Kirjoittajan arkistot: Erja Saarinen

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus jaetaan 19.4.2024

EAPN-Fin jakaa 19.4. jo kahdeksatta kertaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille. Se annetaan vuonna 2023 julkaistusta artikkelista, kolumnista tai ohjelmasta, jossa analysoidaan köyhyyden taloudellisia ja sosiaalisia syitä sekä kuullaan asiantuntijoina, kunnioittavasti köyhyyttä kokeneita ihmisiä.

Tunnustuksen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Tänä vuonna raadissa on seitsemän jäsentä. Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa köyhyyttä ja heidän todellisuuttaan. Sillä tuodaan myös esille tahoja, jotka tekevät köyhyydestä laadukasta journalismia.

Köyhyyden on arvioitu lisääntyvän – tule kuulemaan, miten se näkyy mediassa

Monissa asiantuntija-arvioissa köyhyyden on arvioitu lisääntyvän hallituksen sosiaaliturvan leikkausten ja nousseiden elinkustannusten vuoksi. 19.4. kello 14-16 pidettävässä tunnustuksenjakotilaisuudessa kuullaan arvioita, miten asiaa on mediassa käsitelty. Onko köyhyyden käsittely lisääntynyt? Jos niin, millaisista näkökulmista? Miten mediassa kuullaan köyhyyttä kokevia?

Tunnustuksenjakotilaisuuus pidetään SOSTEn tiloissa osoitteessa Yliopistonkatu 5, 6. kerros, kokoushuone Jungman. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta siihen pitää ilmoittautua.

Ilmoittaudu Kunnioittavasti köyhyydestä -tilaisuuteen 19.4.2024

Tunnustuksella vaikutetaan siihen, että satoja tuhansia suomalaisia koskettavaa köyhyyttä pidettäisiin esillä mediassa suurelle yleisölle ja päättäjille – asiallisesti ja analyyttisesti. Tarkoituksena on myös kyseenalaistaa köyhyyttä koskevia stereotypioita ja ennakkoluuloja.

Ehdokkaita etsittiin tammi-helmikuun ajan. Niitä voivat esittää niin toimittajat itse kuin kuka tahansa, joka on törmännyt mielestään kriteerit täyttävät juttuun. Kirjoitukset, kuvat tai ohjelmat voivat olla niin lehdistä, radiosta, televisiosta kuin verkkomediasta. Ehdokkaan tulee olla julkaistu kotimaisessa mediassa vuoden 2023 aikana. Ehdotuksia saatiin 29.

Tunnustus annetaan journalistisesta työstä. Myös juttujen kuvat huomioidaan ja esimerkiksi valokuvaajat voivat saada tunnustuksen. Tunnustuksella ei palkita journalistin koko tuotantoa, toimitusta tai köyhyyttä käsitteleviä kirjoja.

Tunnustus on lähtöisin Itävallasta. Tätä nykyä sitä jaetaan noin kymmenessä Euroopan maassa.

Lisätiedot

EAPN-Finin ja Kunnioittavasti köyhyydestä -raadin sihteeri Erja Saarinen erja.saarinen(at)soste.fi, p. 050 433 4202.

Lue lisää

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen kriteerit

Uutinen vuoden 2022 tunnustuksesta

Anne Burakoffin blogikirjoitus Onko media keskiluokkainen?

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on eri maissa tärkeä muistutus köyhyyden käsittelystä mediassa

Erja Saarisen blogikirjoitus: Elämää muiden ehdoilla ja muita oppeja köyhyydestä

Kestävän kehityksen tavoitteista ollaan kaukana

EAPN-Finin teemakahveilla 6.3.2024 kuultiin, missä mennään Agenda2030 -ohjelman toimeenpanossa. Fingon ohjelmapäällikkö Silla Ristimäki totesi, että pääministeri Marinin hallituksen ohjelma oli kestävän kehityksen ohjelma, mutta nykyisen hallitusohjelman näkökulmana on Suomen kansallinen etu. Tilaisuuteen osallistui yli 50 kiinnostunutta.

Aiheesta alustanut Silla Ristimäki totesi, että pääministeri Orpon hallitus keskittyy kansallisiin näkökulmiin. Kestävä kehitys näkyy ohjelmassa kapeasti. Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus eivät korostu ja talouden kestävyys määritellään suppeasti valtiontalouden sopeuttamisena. Ilmastopolitiikassakin on kansallinen painotus eikä viittauksia kansainväliseen ilmastopolitiikkaan tai -rahoitukseen.

Ristimäki muistutti kuitenkin, että Suomi on joka tapauksessa edelläkävijä ohjelman toimeenpanossa –mallimaa, vaikka se ei ole aukotonta. Suomessa myös kansalaisjärjestöt on osallistettu esimerkillisesti Agenda2030-prosessiin.

Olennaista politiikkajohdonmukaisuus

Agenda2030- toimintaohjelma yhdistää sosiaalisen ja kulttuurisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden. Keskeinen periaate on, ettei ketään jätetä. Eriarvoisuuden vähentäminen on kaiken ytimessä niin globaalisti, alueellisesti kuin kansallisesti.

Olennaista on politiikkajohdonmukaisuus: se, että valtioiden eri sektoreiden toimet kulkevat samaan suuntaan, vasen käsi ei tee jotain muuta kuin oikea. Tämä ei Suomessa toteudu riittävästi tai todennettavasti.

Ja vaikka kestävä kehitys on yksi EU:n perusperiaatteista niin sisä- kuin ulkopolitiikassa, silläkään ei ole käytössä keinoja politiikkajohdonmukaisuuden takaamiseksi. Kestävä kehitys ei ole kenenkään yksittäisen komissaarin vastuulla, vaan se kuuluu kaikille. Kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta politiikkajohdonmukaisuudesta.

Tavoitteet kaukana vaikka 2030 lähestyy

Agenda2030 -ohjelman 17 tavoitetta kuvaavilla indikaattoreilla seurataan ohjelman toteutumista. Ristimäen esityksestä kävi selväksi, ettei tavoitteiden suuntaan ole tarpeeksi edetty. Itse asiassa kuva etenemisestä on melko synkkä.

Osa 17 indikaattorista kertoo, ettei myönteistä kehitystä ole ollut lainkaan. Esimerkiksi tavoitteessa 1 Ei köyhyyttä ja tavoitteessa 4 Hyvä koulutus nykyinen tahti ei riitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Eriarvoisuutta on onnistuttu jonkin verran vähentämään, tämä on tavoite 10. Eriarvoisuus kuitenkin tappaa edelleen ihmisen joka 4. sekunti, Ristimäki sanoi.

Suomi on raportoinut tavoitteiden saavuttamisesta viimeksi vuonna 2020. Tämä tarkoittaa, ettei meillä ole pandemian jälkeistä raportointia. Myös nykyisen hallituksen toimet tulevat vasta viiveellä näkyviin.

EAPN-Finin edustaja ensimmäistä kertaa Kestävän kehityksen toimikuntaan

EAPN-Finilta pyydettiin ensimmäistä kertaa esitys jäseneksi pääministerin johtamaan Kestävän kehityksen toimikuntaan toimikaudeksi 2024-2027. EAPN-Fin ehdotti jäseniksi Kirsti Kuusterää Suomen Setlementtiliitosta ja Niklas Vaalgamaata Suomen Punaisesta Rististä. Heistä Kuusterä tuli valituksi toimikunnan varsinaiseksi jäseneksi.

Toimikunta on kokoontunut kerran 4. maaliskuuta 2024. Ensimmäisessä tapaamisessa se käsitteli yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämistä kestävän kehityksen lähtökohtana.

Kestävän kehityksen toimikunnan työtä voi seurata tilaamalla neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen: Tilaa kestävän kehityksen toimikunnan uutiskirje

Erja Saarinen

Lue lisää

Esitys Silla Ristimäki EAPN-Fin kestävän kehityksen tilaisuus 6.3.2024

Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030

Kestävän kehityksen toimikunta aloitti työnsä keskustelulla yhdenvertaisuudesta

Valtioneuvoston kanslia on julkaissut uuden verkkosivuston perusoikeusseuranta.fi, jolta löytyvät kansalliset perus- ja ihmisoikeusindikaattorit.

Erja Saarinen: Agenda 2030 ja sote-järjestöt: Järjestöt kestävän kehityksen vahtikoirina – ja tekijöinä. SOSTEblogi 16.1.2020.

Fingo on suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö ja globaalin kehityksen asiantuntija. Sen jäsenistöön kuuluu noin 260 kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen ja globaalin kansalaiskasvatuksen parissa toimivaa suomalaista kansalaisjärjestöä. Finfo perustettiin 2018, kun Kepa ry ja Kehys ry yhdistyivät uudeksi kattojärjestöksi suomalaisille kehitysjärjestöille.

Fingon verkkosivut

EAPN-Fin organisoituu uudelleen – asia esillä ylimääräisessä yleiskokouksessa 12.4.2024

SOSTE on toiminut EAPN-Fin-verkoston ”kotipesänä”, mutta avustusleikkauksen vuoksi, se ei voi enää tarjota henkilöstön työaikaa verkostolle. Verkoston on tämän takia organisoiduttava uudestaan ja hallitus on päättänyt kutsua koolle ylimääräisen yleiskokouksen. Se pidetään 12.4.2024.

SOSTE on tarjonnut EAPN-Fin verkoston käyttöön sihteerin 40 prosentin työajan, tilat, taloushallinnon ja viestinnän. SOSTEn 500 000 euron avustusleikkauksen vuoksi, se ei voi enää tarjota henkilöstön työaikaa verkostolle.

Lue lisää SOSTEn tilanteesta.

Hallitus päätti 27.2.2024 pitämässään kokouksessa, että tässä tilanteessa tarvitaan ylimääräinen yleiskokous. Kokous pidetään perjantaina 12. huhtikuuta kello 14-16 SOSTEn tiloissa Yliopistonkatu 5, 6. kerros, kokoushuone Jungman.

Yleiskokouksessa puheoikeus ja äänivalta on varsinaisten jäsenten valtuuttamilla edustajilla.

EAPN-Finin säännöt

Kokoukseen pitää ilmoittautua:

Ilmoittaudu tästä EAPN-Finin ylimääräiseen liittokokoukseen.

Kokouksen alussa esitellään verkoston toimintaa.

Agenda2030 -toimintaohjelman edistyminen esillä EAPN-Finin teemakahveilla 6.3.2024

EAPN-Finin vuoden ensimmäisillä teemakahveilla keskiviikkona 6. maaliskuuta kuullaan, missä mennään Agenda 2030 -ohjelman toimeenpanossa, etenkin köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteissa. Teemasta alustaa ohjelmapäällikkö Silla Ristimäki Fingosta.

Teemakahvit pidetään 6.3.2024 kello 14–15.30. Paikkana on SOSTEn toimisto osoitteessa Yliopistonkatu 5, 6. kerros, kokoushuone Purje. Myös Teamsissa voi osallistua. Etäosallistumislinkki lähetetään etäosallistujiksi ilmoittautuneille.

Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta siihen pitää ilmoittautua viimeistään 4.3.2024:

Ilmoittaudu Kestävän kehityksen teemakahveille 6.3.2024

EAPN-Finin teemakahvit ovat keskustelevia tilaisuuksia. Aluksi Silla Ristimäki pitää noin puolen tunnin alustuksen, jonka jälkeen keskustelulle on runsaasti aikaa. Keskustelua voi aloittaa jo kahveilla puoli tuntia ennen varsinaisen tilaisuuden alkua kello 13.30.

Miten Agenda 2023 näkyy hallitusohjelmassa?

Ristimäki tekee katsauksen siihen, mikä on Agenda 2030 tilanne globaalisti. Hän arvioi myös, miten toimintaohjelman tavoitteet näkyvät hallitusohjelmassa.

”Yksi tärkeä keskusteluaihe on politiikkajohdonmukaisuus: miten varmistetaan Agenda2030 tavoitteiden kokonaisvaltainen toteuttaminen alun perin tarkoitetulla tavalla ja mitä haasteita tähän mahdollisesti liittyy”, Ristimäki sanoo.

Ristimäki kiinnittää erityistä huomiota kansalaisyhteiskunnan rooliin Agenda-tavoitteiden edistämisessä. EAPN-Finille tärkeä painotus on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen.

EAPN-Finilta on pyydetty ensimmäistä kertaa esitys jäseneksi pääministerin johtamaan Kestävän kehityksen toimikuntaan. EAPN-Fin on ehdottanut jäseniksi Kirsti Kuusterää Suomen Setlementtiliitosta ja Niklas Vaalgamaata Suomen Punaisesta Rististä. Silla Ristimäki on Fingon varaedustajana toimikunnassa.

Lue lisää

Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030

Erja Saarinen: Agenda 2030 ja sote-järjestöt: Järjestöt kestävän kehityksen vahtikoirina – ja tekijöinä. SOSTEblogi 16.1.2020.

Nuolet asfaltissa vasemmalle, suoraan ja oikealle, niiden päällä kengät

Selkeää ja ajantasaista tietoa sosiaaliturvasta

Pitkäaikaissairaiden sekä vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden sosiaaliturvasta, niin palveluista kuin etuuksista, löytyy selkeää ja ajantasaista tietoa 18 järjestön laatimasta sosiaaliturvaoppaasta. Mukana on myös yleistä tietoa etuuksista, vaikkapa toimeentulotuesta ja asumistuesta.

Oppaasta löytyy myös lapsiperheitä koskevaa tietoa. Työntekoa, työelämää ja työttömyyttä koskevaa tietoa on esillä lähinnä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden näkökulmasta.

Oppaan aluksi käsitellään asiakkaan asemaa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kerrotaan muutoksenhaun tavoista. Oppaassa esitellään myös kansainvälistä sosiaaliturvaa.

Tutustu: Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2024

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentuloa turvaavista etuuksista. Tätä tietoa järjestöt ovat keränneet yhteen paikkaan.

Verkkosivustolle koottua opasta on tehty jo 15 vuoden ajan. Oppaasta hyötyvät kaikki asiasta kiinnostuneet sekä etuuksia tai palveluita käyttävät henkilöt. Se on hyödyllinen myös sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille ja erilaisissa yhteyksissä neuvontaa antaville. 

Julkaisun on kirjoittanut 18 järjestöstä koostuva työryhmä, johon kuuluvat Aivoliitto, Aivovammaliitto, Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Hengitysliitto, IBD ja muut suolistosairaudet ry, Invalidiliitto, Julkisen alan eläkeläisten liitto Kelo ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Mielenterveyden keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, Omaishoitajaliitto, Psoriasisliitto, Suomen CP-liitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Nivelyhdistys ja Suomen Sydänliitto. 

Opas on päivitetty tammikuussa 2024 ja sitä pyritään päivittämään tarpeen mukaan pitkin vuotta.

Terveys ja köyhyys -työryhmä huolissaan terveyden eriarvoistumisesta

EAPN-Finin Terveys ja köyhyys -työryhmä käynnistyi tauon jälkeen syksyllä 2023. Se on kokoontunut helmikuuhun 2024 mennessä kolmesti. Työryhmässä on mukana kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita sekä muita terveyden ja köyhyyden teemoista kiinnostuneita.

Työryhmän kolme tapaamista ovat keskittyneet eri näkökulmista keinoihin vähentää terveyden eriarvoisuutta. Väestötasolla tarkasteltuna köyhyys ja sairaudet kasautuvat samoille yksilöille, kuten myös sairastamisen kustannukset.

Mitä alempi sosioekonominen asema, sitä huonompi terveys

Väestön terveys vaihtelee esimerkiksi sosioekonomisen aseman, siviilisäädyn, sukupuolen, äidinkielen ja asuinalueen mukaan. Terveyserot korostuvat kuitenkin erityisesti koulutuksen, ammattiaseman ja tulojen eli sosioekonomisen aseman mukaan.

Systemaattisia terveyseroja ilmenee suomalaisilla esimerkiksi terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Kiteytetysti sanottuna mitä alempi ihmisen sosioekonominen asema on, sitä huonompi on myös terveys, tilastollisesti tarkasteltuna. Erot ovat samansuuntaisia lähes poikkeuksetta terveyden eri osa-alueilla. (Jokela ym. 2021.)

Elinajanodote vaihtelee tulojen mukaan 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan (2024) suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin taso on yleisesti ja jatkuvasti parantunut, mutta hyvinvoinnin ja terveyden jakautuminen väestössä on yhä eriarvoistuvampaa.

Suomessa on merkittävät erot eri tuloluokkiin kuuluvien ihmisten kuolleisuudessa. Helsingin yliopiston (2024) Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa suomalaiset jaettiin viiteen tuloluokkaan ja tarkasteltiin elinajanodotteiden kehittymistä 1997–2020. Vuonna 2020 alimpaan tuloviidennekseen kuuluvan 30-vuotiaan elinajanodote oli 73 vuotta, kun ylimpään tuloviidennekseen kuuluvan elinajanodote oli 84 vuotta. Elinajanodotteen ero oli kasvanut viiden vuoden aikana peräti vuodella.

Pelkästään naisia tarkastellen alimmassa tuloviidenneksessä elinajanodote oli 82 vuotta ja ylimmässä 87 vuotta. Ero oli kasvanut puolella vuodella. Eron kasvu johtuu pienituloisten elinajanodotteen jämähtämisestä paikoilleen, kun korkeampien tuloluokkien elinajanodote on jatkanut kasvuaan. (Tarkiainen ym. 2024.)

Hoitoon pääsy ja hoitoon hakeutuminen selittävät eroja?

Yksiselitteistä selitystä alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien ihmisten elinajanodotteen jämähtämiselle tuskin on. Helsingin yliopiston tutkija ja dosentti Lasse Tarkiainen nostaa Helsingin Sanomien haastattelussa (31.1.24) yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi elinajanodotteen erojen kasvuun erot hoitoon pääsyssä tai hoitoon hakeutumisessa. Alimpaan tuloluokkaan kuuluva saattaa siis hakeutua tai päästä palveluihin harvemmin kuin ylempään tuloluokkaan kuuluva. Tarkiaisen mukaan myös sairaseläkeläisten perussairaudet ja pienituloisuuden lisääntyminen vanhuudessa saattavat olla selittävä tekijä.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään myös, että alempien tuloluokkien sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvat ihmiset ovat ylempien tuloluokkien sosioekonomisten ryhmien edustajia haavoittuvampia samojen riskien tai sairauksien edessä. Esimerkiksi verrattuna toimihenkilöihin, Suomessa työntekijä-ammateissa toimivilla on moninkertainen riski kuolla tai joutua sairaalahoitoon alkoholiperäisistä syistä, vaikka juodun alkoholin määrä vakioidaan. (Maunu ym. 2016, 189-190.)

Terveydenhuoltoa eniten tarvitsevien on vaikeinta saada sitä

Terveyserojen rakenteelliseen kaventamiseen on olemassa keinoja. Monet niistä liittyvät terveys- ja sosiaalipolitiikkaan, mutta myös laajemmin eriarvoisuuden vähentämiseen.

THL:n tutkimusraportin mukaan (2021) terveyden eriarvoisuuteen liittyvät tekijät on Suomessa melko hyvin tunnistettu. Eri sosioekonomisilla ryhmillä on erilaiset elintavat, kuten ruokailu- ja liikuntatottumukset ja päihteiden käyttötavat sekä stressitekijät.

Eri yhteiskuntaluokissa elävät ihmiset saavat Suomessa myös erilaista terveydenhuoltoa. Raportin mukaan sitä eniten tarvitsevien on sitä vaikeinta saada. Hyvätuloisilla on Suomessa kattava työterveyshuolto, ja he käyttävät sen palveluja kansainvälisesti vertaillen paljon, kun taas pienituloiset ja sosiaaliturvan varaan joutuneet jonottavat julkisiin palveluihin. Hyvätuloisilla on myös varaa ostaa tarvitsemansa lääkkeet, joka ei aina ole mahdollista pienituloiselle. (Jokela ym. 2021, 4.)

Palvelujen laatu ja saatavuus yhdenvertaisemmiksi

THL (2024) nostaa terveyden eriarvoisuuden vähentämisen keinoksi myös ihmisten haavoittuvuuden vähentämisen. Tämä toteutuu muun muassa tukemalla ihmisten sosiaalisia verkostoja sekä tarjoamalla erityistä tukea haavoittuvassa asemassa oleville. THL:n mukaan myös palvelujen saatavuus ja laatu tulisi saada yhdenvertaisemmaksi. 

Terve, työkykyinen ja osaava väestö on myös kestävän kansantalouden perusta. Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot on tunnistettu monimutkaisiksi ongelmiksi. Niihin puuttumiseen tarvitaan sektorit ylittävää laaja-alaista yhteistyötä, johon kaikkien tulisi osaltaan osallistua. Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on ollut poliittisena kiintopisteenä jo noin 30 vuotta, tästä huolimatta, eriarvoisuus on joiltain osin yhä kasvanut. (esim. Karvonen ym. 2017; Jokela ym. 2021.)

Kamppailu terveyden eriarvoistumista vastaan siis jatkuu. Paljon on vielä tehtävissä ja tehtävänä. Alkaneena vuonna erityistä huolta Terveys ja köyhyys -työryhmässä ovat herättäneet asiakasmaksujen korotukset monella hyvinvointialueella sekä lääke-, matka-, ja terveydenhuollon kustannusten kattojen nollaantuminen vuoden alusta.

Sosiaaliturvan leikkaukset tulevat vähentämään etuuksia saavien ihmisten maksukykyä ja näin ollen myös kykyä selviytyä lääkkeiden ja terveydenhuollon kustannuksista. Ne lisäävät siis entisestään terveyden eriarvoisuutta.

Veera Luoto
Terveys ja köyhyys -työryhmän puheenjohtaja
veera.luoto(at)tyottomat.fi

Lähteet

Merimaa, Juha: Suomalaisten kuolleisuuserot lähtivät kasvuun. Helsingin Sanomat. 31.1.2024.

Tarkiainen, L., Martikainen, P., Junna, L., & Remes, H. 2024. Contribution of causes of death to changing inequalities in life expectancy by income in Finland, 1997–2020. Journal of Epidemiology and Community Health. Viitattu 12.2.2024.

Karvonen S. & Sihto M. 2017. Terveyden edistäminen ja eriarvoisuus. Teoksessa: Sakari Karvonen & Laura Kestilä & Tomi Mäki-Opas: Terveyssosiologian linjoja. Helsinki: Gaudeamus.

Maunu, A. Katainen, A., Perälä, R., Ojajärvi, A. 2016. Terveys ja sosiaaliset erot: mitä on tutkittu ja mitä tarvitsee vielä tutkia? Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 57(2). Viitattu 12.2.2024.

Jokela, S. & al. 2021. Terveyden eriarvoisuus Suomessa: ehdotus seurantajärjestelmän kehittämiseen. THL Raportti 5/2021. Viitatttu 14.2.2024.

THL, 2024. Eriarvoisuus. Viitattu 12.2.2024.

Lue lisää

Virpi Hukkanen: Kysely: Pitkäaikaissairaista puolet kärsii myös talousongelmista – moni tinkii hoidostaan lääkkeiden hinnan takia. Yle 13.2.2024. Viitattu 13.2.2024.

”Tiedän, etten saa apua”. Terveydenhuollon eriarvoisuus Suomessa. Amnesty International 2023. Viitattu 12.2.2024.

Eurooppalainen vertailu: Suomalaisten terveys verrattain hyvä, pitkät jonotusajat vaikeuttavat palvelujen saatavuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö 29.1.2024. Viitattu 12.2.2024.

Helmi-Maria Heiskanen: Miten ratkaisisin tämän yhtälön, jossa kaikki siirrot tuntuvat johtavan samaan lopputulokseen. Köyhä ja kipeä. EAPN-Fin-blogi 21.12.2023. Viitattu 13.2.2024.