Helmi-Maria Heiskanen: Miten ratkaisisin tämän yhtälön, jossa kaikki siirrot tuntuvat johtavan samaan lopputulokseen. Köyhä ja kipeä.

Helmi-Maria Heiskanen kirjoittaa blogitekstissään lapsiperheköyhyydestä, köyhyyden ylisukupolvisuudesta, sairaudesta, yhteisön ja kohtaamisen tärkeydestä, toivosta ja eteenpäin pääsemisestä. Hän on EAPN-Finin Lapsiperheköyhyys-työryhmän jäsen.

Anne Burakoff: Media on paljolti keskiluokkainen ja se on ongelma, jos muut ryhmät jäävät vähälle huomiolle

Onko media keskiluokkainen? Tekeekö media korostetusti juttuja keski- ja hyvätuloisten näkökulmasta ja miksi se on ongelma, jos on? Näitä kysymyksiä Anne Burakoff pohtii EAPN-Finin blogissa.

Elämää muiden ehdoilla ja muita oppeja köyhyydestä

”Menin itseeni, aika syvälle. Ymmärsin taas vähän enemmän rajallisesta ymmärryksestäni köyhyydestä ja siinä arkeaan elävien ihmisten elämästä”. Kunnioittavasti köyhyydestä -raadin sihteeri Erja Saarinen kirjoittaa.

Puhelin säätiöstä, tietokone seurakunnalta, juhlavaatteet järjestöstä: Köyhän tukiarki käy työstä, ja uuvuttaa

Olen joutunut hakemaan apua monilta eri tahoilta esimerkiksi silloin, kun lapseni kävi rippikoulun. Vie voimia, että pikkujuttujakin joutuu miettimään ja niiden pyörittämiseen menee aikaa. Ja tässä pitäisi opiskella, kirjoittaa lähihoitajaksi työmarkkinatuella opiskeleva 53-vuotias Paula. (Nimi on muutettu perheen yksityisyyden suojaamiseksi)

Selkä kipee

Jostain syystä elämä on tuonut minut köyhyyden äärelle. Ihmisten ja olosuhteiden äärelle, joissa tiedetään miltä tuntuu, kun ei vaan pysty. Ei tee mieli vastailla miksei, eikä kuulla lisäkysymyksiä. Nimimerkki HH – ei mulla mikään oo, kirjoittaa EAPN-Fin-blogissa.

Paha haju!

”Ei sitä pieni lapsi erota eikä tunnista, minkä takia pennosia lasketaan. Sen lapsi kyllä aistii ja huomaa, ovatko vanhemmat iloisia vai surullisia. Huolissaan vai innoissaan. Toiveikkaita vai toivottomia.” Nimimerkki ”HH – ei mulla mikään oo” kirjoittaa lapsiperheköyhyydestä EAPN-Fin blogissa.

Hyvä mieli!

Puhunko köyhän tytön äänellä, joka minussa herää, kun ajattelen aihetta köyhyys, vähävaraisuus ja ulkopuolisuus. Vai puhunko sen naisen äänellä, joka on raivannut tiensä peruskoulusta ammattikorkeaan ja opetellut puhumaan niin kuin ihmiset haluavat kuulla. Nimimerkki HH – ei mulla mikään oo pohtii köyhyyttä EAPN-Finin blogissa.

Koronaepidemia tulee pitkäaikaissairaille kalliiksi

”Korona on todella lisännyt kulujamme”, kirjoittaa EAPN-Fin blogissa pienituloisen yhden vanhemman perheen äiti, jonka lapsella on pitkäaikaissairaus ja joka kuuluu itsekin taudin riskiryhmään. Kun koronarajoituksia mietitään, on hyvä muistaa, että pitkäaikaissairaat saattavat kärsiä niistä pahasti, myös taloudellisesti.

Anne Tyni: Seitsemän veljeksen Eero opetti lukemista kädestä pitäen – samaa otetta digitaitojen opetukseen

Kiven Seitsemässä veljeksessä pojat opettelevat lukemaan vaihtelevalla menestyksellä nuorimman veljeksen Eeron toimiessa opettajana ja mentorina. Taas tarvittaisiin Eeroja, jotta ikääntyvä väestö pysyisi mukana tekniikan kehityksessä. Digiköyhyys on paitsi laitteiden myös osaamisen ja opetuksen puutetta.

Riikka Mettälä: Toipuminen vaikeutuu, kun mielen särkymisen lisäksi romahtaa talous

Kun mieli särkyy, laskuja ei uskalla avata. Huoli omasta taloudesta synkistää mieltä entisestään. Sosiaalityön asiantuntija Riikka Mettälä Mielenterveyden keskusliitosta käsittelee blogissaan sairastamisen kulujen vaikutuksia mielenterveysongelmista toipumiseen.

Pirkko Justander: Unelmieni asiakasmaksulaki

Olen monesti unelmoinut, minkälainen olisi se asiakasmaksulaki, joka toimisi eri syistä vammaisilla, pitkäaikaissairailla tai vakavasti syrjäytyneillä ja siinä sivussa ehkäpä koko yhteiskunnalla. Pirkko Justander kirjoittaa EAPN-Fin-blogissa unelmiensa asiakasmaksulaista. Hän oli tekemässä tuoretta Asiakasmaksut aiheuttavat ahdinkoa -raporttia.

Jaana Saikkonen: Köyhän arkielämää koronavirusrajoitusten aikaan

Millaisia vaikutuksia koronakriisillä on pikkuriikkisellä budjetilla elävälle? Ruokahuolto ja lapsiperheiden nousseet ruoka- ja muut kulut huolestuttavat. Etuuksien hakeminen on vaikeutunut, kun missään ei voi skannata tai tulostaa liitteitä. Myös etuuksien käsittelyn viivästyminen lisää huolta, Jaana Saikkonen kirjoittaa blogissaan.

Jaana Saikkonen: Musertavan häpeän yli kokemusasiantuntijaksi ja vaikuttajaksi

Mitä olinkaan mennyt lupaamaan? Jännittää niin, että vatsaa vääntää. Olen matkalla Helsingin yliopiston Tiedekulmaan ”Metropolialueen köyhyys ja sosiaaliala” -tilaisuuteen panelistiksi kertomaan kokemusasiatuntijana köyhyyden vaikutuksista elämääni.

Jouni Kylmälä: Kuuluva, kirkas ja vaikuttava köyhän ääni

Köyhyys on hankala aihe ja politiikan kohde siksi, että kaikki eivät koe sitä. Köyhyys on niin hiljaista, koska se on joidenkin toisten, ’niiden’ ongelma. Idea kuuluvasta, kirkkaasta ja vaikuttavasta köyhän äänestä elää kuitenkin EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmässä.

Olli Soppela: Energiaköyhyyttä on Suomessakin

Osalla ihmisistä on vaikeuksia tyydyttää perustarpeitaan energiakustannusten vuoksi. Monilla on vaikeuksia suoriutua energialaskuista ja jotkut asuvat liian kylmissä huoneissa pienentääkseen laskuja. Energiaköyhiä on meillä arvioitu olevan kaksi prosenttia väestöstä.

Minna Markkanen: Kohtuullisen minimin viitebudjetit turvaavat arjen sujumisen ja toimintamahdollisuudet

Kuluttajatutkimuskeskus on päivittänyt kohtuullisen minimin viitebudjetit. Niiden lähtökohtana ovat inhimilliset tarpeet ja toimintamahdollisuudet. Näkökulma on tervetullut lisä myös perusturvasta käytävään keskusteluun.

Tarja Pajunen: Asiakasmaksulain uudistus etenee – lakiesityksessä myönteisiä asioita, mutta myös uhkia

Lakiluonnoksessa on asioita, joista voi olla ilahtunut, mutta myös huolestuttavia piirteitä: Etäpalveluiden ja niiden maksullisuuden vahva esiin tuleminen ja terveyskeskuskäyntimaksujen kasvun uhka huolestuttavat.

Jouni Kylmälä: Puolassa ruokapankit tekevät muutakin kuin jakavat ruokaa

Toinen EMIN, vähimmäisturvabusseista on ollut kesäkuun alun Puolassa. Päiviin on sisältynyt seminaareja, lehdistötilaisuuksia, keskusteluja ja visiittejä. Vaikutuksen on tehnyt erityisesti mittava ruokapankkitoiminta, johon kuuluu muun muassa ravitsemusvalistusta ja kierrätyksen opetusta.

Tarja Pajunen: Tarpeellinen muistutus mahdollisuudesta alentaa asiakasmaksuja

Sosiaali- ja terveysministeriö muistuttaa kuntia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kohtuullistamisesta ja perimättä jättämisestä tilanteen niin vaatiessa. EAPN-Fin on tyytyväinen siihen, että asia on otettu ministeriön kuntainfossa esille.

Jouni Kylmälä: Puolassa villi markkinoistaminen teki asumisesta kohtuuttoman hintaista

Euroopan halki ajaa kaksi bussia, joiden matkustajat kampanjoivat köyhyyttä vastaan. Kiertueen tapaamisissa kertyy tietoa köyhyyskysymyksistä eri maissa. Ennen bussin kyytiin hyppäämistä Jouni Kylmälä tutustui asumisen ongelmiin Puolassa.

Anna Järvinen: Laadukkaasta köyhyysjournalismista palkitaan toimittajia eri puolilla Eurooppaa

17.5.2018
Jo kahdeksassa Euroopan maassa palkitaan toimittajia laadukkaasta köyhyyttä koskevasta journalismista.

Anna Järvinen: Osallistavan kasvun tapaaminen 27.4. Brysselissä

9.5.2018
Brysselissä järjestettiin 27.4. kolmatta kertaa Osallistavan kasvun tapaaminen (Annual Convention of Inclusive Growth), johon osallistui satoja sosiaali-, terveys- ja työllisyysasioiden kanssa toimivia ihmisiä mm. ministeriöistä ja kansalaisjärjestöistä.

Jouni Kylmälä: Kansalaistoimintaryhmän delegaatio Brysselissä 9.-10.11.2017

6.2.2018
Osallistuimme marraskuussa 2017 Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston EAPN:n 16. kertaa järjestettyyn, vuotuiseen köyhyyttä kokeneiden tapaamiseen (People experiencing Poverty, PeP) Brysselissä.

Minna Markkanen: Pienlaina-asiakkailla näkyy taloudellisen huono-osaisuuden kasautuminen

14.12.2017
Pienlaina-asiakkaat hakevat lainaa usein epätoivoisessa tilanteessa: pitkäaikaiset toimeentulovaikeudet ja ylivelkaantuminen ovat kietoutuneet monisyiseksi vyyhdiksi. Sosiaalinen luototus voi olla iso apu, mutta lisäksi tarvitaan riittävä perusturva ja luottomarkkinoille reilummat pelisäännöt.

Jiri Sironen: Sosiaalisten oikeuksien pilari on aito mahdollisuus vahvistaa EU:n sosiaalista ulottuvuutta

18.5.2017
Tuleeko EU toimimaan kuten ennenkin uuden pilarikäsitteistön sisällä vai voisiko sen sosiaalinen ulottuvuus olla tulevaisuudessa laadullisesti jotain uutta ja vahvempaa?

Anastasia Lapintie: Ihmisoikeudet eivät ole valikoitavissa

22.12.2016
Maahanmuuttoon ja siirtolaisuuteen liittyvä keskustelu luisuu helposti semantiikaksi siitä, mitä milläkin sanalla tarkoitetaan – tai miten eri tahot ne tulkitsevat. Poteroitunut väittely ihmisten tilanteiden todellisuudesta ja tavoitteista hämärtää, mistä oikeasti oli kysymys: oikeista ihmisistä ja heidän ihmisoikeuksistaan.

Sari Laaksonen: Lapsia on suojeltava sekä köyhyydeltä että köyhyyden vaikutuksilta

9.11.2016
Tilastot osoittavat, että joka kymmenes lapsi elää pienituloisessa perheissä ja eriarvoisuus on kasvamassa. Monet tutkimukset ovat avanneet silmiämme sille, miten haitallisia ja kauaskantoisia vaikutuksia lapsuudessa koetulla köyhyydellä on.

Anne Perälahti: Kela-siirrolla alikäyttöä alas

27.5.2016
”Toimeentulotuen alikäyttö on todellinen yhteiskunnallinen ongelma ja perustoimeentulotuen siirrolla Kelalle voi olla vaikutusta alikäytön alenemiseen.” (Sosiaalibarometri 2016, sosiaali- ja terveysjohtaja)

Minna Markkanen: Luottomarkkinoille tarvitaan sosiaalisempia vaihtoehtoja

23.5.2016
Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste on noussut koko 2000-luvun. Velkaantumisen lisääntyessä lisääntyvät myös velkaongelmat. Suomessa on tällä hetkellä 371 800 luottotietonsa menettänyttä ihmistä.

Jiri Sironen: EU-ohjausjakso, Suomen maaraportti ja sosiaalinen Eurooppa?

EU:n ohjausjakson osana julkaistiin 26.2. Suomen maaraportti, jonka mukaan mm. köyhyysriski on kasvamassa. Keväällä odotetaan EU-komission tiedonantoa sosiaalisesta pilarista ja käydään keskustelua EMUn sosiaalisesta ulottuvuudesta.

Anna Järvinen: Uusi köyhyysaiheinen journalismipalkinto Suomeen

18.2.2016
EAPN Itävallan verkosto on palkinnut vuodesta 2010 alkaen vuosittain journalisteja, jotka kirjoittava kunnioittavasti ja sosiaalisia syitä analysoiden köyhyydestä ja köyhyyttä kokeneiden elämästä.

Jiri Sironen: Eriarvoisuus tappaa – myös Suomessa

4.1.2016
Arvostelu sosiologi Göran Therbornin kirjasta Eriarvoisuus tappaa (Vastapaino 2014).

Ann-Charlotte Sirén-Borrego: Pakolaistilannetta arvioidessa on hyvä muistaa Suomen historia

9.10.2015
Suomi on aikojen kuluessa aina ollut maa, josta muutetaan muualle. Jo 1800-luvulla nälkä ja köyhyys ajoivat suomalaisia Amerikkaan. 1960- ja 1970-luvuilla yli 300 000 suomalaista muutti paremman tulevaisuuden toivossa Ruotsiin.

Heikki Kemppainen: Miksi YK:n köyhyyden vastaista päivää vietetään 17.10?

5.10.2015
”Minä kerron teistä… säkeitä neljännen maailman – köyhien ja syrjäytyneiden – kunniaksi”. Näin alkaa Joseph Wresinskin 17.10.1987 Pariisin Trocaderon aukiolle kokoontuneen 100 000 ihmisoikeuksien puolustajan edessä pitämä puhe.

Tiina Saarela: Kuka Kuuntelee Köyhää perustulosta?

18.9.2015
Kysyin keväällä Kuka Kuuntelee Köyhää -verkoston Facebook-ryhmässä: ”Mitä mieltä olet perustulosta?” ja sain parissa vuorokaudessa lähes sata hyvää ja monipuolista vastausta. Vastauksissa nousi viisi perustuloon liittyvää teemaa.

Jiri Sironen: Köyhyysriski kasvaa Suomessa – mitä tekee uusi hallitus?

28.4.2015
Suomi on vuonna 2010 laaditun Eurooppa 2020-strategian mukaisesti sitoutunut vähentämään köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä.

Heljä Sairisalo: Yhden vanhemman perheiden aseman parantaminen keskeistä lapsiköyhyyden poistamiseksi

9.4.2015
Suomessa lapsiperheet olivat keskituloisia pitkälle 1990-luvulle asti. Nykyään 100 000 lasta elää vähävaraisessa perheessä. Se heikentää monella tavalla lapsuutta. Perheen varattomuuden on todettu mm. vähentävän lasten ystäviä ja muuta sosiaalista elämää.

Anna Järvinen: Mitä tekijöitä toimeentulotuen Kela-siirrossa pitäisi vielä huomioida?

19.3.2015.
Eduskunnan viimeisten istuntopäivien rytäkässä, kaatuneiden lakiesitysten noustessa julkisuuteen, jäi vähälle huomiolle, että eduskunta päätti toimeentulotuen Kela-siirrosta.

Jouni Kylmälä: Kuinka köyhyys voi tulla ymmärretyksi ja ymmärrettäväksi?

13.3.2015.
Voiko köyhyyttä ymmärtää kokematta sitä, kysyy Alf Rehn kolumnissaan (HS 21.2.2015). Köyhyyden kokemiseen on vaikea ellei mahdotonta päästä suoraan sen ulkopuolelta. Pahimmillaan yrityksestä tulee sitä sosiaalipornoa.

Esa Iivonen: Lapsiperheköyhyys tulee ottaa vakavasti

10.3.2015.
Lapsiperheköyhyys ja sen ehkäiseminen tulee ottaa vakavasti. Lapsiperheköyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Köyhyys kaventaa lapsen mahdollisuuksia osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin.

Jaakko Kiilunen: Viisautta viitebudjeteista?

18.12.2014.
Viitebudjetit voivat tarjota arvokasta tietoa siitä, millainen nykyisen perusturvan taso on suhteessa todellisiin elinkustannuksiin. Voisiko viitebudjetin laatimiselle löytyä sellainen laajasti hyväksytty tapa, jonka pohjalta voisi tulevaisuudessa ajatella laskettavan myös perusturvaetuuksien määrää?

Anu Haapanen: Mitä on köyhyys Euroopassa? – Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi 20-21.11.2014

24.11.2014.
Mitä on köyhyys Euroopassa? Se on puutteellisia asumisolosuhteita, riittämätöntä ja yksipuolista ruokaa, leipäjonoja ja viileää kotia. Köyhyys on myös mm. seuraavaa: asunnottomuutta, niin pientä palkkaa ettei se riitä päivittäisiin menoihin, työttömyyttä, pientä sosiaaliturvaa, sitä ettei ole varaa laittaa lapsiaan kouluun, niin pientä eläkettä ettei se riitä lääkkeisiin.

Olavi Kaukonen: Asunnottomuus ja alkoholi

27.10.2014.
Suomessa asunnottomuus- ja kodittomuusongelma on jäsentynyt sitkeästi yksilöllisen poikkeavuuden näkökulman kautta. ”Asunnottoman alkoholistin ongelma” ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, mutta Suomessa kodittomuuden määritteleminen päihdeongelman kautta on ollut poikkeuksellisen voimakasta.

Jiri Sironen: Kääntääkö Stubbin hallitus köyhyyden kasvuun myös Suomessa?

16.10.2014.
Köyhyys on viime vuodet kasvanut huolestuttavasti lähes koko Euroopassa. Suomi on ollut niitä harvoja maita, jossa kehitys on ollut päinvastainen ja jossa myös tuloerojen kasvu on pysähtynyt. YK:n köyhyyden vastaisen päivän 17.10. aattona on syytä muistuttaa, että nyt näyttää uhkaavasti siltä, että köyhyys ja eriarvoisuus alkavat lisääntyä myös Suomessa.

Marjatta Kaurala: Painopiste köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen

13.10.2014.
EU asetti vuonna 2010 Lissabonin strategiaa korvaavat tavoitteet seuraavalle kymmenvuotiskaudelle, ns. Eurooppa 2020-tavoitteet. Sosiaaliset tavoitteet koskivat työllisyysasteen nostoa (75 % 20-64-vuotiaista työssä), koulupudokkaiden vähentämistä (koulunkäynnin keskeyttää alle 10 % vuodessa) ja köyhyyden vähentämistä (köyhyys- ja syrjäytymisvaara poistuu 20 miljoonalta).

Ankan matkassa Brysselissä – kokemuksia PeP-tapaamisesta

Pieni matkakertomus EAPN:n People experiencing Poverty (PeP) -tapaamisesta Olemme (Arja, Reijo, Jouni, Tuula ja yksi henkilökohtainen avustaja) Euroopan kuumassa sydämessä. Näin väittää iltapäivälehden lööppi EU:n keskusrakennusten – ne TVstä tutut – nurkalla Brysselissä. Kumarramme Robert Schumanin (1886-1963) – Euroopan, tai ainakin Euroopan unionin isänä pidetyn – muistokiveä. Yhteiskuntapoliittiset turistit etsimässä Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston (EAPN) […]

Jaakko Kiilunen: Puhu epäoikeudenmukaisuudesta!

23.9.2014

Jaakko Kiilunen, European Minimum Income Network -hankkeen koordinaattori Suomessa

European Minimum Income Network -hankkeen (EMIN) tiimoilta keskustellaan viikon päästä vähimmäistoimeentuloturvasta ja sen parantamisesta seminaarissa EMIN – Vähimmäistoimeentulon jäljillä. EMIN on siinä mielenkiintoinen hanke, että se luo mahdollisuuksia vähimmäistoimeentulokysymysten esillä pitämiseen. Vähäosaisten ääni jää heikosti suurten lobbaajien peittoon. Toivon, että EMIN voisi koota EAPN-Finin jäsenjärjestöjen lisäksi myös muita toimijoita ottamaan osaa vähimmäistoimeentulojärjestelmän kehittämisen puolesta puhumiseen.

Tiina Saarela: Muutetaan yhdessä Suomea – ja Eurooppaa – inhimillisemmäksi!

2.9.2014

Tiina Saarela, EAPN-FIN:n hallituksen puheenjohtaja

Euroopassa on vallalla vahva usko markkinoiden kaikkivoipaisuuteen. Käytännössä se tuntuu näyttäytyvän siten, että vain ”raha ratkaisee”. Ihmisarvo ja heikoimmista huolehtiminen jääväät taloudellisen ajattelun jalkoihin. Usein tuntuu siltä, että inhimilliset arvot näkyvät vain juhlapuheissa esimerkiksi lainsäädännössä lakien perusteluissa, mutta unohtuvat käytännön päätöksiä tehtäessä. Eikö tähän pitäisi saada muutos?