisellä hallituskaudella

Suomi on saanut kahdella viimeisimmällä hallituskaudella moitteita ja suosituksia kansainvälisiltä ihmisoikeussopimuksia valvovilta tahoilta perusturvan liian alhaisesta tasosta. Useat perusturvaetuudet jäävät Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämän tason alapuolelle.

Ihmisoikeusliiton lisäksi vetoomusta oli luovuttamassa Reijo Pipinen Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmästä.

Vetoomuksen ottivat vastaan SDP:n puheenjohtaja, eduskunnan puhemies Antti Rinne, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sekä vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.

Lue lisää

Vetoomus: Riittävä toimeentulo on ihmisoikeus – Perusturvan tasoa on nostettava

Heli Markkulan blogiteksti: Huomioiko tuleva hallitus köyhimpien ihmisten oikeudet? Riittävä toimeentulo on myös ihmisoikeuskysymys (18.4.2019)

Tule raatiin valitsemaan vuoden 2019 Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajat

EAPN-Fin jakaa marraskuussa jo neljättä kertaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille. Sen saajat päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Nyt voi hakea mukaan raatiin!

Tunnustus annetaan jutuista ja ohjelmista, joissa lähestytään kunnioittavasti köyhyyttä kokeneita ihmisiä ja analysoidaan laajasti köyhyyden taloudellisia ja sosiaalisia syitä. Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet ihmiset tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan. Sillä tuodaan myös esille tahoja, jotka tekevät köyhyydestä laadukasta journalismia.

Tunnustuksella haastetaan stereotypioita

Tärkeintä on pitää satoja tuhansia suomalaisia koskettavaa köyhyyttä esillä suurelle yleisölle ja päättäjille – asiallisesti ja analyyttisesti. Tarkoituksena on myös kyseenalaistaa köyhyyttä koskevia stereotypioita ja vähentää siihen liittyvää stigmaa.

EAPN-Fin kokoaa nyt raatia, joka valitsee tunnustuksen saajat. Sen jäseniltä edellytetään omakohtaisia kokemuksia köyhyydestä ja osallistumista raadin tapaamisiin.

Neljä tapaamista ja kotitöitä

Raati kokoontuu kolme kertaa syksyn 2019 aikana. Tapaamisten välissä raadin jäsenet tutustuvat kilpailuun ilmoitettuihin artikkeleihin, blogeihin ja ohjelmiin. Ennen jokaista tapaamista on yhteinen lounas.

Tapaamiset ovat Helsingin keskustassa. Raatilaisten matkakulut korvataan edullisimman liikennevälineen mukaan, myös muualta Suomesta.

Jos kiinnostuit, ilmoittaudu rohkeasti mukaan ja lähetä pikaisesti viesti osoitteeseen eapn(at)soste.fi, Ilmoittautua voi kesäkuun alkuun asti.

Lisätietoa antaa EAPN-Finin sihteeri Erja Saarinen erja.saarinen(at)soste.fi, p. 050 433 4202.

Lue lisää tunnustuksesta

Kuvassa vuoden 2018 raati yhdessä tunnustuksen saaneiden toimittajien kanssa. Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen lisäksi jaettiin kolme kunniamainintaa.

Köyhyys koskettaa yli 100 miljoonaa eurooppalaista: Köyhyyttä kokeneiden verkostojen edustajat Helsingissä

EAPN:n köyhyyttä kokeneiden ihmisten verkostoja eri maissa koordinoivat ihmiset kokoontuivat Helsinkiin 6.–7. toukokuuta. He valmistelivat ensi syksynä, ilmeisesti marraskuussa Brysselissä pidettävää köyhyyttä kokeneiden ihmisten eurooppalaista PeP, People experiencing poverty -tapaamista. Se järjestetään tänä vuonna 18. kertaa.

Brysselin tapaamisen teemana ovat poliittiset tavoitteet, joita köyhyyttä kokeneet toivovat EU:n europarlamenttivaalien jälkeen uusiutuvien instituutioiden työlistalle. Euroopan parlamentin vaalit pidetään toukokuun lopussa. Uusi parlamentti aloittaa työnsä heinäkuussa ja komissio lokakuussa.

EAPN tekee yhteistyötä paitsi Euroopan komission myös Suomen EU-puheenjohtajuutta valmistelevien kanssa. Suomen kolmas kausi EU-puheenjohtajana alkaa 1. heinäkuuta 2019. Puheenjohtajuus kiertää vakiintuneessa järjestyksessä EU-maiden kesken ja vaihtuu puolivuosittain. Sosiaali- ja terveysministeriöstä kansainvälisten asioiden yksikön johtaja Veli-Mikko Niemi kävi tapaamisessa keskustelemassa osanottajien kanssa Suomen puheenjohtajuuskaudesta ja sen teemana olevasta hyvinvointitaloudesta.

Köyhyyttä kokeneille entistä suurempi rooli

EAPN:ssä halutaan edelleen vahvistaa köyhyyttä kokeneiden ihmisten asemaa ja heidän äänensä kuulumista paitsi verkostossa myös yhteiskunnassa. Tapaamisessa todettiin, että EAPN:ssä tarvitaan kehittämistä, jotta köyhyyttä kokeneet ihmiset tuntevat verkoston omakseen. Tätä tekee muun muassa viestinnän kehittäjäryhmä, jossa on mukana viiden maan verkostosta viestinnän asiantuntijan ja köyhyyttä kokeneen ihmisen työpari.

Muun muassa Brysselin tapaamista suunniteltiin muutettavan niin, että muut asiantuntijat ja poliitikot saavat ohjelmassa entistä vähemmän sijaa. Poliitikot eivät voi tulla tapahtumaan esittämään omia näkemyksiään vaan olemaan dialogissa köyhyyttä kokeneiden ihmisten kanssa. He määrittävät mitä käsitellään ja miten se tehdään.

Tapaamisessa korostettiin, että on kiinnitettävä huomiota köyhyyttä kokeneiden ihmisten osallistumisen esteisiin, kuten vaikkapa rahan, koulutuksen ja kielitaidon puutteisiin. Usein esimerkiksi EU-politiikasta ja kansalaisiin vaikuttavista asioista puhutaan sellaisella asiantuntijajargonilla, ettei tavallinen kansalainen sitä ymmärrä.

Tutkimustulokset tiiviisti osaksi viestintää

Tapaamisessa puhuttiin paljon viestinnästä. Pohdittiin muun muassa sitä, miksi Brysselin PeP-tapaaminen ei juuri kiinnosta toimittajia. Tärkeää on lisätä suuren yleisön tietoisuutta köyhyydestä. EU-maissa on reilusti yli sata miljoonaa ihmistä, jotka elävät köyhyys- tai syrjäytymisriskissä.

Myös köyhyyttä koskevaa tutkimustietoa on tuotava tiiviisti ja ymmärrettävästi esiin – harva lukee pitkiä tutkimusraportteja. EAPN muun muassa kokoaa verkostoiltaan erinomaisen koosteen eri maiden köyhyystilanteesta. Sitä voitaisiin hyödyntää laajemmin.

EAPN Eurooppaan kuuluu 31 verkostoa EU- ja muista Euroopan maista. Helsingissä osallistujia oli 27 maasta. Suomen osallistumista Brysselin tapaamiseen koordinoi kansalaistoiminnan koordinaattori Mikko Siltanen. Usean maan verkoston valmistelutyötä koordinoivat EAPN:n toimistolta Magda Tancau ja Elke Vandermeerschen.

EAPN:n verkostojen määrä kasvanee yhdellä, sillä Slovenia harkitsee mukaan tulemista. Sloveniasta oli edustaja paikalla tutustumassa toimintaan.

Erja Saarinen

Lue lisää viime vuoden Pep-tapaamisesta Brysselissä.