Kirjoittajan arkistot: Erja Saarinen

Verkostolle uudet puheenjohtajat

EAPN-Finin hallitus valitsi kokouksessaan 13. elokuuta keskuudestaan puheenjohtajaksi loppuhallituskaudeksi johtavan asiantuntijan Liisa Partion Mannerheimin Lastensuojeluliitosta ja varapuheenjohtajaksi erityisasiantuntija Anna Järvisen SOSTEsta. Muutos johtuu puheenjohtaja Jiri Sirosen ja varapuheenjohtaja Tarja Pajusen siirtymisistä uusiin tehtäviin.

EAPN-Finin puheenjohtaja Jiri Sironen on siirtynyt sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen erityisavustajaksi sosiaali- ja terveysministeriöön. Varapuheenjohtaja Tarja Pajunen taas siirtyy Eläkkeensaajien Keskusliitosta SOSTEen erityisasiantuntijaksi.

Näiden muutosten vuoksi EAPN-Finin hallitus valitsi marraskuun yleiskokoukseen saakka uuden puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen jäseneksi tuli Jiri Sirosen jälkeen EHYT ry:stä kehittämis- ja edunvalvontakoordinaattori Riikka Perälä. Eläkkeensaajien Keskusliitto ei nimennyt hallitukseen edustajaa Tarja Pajusen tilalle.

EAPN-Fin kerää aineistoa vaikuttamistyöhön

Verkostolla on parhaillaan auki sen Terveys ja köyhyys -työryhmän tekemä kysely sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen vaikutuksesta ihmisten talouteen ja pärjäämiseen. Siihen on tullut jo yli 800 vastausta, mutta vastauksia toivotaan edelleen lisää, jotta asiasta saadaan monipuolinen kuva. Kysely on myös ruotsiksi. Siihen voi vastata syyskuun loppuun asti.

EAPN-Fin on yhtenä kumppanina järjestämässä Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailua. Siihen voi osallistua syyskuun loppuun saakka. Kirjoittaa voi myös ruotsiksi tai englanniksi.

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus toimittajille jaetaan marraskuussa neljättä kertaa. Ehdokkaita tunnustuksen saajaksi – laadukkaita köyhyyttä koskevia artikkeleita, kolumneja, verkkojuttuja, radio- tai tv-ohjelmia – voi ehdottaa 2. marraskuuta asti. Tunnustuksen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva, tänä vuonna 8-henkinen raati.

Työryhmät kokoontuvat

EAPN-Finin työryhmistä Lapsiperheköyhyys-ryhmä on jo ehtinyt kokoontua kesälomakauden jälkeen 7. elokuuta. Ryhmä on päivittänyt lapsiperheköyhyyttä koskevan tietopaketin. Seuraava tapaaminen on lokakuussa. Päivämäärää ei ole vielä sovittu.

Kansalaistoimintaryhmä pitää ensimmäisen kokoontumisensa perjantaina 23. elokuuta SOSTEssa kello 13–16. Osoite on Yliopistonkatu 5, tarkempi paikka kokoushuone Purje 6. kerroksessa.

Terveys- ja köyhyystyöryhmän seuraava kokous on maanantaina 26. elokuuta kello 11.15– 13.00 Kirkkohallituksessa, osoitteessa Eteläranta 8, kokoushuone Frieda 6. kerros. Tapaaminen on kaikille avoin, mutta siihen pitää tarjoilun ja kokouspaikalla liikkumisen vuoksi ilmoittautua 22.8. mennessä työryhmän puheenjohtajalle Tuula Paasivirralle tuula.paasivirta(at)pp.inet.fi tai 040 556 9079.

Erja Saarinen

Ehdota laadukasta köyhyysjuttua tai -ohjelmaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi

EAPN-Fin jakaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille tänä syksynä neljättä kertaa. Sen voi saada jutusta tai ohjelmasta, jossa köyhyyttä on käsitelty taloudellisia ja sosiaalisia syitä analysoiden ja köyhyyttä kokeneita ihmisiä kunnioittaen. Palkittavan valitsee köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati.

Viimevuotisen Kunnioittavasti köyhyydestä -raadin työtä esitellään Diakonia-lehdessä 1/2019 raadissa mukana olleen Tia-Maria Lehdon artikkelissa. Se alkaa lehden sivulta 30.

Laadukkaan köyhyyttä koskevan journalismin kriteereitä on koottu oppaaseen Kunnioittavasti köyhyydestä – opas köyhyydestä kirjoittamiseen, jonka EAPN-Fin julkaisi 2017.

Parhaaksi valitun artikkelin, blogin, radio- tai tv-ohjelman tekijä saa tunnustuksen lisäksi Huoltaja-säätiön tuhannen euron palkinnon. Raati voi päättää antaa myös kunniamainintoja.

Ehdottaa voi kuka vaan, myös toimittajat itse

Ehdokkaita tunnustuksen saajaksi voi ilmoittaa kuka vaan, myös journalistit itse. Kirjoitukset, ohjelmat tai esimerkiksi kuvareportaasit voivat olla niin lehdistä, radiosta, televisiosta kuin verkkomediasta.

Tunnustus annetaan tietystä artikkelista tai ohjelmasta. Myös kuvat huomioidaan.

Ehdotuksen pitää olla perillä 2.11.2019 klo 12 mennessä. Mukaan otetaan juttuja ja ohjelmia, jotka on julkaistu 1.11.201831.10.2019 suomalaisessa mediassa.

Toivottavasti mukaan saadaan myös viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa ilmestyneitä juttuja ja juttuja erilaisista medioista eri puolelta Suomea.

Lähetä juttu ehdolle osoitteeseen eapn(at)soste.fi

Lisätietoja

EAPN-Finin sihteeri Erja Saarinen, erja.saarinen(at)soste.fi

Osallistu kirjoituskilpailuun Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä

Kirjoituskilpailulla kootaan tavallisten ihmisten kokemuksia siitä, minkälaista on olla köyhä nyky-Suomessa. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä suomalaisesta köyhyydestä. Kilpailukirjoitus pitää lähettää 30. syyskuuta mennessä. EAPN-Fin on yksi kilpailun järjestäjistä ja tukijoista.

Miten köyhyys tuli elämääsi?

Kirjoita vapaamuotoisesti omin sanoin siitä, miten köyhyys tuli elämääsi ja mitä keinoja käytät arjessa pärjätäksesi. Tärkeää on, että kirjoitat omista kokemuksistasi ja että kerrot, mihin ajankohtaan kokemuksesi suunnilleen sijoittuvat.

Kirjoitukset palkitaan. Ensimmäisenä palkintona annetaan kolmelle kirjoitukselle kullekin 500 euroa ja toisena palkintona kolmelle kirjoitukselle 100 euroa.

Palkinnonsaajat valitsee raati, johon kuuluvat Jouko Karjalainen, Meri Larivaara, Juha Mikkonen, Anna-Stina Nykänen, Maria Ohisalo ja Mathias Rosenlund.

Palkintokriteerit ovat seuraavat:

  • omasta elämästä todenmukaisesti ja suorasanaisesti kerrottu
  • kuvaa tämän ajan köyhyyttä
  • tuo myös uusia näkökulmia köyhyyteen

Enintään 10 sivua, lyhyetkin kirjoitukset arvokkaita

Kirjoituksen pituus voi olla enintään 10 sivua, 30 000 merkkiä. Pienet ja lyhyetkin kirjoitukset ovat arvokkaita. Voit osallistua pelkkään kirjoituskilpailuun tai antaa kirjoituksesi myös tutkimuskäyttöön.

Kilpailuaika on 3.7.–30.9.2019. Kirjoituskilpailun tulokset julkaistaan 31.3.2020 mennessä kilpailun verkkosivuilla.

Lähetä kirjoituksesi sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen elina.turunen(at)helsinki.fi tai käsin kirjoitettu teksti osoitteeseen Elina Turunen, PL 54, 00014 Helsingin yliopisto.

Lisätiedot, muun muassa tarkemmat kirjoitusohjeet:

Kilpailukutsu: Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä

Väitöskirjatutkija Elina Turunen vastaa kilpailua koskeviin kysymyksiin.

Olli Soppela: Energiaköyhyyttä on Suomessakin

Osalla ihmisistä on vaikeuksia tyydyttää perustarpeitaan energiakustannusten vuoksi. Monilla on vaikeuksia suoriutua energialaskuista ja jotkut asuvat liian kylmissä huoneissa pienentääkseen laskuja. Tällaisia energiaköyhyyden kysymyksiä kohdataan myös Suomessa.

Ympäristöministeriö arvioi vuonna 2015, että Suomessa on 60 000–100 000 energiaköyhyyden riskiryhmiin kuuluvaa omistusasunnossa asuvaa kotitaloutta. Energiaköyhiä on meillä arvioitu olevan kaksi prosenttia väestöstä.

Energiakulut muuttuvat rasitteeksi etenkin iäkkäissä, ajan kanssa eristyskyvyltään heikentyvissä pientaloissa asuville henkilöille, joiden tulotaso laskee esimerkiksi työttömäksi jäämisen, eläkkeelle siirtymisen tai sairastumisen vuoksi.

Euroopassa keskustellaan laajasti energiaköyhyydestä

Henkilökohtaisen talouden hallinnassa ja raha-asioiden hoidossa on kyse tulojen ja menojen kartoittamisesta, elämisen ja hankintojen rahoituksesta sekä maksujärjestelyiden aikataulutuksesta. Arjen rahoittamiseen liittyy toistaiseksi Suomessa vähemmän tunnettu ilmiö, energiaköyhyys.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama paine uusia Euroopan energiajärjestelmä hiilettömäksi aiheuttaa kustannuksia, jotka ovat nostaneet ajankohtaiseksi keskustelun energiaköyhyydestä. Sillä ei ole kansainvälisesti hyväksyttyä tarkkaa määritelmää eikä kaikissa maissa myönnetä ongelman olemassaoloa.

Energiaköyhyydeksi lasketaan valtaosassa Eurooppaa tilanne, jossa kotitalouden tuloista yli 10 prosenttia kuluu energiamenoihin, kuten sähköön ja polttoaineisiin. Suomessa Ympäristöministeriö on tehnyt selvitykset 21/2013 ja 6/2015, joissa energiaköyhyys määritellään seuraavasti:

”Kotitalouden vaikeudet ylläpitää tai tyydyttää perustarpeita energian kustannusten takia. Energiaköyhyys voi ilmetä esimerkiksi vaikeutena ylläpitää riittävää huonelämpötilaa tai maksaa energialaskuja.”

Energiaköyhyyden erikoispiirteitä ovat ratkaisujen tekninen luonne ja yksinkertaisuus. Asuntojen energiatehokkuusparannuksilla ja niihin liittyvillä hankinnoilla saavutetaan haastavassa asemassa oleville henkilöille taloudellista etua ja asumismukavuutta, vaikka elämäntilanne esimerkiksi talousasioiden suhteen ei muuten parantuisi. Vähentynyt vetoisuus asunnossa, riittävän valoisuuden ja lämpötilan ylläpito pienemmillä maksuilla sekä energian hinnannousun pienemmät vaikutukset omaan talouteen edesauttavat hyvinvointia ja vähentävät energiankäytöstä aiheutuvia rasitteita.

Lämpöä vuotava asunto usein syynä energiaköyhyyteen

Kotitalouksien lämmitysenergian käyttö vastaa Suomessa yli 50 prosenttia asuntojen energiankulutuksesta. Nopeasti muuttuvassa elämäntilanteessa, kuten sairastuessa tai työttömäksi jäädessä, kasvavat energiakustannukset saattavat johtaa kohtuuttomaan lisätaakkaan.

Pidemmät ajanviettoajat kotioloissa lisäävät asunnon lämmitystarvetta, joka vie lisää energiaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Toisaalta rahan säästö lämmityksestä tinkimällä tuo mukanaan kylmyys-, kosteus- ja sisäilmaongelmia, jotka voivat johtaa vielä suurempiin haasteisiin.

Nopeasti muuttuvassa elämäntilanteessa, kuten sairastuessa tai työttömäksi jäädessä, kasvavat energiakustannukset saattavat johtaa kohtuuttomaan lisätaakkaan.

Tiedon puute helpoista ja hyödyllisistä toimenpiteistä on usein suuri este ongelmien ratkaisemiselle. Asuntojen energiankäyttöä koskevien neuvontapalveluiden laadun ja saatavuuden parantaminen, kansalaisten mielenkiinnon herättäminen energiatehokkuutta kohtaan sekä erilaiset poliittiset päätökset kannustimineen ovat tehokkaita tapoja kannustaa kotitalouksia energiankäytön tehostamiseen.

Sähkösopimuksen kilpailuttaminen kannattaa

Yksityishenkilöt ovat voineet vapaasti kilpailuttaa sähköntuottajansa Suomessa jo yli kahden vuosikymmenen ajan. VaasaETT:n keräämien tilastojen mukaan sähkösopimuksensa vuonna 2017 vaihtoi 11 prosenttia suomalaisista ja keskimäärin 10,5 prosenttia eurooppalaisista. Energiaviraston arvion mukaan yli 30 prosenttia suomalaisista ei ole koskaan vaihtanut sähköntoimittajaa, vaikka kilpailuttamalla perussopimuksen markkinoiden halvimpaan sopimukseen säästöä syntyy keskimäärin jopa 29 prosenttia.

Sähkösopimuksen voi kilpailuttaa helposti kaupallisesti sitoutumattoman Energiaviraston Sähkön hinta -palvelun avulla. Kulutustaan seuraavan asiakkaan kannattaa valita kiinteähintaisen sähkön sijasta pörssisähkö, jonka hinta muodostuu tuntikohtaisen kysynnän ja tarjonnan tasapainosta sähköpörssissä. Pörssisähkö on suurimman osan ajasta kiinteähintaista sähköä halvempaa.

Ajastamalla sähköä paljon kuluttavia laitteita, kuten sähkölämmittimiä halvan sähkön tunneille voi saada merkittäviä lisäsäästöjä. Sähkön pörssihintaa voi halutessaan seurata reaaliajassa esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksen tai sähköyhtiön verkkopalveluiden kautta.

Onnistunut energiaremontti maksaa itsensä takaisin

Sähkö- ja polttoainesopimusten kilpailutuksesta syntyneet säästöt voi sijoittaa asunnon energiatehokkuuden parannuksiin. Ikkunoiden ja ovien karmien eristysten parannuksia tai vaihtoja voi tehdä itse tai ammattilaisen avustuksella esimerkiksi kotitalousvähennystä hyödyntäen.

Rakennusten yläpohjien sekä kellarillisten asuntojen alapohjien lisäeristykset pitävät lämmön paremmin asunnossa eivätkä vaadi valtavia toimenpiteitä. Lämmittiminä käytettäviä sähkövastuksia energiatehokkaampien ilmavesi- ja ilmalämpöpumppujen hankinta kannattaa, mikäli omat säästöt tai matalakorkoiset luottopalvelut sen sallivat. Asunnon valaisimet kannattaa vaihtaa pitkäikäisi LED-lampuiksi, jotka tuottavat hyvän valotehon vähäisellä energiankulutuksella.

Omia kulutustottumuksiaan voi myös uusia. Sähkö- ja polttoainelaskujaan voi pienentää pitämällä käyttämättömät valot sammutettuina, pitämällä ovet ja ikkunat tiiviisti kiinni kylmällä säällä, kohtuullistamalla lämpimän veden käyttöä etenkin suihkujen yhteydessä, lämmittämällä kohtuullisesti aktiivisessa käytössä olevia huoneita, pyörittämällä vain täysiä pesukoneellisia, pitämällä käyttämättömät laitteet virrattomassa tilassa ja irrottamalla käyttämättömät sähkölaitteet pistorasioista.

Kodinkoneet kannattaa valita kotitalouden koon ja käyttötarpeen kannalta sopivan kokoisiksi, huoltaa suodattimet säännöllisesti ja sulattaa kertyneet jääkerrokset.

Kutsu Energiatuutori-koulutukseen

Energiaköyhyyttä Suomessa tutkiva ja lievittävä Assist-hanke kutsuu sinut maksuttomaan Energiatuutori-koulutukseen. Verkkokurssina toteutettava koulutus perehdyttää oppijat energia-alan ja energiaköyhyyden perusteisiin, asuntojen energiatehokkuuteen sekä riskiryhmille soveltuvien palveluketjujen tarjoajiin. Liity kurssille tästä:

  1. Mene osoitteeseen https://assist2020.eu/login/signup.php ja luo itsellesi käyttäjätunnukset
  2. Vahvista tilin luonti sähköpostistasi
  3. Kirjaudu sisään palveluun osoitteessa https://assist2020.eu/course/view.php?id=26 luomillasi tunnuksilla, kirjautumiskoodi on ”ASSIST

Kirjoittaja on eurooppalaisen ASSIST-hankkeen Suomen hankevastaava. Se pyrkii lievittämään energiaköyhyyttä.

Vastaa kyselyyn sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista ja niiden vaikutuksista talouteesi

EAPN-Finin Terveys ja Köyhyys -työryhmä on avannut  sähköisen kyselyn lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen ja Kela-omavastuiden maksamisesta ja vaikeuksista niiden kanssa selviytymisessä. Kyselyyn voi vastata syyskuun loppuun saakka.

Kyselyssä kartoitetaan vastaajien asiakasmaksuihin, lääkkeisiin ja Kela-kyyteihin kuukausittain meneviä rahasummia sekä toimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksia vuonna 2018. Lisäksi kerätään kokemuksia pikavippeihin turvautumisesta tai perintätoimiston asiakkaaksi joutumisesta lakisääteisten asiakasmaksujen tai Kelan omavastuuosuuksien takia. Vastaukset käsitellään anonyymisti.

Vuonna 2018 julkisista palveluista määrätyistä asiakasmaksuista 420 961 kappaletta päätyi ulosottoon. Tämä on viidenneksen enemmän kuin vuonna 2017. Mukana on esimerkiksi noin 69 000 terveyskeskusmaksua sekä reilu 34 000kappaletta lasten varhaiskasvatusmaksuja. Sosiaali- ja terveyspalveluista vireille tulleita ulosottotapauksia oli 386 471.

Vastaattehan kyselyymme ja välitätte sitä mahdollisimman laajasti.  Kysely on myös ruotsiksi.

Vastaa kyselyyn tästä: Kysely sotemaksuista, toimeentulotuesta, perinnästä ja ulosotosta

Svara på föfrågan på svenska: Enkät gällande social- och hälsovårdens avgifter och dess inverkan på din ekonomi