Aihearkisto: Ajankohtaista

köyhyyttä koskevia otsikoita lehdistä

Taas etsitään ehdokkaita Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi. Miten toimittajat ovat käsitelleet köyhyyttä koronan leimaamana vuonna?

EAPN-Fin jakaa tänä vuonna jo viidettä kertaa tunnustuksen laadukkaista köyhyyttä koskevista artikkeleista, kolumneista, nettijutuista, radio- tai tv-ohjelmista. Kuka tahansa voi ilmoittaa hyväksi arvioimansa jutun ehdolle 2.11.2020 mennessä. Ensimmäisiin ehdokkaisiin voi jo tutustua.

Etsimme juttuja – artikkeleita, kolumneja, blogeja – ja esimerkiksi tv- ja radio-ohjelmia ehdolle Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi. Niitä voi ehdottaa marraskuun 2. päivään 2020 saakka. Juttujen pitää olla julkaistu 1.11.2019-31.10.2020 välisenä aikana kotimaisessa mediassa.

Tunnustuksen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati.

Ehdokkaita voivat ilmoittaa niin toimittajat itse kuin kuka tahansa muukin, joka arvioi ehdotuksensa olevan tunnustuksen kriteerien mukainen. Tunnustus annetaan toimittajalle, ei esimerkiksi tutkijalle tieteellisestä artikkelista. Myös juttujen kuvat ja videot huomioidaan. Tunnustuksella ei palkita toimittajaa esimerkiksi hänen koko tuotannostaan, toimitusta tai köyhyyttä käsittelevien kirjojen tekijöitä.

Lähetä ehdotuksesi Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi osoitteeseen eapn(at)soste.fi. 2.11.2020 mennessä.

Lisätietoa

EAPN-Finin sihteeri Erja Saarinen erja.saarinen(at)soste.fi, p. 050 433 4202.

Lue lisää tunnustuksesta

Täydentyvä lista Kunnioittavasti köyhyydestä -ehdokkaista 2020

Ville Vanhala, Seura 29.12.2019
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on huolissaan perusturvan liian alhaisesta tasosta: ”Valtion velvollisuus on huolehtia siitä, että kukaan ei joudu leipäjonoon”

Sanna Inkinen, Savon sanomat 25.1.2020
Uutisanalyysi: Moni köyhyysmittari osoittaa väärään suuntaan – miksi yksi ostaa viimeisillä rahoillaan limsaa ja toinen reissaa velaksi?

Heidi Hagelin, Iltasanomat 26.1.2020
STM:n ylimmältä virkamieheltä kova näkemys nyky-Suomen järjestelmästä: vähävaraisemmat lapsiperheet saavat huonompaa palvelua kuin muut

Kira Gronow, HS 13.2.2020
Erossa köyhtyneet

(Sami Pirkola (professori) Tiedepääkirjoitus, Lääkärilehti 14.2.2020
Tekeekö köyhyys sairaaksi, vai sairaus köyhäksi?)

Auli Viitala, Yle 30.4., 17.6., 28.7., ja 14.9.2020
Rakastan rahaa
Median käyttö on luokkakysymys
Maksettua rakkautta
Köyhällä meni hermot, kun koulussa kinutaan rahaa

Anni Alatalo, Katri Jaalamaa, HS 15.4.2020
Ei samalta viivalta

Anu-Elina Ervasti, HS 25.5.2020
Koronakriisi iski etenkin pienituloisten perheiden lapsiin – yli neljännes kertoo kyselyssä voivansa huonosti

Pekka Moliis, Taloussanomat/Iltasanomat 27.5.2020
Seija saa eläkettä 834 e/kk: ”Viimeinen viikko pitää aina pärjätä lähes ilman rahaa”

Antero Eerola, Seura 31.5.2020
Velkakierre vie eläkeläisiä

Pauli Juusela, teksti, Antti Rintala kuvat, Kirkko ja Kaupunki 5.6.2020
”Meille sanottiin, että saatte auttaa köyhiä, mutta ette kysyä, miksi he ovat köyhiä” – Piispa Kaisamari Hintikka puolustaa tiukasti kirkon oikeutta osallistua arvokeskusteluun

Tanja Kröger, Yle 13.6.2020
Kymppi tilillä ja kuusi lasta ruokittavana – Yle seurasi kuukauden ajan, millaista on köyhän suurperheen äidin elämä Suomessa

Tuomo Mäenpää, Yle 27.8.2020
Köyhä kunta meni vanhusten kukkarolle – palvelusetelin arvon lasku tuli omaisille yllätyksenä Laihialla: ”Rahat loppuu”

Pauliina Grönholm, HS 5.9.2020
Oma koti löytyi

Jelena Leppänen, Yle 18.9.2020
Äidin uhraukset herkistävät Maria Huntingtonin vuosien jälkeenkin

Laura Kosonen, Yle 19.9.2020
Elokuvaohjaaja Markku Pölönen menetti kerralla kodin, elannon ja itsetunnon

Talouspäätöksillä vahvistettava lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia

Koronakriisin vaikutukset voivat ulottua vuosikymmenien päähän, jos lapsinäkökulma unohdetaan ja lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluista sekä etuuksista leikataan talouden tasapainottamiseksi, toteavat lapsi- perhejärjestöt yhteisessä kannanotossaan. Ne vetoavat hallitukseen, jotta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistetaan syksyn talouspäätöksillä.

Talouspäätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on nyt erityisen keskeistä, jotta lasten ja perheiden kannalta haitalliset päätökset voidaan välttää ja kriisin pitkäaikaiset elämänkaarivaikutukset torjua.

Lapsi- ja perhejärjestöjen suositukset hallitukselle:

  • Lapsiperheköyhyyttä on torjuttava syksyn talouspäätöksillä
  • Järjestöjen rahoitus on turvattava
  • Lastensuojelun asiakasmitoitus on toteutettava nopealla aikataululla
  • Lasten hyvinvointia vahvistavaa monialaista yhteistyötä on kehitettävä perhekeskus- ja OT-keskustoiminnan kautta

Koottua tietoa lapsiperheköyhyydestä ja koronan vaikutuksista lapsiin ja perheisiin

EAPN-Finin lapsiperheköyhyyttä koskevalle sivulle on koottu tietoa ajankohtaisista lapsiperheiden hyvinvointia koskevista selvityksistä ja kannanotoista. Sieltä löytyvät myös Turun yliopiston INvest-hankkeen politiikkasuositukset, joilla voidaan ehkäistä koronakriisin kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin.

Sosiaaliturvakomitealta julkaisu ja verkkokeskustelu sosiaaliturvasta ja koronakriisistä

Sosiaaliturvauudistuksen pohjaksi tuotetaan vahvaa tietopohjaa, joka on paitsi asiantuntijoiden myös kaikkien asiasta kiinnostuneiden käytössä. Tietopohjan ensimmäinen aineisto kuvaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmän ja sen rahoituksen.

Toinen aineisto on kooste sosiaaliturvaa ja koronakriisiä koskevasta tutkimustiedosta ja lisätiedon lähteistä. Tähän kokonaisuuteen kuuluu ohjelmajohtaja Olli Kankaan julkaisu Poikkeukselliset ajat avaavat poikkeuksellisia mahdollisuuksia.

Katsaus historiaan ja muutoksen mahdollisuuksiin

Kankaan tekemässä katsauksessa tarkastellaan, miten poikkeukselliset olot ovat vaikuttaneet sosiaalipolitiikan kehitykseen niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Käsittelyssä ovat sodat, talouskriisit ja pandemiaksi kasvaneiden kulkutautien vaikutukset. Ne paljastavat yhteiskunnan murtumakohtia ja sosiaaliturvan aukkopaikkoja.

Julkaisussa hahmotetaan myös yhteiskunnan muutostrendejä ja muutosten mahdollisia sosiaalipoliittisia haasteita. Lopuksi käsitellään eri asteisten sosiaaliturvan uudistusten mahdollisuutta.

Kaikille avoimia verkkokeskusteluita

Sosiaaliturvakomitea tarjoaa kaikkien kiinnostuneiden käyttöön työnsä pohjana olevan tutkimus- ja muun tiedon. Se järjestää myös yleisölle avoimia tapahtumia, joissa keskustellaan sosiaaliturvan uudistamisesta. Koronatilanteen vuoksi ne ovat verkkotilaisuuksia.

Maanantaina 31.8. kello 12.30–13.30 verkkokeskustelua käydään ohjelmajohtaja Olli Kankaan tuoreen julkaisun pohjalta poikkeuksellisesta ajasta ja muuttuvasta sosiaaliturvasta. Mukana keskustelussa on muun muassa SOSTEn valtuuston puheenjohtaja emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen.

Maanantaina 21.9. kello 13–15 esillä ovat suomalaisen sosiaaliturvan vahvuudet ja varjopuolet.

Tapahtumat toteutetaan suorana verkkolähetyksenä, joka on mahdollista katsoa myös jälkikäteen tallenteena. Linkit videolähetyksiin julkaistaan sosiaaliturvauudistuksen verkkosivulla ennen tapahtumia.

Twitterissä sosiaaliturvan uudistamista voi seurata uudistuksen viralliselta tililtä @sosiaaliturva

EAPN:n koronakriisiraportti: tilannekuva kriisin vaikutuksista haavoittuvassa asemassa oleviin

Euroopan köyhyyden vastainen verkosto, EAPN on julkaissut kiinnostavan raportin koronapandemian vaikutuksista haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin eri Euroopan maissa. Siihen on myös koottu tietoa eri maiden hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan ratkaisuista kriisin keskellä.

Pandemia paljasti eri maissa rakenteellisen eriarvoisuuden ja syvensi sitä. Suurin osa EAPN:n raportin pohjana olevaan kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kriisi on tuonut näkyviin terveydenhuoltojärjestelmien puutteet sekä alueellisen että sosiaalisen eriarvoisuuden. Myös sosiaali- ja hoivapalveluista, kuten pitkäaikaishoidosta on paljastunut puutteita.

Jo olemassa oleva eriarvoisuus ja järjestelmien rakenteelliset heikkoudet aiheuttivat sen, että itse virus ja sen aiheuttama kielteisten sosiaalisten seurausten vyöry osui suhteettomasti niihin, jotka ovat köyhiä tai suuressa riskissä joutua köyhyyteen ja haavoittuvaan asemaan.

Laajasti tietoa 25:stä maasta, myös suoraan köyhyyttä kokevilta ihmisiltä

EAPN julkisti raportin heinäkuun puolivälissä. Siinä analysoidaan sekä koronaa edeltävää aikaa, että koronakriisin vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja vähimmäistoimeentulon takaaviin järjestelmiin eri Euroopan maissa.

Raportti käsittelee taustaksi myös koronaa edeltävää aikaa: Sen liite1 sisältää hyvän tilastovertailun EU-maiden tilanteista ennen pandemiaa. Siihen on koottu muun muassa EU-maiden sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa koskevia EUROSTATin tilastoja.

Raportti perustuu laajaan kyselyyn, jonka EAPN lähetti toukokuussa jäsenverkostoilleen 32 maassa sekä Euroopan tasolla toimiville järjestöille, jotka ovat sen jäseniä. Raporttia varten haastateltiin myös köyhyyttä kokeneita ihmisiä eri maista.

Kyselyllä kerättiin tietoa koronapandemian vaikutuksista eri ihmisryhmiin ja pyydettiin myös arvioimaan sitä, miten eri maiden hallitukset ovat ongelmiin tarttuneet. Vastaus saatiin 25 maan verkostoilta sekä kolmelta eurooppalaiselta järjestöltä. Suomen köyhyyden vastainen verkosto vastasi kyselyyn Anna Järvisen johdolla. Hän on EAPN:n sosiaalipoliittisen työryhmän, EUISG:n jäsen.

Kriisin erityisesti koettelemia ryhmiä asunnottomat, paperittomat, köyhät lapsiperheet…

Aiemman köyhyyden ja syrjäytymisen vuoksi virukselle ja epidemian kielteisille vaikutuksille altistuivat etenkin asunnottomat ihmiset, monet maahanmuuttajat ja romanit, jotka elävät heikoissa ja ahtaissa asuinoloissa, joissa on vaikea välttää tartuntaa tai toipua siitä eristyksessä.

Rakenteellinen rasismi ja eriarvoisuus esimerkiksi työmarkkinoilla ja asumisessa tai instituutioista esimerkiksi poliisissa, aiheutti sen, että esimerkiksi jotkut etniset vähemmistöt joutuivat kärsimään muita enemmän. Monissa maissa on raportoitu rotuprofiloinnista ja poliisin kovista otteista.  Tähän yhdistyi joissain maissa rasistinen väkivalta ja puhe niin verkossa kuin sen ulkopuolella.

Kriisi on myös vaikuttanut suhteettoman paljon köyhien perheiden lapsiin, joille koulun tuki ja myös kouluateriat ovat tärkeitä.

Terveyskriisi toi päivänvaloon pitkäaikaissairaiden, vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien eristyksen ja haavoittuvuuden. Heidän tukenaan on liian vähän sosiaalipalveluita ja virallisen ja epävirallisen hoivan järjestelmissä on heikkouksia. Niitä on pitänyt täydentää järjestöjen vapaaehtoisten ja työntekijöiden avulla.

Eettisiä ongelmia on paljastunut, kun hoivakodeissa on kuollut paljon ihmisiä. On kyseenalaistettu vanhojen ihmisten pistämistä laitokseen “erikoistuneeseen hoivaan”, jossa heidät on erotettu tutusta ympäristöstään ja jossa heitä kohdellaan holhoavasti ja jopa heidän ihmisoikeuksiaan loukataan.

Sukupuolten tasa-arvo heikentynyt

Kaikissa vastanneissa maissa paitsi Norjassa naisten köyhyysriski oli miehiä suurempi jo ennen pandemiaa. Suuri osa vastaajista on sitä mieltä, että sukupuolten tasa-arvo on kriisin vuoksi heikentynyt.

Naiset ovat yliedustettuina viruksen torjunnan ja yhteiskunnan toimivuuden takaavissa etulijan tehtävissä, usein matalapalkkaisissa töissä sairaaloissa, hoivakodeissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Heillä on myös suurin työ- ja hoivataakka kotona.

Monissa maissa suojavarusteiden hankinta ja niiden hankinnan ja jakelun koordinaatio oli heikkoa. Tämä johti siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ja ylipäänsä etulinjassa työskentelevät altistuivat tarpeettomasti virukselle, joka voi vaarantaa heidän henkensä.

Kielteiset vaikutukset ja riskit kasvavat, jos kyseessä ovat köyhät naiset mustista tai etnisistä vähemmistöistä, maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat tai vammaiset naiset.

Lähisuhdeväkivalta lisääntyi Europarlamentin arvion mukaan kolmanneksella yhteiskuntien laajan sulkemisen aikana.

Terveydenhuollossa ongelmia jo ennen pandemiaa

Kyselyn mukaan jo ennen pandemiaa 20:n siihen vastanneen maan terveydenhuoltojärjestelmissä oli ongelmia. Niillä oli haasteita ja puutteita laadukkaiden palveluiden tarjoamisessa kattavasti kaikille, etenkin köyhille ja haavoittuvassa asemassa oleville. Ongelmia oli etenkin pienituloisten, maaseudun väestön ja syrjäseuduilla asuvien palveluissa. Monissa maissa on suuria alueellisia eroja palveluihin pääsyssä.

Mielenterveyspalvelut olivat alikehittyneitä suurimmassa osassa vastanneista maista.

Asunnottomille ihmisille ja paperittomille siirtolaisille ja turvapaikanhakijoille ei monissa maissa ollut tarjolla kunnon sosiaali- ja terveyspalveluita.

Vastaajat toivat esiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon rajat ovat hämäriä. Tämän vuoksi etenkin ikäihmisten ja vammaisten ihmisten laadukkaisiin palveluihin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.

Terveyspalveluiden ja lääkkeiden kalleus vaikuttavat monissa maissa kielteisesti pienituloisten terveyteen.

Terveydenhuollon lisäksi myös sosiaaliturvajärjestelmät olivat puolessa vastanneista maista riittämättömästi rahoitettuja: ne eivät kata kaikkia tukea tarvitsevia ryhmiä ja etuuksien taso on liian matala. Järjestelmien monimutkaisuus estää ihmisiä hakemasta etuuksia, joihin heillä olisi oikeus. Monissa maissa etuudet ja tulonsiirrot eivät merkittävästi vähennä köyhyyttä.

Hallituksilla myönteisiä terveystoimia, mutta niillä kielteisiä vaikutuksia haavoittuvassa asemassa oleviin

Kyselyn vastauksissa arvioitiin melko myönteisesti niitä toimia, joihin hallitukset ryhtyivät pandemian hillitsemiseksi ja ihmisten terveyden suojelemiseksi. Vastaajilla oli kuitenkin yhtenäinen näkemys siitä, että toimilla oli kielteinen vaikutus köyhyyttä kokeviin ja sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. He joutuivat pandemian ja rajoitus- ym. toimien keskelle jo valmiiksi heikommassa asemassa kuin muut.

Heillä oli aiempia pitkäaikaissairauksia tai vammoja, diagnosoimattomia sairauksia ja muita heikompi hyvinvointi. Monet ovat velkaantuneita tai ainakaan heillä ei ole säästöjä. Monet ovat epävarmoissa työsuhteissa, jos työtä on lainkaan. Monien kotitalouksien tuloina ovat vain riittämättömät etuudet. Myös asuminen voi olla epävarmaa.

Välttämättömien hoitojen, kuten leikkausten lykkääminen, päiväkeskusten sulkeminen, terapioiden ja kuntoutusten katkeaminen aiheuttavat todennäköisesti kielteisiä terveysvaikutuksia tulevina kuukausina.

Samantapainen keinovalikoima eri maissa

Eri maissa otettiin kriisin keskellä käyttöön hyvin samantapaisia toimia:

Toimeentuloa tuettiin muun muassa laajentamalla työttömyyskorvausta eri ryhmille tai tukemalla muuten esimerkiksi itsensä työllistäjiä ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevia. Uusia tukia alettiin maksaa ihmisille, jotka joutuivat päiväkotien ja koulujen sulkeuduttua jäämään kotiin hoitamaan lapsiaan.

Työttömyyden kasvua yritettiin estää muun muassa antamalla työnantajille helpotuksia sosiaaliturvamaksuista, edistämällä etätyötä tai kieltämällä irtisanomisia.

Asumista on pyritty turvaamaan muun muassa asuntolainalyhennysten ja vuokranmaksun siirtämisellä ja häätöjen kieltämisellä. Sosiaalisia ongelmia lievitettiin muun muassa tarjoamalla ruoka-apua, kun kouluateriat jäivät pois, jakamalla oppilaille tietokoneita ja nettiyhteyksiä, järjestämällä asunnottomille uudenlaisia palveluita, jakamalla rahaa järjestöille ruokajakelua ja hätäapua varten.

Vaikka toimia pidettiin yleisesti hyvinä ja nopeina, huolena on, etteivät ne ole riittäviä köyhyyden estämiseksi eikä niillä ole aina tavoitettu kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevia. Huolta on myös siitä, että toimet ovat väliaikaisia.

Järjestöjen tärkeys esiin, mutta myös ne kärsivät kriisistä

Kansalaisyhteiskunta ja järjestöt ovat osoittaneet kriisin aikana ratkaisevan tärkeän roolinsa köyhyyttä kokevien ihmisten tukijana, mutta kriisi on myös vaikuttanut vakavasti kansalaisyhteiskuntaan.

Vastaajat toivat esiin, että järjestöjen on ollut pakko sulkea tai lykätä toimintojaan. Osa järjestöistä on pystynyt siirtämään niitä osin verkkoon, mutta sähköiset palvelut eivät tavoita kaikkia.

Vapaaehtoisten panos on vähentynyt sairausriskin vuoksi ja ryhmät, jotka palveluita tarvitsisivat, ovat joutuneet eristyksiin. Henkilöstöä on lomautettu. Työntekijät ovat saaneet tartuntoja ja henkisiä traumoja. Mielialat ovat alavireisiä.

Järjestöt ovat menettäneet rahoitustaan, koska lahjoittajat ovat lykänneet tai peruuttaneet lahjoituksiaan, kampanjoita on jouduttu perumaan ja yhteiskunnallisten yritysten tuottoja on menetetty.

Kriisi myös opettaa ja näyttää myönteisiä asioita

Kriisistä on saatu tärkeitä opetuksia. Monet vastaajat korostavat, että selvästi näkyy tarve satsata kiireesti julkiseen terveydenhuoltoon, johon on integroitu hoivapalvelut. Sen pitäisi kattaa koko väestö, olla hyvälaatuista ja kansalaisille kohtuuhintaista.

Vastauksissa toistuvia myönteisiä kokemuksia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden arvostuksen kasvu, kansalaisyhteiskunnan valtava toimintakyky ja sen yhteistyö viranomaisten kanssa, vapaaehtoistyön suuri merkitys muun muassa ruoan ja eri välttämättömyyshyödykkeiden jakelussa ja kyvyssä tavoittaa hädässä olevat ihmiset.

Suurin osa hyvistä käytännöistä liittyy työlleen omistautuneeseen terveydenhuollon henkilöstöön ja kansalaisyhteiskunnan nopeaan uudelleen organisoitumiseen.

Kansallisia ja EU-tason suosituksia

Raportti sisältää runsaasti sekä vastaajien että EAPN:n toimintasuosituksia kansallisille ja eurooppalaisille päättäjille.

Vastaajien ehdotukset kansalliseksi kehittämiseksi sisältävät ihmisten oikeuksien vahvistamista ja niiden ryhmien suojelua, joihin koronapandemia iskee pahiten. Mukana on myös ehdotuksia toimeentulon turvaavien tukien korottamiseksi ja kestävien pitkän aikavälin sosiaaliturvajärjestelmien rakentamiseksi. Myös strategioita köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi kaivataan.

Vuonna 2008 eri maissa aloitettua leikkaus- ja niukkuuslinjaa vastustetaan. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari nähdään “majakkana” ja vertailukohtana, joka voisi ohjata maita tarjoamaan hyvinvointia ja oikeuksia kaikille.

EU-tasolla on tärkeää, että lyhytaikainen tuki muuttuu pysyviksi parannuksiksi hyvinvointivaltioihin ja ansiotyöhön. EU:lta odotetaan köyhyyden vastaista strategiaa, joka perustuu sosiaalisiin oikeuksiin ja tukee Agenda 2030 -mukaista ajattelua kestävästä kehityksestä.  Sitä korostetaan, että myös köyhyyttä kokevien ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten pitää hyötyä siirtymisestä ekologisesti kestäviin yhteiskuntiin ja koronapandemian jälkeisestä elpymisestä. He eivät saa joutua maksamaan niistä esimerkiksi tukien leikkauksina.

Erja Saarinen

Tutustu raporttiin:

Graciela Malgesini & EU Inclusion Strategies Group, EUISG: The impact of Covid-19 on people experiencing poverty and vulnerability. Rebuilding Europe with a social heart. EAPN Report, July 2020

Tutustu EAPN:n koronakriisiä koskeviin suosituksiin.

Riikka Mettälä: Toipuminen vaikeutuu, kun mielen särkymisen lisäksi romahtaa talous

Kun mieli särkyy, laskuja ei uskalla enää avata. Huoli omasta taloudellisesta tilanteesta synkistää mieltä entisestään.

Olen nähnyt aiemmilla työpaikoillani aikuissosiaalityössä ja aikuispsykiatrialla läheltä, millaista ihmisen arki voi olla, kun mieli särkyy ja voimavarat ovat vähissä.  Viime vuoden marraskuussa aloitin työni Mielenterveyden keskusliiton sosiaalityön asiantuntijana. Nyt nämä kysymykset ovat työssäni entistäkin keskeisempiä. Ihmisen mielenterveyttä suojaavat monet sisäiset ja ulkoiset tekijät, mutta kenen tahansa mielenterveys ja hyvinvointi voivat heikentyä, jos kohtaa elämässään vaikean kriisin, tai jos oma elämäntilanne on pitkään kuormittava ja raskas.

Raha tai oikeastaan sen puute on asia, mikä aiheuttaa herkästi stressiä. Sairastaminen vie ihmisen sellaiseen etuus- ja palveluviidakkoon, että jopa asiantuntijana näiden asioiden sisäistäminen ja ymmärtäminen aiheuttaa välillä harmaita hiuksia.

Mitä teen, jos kuntoutustukipäätös on hylätty?

Olen useasti kuullut asiakkailtani, että sairaudesta toipumiseen keskittymistä heikentää se, että taloudellisesta tilanteesta joutuu kantamaan paljon huolta sairastumisen jälkeen. Hyväksyykö Kela sairauspäivärahahakemukseni? Jatkuuko sairaslomani? Mitä teen, jos kuntoutustukipäätös hylätään? Kun sairaslomani loppuu ja palaan töihin, mitä jos vointini romahtaa, menevätkö raha-asiani taas sekaisin?

Jokainen tarvitsee sairastuttuaan ja työkyvyttömäksi jouduttuaan sellaisen perustoimeentulon tason, jolla selviytyy jokapäiväisistä elämiseen liittyvistä menoista ja pystyy myös hoitamaan omaa terveyttään. Terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukaton tarkoituksena on keventää ihmisen maksutaakkaa.  

Maksukaton täyttymisen jälkeen lyhytaikaisesta laitoshoidosta perittävä maksu saa olla enintään 22,50 euroa vuorokaudessa. Psykiatrinen osastohoito kuuluu tähän kategoriaan, eli maksukaton täyttymisen jälkeen ihminen maksaa edelleen lyhytaikaisesta psykiatrisesta osastohoidosta. Summalla on iso merkitys ihmiselle, joka elää pienillä tuloilla.

Lääkkeistä tinkiminen voi johtaa osastohoitoon

Jos ihmisellä on oikeus perustoimeentulotukeen, reseptilääkkeet voi saada apteekin maksusitoumuksella ja julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuja voidaan huomioida myös perustoimeentulotuen laskelmassa. Maksun huojentaminen tai perimättä jättäminen tulisi olla ensisijainen vaihtoehto perustoimeentulotukeen nähden.  Voimassa olevan asiakasmaksulain 11§ ei kuitenkaan ole velvoittava terveydenhuollon tasamaksuihin liittyen.

Jos henkilölle ei synny oikeutta apteekin maksusitoumukseen eikä ole rahaa, voi ihminen joutua tinkimään lääkkeiden, myös psyykenlääkkeiden ostosta. Reseptilääkkeet voivat olla peruskorvattavia tai erityiskorvattavia. Pienilläkin summilla on merkitystä ihmiselle silloin, kun rahat ovat vähissä. Lääkkeistä tinkiminen voi heikentää psyykkistä tai fyysistä terveydentilaa, ja tilanne voi joskus kriisiytyä niin, että ihminen voi tarvita osastohoitoa – josta mukaansa saa uuden laskun.

Moni tarvitsee rinnalla kulkijaa

Tiettyihin mielenterveyden häiriöihin voi liittyä kognitiivisen toimintakyvyn muutoksia. Sairauden luonteesta ja ihmisen yksilöllisestä tilanteesta riippuen muutokset voivat olla lyhyt- tai pidempikestoisia.

Kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvät vaikeudet ovat erilaisia ja voivat heijastua arkeen eri tavalla. Jollekin voi olla esimerkiksi vaikeaa suunnitella ja aloittaa asioita, käyttää työmuistiaan, ylläpitää keskittymistään tai tehdä päätöksiä.

Tällaisessa tilanteessa oman taloudellisen tilanteen selvittäminen ja virastoasioiden hoitaminen voi tuntua vaikealta. Etuuksien hakeminen ja lomakkeiden täyttäminen voi tuntua monella tapaa haastavalta. Pelkkä asiakkaan neuvominen siinä, mikä lomake hänen tulisi täyttää, ei silloin riitä.

Ihminen tarvitsee rinnalla kulkijan, jonka kanssa yhdessä voi selvittää asiat ja katsoa lomakkeet läpi. Jos talousongelmat ovat jo kasvaneet suuremmiksi tai ihminen kaipaa enemmän apua taloudellisen tilanteen selvittämiseksi, häntä voi auttaa jo se, että on joku, joka lähtee mukaan talous- ja velkaneuvontaan.

Sotu-uudistuksesta apua pitkäaikaissairaiden tilanteisiin

Sosiaaliturvauudistuksella tavoitellaan palvelujärjestelmän parempaa toimivuutta ja selkeyttä. Toivon, että se synnyttää ratkaisuja esimerkiksi sellaisiin pitkäaikaissairaiden elämäntilanteisiin, joissa ihminen on pitkäkestoisesti viimesijaisen perustoimeentulotuen varassa, kun ensisijaiset etuudet ja tulot eivät riitä kattamaan muun muassa terveysmenoja. Osa ihmisistä myös jättää menemättä lääkärin, koska kuluja ei ole varaa maksaa.

Psyykkisen terveyden lisäksi täytyisi huolehtia fyysisestä terveydestä. SOSTEn yksi kärkitavoite kiteyttää mielestäni hyvin tämän tärkeän asian: sairastamisen kustannukset eivät saa olla hoidon ja hoivan este.

Jos sairastuisin, en selviäisi nykyisistä menoistani

Olen aina ollut kova ennakoimaan asioita ja otan selvää, miten erilaiset tilanteet omaan elämääni vaikuttaisivat. Asioiden selvittäminen tuo jotenkin turvaa itselleni.

Laskin kerran Kelan sairauspäivärahalaskurilla, mitä kävisi taloudelliselle tilanteelleni, jos jalkani tai mieleni murtuisi ja joutuisin jäämään pidemmälle sairaslomalle. Laskurin suuntaa antavalla lopputuloksella pystyn arvioimaan melko nopeasti, että jos jäisin sairauspäivärahalle, en todennäköisesti selviytyisi edes nykyisistä menoistani, ja sairauden hoito toisi vielä lisäkuluja.

Todennäköisesti olisi vaihdettava vuokra-asunto pienempään ja edullisempaan vaihtoehtoon, jotta saisin asumismenojani pienemmiksi. Suuri huoli olisi myös se, miten selviytyisin lainoistani.

Koska asun puolisoni kanssa, perustoimeentulotukioikeutta tuskin syntyisi ja sairastumiseni heijastuisi hyvin todennäköisesti puolisoni rahapussiin. Se ei myöskään helpottaisi hänen taloudellista tilannettaan.

On hyvin pysäyttävää tajuta, että minulla ei itseasiassa olisi varaa sairastua, ainakaan vakavasti ja pidempiaikaisesti. Mutta tähänhän en juuri pysty vaikuttamaan – kukaan ei itse valitse sairastumista.

Kirjoittaja toimii sosiaalityön asiantuntijana Mielenterveyden keskusliitossa. Hän oli mukana EAPN-Finin Terveys ja köyhyys -työryhmässä tekemässä Asiakasmaksut aiheuttavat ahdinkoa -raporttia.

Kuva: Mika Pollari

EAPN-Finin asiakasmaksuraporttia käsittelee blogissaan myös Pirkko Justander ja SOSTEblogissa Erja Saarinen.

EAPN-Finin työryhmät kokoontuvat syyskuussa

Kansalaistoimintaryhmä kokoontuu 4.9., Terveys ja köyhyys -työryhmä seuraavan kerran 7.9. ja Lapsiperheköyhyys -työryhmä 24.9. Verkoston hallituksen seuraava kokous on 26. elokuuta.

EAPN-Finin kaikille kiinnostuneille avoimet työryhmät kokoontuvat taas kesän jälkeen syyskuussa. Korona-tilanteen mukaan tapaamisia pidetään joko fyysisinä tapaamisina tai verkossa.

Kansalaistoimintaryhmä kokoontuu kesän jälkeen ensimmäistä kertaa perjantaina 4. syyskuuta SOSTEssa osoitteessa Yliopistokatu 5 kello 12 alkaen.

EAPN-Finin Terveys- ja köyhyys -työryhmän seuraava kokous pidetään maanantaina 7. syyskuuta 2020 kello 12.00 – 14.00. Paikka on vielä avoin.

Lapsiperheköyhyys -työryhmä kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 24. syyskuuta kello 14.30 – 16 koronatilanteen mukaan joko Mannerheimin Lastensuojeluliitossa osoitteessa Toinen linja 17 tai sitten tapaaminen pidetään Teams-palaverina.

Verkoston hallituksen seuraava kokous on keskiviikkona 26. elokuuta. Hallituksella on valmistelussa muun muassa verkoston uusi strategia ja sosiaaliturvan uudistamiseen vaikuttaminen.