EU-komissio julkaisi 26.4. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin lukuisine liitteineen, ensimmäiset konkreettiset aloitteet pilarin toteuttamiseksi sekä keskusteluasiakirjan Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta. Samalla viikolla Brysselissä järjestettiin 24.4. Osallistavan kasvun tapaaminen, johon osallistui satoja sosiaali-, terveys- ja työllisyysasioiden kanssa toimivia ihmisiä sekä komission talous- ja finanssiosaston seminaari kansalaisyhteiskunnan toimijoille 26.-27.4.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari
Tiedotteessaan komissio toteaa, että ”pilarissa esitetään 20 keskeistä periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Pilarin on tarkoitus antaa suuntaa uudelle lähentymisprosessille, joka parantaa työ- ja elinoloja Euroopassa. Pilarissa vahvistetaan EU:n säännöstössä ja kansainvälisessä oikeudessa jo tunnustettuja oikeuksia ja täydennetään niitä uusien realiteettien ottamiseksi huomioon. Pilariin kirjatut periaatteet ja oikeudet rakentuvat kolmen osa-alueen ympärille: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus.”
Komissio julkaisi nyt ehdotuksensa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariksi, tiedonannon pilarin perustamisesta sekä raportin vuonna 2016 järjestetystä konsultaatiosta (katso linkit tiedotteisiin ja asiakirjoihin tämän kirjoituksen lopusta).
Riittääkö aloite pelastamaan sosiaalisen Euroopan?
Euroopan EAPN pitää tiedotteessaan tervetulleena Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin taustalla olevat hyvät tarkoitukset, mutta kysyy samalla, riittääkö nyt julkaistu pilari pelastamaan sosiaalisen Euroopan? Onko aloitteella konkreettista vaikutusta köyhyys- ja syrjäytymisriskissä eläviin noin neljäsosaan eurooppalaisista, ja tulevatko heidän sosiaaliset oikeutensa vahvistumaan? Riittääkö aloite tasapainottamaan talous- ja sosiaalipolitiikan prioriteetteja?
EAPN pitää keskeisinä positiivisina seikkoina selkeää oikeusperustaista lähestymistapaa, joka pyrkii oikeuksien ja niiden toteutumisen ylöspäin lähentymiseen sekä mm. seuraavien oikeuksien toteamista: lasten oikeus suojeluun köyhyydeltä, sosiaalisen suojelun koskeminen jokaista, oikeus riittävään työttömyysturvaan sekä oikeus vähimmäistoimeentuloon joka mahdollistaa säällisen elämän.
EAPN kantaa edelleen huolta siitä, miten pilarin periaatteet voitaisiin muuttaa sitovimmiksi velvoitteiksi, jotka myös takaisivat nämä oikeudet. Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen (jonka tulisi koskea myös muita kuin lapsia) ja Eurooppa 2020 -strategian näkymättömyys herättää huolta.
EAPN pitää huolestuttavana myös sitä, että vaikka kansalaisyhteiskunta on huomioitu pilarin toimeenpanossa, dialogia kansalaisyhteiskunnan kanssa ei pidetä yhtä tärkeänä kuin työmarkkinajärjestöjen kanssa käytävää ”sosiaalista dialogia”.
Kansalaisjärjestöjen korkeita odotuksia, mutta myös kasvanutta skeptisyyttä EU-projektin sosiaalisia vaikutuksia kohtaan, heijastaa myös EAPN:n puheenjohtajan Sergio Airesin lausunto: “On ensisijaisen tärkeää, että tämä aloite johtaa konkreettisiin ja joihinkin välittömiin tuloksiin köyhyydessä elävien ihmisten elämässä, sillä muuten sosiaalisen Euroopan – tai Euroopan ylipäätään – puolustaminen ja tukeminen voi muuttua mahdottomaksi”.
Keskusteluasiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta
Junckerin komissio julkaisi maaliskuussa valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta ja kevään aikana on tulossa viisi siihen liittyvää teema-asiakirjaa, joista sosiaalinen ulottuvuus on ensimmäinen.
Komissio esittelee asiakirjassa kolme kehittämisen skenaariota:
– Sosiaalinen ulottuvuus rajoitetaan koskemaan ainoastaan vapaata liikkuvuutta
– Halukkaat tekevät enemmän sosiaaliasioissa
– 27 jäsenvaltion EU syventää sosiaalista ulottuvuutta yhdessä
Sosiaaliasioiden suhteen erityistä kiinnostusta kohdistuu myös EMU:n kehittämistä koskevaan, toukokuussa julkaistavaan asiakirjaan.
Osallistavan kasvun tapaaminen
Brysselissä järjestettiin ennen pilarin julkistamista 24.4. Osallistavan kasvun tapaaminen (Annual Convention of Inclusive Growth), johon osallistui satoja sosiaali-, terveys- ja työllisyysasioiden kanssa toimivia ihmisiä mm. ministeriöistä ja kansalaisjärjestöistä. EAPN-Finin Jiri Sironen osallistui tapaamiseen osana sosiaali- ja terveysministeriön delegaatiota.
Tapaamisen taustalla on Lissabonin strategian aikana pidetyt pyöreän pöydän keskustelut köyhyydestä sekä vuosina 2010-2014 järjestetyt Köyhyyden vastaisen foorumin tapaamiset, joissa Euroopan EAPN:llä oli molemmissa tärkeä rooli. Köyhyysfoorumin tapaamisiin osallistui paljon myös köyhyyttä kokeneita ihmisiä. Junckerin komissio piti yhden välivuoden ja muutti sen jälkeen tapaamisten nimeksi Osallistavan kasvun tapaaminen. Viime vuonna aiheena oli pilari ja nyt nuorten osallisuus.
Tämän vuoden tapaamista leimasin pilarijulkistuksen odottelu. Mm. komissaarit Thyssen ja Dombrovskis puhuivat pilarista, mutta eivät halunneet paljastaa siitä liikaa, joten puheissa ja keskusteluissa ei ollut juuri uutta.
Nuorten – jotka ovat kärsineet talouskriisistä eniten- aiheiden käsittely oli sinällään hyvä aihe. Työpajat käsittelivät mm. osallisuutta, nuoria työelämässä, sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja nuorisoköyhyyttä.
EAPN järjesti yhdessä European Youth Forumin kanssa työpajan nuorten vähimmäistoimeentulosta. EAPN painottaa nuorten osallisuuden suhteen oikeusperustaisia ja integroituja ratkaisuja, ei vain työllisyyttä. EAPN:n julkaisi vuonna 2014 hyvän kannanottoasiakirjan nuorten köyhyydestä, syrjäytymisestä ja osallisuudesta.
Tapaamisen ohjelman, kuvia ja esitykset tapaamisen verkkosivuilla.
Tapaamisen fokus kannattaisi vastaisuudessa suunnata pilariin ja tehdä siitä EU:n, jäsenmaiden ja kansalaisyhteiskunnan yhteinen pilariin, sen toteutukseen ja seurantaan liittyvä foorumi.
DG ECFINin seminaari kansalaisyhteiskunnan toimijoille
Samalla viikolla 26.-27.4. komission talous- ja finanssiasioiden pääosasto DG ECFIN järjesti seminaarin kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Suomesta seminaariin osallistuvat Tarja Pajunen EAPN-Finistä ja Kaarina Tammenniemi SOSTEsta. Seminaariin oli kutsuttu kansalaisjärjestöjen edustajia kaikista EU:n jäsenmaista ja siellä käsiteltiin mm. EU:n talouskehitystä ja -ohjausta, EMUn kehittämistä, eriarvoisuutta, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria.
Osalistujien mukaan ECFINin seminaari oi hyödyllinen ja syvensi kokonaiskuvaa EU:n talouskehityksestä ja ohjauksesta. Asiantuntijat olivat hyvin valmistautuneita. Kysymyksille ja keskustelulle oli varattu aikaa, mikä tällaisissa tilaisuuksissa on erityisen tärkeää.
Joissain puheenvuoroissa tuotiin esiin, että jäsenmaissa tyytymättömyys Brysseliä kohtaan kasvaa. Komission edustajat totesivat, että Brysseliä on helppo syyttää monista asioista, vaikka EU:ssa päätöksiä tehdään jäsenmaiden kanssa. Tämä on yksi syy siihen, miksi komissio haluaa järjestää tällaisia seminaareja eri ryhmille kuten kansalaisjärjestöt ja media, jotta he pystyvät paremmin kertomaan, mitä komissio tekee.
Seuraavat askeleet
Jäsenmaissa ja EU:n toimielimissä käydään kuluvan vuoden kansalaiskeskustelua pilarista. Göteborgissa järjestetään EU:n sosiaaliasioiden huippukokous 17.11. ja Eurooppa-neuvosto hyväksynee päätelmät pilarista 14.-15.12.
Jiri Sironen
Komission tiedotteet, joissa linkit asiakirjoihin:
Komissio esittelee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin
Komissio hyväksyi ensimmäiset konkreettiset aloitteet Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista
