Aihearkisto: Ajankohtaista

Kartta, jonka päälle upotettu teksti #PovertyWatch #EndPoverty

Koronapandemia kiihdyttää köyhyyden kasvua – webinaarissa tutustutaan koronan vaikutuksiin Euroopassa

EAPN on tehnyt eri maiden ja eurooppalaisten järjestöjen Köyhyysvahtien pohjalta koosteen koronan vaikutuksista köyhyyteen Euroopassa. Se julkistetaan kaikille kiinnostuneille avoimessa webinaarissa 29. tammikuuta. Ilmoittautua pitää 22.1. mennessä.

Euroopan köyhyyden vastainen verkosto pyytää vuosittain 32 maassa olevia jäsenverkostojaan tekemään Köyhyysvahti-raportit maansa köyhyystilanteesta. Ne sisältävät tuoreimmat tiedot köyhyydestä sekä köyhyyttä kokevien ihmisten näkemyksiä tilanteesta. Viime vuonna raportteihin tuotettiin uusi osio koronapandemian vaikutuksista köyhyyttä kokeviin ja muuten haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.

Köyhyysvahteja tekevät myös EAPN:n jäseninä olevat eurooppalaiset järjestöt ja yhteistyöfoorumit.

Näiden raporttien pohjalta on syntynyt kooste koronan vaikutuksista köyhyyteen Euroopassa.

Europarlamentaarikot mukana

Tilaisuuden avaa europarlamentaarikko Cindy Franssen Belgiasta ja päättää europarlamentaarikko Marisa Matias Portugalista.

Tilaisuus on englanninkielinen. Se alkaa kello 14 Brysselin aikaa, kello 15 Suomen aikaa.
Ohjelma Poverty Watch 2020. Covid-19 supercharging poverty. Data and experiences from the ground

Webinaariin pitää ilmoittautua perjantaihin 22.1. mennessä. Ilmoittautumislinkki.

29 Köyhyysvahtia köyhyyttä kokevien ihmisten todellisuudesta

Köyhyysvahteja tehtiin viime vuonna 27 Euroopan maassa: 22 EU-maassa, Britanniassa, kahdessa EU:n ulkopuolisessa maassa Islannissa ja Norjassa ja kahdessa EU:n jäsenehdokasmaassa Pohjois-Makedoniassa ja Serbiassa.

Euroopan kartta, jossa eri väreillä maat, jotka ovat tehneet Köyhyysvahti-raportin

Köyhyysvahdin ovat tehneet myös Kansainvälinen sosiaalityöntekijöiden liitto IFSW sekä Age Platform Europe, joka on yli yli 50-vuotiaiden ihmisten asioita ajavien järjestöjen eurooppalainen yhteistyöalusta.

Köyhyysvahdeissa asiaa katsotaan köyhyyttä kokevien ihmisten todellisuudesta käsin ja heidän ja heitä edustavien järjestöjen näkökulmasta.

Lue lisää

Köyhyysvahtien julkistuswebinaari 29.1.2021

Kaikki vuoden 2020 Köyhyysvahdit

Kädet, joista toisessa kolikoita, joita toisen käden sormilla lasketaan.

Pienituloisten määrä kasvussa, ylivelkaantuminen lisääntynyt

Pienituloisissa kotitalouksissa elävien määrä kasvoi vuonna 2019. Samoin kasvoi pienituloisissa kotitalouksissa elävien lasten määrä. Kokonaan perusturvaetuuksien varassa oli sen sijaan entistä harvempi, mutta pitkittyneesti perusturvan varassa elävien määrä jatkoi kasvua. Tiedot ovat Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta.

Pienituloisten määrä kasvoi edellisvuodesta

Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä oli 669 000 vuonna 2019, 12,3 prosenttia väestöstä, kertoo Tilastokeskuksen tulonjakotilasto. Se on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edeltävänä vuonna, jolloin pienituloisiin kotitalouksiin kuului 640 000 henkilöä.

Pienituloisuuden raja oli vuonna 2019 yhden hengen taloudessa noin 1 280 euroa kuukaudessa.

Myös lapsiperheköyhyys lisääntyi. Pienituloisissa kotitalouksissa eli 121 000 lasta 2019, kun edellisenä vuonna heitä oli 112 000.

Koronakriisi ei lupaa helpotusta tähän kehitykseen. Jatkossa on huolehdittava muun muassa riittävästä perusturvan tasosta ja jaksamista tukevista palveluista perheille, EAPN-Finin Lapsiperheköyhyys-työryhmä vaatii.

Perusturvan varassa 235 000 henkilöä

Vuonna 2019 kokonaan perusturvan varassa eli noin 235 000 henkilöä. Heillä perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista. Määrä oli lähes 8 000 vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Sen sijaan pitkittyneesti perusturvan varassa elävien määrä jatkoi kasvuaan. Heitä oli 98 524 vuonna 2019, kun luku oli 61 097 vuonna 2010 (kuvio 12). Edellisvuodesta lukumäärä kasvoi noin 400 henkilöllä.

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa oleviksi lasketaan henkilöt, joiden asuntokunta on ollut perusturvan varassa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta.  

Tuloerot kaventuivat hieman

Tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta. Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin sai vuonna 2019 arvon 27,9, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi ja samalla tasolla kuin vuonna 2010. Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut noin 5,7 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2019 reaalitulot kasvoivat edellisvuodesta kaikissa muissa tulokymmenyksissä paitsi suurituloisimmassa tulokymmenyksessä. Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso oli 0,3 prosenttia edellisvuotta pienempi, kun koko väestön reaalitulojen keskiarvo kasvoi 1,0 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 0,6 prosenttia.

Ylivelkaantuminen on lisääntynyt kaikilla tilastomittareilla

Ylivelkaantuminen on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt. ”Katsaus viime vuosien ylivelkaantumiskehitykseen” -selvityksessä koottiin ja analysoitiin olemassa olevaa tilastotietoa kuluttajaluotoista ja ylivelkaantumisesta. Sen ovat tehneet Karoliina Majamaa ja Kati Rantala.

Tulosten mukaan esimerkiksi maksuhäiriöisten suomalaisten lukumäärä kasvoi vuosien 2009–2019 aikana 305 000 henkilöstä 387 000 henkilöön, eli viimeisen 10 vuoden aikana maksuhäiriöisten lukumäärä on kasvanut reilulla 80 000 henkilöllä.

Naisten ja vanhempien ikäryhmien velkaantuneisuus lisääntynyt

Miehet ylivelkaantuvat naisia yleisemmin ja näin on edelleen, mutta naisten ylivelkaantuneisuus on suhteellisesti lisääntynyt ja miesten vähentynyt.

Ylivelkaantuminen on vähentynyt alle 25-vuotiailla nuorilla ja lisääntynyt vähintään 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Vanhemmissa ikäryhmissä etenkin naisten ylivelkaantuneisuus on viime vuosina lisääntynyt suhteellisesti miehiä enemmän, kuten myös naisten euromääräiset ulosottovelat.

Eräs ylivelkaantumiseen voimakkaasti vaikuttanut tekijä on lisääntynyt luottotarjonta, ja kuluttajat ottavat nykyisin yhä enemmän erilaisia luottoja. Tutkijat muistuttavat, että velkaongelmien sääntelyllä saatetaan hyvistä pyrkimyksistä huolimatta myötävaikuttaa uusien ongelmallisten ilmiöiden syntymiseen. He painottavat, että uusia keinoja harkittaessa kannattaa panostaa ennakolliseen vaikutusarviointiin ja pohtia mahdollisia vaikutusketjuja ja keinoja minimoida sääntelystä mahdollisesti koituvia haittoja.

Anna Järvinen

Kirjoittaja on EAPN-Finin hallituksen jäsen. Hän työskentelee erityisasiantuntijana SOSTEssa ja on jäsenenä sosiaaliturvaa uudistavan komitean asumisen jaostossa.

Kolme ihmistä Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen jakotilaisuudessa, Elli Mikkonen vasemmalla.

Kansalaistoimintaryhmä on ”henkireikä omassa köyhyyden vastaisessa taistelussa”

Kuvateksti: Elli Mikkonen (vas.) tutustui 2019 harjoittelijana SOSTEssa EAPN-Finin toimintaan. Kuvassa hän jakaa Elisa Ruuskasen kanssa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen kunniamainintaa Kotilieden toimittaja Sanna Puhdolle.

EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmä tarjoaa vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia, tieto-osallisuutta sekä yhteisöön kuulumista ja vertaisuutta. Tämä selviää sosionomi amk Elli Mikkosen opinnäytetyöstä. Hän haastatteli sitä varten Kansalaistoimintaryhmän jäseniä.

”Se on suuri henkireikä omassa köyhyyden vastaisessa kamppailussa.”

”Se on muodostunut eräänlaiseksi perheeksi; heitä tavataan myös vapaa-ajalla. Oma auttava verkosto.”

Muun muassa näin EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmän jäsenet kuvaavat kansalaistoiminnan merkitystä Elli Mikkosen opinnäytetyössä, jonka hän teki Laurea-ammattikorkeakouluun.

Mikkonen oli SOSTEssa harjoittelijana syksyllä 2019 ja tutustui tuolloin EAPN-Fin verkostoon ja sen Kansalaistoimintaryhmään. Hän halusi opinnäytetyössään selvittää, miten osallisuuden kokeminen ilmenee ja miten kansalaistoiminta vaikuttaa osallisuuteen. Työn aineisto koottiin Kansalaistoimintaryhmän jäsenille suunnatulla kyselyllä.

Osallisuus tarkoittaa kuulumista ja kuulluksi tulemista. Se on kokemus siitä, että on osa yhteisöä ja demokraattista kokonaisuutta. Osallisuus on yhteyttä omiin ja yhteisiin voimavaroihin. Sen kokemiseen vaikuttavat esimerkiksi toimeentulo, työ, tukiverkosto ja terveys.

Köyhyys voi vaikuttaa monin tavoin kielteisesti yksilön osallisuuteen ja osallistumismahdollisuuksiin. Se on paljon muutakin kuin materiaalisten resurssien puutetta: vähäisiä vaihtoehtoja, toivon ja näköalan puutetta sekä ulkopuolisuuden tunnetta.

Mukana maailman menossa

Osallisuuden kokeminen ilmeni kyselyyn vastanneilla etenkin vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksina, tieto-osallisuutena sekä yhteisöön kuulumisena. Tieto-osallisuudella tarkoitetaan tässä ajankohtaisen tiedon saamista itselle tärkeistä asioista. Siihen liittyi tiedon saamisen lisäksi myös oppiminen.

Verkoston kautta sai tietoa ajankohtaisista asioista ja niiden epäkohdista. EAPN-Fin-verkoston kautta voi osallistua tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joissa tavattiin uusia ihmisiä. Se mahdollisti myös verkostoitumisen. Verkostossa mukana olo auttoi ikään kuin pysymään mukana maailman menossa.

”Vaikuttamista, keskustelua ja ratkaisumallien löytämistä köyhyyden keskellä.”

Näin Kansalaistoimintaryhmän jäsenet määrittelivät osallisuutta:

”Mahdollisuutta vaikuttaa ja tavata oikeita ihmisiä sekä päättäjiä.”

”Vaikuttamista, keskustelua ja ratkaisumallien löytämistä köyhyyden keskellä.”

”Olen osana vaikuttamassa köyhyyttä, työttömyyttä parantaviin asioihin, päätöksiin. Saan tietoa epäkohdista, joihin yhdessä puuttumalla voin tehdä jotakin tarpeellista.”

”Yhdyskanava meille eurooppalaisille”

Kansalaistoiminryhmän merkitystä osallisuudelle pidettiin suurena:

”Erittäin suuri. Ilman sitä emme saisi ääntämme kuuluviin. Lisäksi se on yhdyskanava meille eurooppalaisille. Myös tietokanava.”

Verkoston kautta ollaan myös yhteydessä köyhyyden vastaisiin toimijoihin ja vertaisiin muualla Euroopassa. Tämä luo yhteisöllisyyttä isomman joukon kesken kansalaisuudesta riippumatta. Ihmisiä eri Euroopan maissa yhdistävät samanlaiset kokemukset ja halu vaikuttaa epäkohtiin.

Yhteisöllisyyttä ja vertaisuutta

Kansalaistoiminta loi yhteisöllisyyttä: yhteenkuuluvuuden tunnetta, samanhenkisten tapaamisia ja asioihin vaikuttamista yhdessä muiden kanssa. Yhteisöön kuuluminen lisäsi hyvinvointia: kohotti mielialaa ja paransi jaksamista. Osana verkostoa tavattiin uusia ihmisiä ja luotiin myös ystävyyssuhteita.

Vertaistukea pidettiin olennaisena osana kansalaistoimintaa. Verkostoon kuuluminen, ihmisten tapaaminen ja keskustelu tuottivat vertaisuutta saman kokemuksen tai vaikuttamisen kohteen jakavien välille.

Vertaisuus tuo toivoa ja lohtua. Se luo ymmärrystä samoja asioita kokevien välille ja saa tuntemaan, että tulee hyväksytyksi omana itsenään.

Oman kokemustiedon välittämisen ja äänen kuuluvaksi tekemisen tärkeys välittyi useammasta vastauksesta. Verkosto tarjosi ympäristön oman kokemustiedon hyödyntämiseen osana yhteistä vaikuttamistyötä.

Mikkonen toteaa, että kansalaistoiminta toi osallisuuteen uusia näkökulmia ja lisäsi osallisuutta.

Jatkotutkimusta voisi hänen mielestään tehdä siitä, miten kansalaistoimintaa voitaisiin kehittää siinä mukana olevien näkökulmasta.

Erja Saarinen

Lue lisää

Elli Mikkonen: Köyhyyttä kokeneiden kokemuksia kansalaistoiminnasta. Opinnäytetyö Laurea-ammattikorkeakoulu 2020.

Tietokoneen ruudulla kuva sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosesta

Ministeri Pekonen EAPN-Finin yleiskokouksessa: hallitus arvioi vuosittain mahdollisuuksia panostaa köyhyyden vähentämiseen

Maan hallituksella on tavoitteena vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, mutta koronakriisi on vaikeuttanut tehtävää olennaisesti. Tästä tilanteesta kertoi EAPN-Finin yleiskokouksen aluksi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Yleiskokous pidettiin 24. marraskuuta 2020. Siinä hyväksyttiin verkostolle uusi strategia.

Valonpilkahduksista synkempään tilanteeseen

Miten tavoitteet vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta voitaisiin saavuttaa koronaoloissa? Tätä käsitteli ministeri Pekonen. Ennen koronakriisiä köyhyystilanteessa oli valonpilkahduksia: 2019 pitkäaikaista toimeentulotukea saavien määrä laski muissa kuin yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Lasku näyttää kuitenkin jäävän lyhytaikaiseksi, koska pandemia on heikentänyt monien taloutta. Perustoimeentulotuen saajien määrä kasvoi huhtikuussa, ja tukea sai kevätkuukausina useampi henkilö kuin edellisenä vuonna.

Pekonen painotti, että hallitus vahvistaa perusturvaa sekä torjuu eläkeläis- ja lapsiperheköyhyyttä. ”Käänsimme viime hallituskauden leikkauslinjan tekemällä heti kautemme alussa tasokorotukset perusturvaan, pieniin eläkkeisiin ja tiettyihin lapsiperhe-etuuksiin sekä lopettamalla sosiaaliturvan indeksijäädytykset.” Aktiivimalli purettiin nopeasti.

Hän sanoi, että korotukset heti hallituskauden alussa olivat tärkeitä siitäkin näkökulmasta, että indeksikorotukset vahvistavat niitä hallituskauden mittaan.

Ministeri piti hallituksen toimia merkittävinä, mutta ei vielä riittävinä. Hän painotti, että ohjelmansa mukaisesti hallitus tarkastelee vuosittain uusia mahdollisuuksia panostaa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

Sosiaaliturvaa on kriisin aikana parannettu

Ministeri toi esiin, että sosiaaliturvaa on kriisin aikana parannettu siten, että tulojen menetystä voidaan entistä joustavammin lieventää sosiaaliturvan avulla. Etuuksien maksatuskäytäntöjä on joustavoitettu ja työttömiksi jäävien asemaa väliaikaisesti helpotettu muun muassa poistamalla työttömyysturvan omavastuupäivät. Työttömyysturvan suojaosa on korotettu 500 euroon ja oikeus työmarkkinatukeen on laajennettu koskemaan myös yrittäjiä.

Näiden lisäksi on otettu käyttöön useampia uusia etuuksia: Väliaikaista epidemiatukea maksettiin keväällä koronan takia palkattomasti kotona lastaan hoitaneille. Väliaikaista epidemiakorvausta maksetaan niille kaikista pienituloisimmille, jotka ovat saaneet perustoimeentulotukea kevään rajoitustoimien aikana ja ovat edelleen syksyllä perustoimeentulotuen saajina.

Ministeriltä kysyttiin muun muassa perustulosta yhtenä keinona lievittää koronan vaikutuksia. Ministeri totesi, että hänen puolueensa kannattaa perustuloa, mutta sen mahdollista käyttöönottoa pohditaan osana sosiaaliturvan uudistamista. Nopeita ratkaisuja perustulosta ei ole odotettavissa.

EAPN-Finille uusi strategia ja uusia jäseniä hallitukseen

EAPN-Fin-verkoston strategian voimassaolo päättyy kuluvan vuoden loppuun. Yleiskokous hyväksyikin uuden strategian kolmeksi vuodeksi. Siinä keskeisiä teemoja ovat sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen, sairastamisen hinnan alentaminen sekä koronanpandemian jälkihoidossa keskittyminen huono-osaisten ryhmien tarpeisiin. Verkosto myös seuraa perustulon käyttöönottoa ja kokeiluja eri maissa.

Verkoston hallituksesta oli erovuorossa neljä jäsentä. Heistä kaksi voitiin valita toiselle kahden vuoden hallituskaudelle. Liisa Partio Mannerheimin Lastensuojeluliitosta jatkaa näin hallituksessa ja vetää edelleen verkoston Lapsiperheköyhyys-työryhmää. Sininauhaliiton Miikka-Pekka Rautiaisen sijaan liiton edustajaksi tuli valittua Janne Haikka. Hän on digiosallisuuden asiantuntija.

Muut uudet jäsenet ovat Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, Kuka kuuntelee köyhää -verkoston viestintävastaava Elina Aaltonen ja lakimies Oskari Korhonen Mielenterveyden Keskusliitosta.

Kokouksessa hyväksyttiin myös vuoden 2021 toimintasuunnitelma. Sen teemat ovat edellä jo mainittuja: sote-, sotu- ja asiakasmaksu-uudistukset sekä koronaepidemian vaikutusten seuraaminen ja vaikuttaminen siihen, että seurauksia lievitettäisiin vaikeimmassa asemassa olevilta. Köyhyyttä kokeneiden ihmisten osallisuuden vahvistaminen on keskeinen tavoite.

 Ensitöiksi aletaan laatia kuntavaalitavoitteita ja uutta strategiaa vastaavaa viestintäsuunnitelmaa.

Miten luodaan lisää osallistumismahdollisuuksia?

Verkoston hallituksella on jo pitempään ollut tavoitteena luoda lisää mahdollisuuksia verkoston jäsenille osallistua toimintaan. Tänä vuonna oli tarkoitus aloittaa teema-aamukahvit, joilla ajankohtaisista aiheista olisi keskusteltu vapaamuotoisesti. Nämä kaatuivat fyysisinä tapahtumina koronaan eikä entisiäkään osallistumismahdollisuuksia, kuten seminaareja, ole kyetty järjestämään.

Verkkotilaisuuksien järjestäminen on osoittautunut hankalaksi, koska toiminnassa on mukana köyhyyttä kokeneita ihmisiä, joilla kaikilla ei ole laitteita ja ohjelmia käytettävissään ja jos onkin, tukea monille uusien ohjelmistojen käyttöön. Tähän pitäisi löytää ratkaisuja, sillä köyhyyden vastaisen verkoston on tarkoitus lisätä köyhyyttä kokeneiden osallisuutta eikä jättää heitä tapahtumista ulos. Tästä kirjoittaa EAPN-Finin hallituksen ja Kansalaistoimintaryhmän jäsen Anne Tyni blogissaan.

Kaikki ideat ja toiveet yhteisestä tekemisestä ovatkin tervetulleita!

Erja Saarinen

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen puhe EAPN-Finin yleiskokouksessa 24.11.2020

EAPN-Fin strategia 2021-2023

Näyteikkunassa joulutonttuja ja joulukoristeita

Järjestöjen joulukeräyksillä helpotetaan koronakriisin pahentamaa lapsiperheiden ahdinkoa

Eriarvoisuus on koronapandemian aiheuttamien vaikeuksien takia lisääntynyt. Jo ilman koronaakin Suomessa eli yli 110 000 lasta vähävaraisissa perheissä. Nyt yhä useampaa lasta uhkaa syrjäytyminen. Järjestöjen joulukeräykset auttavat kotimaan lapsiperheitä.

Poikkeusolot vaikuttaneet erityisesti pienituloisten perheiden lapsiin

Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni -selvitys osoitti, että koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat vaikuttaneet lasten elämään huomattavasti. Useampi kuin joka neljäs kyselyyn vastannut lapsi koki henkisen hyvinvointinsa erittäin huonoksi tai melko huonoksi.

Poikkeusolot vaikuttivat erityisesti matalatuloisten perheiden lapsiin, jotka kertoivat muita lapsia useammin heikentyneestä henkisestä hyvinvoinnistaan, haasteista koulunkäynnissä sekä perheen tuen tarpeen lisääntymisestä.

Lapsiperheille apua joulukeräyksillä

Järjestöt keräävät perinteisillä joulukeräyksillä apua lapsille ja nuorille. Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräys on meneillään. Varoilla autetaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria kotimaassa. Lapset tarvitsevat tukea esimerkiksi opintoihin, harrastuksiin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin.

Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto taas keräävät Hyvä joulumieli -keräyksellä rahaa ruokalahjakortteihin vähävaraisille perheille. Koronakriisin vuoksi taloudellisia vaikeuksia kohdanneita perheitä on entistä enemmän.

Myös asunnottomien tueksi kerätään varoja

Koronakriisi on koetellut kovalla kädellä myös asunnottomuutta kokevia. He ovat joutuneet selviytymään kaduilla ilman kunnollista suojaa, ruokaa ja peseytymismahdollisuuksia, kun erilaisia paikkoja, jonne voi mennä on suljettu ja toisissa kävijämääriä on rajattu. Moni ihminen on myös joutunut tai joutumassa asunnottomuusuhan alle, kun työpaikka tai oma yritys ovat menneet alta.

Vailla vakinaista asuntoa ry:n joulun varainhankintakampanja on nimeltään Mun toiveeni on.

Lue lisää lapsiperheköyhyydestä

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa investoitava köyhien ja haavoittuvassa asemassa olevien tilanteen kohentamiseen

Euroopan Unioni ja jäsenvaltiot sopivat heinäkuussa 2020 EU-neuvoston kokouksessa Elpymis-ja palautumisvälineestä, joka on osa laajempaa EU:n elpymisvälinettä. Sen tavoitteena on koronakriisin aikana ja sen jälkeen edistää EU:n kestävää kehitystä laajasti niin sosiaalisen koheesion, kilpailukyvyn, yhteiskunnallisen resilienssin kuin myös digitaalisen ja vihreän siirtymän alueilla. Käytännössä elpymis-ja palautumisvälineestä rahoitetaan erilaisia rakenteellisia uudistuksia sekä investointiohjelmia ja -hankkeita. Suomen kansalliseen ohjelmaan kolmelle vuodelle saama rahoitus EU:n eri rahastoista on noin 3 miljardia euroa.

Valtioneuvosto antoi marraskuun lopussa eduskunnan käsittelyyn selonteon Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, joka määrittää EU:n elpymisohjelman toimeenpanoa Suomessa. Selonteko antaa raamit sille kokonaisuudelle, jolla koronakriisin jälkeistä elvytystä Suomessa tullaan tekemään. Selonteossa hallitus antaa eduskunnalle mahdollisuuden ottaa kantaa siihen, miten EU:n elpymisvälineen rahoitusta hyödynnettäisiin. Tarkempaa suunnitelmaa toimenpiteistä ja niiden resurssoinnista valmistellaan parhaillaan. Tavoitteena on, että suunnitelmat  ovat valmiina heti vuoden 2021 alussa, jotta voidaan varautua EU:n päätöksenteon etenemiseen ja hyödyntää elpymisvälineen mahdollisuudet nopeasti.

EAPN-Finin jäsen SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on tehnyt syksyllä oman listauksensa toimenpiteistä, joiden myötä ekologinen jälleenrakennus ja oikeudenmukainen siirtymä kohti kestävää taloutta ja yhteiskuntaa olisi mahdollinen. Vihreä siirtymä, digitalisaatio, sosiaalinen koheesio ja kaikki ihmiset mukaan ottava kasvu ovat ehdotuksen keskeiset lähtökohdat. Näiden saavuttamiseksi tarvitaan monipuolisia hyvinvointi-investointeja niin sosiaali-, terveys-, koulutus-, energia-, liikenne- kuin elinkeinopolitiikankin alueilla.

EAPN-Fin kannattaa SOSTEn esityksiä ja pitää keskeisenä, että myös yhteiskunnassa haavoittuvassa asemassa olevat huomioidaan kansallisessa ohjelmassa ja heihin sekä heitä tukeviin rakenteisiin tehdään elpymis-ja palautumisrahastosta investointeja. Tällaisia ihmisryhmiä ovat muun muassa heikossa työmarkkina-asemassa olevat, köyhät sekä paljon sairastavat ihmiset. Tavoitteena on oltava kaikkien osallisuus ja mahdollisuus hyvään sekä aktiiviseen elämään.

Lue lisää SOSTEn ehdotuksista: https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2020/10/SOSTEn-ehdotus-EUn-elpymis-ja-palautumisvalineen-kaytosta.pdf