Aihearkisto: Ajankohtaista

Ehdota laadukasta köyhyysjuttua tai -ohjelmaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi

EAPN-Fin jakaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille ensi syksynä neljättä kertaa. Sen voi saada toimittaja jutusta tai ohjelmasta, jossa köyhyyttä on käsitelty taloudellisia ja sosiaalisia syitä analysoiden ja köyhyyttä kokeneita ihmisiä kunnioittaen. Palkittavan valitsee köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati.

Laadukkaan köyhyyttä koskevan journalismin kriteereitä on koottu oppaaseen Kunnioittavasti köyhyydestä – opas köyhyydestä kirjoittamiseen, jonka EAPN-Fin julkaisi 2017.

Parhaaksi valitun artikkelin, blogin, radio- tai tv-ohjelman tekijä saa tunnustuksen lisäksi Huoltaja-säätiön tuhannen euron palkinnon. Raati voi päättää antaa myös kunniamainintoja.

Ehdottaa voi kuka vaan, myös toimittajat itse

Ehdokkaita tunnustuksen saajaksi voi ilmoittaa kuka vaan, myös journalistit itse. Kirjoitukset, ohjelmat tai esimerkiksi kuvareportaasit voivat olla niin lehdistä, radiosta, televisiosta kuin verkkomediasta.

Tunnustus annetaan tietylle artikkelille tai ohjelmalle. Myös juttujen kuvat huomioidaan.

Ehdotuksen pitää olla perillä 2.11.2019 klo 12 mennessä. Mukaan otetaan juttuja ja ohjelmia, jotka on julkaistu 1.11.201831.10.2019 suomalaisessa mediassa.

Toivottavasti mukaan saadaan myös viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa ilmestyneitä juttuja ja juttuja erilaisista medioista eri puolelta Suomea.

Lähetä juttu ehdolle osoitteeseen eapn(at)soste.fi

Lisätietoja

EAPN-Finin sihteeri Erja Saarinen, erja.saarinen(at)soste.fi

EAPN-Finille neljä uutta jäsentä

EAPN-Fin hallitus hyväksyi 6.6.2019 pitämässään kokouksessa Ihmisoikeusliiton, Kansalaisareenan, Helsingin Sosialidemokraattisen Naisyhdistyksen, ja Äidit irti synnytysmasennuksesta, Äimä ry:n verkoston jäseniksi. Jäseniä on nyt 54.

Ihmisoikeusliitto keskittyy Suomen ihmisoikeustilanteeseen. Se puolustaa ihmisoikeuksia, vaikuttaa niiden puolesta ja paljastaa ihmisoikeusongelmia. Se luovutti toukokuussa vetoomuksen perusturvan tason nostamiseksi hallitusohjelmaa valmistelleille puolueille. Ihmisoikeusliitto vaatii, että Suomi ottaa vihdoin köyhimpien ihmisten oikeudet tosissaan.

Kansalaisareena on vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttaja ja ainoa kaikkien vapaaehtoistoimijoiden edunvalvoja Suomessa.

Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry on yhdistys, joka auttaa raskausajan masennusta tai synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavia ja vauva-ajan psykoosin kokeneita äitejä antamalla vertaistukea.

Helsingin Sosialidemokraattinen Naisyhdistys tekee työtä naisasian ja tasa-arvon puolesta.

EAPN-FIN on avoin verkosto köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan toimiville järjestöille, ryhmille ja kansalaisille. Verkosto ei ole rekisteröitynyt yhdistys, mutta se on tavallaan Suomen ”köyhyysjärjestö”, koska köyhyys ja syrjäytymisen riski yhdistävät verkoston jäsenten, kuten monien järjestöjen, edustamia ihmisryhmiä.

Jäsenyhteisöt ja niiden asiantuntemus ovat EAPN-Finin tärkein voimavara: mitä suurempi verkosto, sitä vahvempi köyhyyden vastainen ääni.

Köyhyyttä kokeneiden ihmisten ääni kuuluviin

EAPN-Fin verkosto on aktiivinen toimija köyhyyden vastustamisessa. Se on esimerkiksi osallistunut sosiaaliturvan uudistamista valmistelleen Toimi-hankkeen työhön. Sillä on vaikuttamiskanavat päättäjiin muun muassa eduskunnan köyhyysryhmän kautta.

Verkoston toiminnassa on mukana köyhyyttä kokeneita ihmisiä. Verkoston kansalaistoimintaryhmä ja koko verkosto nostavat esiin köyhyyttä kokeneiden ihmisten ääntä yhteiskunnassa, myös Euroopan tasolla. Verkoston muita työryhmiä ovat Köyhyys ja terveys sekä Lapsiperheköyhyys-työryhmä.

Toimittajat hyödyntävät yhä enemmän verkoston asiantuntemusta. Verkoston tunnettuutta on lisännyt sen jo kolmena vuonna jakama Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus toimittajille.

Väylä perehtyä ja vaikuttaa EU:n sosiaaliseen ulottuvuuteen

EAPN-Fin on osa Euroopan laajuista The European Anti-Poverty Network, EAPN -verkostoa. Se toimii köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan EU:n jäsenmaissa ja muualla Euroopassa.

Osana eurooppalaista verkostoa EAPN-Fin on hyvin perehtynyt EU-politiikkaan ja sosiaalisen Euroopan kysymyksiin. Se tarjoaa näistä kysymyksistä kiinnostuneille järjestöille ja ihmisille hyvän alustan perehtyä ja vaikuttaa EU-tasolla.

Verkosto tuo kansalaisjärjestöääntä EU:n ohjausjaksoon. Se laati huhtikuussa yhdessä SOSTEn kanssa varjosuositukset Suomen EU:lta saaman maaraportin sisältämille suosituksille.

Verkoston jäseneksi voi hakea lähettämällä vapaamuotoisen hakemuksen osoitteeseen eapn(at)soste.fi.

Verkoston sihteeri Erja Saarinen antaa lisätietoa toiminnasta erja.saarinen(at)soste.fi

Hallitusohjelma köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen näkökulmasta

Hallitusohjelma köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen näkökulmasta

Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin hallitus keskusteli kokouksessaan 6.6. tuoreesta Antti Rinteen hallitusohjelmasta “Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”. EAPN-Fin kiittää aloittavaa hallitusta huomion kiinnittämisestä hyvinvoinnin edistämiseen sekä eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen.

Hallitusohjelmassa toteutuu eri asteisesti suuri osa EAPN-Finin hallitusohjelmatavoitteista.

“Köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa ihmisiä entistä laajemmin. Hallitus puuttuu tähän määrätietoisesti. Erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyttä ja köyhtymistä vähennetään kehittämällä samanaikaisesti etuuksia ja palveluita. Tavoitteena on huolehtia kaikkien suomalaisten elintason kehityksestä ja tasaisemmasta tulonjaosta. Otetaan huomioon entistä paremmin huono-osaisuuden riskitekijät ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus.”

Hallitusohjelma sitoutuu pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudistamiseen ja vahvistamiseen sekä kestävän kehityksen periaatteisiin:
“Pohjoismainen hyvinvointivaltiomme on kestävä ja oikeudenmukainen malli vastata tulevaisuuden haasteisiin. Toimeentulon turva, toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutus ovat perusta, joka takaa jokaiselle yhdenvertaiset mahdollisuudet tavoitella unelmiaan. Maailman muutos ja tulevaisuuden haasteet edellyttävät kuitenkin pohjoismaisen mallin uudistamista ja vahvistamista 2020-luvulle. Tavoitteenamme on luoda Suomesta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa taloutta hoidetaan ihmistä varten, ei päinvastoin.”

Seuraavassa käydään läpi hallitusohjelman plussia, miinuksia, kriittisiä tekijöitä sekä EU-politiikkaa ja lupausta vuorovaikutuksesta.

Plussat
– Talouspolitiikan päämääränä nähdään hyvinvoinnin lisääminen.
– Ilmasto- ja päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
– Asumisen kalleus ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarve tunnistetaan sekä luvataan toimia kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseksi.
– Asunnottomuuden vähentämistä jatketaan pitkäjänteisesti ja asunnottomuus aiotaan poistaa Suomesta kahdessa vaalikaudessa.
– Ylivelkaantumista pyritään ehkäisemään ja siihen liittyviä ongelmia vähentämään. Muun muassa talous- ja velkaneuvonnan saatavuutta luvataan parantaa ja selvittää sosiaalisen luototuksen valtakunnallistamista.
– Pienimpiin eläkkeisiin on tulossa noin 50 euron korotus kuukaudessa käteen jäävään summaan kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta.
– Peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen ja vähimmäismääräisiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin on tulossa 20 euron lisäys ja indeksikorotukset tehdään ensi vuodesta alkaen normaalisti (ml. opintotuki).
– Lapsilisiin tulee yksinhuoltajakorotus, sekä korotus 4. ja 5. lapsen osalta.
– Hallitus lupaa budjettiriihien yhteydessä tarkastella uusia toimenpiteitä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä seurata lapsiperheköyhyyden kehittymistä.
– Uudistetaan asiakasmaksulaki tavoitteena hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muun muassa maksuttomuutta laajentamalla ja kohtuullistamalla maksuja.
– Perusterveydenhuollossa luvataan kiireettömään hoitoon pääsyn lyhenevän kolmesta kuukaudesta yhteen viikkoon.
– Työllisyyspolitiikassa hallitus haluaa panostaa niihin ryhmiin, joissa työllisyysasteen nostamiseen on vielä suuri potentiaali – osatyökykyisiin, pitkäaikaistyöttömiin sekä vammaisiin ihmisiin.
– Palkkatuen käyttöä lisätään ja kolmannen sektorin palkkatuesta poistetaan työllistämistä estävä 4 000 henkilötyövuoden rajoite.
– Aktiivimallin leikkurit puretaan.
– Osatyökykyisten työllistymistä edistäviä toimia jatketaan työkykyohjelman avulla.
– Välttämätön hoito turvataan kaikille paperittomille.
– Jokaiselle lapselle ja nuorelle lupaustaan mahdollisuus harrastukseen koulupäivän yhteydessä.
– Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä toisen asteen koulutus muuttuu maksuttomaksi
– Sosiaaliturvauudistusta aletaan valmistelemaan komiteassa käsitellen perusturvaa, ansioturvaa ja toimeentulotukea.
– Toteutetaan negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu hyödyntäen viime kaudella toteute- tusta perustulokokeilusta saatuja kokemuksia.

Miinukset

– Perusturvan aikaisempia indeksijäädytyksiä ei kompensoida ja perusturvan korotukset ovat riittämättömiä takaamaan kohtuullinen kulutus sekä täyttämään Suomen sitoumus perusturvan tasosta Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämällä tasolla.
– Lapsilisien indeksikorotusta ei mainita.
– Ei kirjausta maksukattojen yhdistämisestä palvelu-, matka- ja lääkemaksuissa.

Kriittiset tekijät

– Hallitusohjelmassa on paljon hyviä kirjauksia ja suunnitelmia, joiden toimeenpano ja siihen osoitetut resurssit määrittävät lopulta, toteutuvatko ne.
– Jos hallituksen työllisyystavoitteet eivät täyty, on riskinä mm., että perusturvan lisäparannukset jäävät haaveeksi.
– Ohjelmasta ei vielä käy selväksi, kuinka laajasti maksuttomuus koskee terveyskeskusmaksuja​.

Aktiivisempaa EU-politiikkaa, myös sosiaaliasioissa

Suomen EU-politiikassa hallitusohjelma edustaa selvää muutosta aiempaan. Suomi haluaa olla aktiivinen unionin kehittäjä. Sosiaaliset oikeudet nähdään yhtenä unionin eurooppalaista lisäarvoa tuottavana ydintehtävänä. Suomi kannattaa myös kestävän kehityksen periaatteille rakentuvaa tulevaisuusstrategiaa: “EU:lle luodaan kasvustrategia, jonka tavoitteena on rakentaa maailman kilpailukykyisin, sosiaalisesti ehein vähähiilinen talous. Murroksen yhteydessä on otettava huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus, jonka on poikkileikattava ilmastotyötä.”

Hallituksen tavoitteena on “Sosiaalisesti kestävä ja tasa-arvoinen EU”: “EU-yhteistyössä keskeistä on eriarvoisuuden vähentäminen. Sosiaalinen ulottuvuus on tärkeä EU:n painopistealue. EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen avain on sosiaalisten oikeuksien ja työelämän ajantasainen vähimmäissääntely ja sen tehokkaampi toimeenpano.”

Lupaus vuorovaikutuksesta ja köyhyyttä kokeneiden osallisuus

Hallitusohjelmassa annetaan myös lupaus uudenlaisesta vuorovaikutuksesta: “Kehitämme tapoja tuoda yhä laajemman joukon osaksi yhteiskunnan uudistamista. Uudenlainen vuorovaikutus tarkoittaa sekä ihmisten osallistumista julkisen hallinnon toimintaan huomattavasti nykyistä vahvemmin että uusien vuorovaikutusmenetelmien etsimistä ja kokeilemista.”
Komiteatyöhön (mm. sosiaaliturvan uudistamisesta) luvataan ottaa mukaan kansalaisjärjestöt

EAPN-Fin tarjoaa hallitukselle yhteistyötä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä köyhyyttä kokevien osallistumisen lisäämiseksi. Ehdotamme, että Suomessa järjestetään  vuosittain köyhyyttä kokeneiden ja päättäjien tapaaminen. Tapaamisessa köyhyyttä ja syrjäytymistä kokeneet ihmiset eri puolilta maata voivat esittää näkemyksiään ja ratkaisuehdotuksiaan sekä keskustella päättäjien kanssa. Tapaaminen kytkeytyisi luentevasti myös vuosttaiseen EU:n köyhyyttä kokeneiden tapaamiseen (European Meetings of People experiencing Poverty).

Tutustu myös neljän vuoden takaiseen EAPN-Finin analyysiin Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta.

15.7. Erilainen Mingle Porin SuomiAreenassa

Eri-ikäiset ihmiset; työnhakijat, päättäjät, järjestöväki, mielenterveyskuntoutujat, yrityselämän edustajat ja monet muut kohtaavat Erilaisessa Miglessä. He jakavat näkemyksiä tulevaisuudesta. Mingle järjestetään Keski-Porin kirkossa 15.7. EAPN-Fin on mukana.

Yksi SuomiAreenan keskeisimmistä anneista ovat erilaiset kohtaamiset. Mutta tapaavatko kävijät suurimmaksi osaksi jo valmiiksi samoissa piireissä liikkuvia henkilöitä?

SuomiAreenassa on mahdollista minglailla myös eri tavalla. Erilaisessa Minglessä kohtaavat eri-ikäiset ja eri elämäntilanteissa olevat ihmiset. Tänä vuonna he jakavat näkemyksiä tulevaisuudesta, sen tuomine haasteineen ja mahdollisuuksineen.

Tilaisuuden avaa arkkipiispa Tapio Luoma. Lisäksi kuullaan musiikkia ja kokemuspuheenvuoroja esimerkiksi työnhakijoilta ja mielenterveyskuntoutujilta. Ennen muuta keskustellaan, tutustutaan ja nautitaan hävikkiruoasta tehtyjä tarjoiluja.

Menossa ovat mukana:
Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry-TATSI, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, SOSTE, Sininauhaliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto, VATES -säätiö, EAPN-FIN köyhyyden vastainen verkosto, Klubitalo Sarastus, Porin Mielenterveysyhdistys Hyvis ry ja Porin yhteinen keittiö.

Lue lisää
Erilainen Mingle SuomiAreenassa

Komission suositukset Suomelle eivät huomioi kasvanutta köyhyys- tai syrjäytymisriskiä

Tiedote 6.6.2019

Euroopan komissio julkaisi eilen 5.6. eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset Suomelle. Köyhyyden vähentämistä ei niissä huomioitu. Sen sijaan suositukset keskittyvät valtion menojen pitämiseen kohtuullisina suhteessa bruttokansantuotteeseen, sote-palvelujen kustannustehokkuuteen ja saavutettavuuteen, työllistymisen kannustimiin, investointeihin tutkimukseen ja innovaatioihin, siirtymiseen hiilineutraaleihin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin sekä kotitalouksien velkaantumisen seuraamiseen.

”Maakohtaisissa suosituksissa painottuu menokuri ja työllistymisen kannustimet. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin hyväksymisen jälkeen komission tulisi ottaa sosiaaliset vaikutukset huomioon aiempaa vahvemmin.  Suomelle asetettu selkeä tavoite vähentää köyhyyttä vuoteen 2020 mennessä ei suosituksissa kuitenkaan näy, kuten ei sosiaalinen ulottuvuus juuri muutenkaan”, huomauttaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

EU-ohjausjaksolla seurataan jäsenmaiden toimia Eurooppaa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhtenä tavoitteena on köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentäminen. Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuosien 2010–2020 välisenä aikana.

Euroopan komissio arvioi maaliskuussa julkaistussa maaraportissa optimistisesti, että Suomen olisi vielä mahdollista saavuttaa köyhyydenvähentämistavoitteensa, vaikka siitä ollaan jääty noin 100 000:lla.  Suomen kevään 2019 kansallisessa uudistusohjelmassa todetaan kuitenkin, että vuonna 2017 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli 894 000 henkilöä, kun luku oli edellisenä vuonna 849 000 henkilöä. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on siis kasvanut vuodessa noin 40 000:lla ja tavoite 770 000 henkilöstä on varsin kaukana.

Ilman selkeitä ja johdonmukaisia toimia jää köyhyyden vähentämistavoite haaveeksi

”Tuoreessa hallitusohjelmassa on oikean suuntaisia toimia perusturvan tason nostamiseksi sekä lapsiperheiden ja ikäihmisten köyhyyden vähentämiseksi. Ohjelman lukuisat hyvät tavoitteet on pian muutettava konkreettisiksi toimiksi, jotta köyhyys vähenisi”, toteaa EAPN-Finin puheenjohtaja Jiri Sironen. ”Perusturvan tason parantamista on jatkettava suunnitelmallisesti, niin että se turvaa kaikille kohtuullisen minimikulutuksen”, hän jatkaa.

Suomessa perusturvan riittävyys on lakisääteisesti arvioitava joka hallituskauden päätteeksi ja arvioinnista tehdään Perusturvan riittävyyden arviointiraportti. Se osoittaa, että perusturvan taso on vuosina 2015-2019 heikentynyt ja se ei riitä tällä hetkellä kattamaan kohtuullista vähimmäiskulutusta.

SOSTE ja Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin vaativat Suomea tarttumaan aktiivisesti köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämiseen laatimalla varjosuositukset Euroopan komission maakohtaisten suositusten rinnalle. Näitä varjosuosituksia noudattamalla suomalaisesta yhteiskunnasta voidaan tehdä entistä yhdenvertaisempi, eheämpi ja taloudellisesti kestävämpi.

SOSTE ja EAPN-Finin varjosuositusten pääkohdat:

  1. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä on käännettävä laskuun. Se vaatii perusturvan tason korottamista ja muun muassa lisää tukea kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiperheiden kokeman köyhyyden vähentämiseen.
  2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista on huolehdittava lisäämällä resursseja koulutukseen, riittäviin palveluihin lapsiperheille ja lastensuojeluun.
  3. Työllisyyspolitiikkaan on edelleen panostettava laaja-alaisesti. Palveluiden resursseja on lisättävä ja kohdennettava uudelleen.
  4. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on toteutettava niin, että turvataan palvelujärjestelmän yhdenvertaisuus, perusoikeuksien toteutuminen ja laadukkaiden palvelujen saavutettavuus kaikille siten, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat.

Lisätietoja

Vastaa kyselyyn sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista ja niiden vaikutuksista talouteesi

EAPN-Finin Terveys ja Köyhyys -työryhmä on avannut  sähköisen kyselyn lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen ja Kela-omavastuiden maksamisesta ja vaikeuksista niiden kanssa selviytymisessä. Kyselyyn voi vastata syyskuun loppuun saakka.

Kyselyssä kartoitetaan vastaajien asiakasmaksuihin, lääkkeisiin ja Kela-kyyteihin kuukausittain meneviä rahasummia sekä toimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksia vuonna 2018. Lisäksi kerätään kokemuksia pikavippeihin turvautumisesta tai perintätoimiston asiakkaaksi joutumisesta lakisääteisten asiakasmaksujen tai Kelan omavastuuosuuksien takia. Vastaukset käsitellään anonyymisti.

Vuonna 2018 julkisista palveluista määrätyistä asiakasmaksuista 420 961 kappaletta päätyi ulosottoon. Tämä on viidenneksen enemmän kuin vuonna 2017. Mukana on esimerkiksi noin 69 000 terveyskeskusmaksua sekä reilu 34 000kappaletta lasten varhaiskasvatusmaksuja. Sosiaali- ja terveyspalveluista vireille tulleita ulosottotapauksia oli 386 471.

Vastaattehan kyselyymme ja välitätte sitä mahdollisimman laajasti. 

Vastaa kyselyyn tästä: Kysely sotemaksuista, toimeentulotuesta, perinnästä ja ulosotosta