Aihearkisto: Ajankohtaista

Human Rights logo

Järjestöarvio taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta: Perusturvan taso liian matala

Yhteensä 24 suomalaista kansalaisjärjestöä on jättänyt ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien, TSS-oikeuksien komitealle. Se välittää järjestöjen keräämiä tietoja siitä, miten näistä oikeuksista monien toteutumisessa on Suomessa puutteita. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus riittävään sosiaaliturvaan ja terveyspalveluihin.

Järjestöjen varjoraportti noudattaa rakenteeltaan Suomen valtion YK:lle jättämää raporttia ja vastaa niihin kysymyksiin, joita TSS-komitea pitää Suomelle olennaisina. Kysymyksiä on muun muassa sosiaaliturvasta ja riittävästä toimeentulosta, taloudellisen epätasa-arvon ja työttömyyden vähentämisestä sekä yhdenvertaisista sosiaali- ja terveyspalveluista.

Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä arviointi sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta

Sosiaaliturvasta järjestöt painottavat, että sosiaaliturvan uudistuksessa on toteutettava kattava arviointi sen osalta, miten uudistus vaikuttaa sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen. Koko sosiaaliturvan etuusjärjestelmää on selkiytettävä. COVID-19-pandemian aikana ja sen jälkeen on turvattava kattava ja riittävä perusturva. Pidemmällä aikavälillä perusturvan tason korottamista on jatkettava asteittain kohti kohtuullisen minimin tasoa.

Järjestöt vaativat, että lapsilisät sidotaan indeksiin ja että avosairaanhoidon lääkäripalvelut ja sairaanhoitajan palvelut säädetään maksuttomiksi. Palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot on yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi, jonka taso sidotaan takuueläkkeen suuruuteen.

Paperittomien sosiaalipalveluista tulee säätää lailla tai antaa valtakunnalliset ohjeet voimassa olevien säädösten soveltamisesta ja palveluiden tasosta. Sosiaaliturvan uudistamisessa on huomioitava kaikkien vankien yhdenvertainen oikeus sosiaaliturvaan.

Toistuvasti suosituksia samoista asioista

Suomi on saanut komitealta toistuvasti suosituksia lukuisten taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen puutteista. Komitea on huomauttanut, että se on joutunut toistamaan samoja suosituksia, muun muassa siitä, että sosiaaliturvan tulee kattaa arjen välttämättömät kulut. Komitea on myös useaan otteeseen kehottanut Suomea turvaamaan terveydenhuollon resurssit sekä varmistamaan, että kaikilla on yhdenvertainen pääsy terveyspalveluihin.

Hallitukselta huolellisempaa perus- ja ihmisoikeusvaatimusten arviointia

Järjestöt painottavat, että hallituksen tulee tehdä huolellisempaa ja johdonmukaisempaa perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia kaikessa lainvalmistelussa ja päätöksenteossa, myös talousarvion valmistelussa. Erityisen tärkeässä roolissa talousarvio on TSS-oikeuksien toteutumisessa. Arviointia varten tarvitaan monipuolista tietoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Valtion on taattava resurssit tätä tiedontuotantoa sekä indikaattoreiden kehittämistä varten.

Järjestöt tekivät raporttia vuoden 2020 alkupuolella, joten koronapandemian vaikutuksia ihmisoikeuksiin on käsitelty vähän. Raportissa kuitenkin korostetaan, että jo nyt nähdään, että kriisi osuu jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten pitkittyneestä köyhyydestä kärsiviin ja syrjinnälle alttiisiin ryhmiin. Järjestöt korostavat, että hallituksen tulee arvioida poikkeustilanteen vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin, mukaan lukien lapsi- ja sukupuolivaikutukset.

Järjestöjen raportin valmistelua on koordinoinut Ihmisoikeusliitto. Sitä ovat olleet tekemässä useat EAPN-Fin-verkoston jäsenet.

Mikä varjoraportti?

Taloudellisilla, sosiaalisilla ja sivistyksellisillä oikeuksilla, TSS-oikeuksilla tarkoitetaan ihmisarvoisen elämän edellyttämiä perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Niitä ovat muun muassa oikeus sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon ja opetukseen. Oikeuksia turvaa YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien yleissopimus. Siihen liittyneet valtiot ovat sitoutuneet toimimaan sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi. Toteutumista valvoo YK:n alainen TSS-oikeuksien komitea.

Valtiot raportoivat TSS-komitealle määräajoin TSS-oikeuksien toteutumisesta. Suomen valtion tuorein raportti on huhtikuulta 2020. YK ottaa vastaan valtion raportin lisäksi kansalaisjärjestöjen raportteja. Nyt julkistettu 24 järjestön raportti on ensimmäinen YK:n TSS-sopimukseen liittyvä yhteisraportti Suomesta. Se välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämiä tietoja siitä, mitkä TSS-oikeudet eivät Suomessa toteudu. Varjoraportissa järjestöt peräänkuuluttavat valtion vastuuta toteuttaa ihmisoikeusvelvoitteet.  YK:n komitea huomioi sekä valtion että kansalaisjärjestöjen välittämät tiedot laatiessaan Suomelle suosituksia.

Komitea käsittelee kunkin valtion ihmisoikeustilannetta viiden vuoden välein järjestettävässä istunnossa. Valtion edustajien lisäksi kansalaisjärjestöt ja kansallinen ihmisoikeusinstituutti voivat osallistua tapaamisiin. Istunnon jälkeen komitea laatii valtioille suosituksia siitä, miten sen tulisi suojella, turvata sekä edistää paremmin kyseisiä ihmisoikeuksia. Seuraavalla raportointikierroksella valtion on kerrottava komitealle, mitä se on tehnyt komitean esiin tuomien epäkohtien ja puutteiden korjaamiseksi.

Erja Saarinen

Lue lisää

Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Suomessa. Kansalaisjärjestöjen varjoraportti YK:lle

24 järjestöä: Suomessa on edelleen useita ihmisoikeusongelmia

The Committee on Economic, Social and Cultural Rights

Asiakasmaksulakiesitys eduskuntaan – edelleen kohtuuttomia maksuja pienituloisille ja paljon sairastaville

Hallitus antoi 17. syyskuuta esityksensä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain uudistamiseksi. Sen mukaan palvelujen maksuttomuutta laajennetaan ja maksuja kohtuullistetaan. Laki ei kuitenkaan edelleenkään suojaisi pienituloisia ja paljon sairastavia kohtuuttomilta maksuilta.

Lakiesityksen mukaan uusia maksuttomia palveluja olisivat esimerkiksi hoitajavastaanotot perusterveydenhuollossa, alle 18-vuotiaiden poliklinikkakäynnit, sekä eräisiin tartuntatauteihin hoitoon liittyvät asiat, kuten HIV:n ehkäisyyn tarkoitettu lääkitys.

Maksukattoja ei esitetä yhdistettäviksi

Maksukattoa laajennettaisiin suun terveydenhuollosta, terapiasta, tilapäisestä kotisairaanhoidosta ja tilapäisestä kotisairaalahoidosta sekä tietyistä etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin. Vastaisuudessa sitä kerryttäisivät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea. 

SOSTEn edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti toteaa esitystä koskevassa blogissaan, että vaikka uusi laki toisi paljon myönteisiä muutoksia monien ihmisten tilanteeseen, ei se edelleenkään suojaisi pienituloisia ja paljon sairastavia kohtuuttomilta maksuilta. Suurimpana pettymyksenä hän pitää sitä, ettei palvelu-, matka- ja lääkemaksukattoja aiota yhdistää ja että terveyskeskuskäynneistä perittäisiin jatkossakin maksu. Perälahti on ollut mukana asiakasmaksulainsäädäntöä valmistelevassa työryhmässä.

EAPN-Fin teki viime syksynä kyselyn asiakasmaksujen aiheuttamasta taloudellisesta ahdingosta. Se tavoitti ihmisiä, jotka käyttävät paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kyselyn vastaukset kertoivat siitä, kuinka ihmisten arki voi ajautua kohtuuttoman hankalaksi julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen ja lääkekustannusten vuoksi.

Kohtuuttomien tilanteiden määrästä kertoo muun muassa se, että 2019 ulosottoon meni 456 568 asiakasmaksua. Vielä 2011 määrä oli 240 539 eli kahdeksan vuoden aikana se on lähes kaksinkertaistunut. Suurin ryhmä ulosotossa olevista maksuista on sairaala- ja muita laitoshoitomaksuja.

Lue lisää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Sosiaali- ja terveysministeriö: kysymyksiä ja vastauksia asiakasmaksulain uudistamisesta

EAPN-Fin Asiakasmaksuraportti-uutinen

Pirkko Justander: Unelmieni asiakasmaksulaki -blogi

Riikka Mettälä: Toipuminen vaikeutuu, kun mielen särkymisen lisäksi romahtaa talous -blogi

Ylva Krokfors: Sairastaminen vie monet ulosottoon – IT-lehti

Erja Saarinen: EAPN-Finin raportti kertoo, miten sairaus voi ajaa myös taloudelliseen ahdinkoon -blogi

köyhyyttä koskevia otsikoita lehdistä

Taas etsitään ehdokkaita Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi. Miten toimittajat ovat käsitelleet köyhyyttä koronan leimaamana vuonna?

EAPN-Fin jakaa tänä vuonna jo viidettä kertaa tunnustuksen laadukkaista köyhyyttä koskevista artikkeleista, kolumneista, nettijutuista, radio- tai tv-ohjelmista. Kuka tahansa voi ilmoittaa hyväksi arvioimansa jutun ehdolle 2.11.2020 mennessä. Ensimmäisiin ehdokkaisiin voi jo tutustua.

Etsimme juttuja – artikkeleita, kolumneja, blogeja – ja esimerkiksi tv- ja radio-ohjelmia ehdolle Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi. Niitä voi ehdottaa marraskuun 2. päivään 2020 saakka. Juttujen pitää olla julkaistu 1.11.2019-31.10.2020 välisenä aikana kotimaisessa mediassa.

Tunnustuksen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati.

Ehdokkaita voivat ilmoittaa niin toimittajat itse kuin kuka tahansa muukin, joka arvioi ehdotuksensa olevan tunnustuksen kriteerien mukainen. Tunnustus annetaan toimittajalle, ei esimerkiksi tutkijalle tieteellisestä artikkelista. Myös juttujen kuvat ja videot huomioidaan. Tunnustuksella ei palkita toimittajaa esimerkiksi hänen koko tuotannostaan, toimitusta tai köyhyyttä käsittelevien kirjojen tekijöitä.

Lähetä ehdotuksesi Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi osoitteeseen eapn(at)soste.fi. 2.11.2020 mennessä.

Lisätietoa

EAPN-Finin sihteeri Erja Saarinen erja.saarinen(at)soste.fi, p. 050 433 4202.

Lue lisää tunnustuksesta

Täydentyvä lista Kunnioittavasti köyhyydestä -ehdokkaista 2020

Ville Vanhala, Seura 29.12.2019
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on huolissaan perusturvan liian alhaisesta tasosta: ”Valtion velvollisuus on huolehtia siitä, että kukaan ei joudu leipäjonoon”

Sanna Inkinen, Savon sanomat 25.1.2020
Uutisanalyysi: Moni köyhyysmittari osoittaa väärään suuntaan – miksi yksi ostaa viimeisillä rahoillaan limsaa ja toinen reissaa velaksi?

Heidi Hagelin, Iltasanomat 26.1.2020
STM:n ylimmältä virkamieheltä kova näkemys nyky-Suomen järjestelmästä: vähävaraisemmat lapsiperheet saavat huonompaa palvelua kuin muut

Kira Gronow, HS 13.2.2020
Erossa köyhtyneet

(Sami Pirkola (professori) Tiedepääkirjoitus, Lääkärilehti 14.2.2020
Tekeekö köyhyys sairaaksi, vai sairaus köyhäksi?)

Auli Viitala, Yle 30.4., 17.6., 28.7., ja 14.9.2020
Rakastan rahaa
Median käyttö on luokkakysymys
Maksettua rakkautta
Köyhällä meni hermot, kun koulussa kinutaan rahaa

Anni Alatalo, Katri Jaalamaa, HS 15.4.2020
Ei samalta viivalta

Anu-Elina Ervasti, HS 25.5.2020
Koronakriisi iski etenkin pienituloisten perheiden lapsiin – yli neljännes kertoo kyselyssä voivansa huonosti

Pekka Moliis, Taloussanomat/Iltasanomat 27.5.2020
Seija saa eläkettä 834 e/kk: ”Viimeinen viikko pitää aina pärjätä lähes ilman rahaa”

Antero Eerola, Seura 31.5.2020
Velkakierre vie eläkeläisiä

Pauli Juusela, teksti, Antti Rintala kuvat, Kirkko ja Kaupunki 5.6.2020
”Meille sanottiin, että saatte auttaa köyhiä, mutta ette kysyä, miksi he ovat köyhiä” – Piispa Kaisamari Hintikka puolustaa tiukasti kirkon oikeutta osallistua arvokeskusteluun

Tanja Kröger, Yle 13.6.2020
Kymppi tilillä ja kuusi lasta ruokittavana – Yle seurasi kuukauden ajan, millaista on köyhän suurperheen äidin elämä Suomessa

Tuomo Mäenpää, Yle 27.8.2020
Köyhä kunta meni vanhusten kukkarolle – palvelusetelin arvon lasku tuli omaisille yllätyksenä Laihialla: ”Rahat loppuu”

Pauliina Grönholm, HS 5.9.2020
Oma koti löytyi

Jelena Leppänen, Yle 18.9.2020
Äidin uhraukset herkistävät Maria Huntingtonin vuosien jälkeenkin

Laura Kosonen, Yle 19.9.2020
Elokuvaohjaaja Markku Pölönen menetti kerralla kodin, elannon ja itsetunnon

Talouspäätöksillä vahvistettava lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia

Koronakriisin vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenien päähän, jos lapsinäkökulma unohdetaan ja lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluista sekä etuuksista leikataan talouden tasapainottamiseksi, toteavat lapsi- perhejärjestöt yhteisessä kannanotossaan. Ne vetoavat hallitukseen, jotta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistetaan syksyn talouspäätöksillä.

Talouspäätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on nyt erityisen keskeistä, jotta lasten ja perheiden kannalta haitalliset päätökset voidaan välttää ja kriisin pitkäaikaiset elämänkaarivaikutukset torjua.

Lapsi- ja perhejärjestöjen suositukset hallitukselle:

  • Lapsiperheköyhyyttä on torjuttava syksyn talouspäätöksillä
  • Järjestöjen rahoitus on turvattava
  • Lastensuojelun asiakasmitoitus on toteutettava nopealla aikataululla
  • Lasten hyvinvointia vahvistavaa monialaista yhteistyötä on kehitettävä perhekeskus- ja OT-keskustoiminnan kautta

Koottua tietoa lapsiperheköyhyydestä ja koronan vaikutuksista lapsiin ja perheisiin

EAPN-Finin lapsiperheköyhyyttä koskevalle sivulle on koottu tietoa ajankohtaisista lapsiperheiden hyvinvointia koskevista selvityksistä ja kannanotoista. Sieltä löytyvät myös Turun yliopiston INvest-hankkeen politiikkasuositukset, joilla voidaan ehkäistä koronakriisin kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin.

Sosiaaliturvakomitealta julkaisu ja verkkokeskustelu sosiaaliturvasta ja koronakriisistä

Sosiaaliturvauudistuksen pohjaksi tuotetaan vahvaa tietopohjaa, joka on paitsi asiantuntijoiden myös kaikkien asiasta kiinnostuneiden käytössä. Tietopohjan ensimmäinen aineisto kuvaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmän ja sen rahoituksen.

Toinen aineisto on kooste sosiaaliturvaa ja koronakriisiä koskevasta tutkimustiedosta ja lisätiedon lähteistä. Tähän kokonaisuuteen kuuluu ohjelmajohtaja Olli Kankaan julkaisu Poikkeukselliset ajat avaavat poikkeuksellisia mahdollisuuksia.

Katsaus historiaan ja muutoksen mahdollisuuksiin

Kankaan tekemässä katsauksessa tarkastellaan, miten poikkeukselliset olot ovat vaikuttaneet sosiaalipolitiikan kehitykseen niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Käsittelyssä ovat sodat, talouskriisit ja pandemiaksi kasvaneiden kulkutautien vaikutukset. Ne paljastavat yhteiskunnan murtumakohtia ja sosiaaliturvan aukkopaikkoja.

Julkaisussa hahmotetaan myös yhteiskunnan muutostrendejä ja muutosten mahdollisia sosiaalipoliittisia haasteita. Lopuksi käsitellään eri asteisten sosiaaliturvan uudistusten mahdollisuutta.

Kaikille avoimia verkkokeskusteluita

Sosiaaliturvakomitea tarjoaa kaikkien kiinnostuneiden käyttöön työnsä pohjana olevan tutkimus- ja muun tiedon. Se järjestää myös yleisölle avoimia tapahtumia, joissa keskustellaan sosiaaliturvan uudistamisesta. Koronatilanteen vuoksi ne ovat verkkotilaisuuksia.

Maanantaina 31.8. kello 12.30–13.30 verkkokeskustelua käydään ohjelmajohtaja Olli Kankaan tuoreen julkaisun pohjalta poikkeuksellisesta ajasta ja muuttuvasta sosiaaliturvasta. Mukana keskustelussa on muun muassa SOSTEn valtuuston puheenjohtaja emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen.

Maanantaina 21.9. kello 13–15 esillä ovat suomalaisen sosiaaliturvan vahvuudet ja varjopuolet.

Tapahtumat toteutetaan suorana verkkolähetyksenä, joka on mahdollista katsoa myös jälkikäteen tallenteena. Linkit videolähetyksiin julkaistaan sosiaaliturvauudistuksen verkkosivulla ennen tapahtumia.

Twitterissä sosiaaliturvan uudistamista voi seurata uudistuksen viralliselta tililtä @sosiaaliturva

EAPN:n koronakriisiraportti: tilannekuva kriisin vaikutuksista haavoittuvassa asemassa oleviin

Euroopan köyhyyden vastainen verkosto, EAPN on julkaissut kiinnostavan raportin koronapandemian vaikutuksista haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin eri Euroopan maissa. Siihen on myös koottu tietoa eri maiden hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan ratkaisuista kriisin keskellä.

Pandemia paljasti eri maissa rakenteellisen eriarvoisuuden ja syvensi sitä. Suurin osa EAPN:n raportin pohjana olevaan kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kriisi on tuonut näkyviin terveydenhuoltojärjestelmien puutteet sekä alueellisen että sosiaalisen eriarvoisuuden. Myös sosiaali- ja hoivapalveluista, kuten pitkäaikaishoidosta on paljastunut puutteita.

Jo olemassa oleva eriarvoisuus ja järjestelmien rakenteelliset heikkoudet aiheuttivat sen, että itse virus ja sen aiheuttama kielteisten sosiaalisten seurausten vyöry osui suhteettomasti niihin, jotka ovat köyhiä tai suuressa riskissä joutua köyhyyteen ja haavoittuvaan asemaan.

Laajasti tietoa 25:stä maasta, myös suoraan köyhyyttä kokevilta ihmisiltä

EAPN julkisti raportin heinäkuun puolivälissä. Siinä analysoidaan sekä koronaa edeltävää aikaa, että koronakriisin vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja vähimmäistoimeentulon takaaviin järjestelmiin eri Euroopan maissa.

Raportti käsittelee taustaksi myös koronaa edeltävää aikaa: Sen liite1 sisältää hyvän tilastovertailun EU-maiden tilanteista ennen pandemiaa. Siihen on koottu muun muassa EU-maiden sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa koskevia EUROSTATin tilastoja.

Raportti perustuu laajaan kyselyyn, jonka EAPN lähetti toukokuussa jäsenverkostoilleen 32 maassa sekä Euroopan tasolla toimiville järjestöille, jotka ovat sen jäseniä. Raporttia varten haastateltiin myös köyhyyttä kokeneita ihmisiä eri maista.

Kyselyllä kerättiin tietoa koronapandemian vaikutuksista eri ihmisryhmiin ja pyydettiin myös arvioimaan sitä, miten eri maiden hallitukset ovat ongelmiin tarttuneet. Vastaus saatiin 25 maan verkostoilta sekä kolmelta eurooppalaiselta järjestöltä. Suomen köyhyyden vastainen verkosto vastasi kyselyyn Anna Järvisen johdolla. Hän on EAPN:n sosiaalipoliittisen työryhmän, EUISG:n jäsen.

Kriisin erityisesti koettelemia ryhmiä asunnottomat, paperittomat, köyhät lapsiperheet…

Aiemman köyhyyden ja syrjäytymisen vuoksi virukselle ja epidemian kielteisille vaikutuksille altistuivat etenkin asunnottomat ihmiset, monet maahanmuuttajat ja romanit, jotka elävät heikoissa ja ahtaissa asuinoloissa, joissa on vaikea välttää tartuntaa tai toipua siitä eristyksessä.

Rakenteellinen rasismi ja eriarvoisuus esimerkiksi työmarkkinoilla ja asumisessa tai instituutioista esimerkiksi poliisissa, aiheutti sen, että esimerkiksi jotkut etniset vähemmistöt joutuivat kärsimään muita enemmän. Monissa maissa on raportoitu rotuprofiloinnista ja poliisin kovista otteista.  Tähän yhdistyi joissain maissa rasistinen väkivalta ja puhe niin verkossa kuin sen ulkopuolella.

Kriisi on myös vaikuttanut suhteettoman paljon köyhien perheiden lapsiin, joille koulun tuki ja myös kouluateriat ovat tärkeitä.

Terveyskriisi toi päivänvaloon pitkäaikaissairaiden, vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien eristyksen ja haavoittuvuuden. Heidän tukenaan on liian vähän sosiaalipalveluita ja virallisen ja epävirallisen hoivan järjestelmissä on heikkouksia. Niitä on pitänyt täydentää järjestöjen vapaaehtoisten ja työntekijöiden avulla.

Eettisiä ongelmia on paljastunut, kun hoivakodeissa on kuollut paljon ihmisiä. On kyseenalaistettu vanhojen ihmisten pistämistä laitokseen “erikoistuneeseen hoivaan”, jossa heidät on erotettu tutusta ympäristöstään ja jossa heitä kohdellaan holhoavasti ja jopa heidän ihmisoikeuksiaan loukataan.

Sukupuolten tasa-arvo heikentynyt

Kaikissa vastanneissa maissa paitsi Norjassa naisten köyhyysriski oli miehiä suurempi jo ennen pandemiaa. Suuri osa vastaajista on sitä mieltä, että sukupuolten tasa-arvo on kriisin vuoksi heikentynyt.

Naiset ovat yliedustettuina viruksen torjunnan ja yhteiskunnan toimivuuden takaavissa etulijan tehtävissä, usein matalapalkkaisissa töissä sairaaloissa, hoivakodeissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Heillä on myös suurin työ- ja hoivataakka kotona.

Monissa maissa suojavarusteiden hankinta ja niiden hankinnan ja jakelun koordinaatio oli heikkoa. Tämä johti siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ja ylipäänsä etulinjassa työskentelevät altistuivat tarpeettomasti virukselle, joka voi vaarantaa heidän henkensä.

Kielteiset vaikutukset ja riskit kasvavat, jos kyseessä ovat köyhät naiset mustista tai etnisistä vähemmistöistä, maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat tai vammaiset naiset.

Lähisuhdeväkivalta lisääntyi Europarlamentin arvion mukaan kolmanneksella yhteiskuntien laajan sulkemisen aikana.

Terveydenhuollossa ongelmia jo ennen pandemiaa

Kyselyn mukaan jo ennen pandemiaa 20:n siihen vastanneen maan terveydenhuoltojärjestelmissä oli ongelmia. Niillä oli haasteita ja puutteita laadukkaiden palveluiden tarjoamisessa kattavasti kaikille, etenkin köyhille ja haavoittuvassa asemassa oleville. Ongelmia oli etenkin pienituloisten, maaseudun väestön ja syrjäseuduilla asuvien palveluissa. Monissa maissa on suuria alueellisia eroja palveluihin pääsyssä.

Mielenterveyspalvelut olivat alikehittyneitä suurimmassa osassa vastanneista maista.

Asunnottomille ihmisille ja paperittomille siirtolaisille ja turvapaikanhakijoille ei monissa maissa ollut tarjolla kunnon sosiaali- ja terveyspalveluita.

Vastaajat toivat esiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon rajat ovat hämäriä. Tämän vuoksi etenkin ikäihmisten ja vammaisten ihmisten laadukkaisiin palveluihin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.

Terveyspalveluiden ja lääkkeiden kalleus vaikuttavat monissa maissa kielteisesti pienituloisten terveyteen.

Terveydenhuollon lisäksi myös sosiaaliturvajärjestelmät olivat puolessa vastanneista maista riittämättömästi rahoitettuja: ne eivät kata kaikkia tukea tarvitsevia ryhmiä ja etuuksien taso on liian matala. Järjestelmien monimutkaisuus estää ihmisiä hakemasta etuuksia, joihin heillä olisi oikeus. Monissa maissa etuudet ja tulonsiirrot eivät merkittävästi vähennä köyhyyttä.

Hallituksilla myönteisiä terveystoimia, mutta niillä kielteisiä vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin

Kyselyn vastauksissa arvioitiin melko myönteisesti niitä toimia, joihin hallitukset ryhtyivät pandemian hillitsemiseksi ja ihmisten terveyden suojelemiseksi. Vastaajilla oli kuitenkin yhtenäinen näkemys siitä, että toimilla oli kielteinen vaikutus köyhyyttä kokeviin ja sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. He joutuivat pandemian ja rajoitus- ym. toimien keskelle jo valmiiksi heikommassa asemassa kuin muut.

Heillä oli aiempia pitkäaikaissairauksia tai vammoja, diagnosoimattomia sairauksia ja muita heikompi hyvinvointi. Monet ovat velkaantuneita tai ainakaan heillä ei ole säästöjä. Monet ovat epävarmoissa työsuhteissa, jos työtä on lainkaan. Monien kotitalouksien tuloina ovat vain riittämättömät etuudet. Myös asuminen voi olla epävarmaa.

Välttämättömien hoitojen, kuten leikkausten lykkääminen, päiväkeskusten sulkeminen, terapioiden ja kuntoutusten katkeaminen aiheuttavat todennäköisesti kielteisiä terveysvaikutuksia tulevina kuukausina.

Samantapainen keinovalikoima eri maissa

Eri maissa otettiin kriisin keskellä käyttöön hyvin samantapaisia toimia:

Toimeentuloa tuettiin muun muassa laajentamalla työttömyyskorvausta eri ryhmille tai tukemalla muuten esimerkiksi itsensä työllistäjiä ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevia. Uusia tukia alettiin maksaa ihmisille, jotka joutuivat päiväkotien ja koulujen sulkeuduttua jäämään kotiin hoitamaan lapsiaan.

Työttömyyden kasvua yritettiin estää muun muassa antamalla työnantajille helpotuksia sosiaaliturvamaksuista, edistämällä etätyötä tai kieltämällä irtisanomisia.

Asumista on pyritty turvaamaan muun muassa asuntolainalyhennysten ja vuokranmaksun siirtämisellä ja häätöjen kieltämisellä. Sosiaalisia ongelmia lievitettiin muun muassa tarjoamalla ruoka-apua, kun kouluateriat jäivät pois, jakamalla oppilaille tietokoneita ja nettiyhteyksiä, järjestämällä asunnottomille uudenlaisia palveluita, jakamalla rahaa järjestöille ruokajakelua ja hätäapua varten.

Vaikka toimia pidettiin yleisesti hyvinä ja nopeina, huolena on, etteivät ne ole riittäviä köyhyyden estämiseksi eikä niillä ole aina tavoitettu kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevia. Huolta on myös siitä, että toimet ovat väliaikaisia.

Järjestöjen tärkeys esiin, mutta myös ne kärsivät kriisistä

Kansalaisyhteiskunta ja järjestöt ovat osoittaneet kriisin aikana ratkaisevan tärkeän roolinsa köyhyyttä kokevien ihmisten tukijana, mutta kriisi on myös vaikuttanut vakavasti kansalaisyhteiskuntaan.

Vastaajat toivat esiin, että järjestöjen on ollut pakko sulkea tai lykätä toimintojaan. Osa järjestöistä on pystynyt siirtämään niitä osin verkkoon, mutta sähköiset palvelut eivät tavoita kaikkia.

Vapaaehtoisten panos on vähentynyt sairausriskin vuoksi ja ryhmät, jotka palveluita tarvitsisivat, ovat joutuneet eristyksiin. Henkilöstöä on lomautettu. Työntekijät ovat saaneet tartuntoja ja henkisiä traumoja. Mielialat ovat alavireisiä.

Järjestöt ovat menettäneet rahoitustaan, koska lahjoittajat ovat lykänneet tai peruuttaneet lahjoituksiaan, kampanjoita on jouduttu perumaan ja yhteiskunnallisten yritysten tuottoja on menetetty.

Kriisi myös opettaa ja näyttää myönteisiä asioita

Kriisistä on saatu tärkeitä opetuksia. Monet vastaajat korostavat, että selvästi näkyy tarve satsata kiireesti julkiseen terveydenhuoltoon, johon on integroitu hoivapalvelut. Sen pitäisi kattaa koko väestö, olla hyvälaatuista ja kansalaisille kohtuuhintaista.

Vastauksissa toistuvia myönteisiä kokemuksia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden arvostuksen kasvu, kansalaisyhteiskunnan valtava toimintakyky ja sen yhteistyö viranomaisten kanssa, vapaaehtoistyön suuri merkitys muun muassa ruoan ja eri välttämättömyyshyödykkeiden jakelussa ja kyvyssä tavoittaa hädässä olevat ihmiset.

Suurin osa hyvistä käytännöistä liittyy työlleen omistautuneeseen terveydenhuollon henkilöstöön ja kansalaisyhteiskunnan nopeaan uudelleen organisoitumiseen.

Kansallisia ja EU-tason suosituksia

Raportti sisältää runsaasti sekä vastaajien että EAPN:n toimintasuosituksia kansallisille ja eurooppalaisille päättäjille.

Vastaajien ehdotukset kansalliseksi kehittämiseksi sisältävät ihmisten oikeuksien vahvistamista ja niiden ryhmien suojelua, joihin koronapandemia iskee pahiten. Mukana on myös ehdotuksia toimeentulon turvaavien tukien korottamiseksi ja kestävien pitkän aikavälin sosiaaliturvajärjestelmien rakentamiseksi. Myös strategioita köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi kaivataan.

Vuonna 2008 eri maissa aloitettua leikkaus- ja niukkuuslinjaa vastustetaan. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari nähdään “majakkana” ja vertailukohtana, joka voisi ohjata maita tarjoamaan hyvinvointia ja oikeuksia kaikille.

EU-tasolla on tärkeää, että lyhytaikainen tuki muuttuu pysyviksi parannuksiksi hyvinvointivaltioihin ja ansiotyöhön. EU:lta odotetaan köyhyyden vastaista strategiaa, joka perustuu sosiaalisiin oikeuksiin ja tukee Agenda 2030 -mukaista ajattelua kestävästä kehityksestä.  Sitä korostetaan, että myös köyhyyttä kokevien ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten pitää hyötyä siirtymisestä ekologisesti kestäviin yhteiskuntiin ja koronapandemian jälkeisestä elpymisestä. He eivät saa joutua maksamaan niistä esimerkiksi tukien leikkauksina.

Erja Saarinen

Tutustu raporttiin:

Graciela Malgesini & EU Inclusion Strategies Group, EUISG: The impact of Covid-19 on people experiencing poverty and vulnerability. Rebuilding Europe with a social heart. EAPN Report, July 2020

Tutustu EAPN:n koronakriisiä koskeviin suosituksiin.