Aihearkisto: Ajankohtaista

Köyhyyttä kokeneet kaipaavat palveluita ja perustuloa

Eeva-Maria Grekulan tekemän ”Kertomuksia nykyajan köyhyydestä: syitä ja ratkaisuehdotuksia” -raportin mukaan köyhyyttä kokeneet kannattavat tietyin varauksin perustuloa. He kaipaavat myös tarpeisiinsa paremmin vastaavia palveluita.

Ratkaisuehdotuksia köyhyyttä kokeneilta

Raportissa saavat äänensä kuuluviin sadat 2010-luvulla köyhyyttä kokeneet. Eeva-Maria Grekula halusi tarjota köyhyyttä kokeneille väylän tuoda esiin mielestään parhaita ratkaisuehdotuksia tilanteensa kohentamiseksi. Grekulan tiedossa ei ole, että kukaan tutkija Suomessa olisi aiemmin kysynyt ratkaisuja suoraan köyhyyttä kokeneilta itseltään.

Eeva-Maria Grekula on toiminut EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmässä. Hän työstää samasta aiheesta sosiologian väitöskirjaa Turun yliopistoon.

Grekula korostaa raportin johdannossa, että todelliseen demokratiaan kuuluu, että yhteiskunnassa kaikkien ääni kuuluu ja tulee kuulluksi.

”Liian usein sekä tutkimuksessa että päätöksenteossa käy niin, että ihmiset joutuvat ulos omasta asiastaan ja asiantuntijuus sijoitetaan jonnekin muualle kuin ihmisille itselleen.”

EAPN-Finin yleiskokouksessa puhunut professori Hanna Wass kuvasi, kuinka huonosti heikommassa asemassa olevien ihmisten ääni yhteiskunnassa kuuluu. Wass totesi, että äänestämisen suhteen Suomi on luokkayhteiskunta.

Perustulo vapauttaisi epävarmuudesta

Raportin mukaan köyhyyttä kokeneet kannattavat perustuloa tietyin varauksin: Sen tulee olla riittävän suuri niin, että sillä on mahdollista tulla toimeen.

He katsovat, että perustulo vapauttaisi turhasta byrokratiasta ja toimeentulon epävarmuudesta. Se mahdollistaisi tulevaisuuden suunnittelemisen ja jättäisi voimia johonkin rakentavampaan kuin päivästä toiseen sinnittelyyn.

”Ihmisarvoa kunnioittavampaa, jää nykyinen nöyryytys pois”, yksi vastaaja tiivistää.

Riittävän ja varmemman toimeentulon lisäksi köyhyyttä kokeneet kaipasivat heidän tarpeisiinsa paremmin vastaavia palveluja, kuten sosiaali- ja terveyspalveluja sekä TE-palveluja. Vastauksissa toivotaan myös avunsaantia helposti ja ajoissa. Palvelujärjestelmän pitäisi olla ongelmia ennaltaehkäisevä.

Tulevaisuutta leimaa mahdollisuuksien puute ja toivottomuus

Viime keväänä tehtyyn nettikyselyyn vastasi yli 500 ihmistä eri puolilta Suomea. Lisäksi Grekula haastatteli seitsemää köyhyyttä kokenutta kansalaisvaikuttajaa. Vastaajista noin neljällä viidesosalla köyhyys oli vaikuttanut tulevaisuuden suunnitelmiin. Vastauksia leimaavat mahdollisuuksien puute ja toivottomuus.

”Suunnittelen ainoastaan tavallista elämää ja toivon, että mitään poikkeavaa, mihin kuluisi rahaa, ei tapahdu. En voi mennä työväenopiston tai muille kursseille, joihin nyt olisi aikaa.”

”Elämää ajattelee lyhyellä tähtäimellä, koska kaikki voi romahtaa rahan puutteeseen.”

Lue koko raportti

Eeva Maria Grekula: Kertomuksia nykyajan köyhyydestä. Syitä ja ratkaisuehdotuksia
Vasemmistofoorumi ry, Raportteja 3/2019

EAPN-Finin jäsenten joulukeräyksillä apua muun muassa vähävaraisille lapsiperheille

Monet EAPN-Fin verkoston jäsenjärjestöt keräävät joulun aikaan lahjoituksia vaikeissa tilanteissa oleville ihmisille. Auttaa voi monen järjestön kautta, muun muassa vähävaraisia lapsiperheitä ja asunnottomia tai vaikkapa tukea mielenterveystyötä.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Yle keräävät yhdessä Hyvä Mieli -joulukeräyksellä rahaa kotimaan vähävaraisille lapsiperheille. Myös Pelastakaa Lasten kautta voi tukea köyhiä lapsiperheitä.

MIELI ry ja Mielenterveyden keskusliitto keräävät varoja mielenterveystyöhön, MIELI ry etenkin lapsia ja nuoria auttavaan työhön.

Vailla vakinaista asuntoa Vva ry:n joulukeräyksellä kerätään rahaa asunnottomien auttamiseksi. Suomen Caritaksen adventtikeräyksen tuotot käytetään niin ulkomailla kuin kotimaassa tehtävään työhön.

Suomen Setlementtiliitolla on Palanen elämää -hyvien tekojen verkkokauppa, josta voi lahjoittaa erilaisen, hyvää tekevän lahjan, esimerkiksi harrastuksen lapselle.

EAPN-Finin jäsenjärjestöjen joulukeräyksiä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen Punaisen Ristin ja Ylen Hyvä joulumieli -keräys kotimaan vähävaraisille lapsiperheille
Mielenterveyden keskusliiton Lahjoita mielenterveystyöhön -joulukeräys
MIELI ry:n joulukeräys lasten ja nuorten mielenterveystyöhön
Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräys kotimaan vähävaraisten perheiden lapsille
Suomen Caritas ry:n adventtikeräys 2019
Suomen Setlementtiliiton Palanen elämää – hyvien tekojen verkkokauppa
Vailla vakinaista asuntoa, Vva ry:n Talveksi lämpimään -joulukeräys yrityksille

EAPN:n vetoaa ministereihin köyhyyden vastaisen EU-strategian luomiseksi

Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston kokoontuu 9.–10.12. Eurooppa-neuvoston kokous on 12.–13.12. Ennen näitä kokouksia EAPN:n on jäsenverkostojensa kautta lähettänyt kunkin jäsenmaan ministereille kirjeet, joissa vedotaan pitkäkestoisen köyhyyden vastaisen EU-strategian valmistelun käynnistämiseksi.

EAPN näkee, että keskeistä on sisällyttää strategiaan uusi kunnianhimoinen köyhyyden puolittamisen tavoite. Riittävä vähimmäistoimeentulo tulee turvata kaikissa jäsenmaissa. Kansalaisjärjestöt tulee ottaa mukaan strategian valmisteluun.

Lisätietoa EAPN lähettämistä kirjeistä täältä.

EAPN:n ehdotus vuoden 2020 jälkeiseksi EU-strategiaksi löytyy täältä.

Mitä köyhyyttä kokeneet odottavat EU:lta?

Brysselissä järjestettiin jo 18. kertaa köyhyyttä kokevien ja kokeneiden ihmisten, People experiencing Poverty, PeP, eurooppalainen tapaaminen 18.–19. marraskuuta. Siinä viestittiin uuden Euroopan parlamentin ja komission edustajille asioita, joita EU:n pitäisi köyhyyttä kokeneiden mielestä edistää ja ratkoa.

Tapaamisen tärkeimmät teemat olivat: mahdollisuus asumiseen, vähimmäistuloon, laadukkaisiin terveyspalveluihin ja kohtuullisiin työpaikkoihin ja työllistymismahdollisuudet kaikille ryhmille. Esillä oli myös köyhyyttä kokeneiden ihmisten mahdollisuus osallistua yhteisöjen ja yhteiskuntien elämään.

Suomen delegaatioon kuuluivat kansalaistoimintaryhmän jäsenet Jouko Vatanen ja Anne Tyni, Kuka Kuuntelee Köyhää-verkoston viestintävastaava Linnéa Partanen sekä PeP-koordinaattori Mikko Siltanen.

EAPN:n jäsenenä on eri Euroopan maista 32 verkostoa, jotka kokoavat yhteen köyhyyden vastaisia toimijoita. Yksi keskeisistä tehtävistä on lisätä köyhyyttä kokeneiden ihmisten osallistumista yhteiskunnassa.

Kattava strategia köyhyyden torjumiseksi

Tapaamisessa luxemburgilainen Euroopan parlamentin jäsen Nicolas Schmit korosti, että EU tarvitsee kattavan strategian köyhyyden torjumiseksi: “Euroopassa on edelleen yli 100 miljoonaa köyhää samaan aikaan kuin se on rikkaampi kuin koskaan. Talouden oikeudenmukaisuutta tarvitaan!”

Schmit korosti, että hyvää sosiaalipolitiikkaa eivät suunnittele toimistoissaan ne, jotka eivät ole kokeneet köyhyyttä. ”Meillä ei ole hyvää politiikkaa ilman jatkuvaa vuoropuhelua. Jos haluamme muutosta, meidän on ensin kuunneltava köyhyydessä eläviä ihmisiä.”

Toimiva yhteiskunta tarvitsee kaikkien potentiaalin

Suomen sosiaali- ja terveysministeri Aino Kaisa Pekosen valtiosihteeri Saila Ruuth totesi, että ”jos haluamme poliittista ja taloudellista vakautta, on keskityttävä ihmisiin ja huolehdittava ihmisistä.” Hän korosti, että kaikkien potentiaalia tarvitaan toimivaan yhteiskuntaan.

Kuvassa vasemmalla EAPN:n johtaja Leo Williams, hänen vieressään Euroopan parlamentin jäsen Nicolas Schmit ja seuraavan valtiosihteeri Saila Ruuth.

Euroopan parlamentin romanialainen jäsen Dragos Pislaru kertoi, köyhyyden torjunnan olevan hänelle ensisijainen tavoite ja toimeksianto. Hän painotti, että myös yksityisen sektorin tulisi keskittyä kaikkien hyvinvointiin: Sijoituksella on tuotto!

Suomi esillä laajasti

Suomi oli esillä kenties isommin kuin koskaan. Valtiosihteeri Ruuthin johdolla paikalle oli saapunut ministerin avustajia ja muutamia ministeriön virkamiehiä. PeP-delegaation tähtenä loisti lavalla ja kulisseissa nuori ja innokas köyhyyden sanansaattaja Linnéa Partanen.

PeP- istunnon avajaisissa lavalle kutsuttiin kolme kokemusasiantuntijaa Euroopan eri laidoilta. Heistä kukin kertoi oman raadollisen köyhyystarinansa. Linnéa Partanen oli yksi heistä.

Häntä myös haastateltiin Euro News-TV-kanavalle. Linnéan ehdotuksesta Suomi sai toisen päivän lopuksi esittää seminaariväelle isolta valkokankaalta lyhyen videon Suomen kansallisesta pilotti-PeP-tapahtumasta ennen perinteistä yhteistä “perhekuvaa” koko seminaariväestä.

Aiempien vuosien tapaan istahdimme tänäkin vuonna 10–12 hengen pyöreisiin pöytiin, joita oli upeassa ja isossa Brysselin Crown Plaza-hotellin seminaarisalissa noin 15 kappaletta. World café -menetelmällä (linkki) käytiin kristallikruunujen alla keskustelua eri teemoista, kuten asunnottomuudesta ja terveyspalveluista.

Brysselin PeP-tapaamisten yhteydessä järjestetään kaupungin kaduilla tapahtuma, ns. Visibility Action. Ohikulkijoille jaettiin postikortteja, joissa oli viestejä köyhyyttä kokeneilta ihmisiltä.

Monipuolista valmistelua

Tämän vuoden tapaamista valmisteltiin vuoden aikana eri tavoin eri tapahtumissa. EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmä kokoontui noin kerran kuussa. EAPN-Fin järjesti ensimmäistä kertaa seminaarin pääkaupunkiseudun ulkopuolella: Hiljainen köyhyys Turussa-seminaari huhtikuussa oli lähtölaukaus.

Toukokuun alussa Helsingissä Suomen verkosto isännöi Pep-toiminnan koordinaattoreita eri maista. Tapaamisessa valmisteltiin Brysselin tapaamista.

Juuri ennen Brysselin tapahtumaa 12. marraskuuta järjestettiin ensimmäistä kertaa Brysselin tapaamisen tyylinen kansanedustajien ja köyhyyttä kokevien kohtaaminen. Ns. kansallinen pilotti-PeP.

Lokakuussa Kansalaistoimintaryhmästä Reijo Pipinen ja Mikko Siltanen tutustuivat Tukholmassa Ruotsin kansalliseen PeP- valmisteluun. He osallistuivat pohjoismaiseen PeP-tapaamiseen yhdessä isäntämaa Ruotsin sekä Tanskan, Norjan ja Islannin kanssa. Yhteisten keskustelujen lisäksi valmisteltiin Brysselin tapaamista varten esittelyvihkonen, jota jaettiin Brysselissä maaesittelypisteillä.

Suomen Brysselin delegaatioon kuului graafisen alan ammattilainen, kamerataiteilija Jouko Vatanen. Hän kuvasi ja haastatteli kokemusasiantuntijoita lähes 300 minuuttia.

Mikko Siltanen
Kuvat: Jouko Vatanen

Lisätietoa
Uutinen Brysselin Pep-tapaamisesta EAPN Euroopan sivuilla
Lisää tapahtumasta Twitter & Instagram #2019PEP ja facebook

Verkoston nimi muuttui – Olavi Kaukosesta uusi puheenjohtaja, Marjatta Kauralasta varapuheenjohtaja

EAPN-Finin yleiskokous pidettiin 25.11.2019. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiöstä ja varapuheenjohtajaksi Marjatta Kaurala Kriminaalihuollon tukisäätiöstä. Puheenjohtaja- ja hallituksenjäsen-valintojen lisäksi verkoston nimi päätettiin lyhentää Suomen köyhyyden vastaiseksi verkostoksi.

Nimestä pois syrjäytyminen

Aika ajoin on keskusteltu Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston nimen muuttamista Suomen köyhyyden vastaiseksi verkostoksi. Pitkää nimeä on haluttu lyhentää, mutta syrjäytymistä on myös pidetty epäonnistuneena sanavalintana. Syrjäyttäminen olisi oikea sanamuoto.

Hallituksessa on keskusteltu asiasta kahteen otteeseen ja hallituksen jäsenet ovat kannattaneet nimen muuttamista. Asiasta päättää yleiskokous- Se hyväksyi nimenmuutoksen yksimielisesti. Nyt nimi vastaa myös verkoston englanninkielistä nimeä European Anti-Poverty Network Finland.

Kokeneet uudet puheenjohtajat

Uudeksi puheenjohtajaksi valittu VTT Olavi Kaukonen on A-klinikkasäätiön toiminnanjohtaja. Hän on aiemmin työskennellyt päihdekuntoutuksen asiakastyössä ja johtotehtävissä sekä tutkimuksessa ja hallinnossa, muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä ja oikeusministeriössä.

Kaukonen on ollut koko työuransa tekemisissä köyhyyden ja huono-osaisuuden kanssa niin asiakastyössä kuin hallinnossa. Hän on ollut aiemmilla kausilla EAPN-Finin hallituksessa.

Varapuheenjohtajaksi valittu Marjatta Kaurala työskentelee Kriminaalihuollon tukisäätiössä kriminaaliasiamiehenä. Tehtävässä edistetään rikostaustaisten ja heidän läheistensä oikeuksien toteutumista ja pääsyä palvelujen ja etuuksien piiriin. Työ sisältää asiakastyötä sekä edunvalvontaa ja vaikuttamista.

Kaurala on ollut EAPN-Finin hallituksessa 2012–2015. Hän oli myös EAPN-Finin sosiaalipoliittisen työryhmän jäsen ja EAPN-Finin edustajana EAPN:n EU Inclusion Strategies-työryhmässä.

Kaurala oli paitsi Kritsin myös Sosiaalioikeudellisen seuran ja Omaishoitajaliiton ehdokas.

Hallitukseen kolme uutta jäsentä

Hallituksen jäsenistä oli erovuorossa seitsemän. Heistä kahdella Yrjö Mattilalla ja Anja-Riitta Ketokoskella kaksi kahden vuoden kautta tulivat täyteen. Mikael Söderström luopui hallituspaikastaan työpaikan vaihdoksen vuoksi.

Hallituksen jäsenistä tulivat uudelleen valituiksi Anna Järvinen SOSTEsta, Reijo Pipinen Vailla vakinaista asuntoa ry:stä ja Maria Viljanen Suomen Punaisesta Rististä.

Uudet hallituksen jäsenet ovat professori emerita Leena Eräsaari Hyvinvointivaltion vaalijat ry:stä, Anita Salonen Kirkon diakonia ja sielunhoidosta ja Anne Tyni Turun seudun TST ry:stä.

Hallitus- ja puheenjohtajaehdokkaiden esittely EAPN-Fin yleiskokous 2019

”Äänestämisessä Suomi on luokkayhteiskunta”

Kokouksen aluksi valtio-opin professori Hanna Wass Helsingin yliopistosta puhui eri väestöryhmien poliittisen osallistumisen eroista. Hän tiivisti, että äänestäminen on heijastuma yksilön yleisestä hyvinvoinnista, kuten taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja sosiaalisista verkostoista. Se on vahvasti yhteydessä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden indikaattoreihin.

Taipumus äänestää vaaleissa on suurempi vanhemmilla, korkeasti koulutetuilla ja enemmän ansaitsevilla äänestäjillä. Myös uskonnollisuus, puoluesamastumisen aste sekä poliittinen kiinnostus ja tietotaso lisäävät osallistumista. Erot eri ryhmien äänestämisessä näkyvät myös siinä, mille ryhmille tärkeät asiat pääsevät politiikan asialistalle.

Wassin silmiä avaava esitys aiheutti paljon keskustelua muun muassa siitä, edustavatko mitkään puolueet pienituloisimpia.

Wassin dioihin voi tutustua tästä:

Hanna Wass Institutionalisoituneen edustuksen eliittikehä EAPN-Fin yleiskokous 25.11.2019

Erja Saarinen

Yleiskokouksessa käsitellyt asiat tiivistettynä diaesitykseen

Yleiskokousesitys 25.11.2019

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus Yleen Seppo Heikkiselle ja Sami Kieksille

Köyhyyden anatomia – tältä näyttää suomalainen köyhyys tilastoissa -kokonaisuus tuotti toimittaja Seppo Heikkiselle ja ohjaaja-käsikirjoittaja Sami Kieksille Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen. Kunniamaininnalla Kunnioittavasti köyhyydestä -raati huomioi Sanna Puhdon artikkelin Kotiliedessä ja Asta Lepän artikkelin Kotivinkin sivuilla. Toimittajat palkittiin 25.11.2019 pidetyssä tilaisuudessa.

Köyhyyden anatomia -kokonaisuus sisältää tilastojen ja tutkimustiedon lisäksi kolme videota, dokumenttia köyhän elämästä Suomessa. Jutun on tehnyt Seppo Heikkinen ja videot Sami Kieksi. Kokonaisuuteen kuuluu myös testi, jolla voi selvittää, kärsiikö vakavaa aineellista puutetta.

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajan päättää Köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Se kiittää Ylen juttukokonaisuutta laajuudesta, perusteellisuudesta ja monipuolisuudesta.

Erityistä kiitosta saavat videot, joissa köyhyyttä kokevat ihmiset kertovat itse tilanteestaan. Erityisen hyvänä pidettiin sitä, että mukana on myös työssäkäyvän köyhän kokemuksia.

Seppo Heikkinen (vasemmalla) ja Sami Kieksi pohtivat kiitospuheessaan sitä, kuinka vaikeaa on asettua toisen asemaan ja ymmärtää köyhyyttä kokevan arkea ja elämää. Pintaan nousevat helposti erilaiset asenteet – esimerkiksi sinänsä hvyäntahtoinen neuvominen, jota köyhyyttä kokenut ei todellakaan kaipaa. Myös erilaisista köyhyyden määrittelyistä on työlästä päästä selville.

Jutun lopussa oleva testi sen sijaan keskustelutti raatia. Sillä voi testata, kärsiikö vakavaa aineellista puutetta. Testi perustuu Eurostatin aineellisen puutteen indikaattoreihin. Niitä on aiemmin ollut yhdeksän ja nyt kehitellään kansainvälistä vertailua varten mittaria, jossa olisi 13 ulottuvuutta.

”Tuntui loukkaavalta kysellä muun muassa siitä, onko varaa omistaa autoa, kun ei ole koskaan ollut mahdollisuutta edes ajokorttiin. Ei ole ikinä voinut edes unelmoida testissä mainituista ylellisyyksistä”, testiä kommentoitiin.

Paljon samantapaisia juttuja

Ehdolle tunnustuksen saajaksi esitettiin 53 artikkelia, ohjelmaa, kolumnia tai verkkojuttuja. Monissa ehdokkaissa oli yhden köyhyyttä kokeneen ihmisen tarina, jonka taustaksi esiteltiin tilastoja ja tutkittua tietoa. Rakenne vastaa Kunnioittavasti köyhyydestä -kriteereitä, joiden mukaan jutuissa tulee analysoida laajasti köyhyyden syitä ja seurauksia ja yksilötarinoiden tulee laajeta yhteiskunnallisiksi.

Raadista juttujen ”kaava” tuntuu kuitenkin usein olevan liian samanlainen. Videot tuovat tunnustuksen saaneessa työssä esiin useamman ihmisen tilanteen ja oman äänen.

Eläin voi olla paras ystävä, mutta saako köyhällä olla lemmikkiä?

Raati palkitsi kunniamaininnalla toimittaja Sanna Puhdon artikkelin Köyhän paras ystävä. Se puuttuu monelle köyhyyttä kokevalle kipeään asiaan: lemmikistä aiheutuvista kuluista selviämiseen. Esimerkiksi toimeentulotuessa niitä ei oteta huomioon.

Rakkaan lemmikin hoitaminen menee vaikeassa elämäntilanteessa monien rahareikien edelle, vaikka muut ihmiset sitä paheksuvat. Ja tämä on paitsi ymmärrettävää myös järkevää, sillä eläimillä on ihmisiin lukuisia, tieteellisesti osoitettuja hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Toimittaja oli paneutunut laajasti tutkimustuloksiin. Kiitosta saivat myös Vesa Tynin valokuvat.

Elisa Ruuskasta (vas.) kosketti Sanna Puhton artikkeli eläimien merkityksestä ihmiselle. Sanna Puhto kiitti artikkelin onnistumisesta Sastamalan seurakunnan diakoni Marja Wiikaria. Hän on nähnyt, kuinka monelle köyhyyttä kokevalle eläimistä on paljon apua, mutta myös sen, millaisiin vaikeuksiin ihmiset joutuvat lemmikistä aiheutuvien menojen vuoksi.

Jutussa on esillä eri ikäisiä, eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä eläinystävineen: nuori, onnettomuuden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oleva nainen, masentunut ihminen ja koko ikänsä yksin asunut vanhempi ihminen. Heitä kaikkia eläimet ovat auttaneet monin tavoin: hoitaneet kuntoa, ennakoineet epileptisia kohtauksia, lievittäneet kipua ja yksinäisyyttä.

Jutussa pohditaan myös keinoja, joilla köyhätkin ihmiset selviäisivät eläimenpidon kustannuksista. Joissain maissa vapaaehtoiset eläinlääkärit hoitavat koiria ilmaiseksi tai järjestöt tarjoavat hoitoa lahjoitusvaroilla.

Samaa tematiikkaa käsitteli ehdolla olleista jutuista myös Riikka Aapalahden kolumni Saako köyhällä olla koiraa?

Myös muissa jutuissa, kuten Päivi Köngäksen artikkelissa, käsiteltiin sitä, mitä köyhä ihminen saa ja ei saa tehdä tai mitä hän saa omistaa.

Myös jotain myönteistä köyhyydessä

Toisen kunniamaininnan sai toimittaja Asta Leppä Kotivinkin sivuilla julkaistusta omakohtaisesta jutusta Pienituloisuus kutisti elämäni minimiin. ”Kaksikymmentä vuotta sitten Asta Leppä oli tuhlaileva sinkku. Nyt hän on kahden teinin yksinhuoltaja ja silpputyöläinen.”

Raati kiittää juttua siitä, että se kertoo paitsi sanoin myös kuvin köyhän arjesta ruikuttamatta, olematta nyyhkytarina. Jutussa sivutaan arjen rinnalla köyhyyden rakenteellisia syitä – mukana on yhteiskuntateoriaa.

Toimittaja Asta Leppä (oikealla) on kirjoittanut paljon omasta köyhyydestään. Hänestä avoin  kertominen on helpotus: muut tietävät, missä mennään – millaiset asiat voivat olla pienituloisille perheille vaikeita. Raija Puumalaa viehättivät palkitun jutun arkiset kuvat, muun muassa kuva 30 prosentin alennuksella myytävistä elintarvikkeista. Ne veivät lukijan suoraan pienituloisten arkeen.

Raatia viehätti ajatus, että pienet asiat tekevät kaikesta huolimatta elämästä elämisen arvoista: elämän vaatimattomuus voi joskus tuntua lohdulliselta. Jutussa ajatus vie myös tulevaisuuteen lasten kautta.

Lapsiperheköyhyys paljon esillä

Tämän vuoden ehdokkaissa käsiteltiin paljon lapsiperheköyhyyttä eri näkökulmista. Useammassa artikkelissa oli esillä yksinhuoltajien tilanne, muun muassa Sanna Puhdon Seurassa julkaistussa artikkelissa, jossa käsitellään sitä, miten neljän lapsen yksinhuoltaja saa 1 800 euron palkan riittämään.

Raati kiitti Avun laajaa kokonaisuutta lapsiperheköyhyydestä. Sen jutut ovat tehneet Ulla Veirto ja Eve Hietamies. Niissä pohditutti kuitenkin lasten esiintyminen omilla nimillään ja kasvoillaan. ”Voiko se aiheuttaa kiusaamista koulussa? Vaikka perhe ja lapset nyt olisivat valmiita esiintymään nimillään ja kasvoillaan, muuttuvatko ajatukset lasten tullessa teini-ikään?”

Raati piti hyvänä myös Ylen sivuilla julkaistua Anu Heikkisen artikkelia siitä, kuinka huonosti kouluissa tunnetaan köyhyyden vaikutukset lasten elämään.

Voiko köyhä elää ekosti?

Raadin tapaamisessa virisi vilkasta keskustelua Suomen Kuvalehdessä julkaistusta Asta Lepän artikkelista Voiko köyhä elää ekosti, ministeri? Siinä pohditaan, koskettaako julkisuuden ekologisia valintoja koskeva keskustelu mitenkään köyhyyttä kokevia.

Jutun mukaan kestävän kehityksen elämänvalintoja tekevät eniten erinomaisesti toimeentulevat, mutta heillä on myös suurin hiilijalanjälki. Jutussa siteeratussa Tuuli Hirvilammin tutkimuksessa vain mukana olleen asunnottoman kulutus ei ylittänyt ekologisesti kestävää rajaa. Yksi raadin jäsen tiivisti köyhyyttä kokeneen kokemuksen: ”Ei tarvitse miettiä, ostaako kaura- vai tavallista maitoa, kun on varaa vain veteen.”

Kuukautisköyhyys ja muita uusia näkökulmia

Tämän vuoden ehdokkaissa raati näki kiinnostavina uusina asioina tai näkökulmina muun muassa yksinhuoltajamiesten tilanteen käsittelyn Pauliina Grönholmin Helsingin Sanomiin kirjoittamassa artikkelissa ja naisten asunnottomuuden käsittelyn Kirkko ja kaupunki -lehdessä Taneli Kylätaskun artikkelissa. Naisten asunnottomuus oli esillä myös Anna Kivisen jutussa Keskisuomalaisessa.

Yksi mielenkiintoinen näkökulma oli kuukautisköyhyys, jonka on usein ajateltu olevan ongelma vain kehitysmaissa. Myös Suomessa moni nainen joutuu miettimään, laittaako rahan ruokaan vai kuukautissuojiin. Asiaa käsitteli Tiina Karppi Ylen sivuilla julkaistussa jutussaan.

Viime vuonna raati palkitsi tunnustuksella Helsingin Sanomien toimittaja Anna-Stina Nykäsen artikkelin siitä, mitä niukkuudessa eläminen tekee ihmiselle. Tänäkin vuonna Nykäsen artikkeli Niukka elämä lyö maahan oli parhaiden juttujen joukossa.

Myös toissa vuonna tunnustuksen saaneen Jani Kaaron kahta Ylen sivuilla julkaistua kolumnia Nöyryytyksen tunne on miltei pahinta mitä on ja Miksi maailma on pilalla ja juusto juuttuu kurkkuun, raati piti erinomaisina.

Tunnustus jaetaan vuosittain

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen jakaa Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin. Se nostaa esiin laadukasta journalismia ja tuo näkyviin köyhyyttä kokeneiden ihmisten näkemyksiä siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan. Tunnustuksen saaja sai Helena Korkan tekemän palkinnon Hyvä kello kauas kuuluu ja Huoltaja-säätiön tuhannen euron palkinnon.

Ehdokkaita tunnustuksen saajaksi voi esittää kuka vaan. Raadin jäsenet seuraavat aktiivisesti köyhyyttä koskevaa kirjoittelua ja uutisointia. Tätä haittaa kuitenkin se, että heillä ei ole varaa maksumuurin takana olevaan sisältöön. Osittain tästä syystä ehdokkaissa korostuu Ylen sisältö.

Lista ehdokkaista löytyy tästä

Erja Saarinen
Kunnioittavasti köyhyydestä -raadin sihteeri