Aihearkisto: Ajankohtaista

Murentunut leivänpala

Työssäkäyvien köyhyyttä tutkitaan – kirjoituskutsu kokemuksista

Mistä työssäkäyvien köyhyydessä on kysymys? Miten se näkyy ja tuntuu? Näitä kysymyksiä selvittää Jyväskylän yliopiston Työssä ja köyhä 2.0! Pienituloisten arki ja sosiaaliturva palkkatyössä ja yrittäjänä -tutkimus. Se kerää kirjoituskutsulla uutta tutkimusaineistoa.

Millaisia vaikutuksia työssäkäyvien köyhyydellä on sosiaalisiin suhteisiin? Kuinka onnistuu työttömyysturvan, asumistuen, toimeentulotuen ja muun sosiaaliturvan yhdistäminen elämiseen riittämättömiin palkka- tai yrittäjyystuloihin? Miten korona on vaikuttanut pienituloisten työllisten elämään?

Näitä kysymyksiä selvittää Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella toimiva Työssä ja köyhä 2.0! Pienituloisten arki ja sosiaaliturva palkkatyössä ja yrittäjänä -tutkimusprojekti. Se kerää touko-kesäkuun ajan Töissä ja köyhä 2.0! -kirjoituskutsulla tutkimusaineistoa.

Suomessa pienituloiseksi lasketaan kotitalous, jonka tulot jäävät alle 60 prosenttiin mediaanitulosta. Yksinasuvalla tämä on noin 1200 euroa kuukaudessa, ja esimerkiksi yhden aikuisen ja kahden alaikäisen lapsen taloudessa 2100 euroa kuukaudessa.

Noin 200 000 ihmisellä sosiaaliturva kompensoi pieniä ansiotuloja

Ennen korona-aikaa Suomessa oli virallisesti noin 60 000 työssäkäyvää köyhää. Kaikkiaan noin 200 000 ihmistä sai vuosittain elämiseen riittämättömien palkkatulojen lisäksi soviteltua päivärahaa, asumistukea tai toimeentulotukea. Heillä sosiaaliturva kompensoi pieniä ansiotuloja.

Työssäkäyvien köyhyyden tärkeimpiä syitä ovat pienet ja epäsäännölliset ansiot sekä kalliit asuinkustannukset. Myös yksinhuoltajuus ja yksinasuminen lisäävät köyhyysriskiä. Työsuhdemuodoista erityisesti osa- ja määräaikaisuus sekä yksinyrittäminen ovat riskitekijöitä. Tällaisissa työsuhteissa työskentelee noin 400 000 ihmistä.

Köyhyys ei aina ole jatkuva tila, vaan sitä voi kohdata monissa elämänvaiheissa.

Millaista on pienituloisen arjen pyörittäminen?

Tutkimuksessa selvitetään, miten pienituloisuus liittyy erilaisiin pätkä-, vuokra-, ja osa-aikatöihin sekä yrittäjyyteen. Kuinka työttömyys- ja sosiaaliturvan yhdistäminen pieniin tuloihin onnistuu erilaisissa työsuhdemuodoissa, yrittäjyydessä ja erilaisissa kotitaloustyypeissä? Tutkijat ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä, kevytyrittäjyydestä tai itsensätyöllistämisestä toimeentulomuotona.

Entä kuinka erilaiset perhe- ja muut sosiaaliset suhteet muuttuvat pätkittäisen ja epäsäännöllisen työelämän seurauksena? Kuinka köyhyys vaikuttaa minäkuvaan ja kehoon? Millaista on pienituloisen arjen pyörittäminen ja millaisia riskejä, unelmia, toiveita ja pelkoja siihen liittyy?

Entä mitä etuja on työskentelystä matalien ansioiden työsuhteissa tai yrittäjänä. Voiko pieniä ansiotuloja kompensoida muilla tavoilla ja tarvitaanko kaikkeen rahaa? Tutkijat haluavat kuulla myös korona-ajan vaikutuksista pienituloisten elämään ja arkeen.

Näin voi osallistua

Kirjoituksen voi lähettää touko-kesäkuun aikana. Se voi olla lyhyt kuvaus yksittäisestä arjen tilanteesta tai laajempi elämää ja työhistoriaa kartoittava teksti. Köyhyyden, työn, yrittäjyyden, sosiaaliturvan ja sosiaalisten suhteiden teemoja voi vapaasti yhdistellä.

Kaikkien kirjoittajien toivotaan täyttävän esitietolomakkeen, jossa kysytään tutkimukselle tärkeitä taustatietoja. Kirjoituksen voi palauttaa esitietolomakkeen liitteenä tai kokemuksistaan voi kirjoittaa lomakkeen kirjoitustilaan.

Esitietolomake ja kirjoitusalusta

Hankkeen vastuullisena johtajana toimii yliopistonlehtori Mikko Jakonen ja tutkijoina Hanna-Mari Ikonen ja Jenny Säilävaara.

Lue lisää

Hankkeen nettisivu

Lapsi ojentaa kätensä katsojaa kohden

#VoimmekoUskoaSinuun-kampanja lisää tietoisuutta lasten hädästä

EU:ssa lähes 18 miljoonaa lasta eli köyhyysvaarassa jo ennen koronapandemian alkamista. Vuonna 2020 miljoonat lapset jäivät ilman perusoikeuksia, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa, asianmukaisia asuinoloja tai riittävää ravintoa. Euroopan laajuinen #VoimmekoUskoaSinuun -kampanja lisää tietoisuutta lasten tukalasta tilanteesta ja kutsuu investoimaan lapsiin muun muassa Lapsitakuulla.

Koronapandemia on vaikuttanut suhteettoman paljon jo muutenkin heikossa asemassa oleviin. Sen aikana on syntynyt myös uusia haavoittuvuuksia. Lapsia on jäänyt ilman ruokaa tai suojaa. Osa on jäänyt jälkeen opetuksessa tai verkon kautta opiskelu on ollut mahdotonta. Lapset ovat kärsineet laiminlyönnistä ja jopa väkivallasta, kun vanhempien taloudelliset ja muut huolet ovat lisänneet paineita kotona.

Pandemia ja sen kielteiset vaikutukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös suomalaisiin lapsiin. Eriarvoisuus lasten välillä on kasvanut ja pandemia voi syventää sitä nopeasti ja pitkäaikaisesti. Lapsuudenaikaisella köyhyydellä voi olla elinikäisiä seurauksia.

Kampanja kutsuu investoimaan lapsiin

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että nyt on tärkeää yhdistää voimia ja toimia Euroopan laajuisessa yhteistyössä, jotta sukupolven ajan kestävät pandemian kielteiset vaikutukset voidaan estää.

Euroopan laajuisella #VoimmekoUskoaSinuun-kampanjalla lisätään tietoisuutta maanosamme lasten vakavasta tilanteesta ja tuodaan lasten oikeudet julkiseen keskusteluun. Kampanja tarjoaa kansallisen tason päättäjille tietoa lasten asettamisesta etusijalle ja kutsuu investoimaan heihin viipymättä.

Kampanjassa on toteutettu videoita eri Euroopan maiden lasten tilanteesta. Yksi niistä on suomenkielinen ja sovitettu Suomen oloihin

Lapsitakuulla ilmainen terveydenhuolto ja koulutus

Yksi keskeinen keino parantaa lasten oloja on  eurooppalainen lapsitakuu, Child Guarantee. Sen tavoitteena on varmistaa, että jokaisella lapsella on ilmainen terveydenhuolto, koulutus, asianmukaiset asumisolot sekä riittävä ravinto. Kansallisten toimintasuunnitelmien tekeminen on ratkaisevan tärkeää ja aloite tarvitsee puolestapuhujia EU:n jäsenvaltioissa vaikuttaakseen todella lasten elämään.

Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti sopivat tammikuussa 2021 ESR + -varojen käytöstä lapsitakuuseen. Jäsenvaltiot, joissa lasten köyhyysaste on EU:n keskiarvoa korkeampi, osoittavat siihen vähintään 5 prosenttia ESR + -varoistaan. Myös muiden jäsenvaltioiden on osoitettava siihen riittävä määrä varoista.

Komissio on korostanut, että lapsitakuu on tehokas vain, jos se saa aikaan myös kansallisia investointeja.

Euroopan lapsen oikeuksien strategia tukee lapsitakuuta

Myös maaliskuussa julkaistu Euroopan lapsen oikeuksien strategia, EU Strategy on the Rights of the Child, tukee lapsitakuun toteutusta. Siinä kuvataan keskeisiä uhkia ja haasteita lapsen oikeuksien toteutumiselle EU:ssa. Näitä ovat muun muassa koronapandemian vaikutukset, digitaalinen turvallisuus, väkivalta, köyhyys ja syrjäytyminen sekä mielenterveyden ongelmat.

Strategia sisältää myös toimia näiden kysymysten ratkaisemiseksi sekä EU:n että kansallisen tason välineillä. Strategian tekemisessä on kuultu lapsia ja nuoria ja siitä on tehty myös lapsiystävällinen versio.

Lue lisää

”Voimmeko uskoa sinuun?” Eurooppalainen lapsitakuu on nyt tärkeämpi kuin koskaan

Lainauksia eri järjestöjen kuntavaalitavoitteista

EAPN-Fin verkoston jäsenet aktiivisia kuntavaalivaikuttajia

EAPN-Fin korostaa kuntavaalitavoitteissaan sitä, että kunta voi vähentää köyhyyttä monin keinoin ja sen pitää niin myös tehdä: kunnissa on otettava kaikki keinot käyttöön köyhyyden vähentämiseksi. Se on kaikkien kuntalaisten ja kuntayhteisön etu.

EAPN-Fin verkostoon kuuluu 53 jäsentä, enimmäkseen sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Myös monet niistä ovat tehneet omat kuntavaalitavoitteensa edustamiensa ihmisryhmien näkökulmasta. Näitä tavoitteita on kerätty EAPN-Finin kuntavaalitavoitteiden yhteyteen.

Monet verkoston jäsenet ovat jo järjestäneet tai järjestävät vaalipaneeleita. Jotkut ovat olleet tekemässä vaalikoneita. Osa järjestää materiaalien tuottamisen lisäksi kuntavaaliehdokkaille koulutusta.

Kuntavaalitilaisuuksia tulossa

Eläkeläisliittojen etujärjestön EETUN kuntavaalipaneeli järjestetään virtuaalisena 12. toukokuuta. Teemana on Hyvinvoiva kunta on ikäystävällinen. Mukana ovat kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat. Eetun jäsenistä Eläkkeensaajien Keskusliitto on EAPN-Finin jäsen.

Invalidiliitto järjestää 20. toukokuuta webinaarina kuntavaaliehdokaskoulutuksen teemalla Yhdenvertaista palvelua kaikille! Se on avoin kaikille kiinnostuneille. Siinä käsitellään alkavan kuntavaalikauden kysymyksiä erityisesti vammaisten ihmisten näkökulmasta. Mukana alustamassa ovat perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Laura Lindeberg sekä Invalidiliiton asiantuntijoita.

Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto järjestää toukokuussa Kuunteleeko kuntapäättäjä köyhää? -tilaisuuksia verkossa.

SOSTE järjestää torstaina 27. toukokuuta etävaalipaneelin, jonka otsikkona on Puolueiden reseptit kuntalaisten parempiin palveluihin – terveys, hyvinvointi ja järjestöt. Paneelia voi seurata kuka tahansa kiinnostunut SOSTEn verkkosivujen kautta. Ennakkoilmoittautumista ei edellytetä.

Jo pidettyjä paneeleja voi katsoa tallenteina

Monet EAPN-Finin jäsenet ovat jo pitäneet vaalipaneelinsa, mutta niitä voi edelleen katsoa tallenteina.

Anna ääni lapselle on Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima 40 lapsi- ja perhejärjestön yhteinen kampanja. Sen tarkoituksena on varmistaa, etteivät kunnat leikkaa lasten hyvinvoinnista tulevalla valtuustokaudella. Kampanjaan voi osallistua kuka tahansa lasten hyvinvoinnista kiinnostunut henkilö, kuntavaaliehdokas tai organisaatio tilaamalla ja hyödyntämällä kampanjan materiaaleja. Kuntavaaliehdokkaat voivat myös julkisesti sitoutua kampanjan tavoitteisiin Ääni lapselle -ehdokkaina.

Kampanjan vaalipaneeli pidettiin 17. helmikuuta. Kysymykset esittivät lapset ja tilaisuuden juonsi toimittaja Valtteri Parikka yhdessä 9-vuotiaan Valdemar Saloniemen kanssa. Tilaisuuden tallenteen voi katsoa Helsingin Sanomien sivuilta. Useat EAPN-Finin jäsenjärjestöt ovat kampanjassa mukana.

Omaishoitajaliiton vaalipaneeli Omaishoidolla on väliä pidettiin 3. maaliskuuta. Sen voi edelleen katsoa tallenteena. Omaishoitajaliitolla on myös omaishoitoa tutuksi tekevä omaishoitovisa.

Yhden Vanhemman Perheiden liitto järjesti kuntavaalipaneelin maaliskuun lopussa yhdessä Pienperheyhdistyksen kanssa. Paneelin voi katsoa Youtubesta.

SOSTEn kuntavaalipaneeli järjestettiin 14. huhtikuuta osana SOSTEtalk-tapahtumaa ja senkin voi edelleen katsoa tallenteena. Siinä puolueet arvioivat suhdettaan kuntatalouteen ja hyvinvointi-investointeihin, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä järjestöihin. Paneelissa oli mukana pääministeri Sanna Marin.

Eurooppanaisten kuntavaalipaneeli Naisten äänet kunnissa järjestettiin 27. huhtikuuta. Mukana oli kuntavaaliehdokkaita Helsingistä, Oulusta, Tampereelta, Enontekiöltä ja Kemiönsaaresta. Paneelin voi katsoa tallenteena.

Vaalikoneella voi selvittää ehdokkaiden sitoutumista terveystekoihin

Toukokuussa päättyneessä Yksi elämä -hankkeessa on tehty terveyden edistämisen vaalikone terveysehdokas.fi. Siinä kuntavaaliehdokkaat voivat kertoa, mihin terveystekoihin he päättäjinä sitoutuvat.

Toukokuun alussa vaalikoneeseen oli tehnyt profiilin 1 500 ehdokasta. Kuntavaaliehdokkaat voivat ilmoittautua koneeseen 25. toukokuuta saakka. Yksi elämä -terveystalkoissa olivat EAPN-Finin jäsenistä mukana Aivoliitto ja Suomen Sydänliitto.

Katri Jaalamaa vasemmalla vieressään Anni Alatalo

Taas haetaan ehdokkaita Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi

Kuvassa viime vuonna tunnustuksen saaneet Helsingin Sanomien toimittajat Katri Jaalamaa (vas.) ja Anni Alatalo. He saivat tunnustuksen lasten eriarvoisuutta käsittelevästä artikkelista  ”Ei samalta viivalta” .

EAPN-Fin jakaa loppuvuodesta kuudetta kertaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille. Nyt etsitään ehdokkaita tunnustuksen saajaksi – kuka vaan voi niitä ehdottaa. Nyt voi myös ilmoittautua tunnustuksen saajan päättävään raatiin.

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus annetaan jutuista ja ohjelmista, joissa lähestytään kunnioittavasti köyhyyttä kokeneita ihmisiä ja analysoidaan laajasti köyhyyden taloudellisia ja sosiaalisia syitä. Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet ihmiset tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan. Sillä tuodaan myös esille tahoja, jotka tekevät köyhyydestä laadukasta journalismia.

Tärkeintä on pitää satoja tuhansia suomalaisia koskettavaa köyhyyttä esillä suurelle yleisölle ja päättäjille – asiallisesti ja analyyttisesti. Tarkoituksena on myös kyseenalaistaa köyhyyttä koskevia stereotypioita ja ennakkoluuloja.

Ehdokkaita voi esittää kuka vaan

Etsimme journalistisia töitä – artikkeleita, kolumneja, blogeja, tv- ja radio-ohjelmia ehdolle tunnustuksen saajaksi. Niitä voi esittää marraskuun 2. päivään 2021 saakka. Niiden pitää olla julkaistu 1.11.2020 – 31.10.2021 välisenä aikana kotimaisessa mediassa.

Ehdokkaita voivat ilmoittaa niin journalistit itse kuin kuka tahansa muukin, joka arvioi ehdotuksensa olevan tunnustuksen kriteerien mukainen. Tunnustus annetaan artikkelille tai ohjelmalle. Myös juttujen kuvat huomioidaan. Esimerkiksi kirjoja tai toimittajan koko tuotantoa ei oteta ehdolle.

Ehdotukset pitää lähettää 2.11.2021 mennessä osoitteeseen eapn(at)soste.fi

Tule mukaan raatiin

EAPN-Fin kokoaa nyt myös tunnustuksen saajasta päättävää raatia. Sen jäseniltä edellytetään omakohtaisia kokemuksia köyhyydestä, ehdolle tulleisiin juttuihin ja ohjelmiin tutustumista ja osallistumista raadin työskentelyyn.

Raati on normaalisti kokoontunut kolme kertaa syksyn aikana. Koronatilanteen mukaan katsotaan, ovatko fyysiset tapaamiset mahdollisia.

Tapaamiset on pidetty Helsingin keskustassa SOSTEn tiloissa Yliopistonkatu 5:ssä. Raatilaisten matkakulut korvataan edullisimman liikennevälineen mukaan, myös muualta Suomesta.

Ilmoittaudu raatiin lähettämällä viesti verkoston sihteerille Erja Saariselle erja.saarinen(at)soste.fi mieluiten heinäkuun alkuun mennessä.

Lisätietoa

EAPN-Finin sihteeri Erja Saarinen erja.saarinen(at)soste.fi, p. 050 433 4202.

Lue lisää tunnustuksesta

Eeva-Mari Grekula graffitin edessä

Köyhyys vaikuttaa toimeentulon lisäksi osallistumiseen ja voi katkeroittaa

Köyhyyttä kokeneet pitävät köyhyyden esittämistä mediassa pinnallisena ja yksilökeskeisenä. Köyhyyden vaikutuksista ja sen käsittelystä mediassa puhui Sosiaalitoimittajat ry:n vuosikokouksessa tutkija Eeva-Maria Grekula, joka on toiminut aktiivisesti EAPN-Finissa.

Eeva-Maria Grekula on nykyajan köyhyyttä kokenut köyhyystutkija ja kansalaisvaikuttaja. Hän on ollut mukana EAPN-Finin toiminnassa Suomessa ja myös EAPN-verkoston Euroopan tason toiminnassa. Lisäksi hän on kuulunut raatiin, joka valitsee Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajan. Tunnustuksella kiinnitetään huomiota siihen, miten köyhyydestä ja köyhistä ihmisistä julkisuudessa puhutaan. Sen lisäksi, että Grekula on itse kirjoittanut köyhyydestä, häntä on haastateltu eri medioihin niin asiantuntijana ja tutkijana kuin köyhyyden kokijanakin.

Tutkimuksessaan hän on kiinnostunut nykyajan suomalaisesta köyhyydestä sitä kokevien näkökulmasta. Mitä ajatuksia ja tunteita köyhyys herättää? Millaisia ovat köyhyyttä kokeneiden omat ratkaisuehdotukset tilanteensa kohentamiseksi? Mikä yhtäältä estää ja toisaalta tukee köyhyyttä kokevien poliittista ja muuta osallisuutta?

Köyhyys rajoittaa osallistumista muille normaaliin elämäntapaan

Grekula toteaa, että köyhyyden vuoksi on vaikea noudattaa elämäntapaa, joka on muille yhteiskunnan jäsenille normaali. Köyhyys rajoittaa esimerkiksi harrastuksia, vaatteiden hankintaa tai maksullisiin tilaisuuksiin osallistumista. Se rajoittaa mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja vaikeuttaa myös omasta terveydestä huolehtimista muun muassa lääkekulujen vuoksi.

Köyhyyteen liittyy tutkimusten mukaan usein häpeää.

”Omassa tutkimuksessani Suomalaiset eläkeläisnaiset ja köyhyyteen liittyvä häpeä, naiset kertoivat häpeästä, mutta sitäkin enemmän vihasta ja katkeruudesta.”

Vuonna 2019 Grekula julkaisi raportin Kertomuksia nykyajan köyhyydestä. Se perustuu nettikyselyyn, johon tuli yli 500 vastausta köyhyyttä kokeneilta henkilöiltä. Vastauksista nousee esiin, etteivät ihmisten perustarpeet tule tyydytettyä, heidän osallistumismahdollisuutensa ovat heikentyneet ja köyhyys vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin.

Grekula avasi 2. maaliskuuta 2021 pitämässään esityksessä myös kyselyyn vastanneiden käsityksiä köyhyyden syistä, näkemyksiä tulevaisuudesta ja keinoista, joilla köyhyyttä voisi yhteiskunnassamme vähentää.

Tänä syksynä julkaistaan Grekulan uusi raportti köyhyyttä kokeneiden osallisuudesta. Se perustuu vuoden 2019 raportin nettikyselyn aineistoon. Lisäksi hän on haastatellut köyhyyttä kokeneita ihmisiä, jotka ovat tehneet kansalaisvaikuttamista köyhyyden vähentämiseksi. Raportin julkaisee Vasemmistofoorumi.

Grekula kävi esityksessään läpi kyselyä, jonka Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto teki 2018. Sillä selvitettiin köyhyyttä kokeneiden näkemyksiä köyhyyden käsittelystä mediassa ja myös heidän kokemuksiaan mediassa esiintymisestä. Kyselyssä kävi ilmi, että köyhyyttä kokeneet ovat pettyneitä siihen, miten aihetta käsitellään mediassa. Se esitellään usein yksipuolisesti, esimerkiksi leipäjonoina ja yksilöiden tragediana, ei yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lue lisää

Köyhyydestä. Eeva-Maria Grekula. Sosiaalitoimittajat ry 2.3.2021

Köyhä mediassa – opas köyhyyttä kokeneelle. Julkaisu sisältää yhteenvedon Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston vuonna 2018 tekemästä kyselystä, jolla selvitettiin köyhyyttä kokeneiden näkemyksiä köyhyyden käsittelystä mediassa.

Ovi, josta sisäänkäynti työttömien työnhakijoiden terveydenhuoltoon

Kunnissa käyttöön kaikki keinot köyhyyden vähentämiseksi

Köyhyydessä elämisellä on laajoja ja pitkälle ulottuvia kielteisiä vaikutuksia niin yksittäisiin ihmisiin kuin paikallisyhteisöön ja koko yhteiskuntaan. Sen vähentämisen pitää olla myös kuntapolitiikassa keskeistä, EAPN-Fin korostaa kuntavaalitavoitteissaan.

Verkostoon kuuluu 53 jäsentä, jotka ovat enimmäkseen sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Köyhyys koskettaa monia niiden edustamista ihmisryhmistä. Verkostossa on mukana myös köyhyyttä kokevia ihmisiä. Verkosto on poliittisesti riippumaton.

Verkosto on tehnyt alla olevat tiiviit kuntavaalitavoitteet ja laatinut niistä myös pitemmän version.

EAPN-Finin kuntavaalitavoitteet:  
Kunnissa käyttöön kaikki keinot köyhyyden vähentämiseksi

Köyhyydessä elämisellä on laajoja ja pitkälle ulottuvia kielteisiä vaikutuksia niin yksittäisiin ihmisiin kuin paikallisyhteisöön ja koko yhteiskuntaan, siksi sen vähentämisen pitää olla myös kuntapolitiikassa keskeistä. Se tulee kirjata kuntastrategiaan ja kaikkien päätösten vaikutuksia heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin on seurattava järjestelmällisesti. Köyhyyden vähentämiseksi on syytä tehdä ohjelma, joka sisältää konkreettiset keinot ongelmaan puuttumiseksi.

1. Kaikille mahdollisuuksia osallistua ja tuntea kuuluvansa yhteisöön

Kuntalaisille on kehitettävä monipuolisia osallistumis- ja vaikuttamistapoja, joilla myös heikoimmassa asemassa olevat ryhmät ja ihmiset pääsevät vaikuttamaan – myös ne, jotka eivät pysty osallistumaan sähköisissä kanavissa.

Lähipalvelut ovat köyhyyttä kokeville ihmisille erityisen tärkeitä. Ne myös rakentavat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Lähikirjaston pitää olla kaikkien kuntalaisten ulottuvilla. Kirjasto on köyhyyttä kokeville ihmisille tärkeä paitsi tiedon lähteenä myös digi- ja muuta opastusta antavana tietokoneasiointipisteenä.

Köyhyyttä kokevat ihmiset ovat paljolti julkisten palveluiden varassa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla lähellä, laadukkaita ja niihin ei pidä joutua jonottamaan kohtuuttomia aikoja.

Digitaidot sekä yhteydet ja laitteet niiden hyödyntämiseksi ovat välttämättömiä, mutta kaikilla ei ole niihin varaa. Harkinnanvaraista täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea on syytä käyttää osallistumisen mahdollistamiseksi.

2. Asumis- ja terveydenhuoltomenot kohtuullisiksi

Kunta voi päättää terveyspalveluiden maksuttomuudesta. Helsingissä tehty terveyskeskusmaksujen poisto edistää asukkaiden yhdenvertaisuutta ja helpottaa pieni- ja keskituloisten palveluiden käyttöä. Työttömille on tarjottava aktiivisesti maksuttomia terveystarkastuksia. Mahdollisuutta alentaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tai jättää ne perimättä on syytä käyttää asiakkaan tilanteen mukaan ja siitä on viestittävä laajasti ja ymmärrettävästi.

Kunnan tulee toteuttaa sellaista asuntopolitiikkaa, joka mahdollistaa kaikille kohtuuhintaisen asumisen.

3. Tukea työllistymiselle ja työssäkäynnille

Kunnan on syytä tukea eri ryhmien työllistymistä ja työssäkäyntiä esimerkiksi työllistämällä pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä, maksamalla työllistämisen kuntalisää, toimivalla ja kohtuuhintaisella joukkoliikenteellä ja lapsiperheiden palveluilla, jotka helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista.

4. Akuuttia apua nopeasti ja ihmisiä leimaamatta

Kunnan tulee varata riittävästi rahaa täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen ja käyttää niitä ja sosiaalityötä tukemaan ihmisiä pitkäjänteisesti ulos köyhyydestä. Toimeentulotukiasioissa on syytä tehdä tiivistä yhteistyötä Kelan kanssa, jotta perustoimeentulotukea laajempaa apua tarvitsevat sitä saavat.

Kunnan on syytä ottaa käyttöön sosiaalinen luototus, joka ehkäisee ihmisten joutumista pikavippikierteisiin. Kunnan kannattaa myös tarjota ennakoivaa talousneuvontaa, joka helpottaa talouden hallintaa ja ehkäisee velkaantumista.

Järjestöjä ja seurakuntia on syytä tukea ruokajakeluiden järjestämisessä.

5. Määrätietoisesti torjumaan lapsiperheköyhyyttä

Köyhyys on lisääntynyt lapsiperheissä. Lapsena koettu köyhyys voi haavoittaa ihmistä monin tavoin ja heijastua pitkälle aikuisikään. Lapsiperheköyhyyden torjuminen on kunnissa ensiarvoista. Sen vähentämiseksi on syytä tehdä konkreettinen toimenpideohjelma.

6. Tukea järjestöille ja yhteistyötä niiden kanssa

Järjestöt edustavat monia ryhmiä, jotka elävät vaikeassa elämäntilanteessa. Järjestöavustuksilla ja tarjoamalla edullisia tai maksuttomia toimintatiloja järjestöille, kunta saa kuntalaisten hyvinvointia monipuolisesti edistäviä toimintoja käyttöönsä.

Järjestöt tarjoavat muun muassa matalan kynnyksen tukea ja apua kriisiavusta digineuvontaan, tilaisuuksia, neuvontaa ja materiaaleja kaikille kuntalaisille, vaikkapa eri sairauksista tai muistisairaan kohtaamisesta sekä virkistys- ja harrastustoimintaa, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia, muun muassa vähentää yksinäisyyttä.

EAPN-Finin jäsenjärjestöjen kuntavaalitavoitteita täydentyy

Anna ääni lapselle. Lapsi- ja perhejärjestöjen kuntavaalikampanja

Eläkkeensaajien Keskusliiton kuntavaalitavoittee: Täyttä elämää hyvinvoivassa kunnassa

Hope ry:n vinkit kuntapäättäjille: Kuntapäättäjä varmista, että jokainen lapsi saa harrastaa

Invalidiliiton kuntavaalitavoitteet: Yhdenvertaista palvelua kaikille

Kuuloliiton kuntavaaliteesit 2021

Lastensuojelun Keskusliiton kuntapoliittinen tavoiteohjelma 2021-2024: Kunnan tärkein tehtävä on huolehtia lapsista

Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuntavaalisivut: Tulevaisuuden kunta on lasten ja nuorten kunta

Mielenterveyspoolin kuntavaalitavoitteet 2021

Monimuotoiset perheet -verkoston kuntapoliittiset tavoitteet 2021-2025

Pelastakaa Lapset: kuntavaalitavoitteet
Pelastakaa Lapset: Nuorten suosituksia kuntapäättäjille: Parempaa vapaa-aikaa kaikille

Omaishoitajaliiton kuntavaalitavoitteet – Omaishoidolla on väliä

SOSTEn kuntavaalitavoitteet: Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on kunnan sydän

Talentian kuntavaalitavoitteet: Haluamme tekoja!

Työttömien Keskusjärjestön kuntavaaliteesit 2021: Työttömät ovat tasa-arvoisia kuntalaisia ja heillä on oikeus yhdenvertaisiin palveluihin!