Aihearkisto: EAPN Europe

”Beyond 2020” – Miten köyhyyttä vähennettäisi tehokkaasti EU:ssa?

EAPN:n seminaarissa Brysselissä 15.6.2017 pohdittiin, miten jatkossa köyhyyttä vähennettäisi tehokkaammin kuin mihin EU2020-strategia on pystynyt. Paikalla oli yli 70 henkilö EAPN:n 31 kansallisesta verkostosta ja lisäksi EU-tason toimijoita järjestöistä ja EU komissiosta sekä parlamentista. Ennen varsinaisen seminaarin alkua EAPN:n jäsenet kokoontuivat omaan työpajaan ja työstivät verkoston pääviestit tuotaviksi esiin seminaarissa.

EU2020-strategian köyhyystavoitteesta (poistaa köyhyys 20 miljoonalta ihmiseltä) huolimatta köyhyys on strategiakaudella vain kasvanut ja nyt on vasta päästy aloitustason tuntumaan takaisin. Onnistumisiksi strategiakaudella EAPN arvio kuitenkin mm. sen, että 20 prosenttia ESR-rahaston rahasta on saatu korvamerkityksi köyhyyden torjumiseen ja osallisuuden lisäämiseen sekä sen, että komission on julkaissut uuden aloitteen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Tulevaisuudessa köyhyyden vastaiseen toimintaan tarvitaan kuitenkin entistä konkreettisimpia tavoitteita ja poliittista sitoutumista näiden tavoitteiden toteuttamiseen.

Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet voivat tarjota hyvän raamin tulevalle strategialle, mutta tavoitteita on konkretisoitava EU-tasolle ja esitettävä selkeät askeleet ja rahoitus niiden saavuttamiseen. Ihmisten hyvinvoinnin on jatkossa oltava päätavoite ja talouden vain työkalu sen saavuttamiseen. Pelkästään työpaikkojen tavoitteleminen ei riitä, vaan on keskityttävä sosiaalisiin oikeuksiin: laadukkaaseen ja kattavaan sosiaaliturvaan ja palveluihin sekä työpaikkoihin, jotka takaavat säälliseen elämään riittävän toimeentulon sekä hyvät työolot. Strategian on tuettava myös työn ja perhe-elämän yhdistämistä.

Lisätietoa seminaarista ja puhujien esitykset löytyvät täältä.

EAPN:n pääviestit EU:n köyhyyden vastaiseen strategiaan löytyvät täältä

 

 

EAPN:n arvio maaraporteista ja ehdotuksia maakohtaisiin suosituksiin

EAPN julkaisi yhteenvedon jäseniensä arvioista maidensa maaraporteista ja sen pohjalta laaditut ehdotukset maakohtaisiin suosituksiin, jotka komissio tulee julkaisemaan nyt toukokuussa.

Suosituksissa korostetaan köyhyyden vähentämisen ottamista takaisin poliittiselle agendalle, jotta Eurooppa2020-strategian köyhyyden vähentämistavoite voitaisi saavuttaa. EAPN vaatii keskittymistä talouskuripolitiikan sijasta sosiaalisiin investointeihin ja sosiaalisiin oikeuksiin.  EAPN:n suositukset sisältävät mm. vähimmäistoimeentuloturvan riittävästä tasosta huolehtimisen sekä yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuuden varmistamisen.

Yhteenvetoraportti löytyy täältä.

7 Priorities for Country Specific Recommendations in 2017

  1. Refocus  on  the  fight  against  poverty  and  social  exclusion,  through  EU  and
    national,  comprehensive,  rights-based  integrated  anti-poverty  strategies, and
    through comprehensive poverty, social and equality impact assessment, in order
    to reach the Europe 2020 target
  2. Shift  the  narrative  from  austerity  to  social  investment  in  social
    rights  and standards  and  finance  adequate  and  sustainable  welfare  states  th
    rough  tax justice and progressive taxation.
  3. Raise   the   levels   of   social   protection,   including   minimum   income,   as   a
    cornerstone of guaranteeing dignified lives, free of poverty
  4. Guarantee universal access to affordable, quality services, including health and
    housing
  5. Invest  in  inclusive  labour  markets,  featuring  pathway  approaches to  quality,
    sustainable employment for all groups
  6. Don’t leave anyone behind – design  complementary  support  and  integration
    strategies for groups at particular risk of poverty and exclusion
  7. Take   active   steps   to promote   meaningful   civil   dialogue   including   people
    experiencing poverty in the European Semester

Lisää aiheesta:
EAPN-Finin suositukset Suomelle
Suomen kansallinen uudistusohjelma, kevät 2017
Komission vuoden 2017 maaraportit

(Sosiaalisen) Euroopan tulevaisuus?

EU täyttää maaliskuussa 60 vuotta (Rooman sopimus solmittiin 1957). Euroopan komissio julkaisi 1.3. Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valkoisen kirjan, jonka seuraksi on tulossa lähikuukausina viisi temaattista keskusteluasiakirjaa. Yksi näistä on huhtikuun lopussa luvattu EU:n sosiaalista ulottuvuutta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva keskusteluasiakirja. Vuoden aikana Euroopan tulevaisuutta tullaan käsittelemään lukuisissa keskusteluissa jäsenmaissa ja EU:n toimielimissä sekä mm. 17. marraskuuta Göteborgissa pidettävässä EU:n sosiaalihuippukokouksessa.

EAPN ja EAPN-Fin peräänkuuluttavat sosiaalisen Euroopan vahvistamista ja kunnianhimoista Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria, tai muuten koko EU:n oikeutus on vaakalaudalla. Lue lisää:
The time for timidity is over – the EU needs an ambitious European Pillar of Social Rights
Last Chance for Social Europe: Going forward together?
Ristiriitaisia odotuksia konferenssissa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista
EAPN-Finin vastaus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaan kuulemiseen
SOSTEn kanta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto ja valtioneuvoston selvitys Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista
SAK, STTK ja Akava: Sosiaalisten oikeuksien pilarin tuotettava konkreettisia aloitteita
Euroopan parlamentin mietintö Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista

Tervetuloa mukaan PeP-ryhmän tapaamiseen 17.2.!

Kuinka puhua köyhyydestä: kokemusta, tietoa, politiikkaa.

PeP (People experiencing Poverty) -ryhmä kokoontuu pe 17.2. 13-16 SOSTEssa, Yliopistonkatu 5, 6.krs.

EAPN Eurooppa järjestää Brysselissä vuosittain kuulemistapahtuman, johon osallistuu eri maiden verkostoista köyhyyttä kokeneiden delegaatiot. EAPN-Fin kokoaa Suomen delegaation tapahtumaan. Kuulemistapahtumaan valmistaudutaan läpi vuoden. Valmisteleviin tapaamisiin osallistuneiden joukosta valitaan delegaatio, joka lähtee Brysselin tapahtumaan.

Ryhmä on nyt aloittelemassa valmistautumista  vuoden 2017 tapaamiseen ja uusia jäseniä kaivataan mukaan toimintaan. Jos olet kiinnostunut keskustelemaan ja jakamaan omia köyhyyteen liittyviä kokemuksiasi, tule mukaan! Valmistelevaan tapaamisen osallistuminen ei velvoita sinua mihinkään.

Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautuminen Jouni Kylmälälle 13.2. mennessä, [email protected], 0408467486

Tietoa aiemmista tapaamisista täältä.

EAPN-Finin vastaus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaan kuulemiseen

EAPN-Fin näkee Junckerin komission aloitteen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista tärkeäksi ja haluaa osallistua sen kehittämiseen osallistumalla avoimeen kuulemiseen. Koko EU:n aluetta tarkastellessa viimeisen 15 vuoden aikana ylöspäin lähentymisen sijaan on tapahtunut eriytymistä kohti kasvavaa köyhyyttä ja epätasa-arvoa. Kehitys on entisestään pahentunut vuonna 2008 alkaneen talouskriisin jälkeen huomion kiinnittyessä liiallisesti velkakestävyyteen sosiaalisen kestävyyden jäädessä vähemmälle huomiolle. Nyt tarvitaan lukuisia toimia kehityksen suunnan muuttamiseksi ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari sekä siihen liittyvä kuuleminen voivat olla näiden toimien kokoaja. EAPN-Fin toivoo näkevänsä kunnianhimoisen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, joka voisi käynnistää uudelleen sosiaalisen Euroopan vahvistamisen. Ihmisten arjessa näkyvien eurooppalaisten sosiaalisten oikeuksien myötä voisi syntyä myös aitoa eurooppalaista kansalaisuutta nykyisen skeptisyyden leviämisen sijaan.

Näkemys Suomen kantaan

EAPN-Fin toivoo Suomen kannattavan sosiaalisen Euroopan vahvistamisessa myös konkreettisia eteenpäin katsovia toimenpiteitä, ei vain yleviä periaatteita. Suomen kantoja voi syystä arvostella siitä samasta, mistä puhetta sosiaalisesta Euroopasta on usein arvosteltu, eli pelkäksi puheeksi ilman merkittäviä tekoja. Suomen alustavassa kannassa (Perusmuistio 17.6.2016) Suomi painottaa jäsenmaiden edistymistä yhteisesti asetetuissa työllisyys- ja sosiaalitavoitteissa. Suomi ei kuitenkaan edes itse edisty mm. Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä sovituista tavoitteista mm. työllisyysasteen ja köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien määrän vähentämisessä.

EU:n valta tunkeutuu tällä hetkellä talouspolitiikan kautta kansallisen sosiaalipolitiikan alueelle määritellen sen liikkumavaraa ja jos asialle ei tehdä mitään, niin nimenomaan se rapauttaa sosiaalista Eurooppaa. EU:n toimivallan lisääminen mm. sosiaaliturvan vähimmäisarvojen määrittelemisessä ei veisi päätäntävaltaa kansalliselta sosiaalipolitiikalta, vaan vahvistaisi sosiaalipolitiikan asemaa. Suomella ei ole mitään hävittävää siinä, että eurooppalaisella tasolla varmistettaisiin riittävien kansallisiin vertailuarvoihin perustuvat vähimmäistasot.

Sen sijaan, että Suomi vastustaisi kaikkia muutoksia EU:n toimivaltaan ja sosiaaliseen säännöstöön, sen tulisi olla aktiivinen toimija mahdollisten muutosten pohtimisessa.

Varsinainen vastaus kuulemisen kysymyksiin

1. Mitkä ovat mielestänne kiireellisimmät työllisyys- ja sosiaalialan painopisteet?

  • Kasvavan eriarvoisuuden torjuminen. EU-alueella on 15 vuoden aikana tapahtunut eriytymistä kohti eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Talouden pienestä elpymisestä huolimatta on suuri riski, että edelleen tapahtuu lisää eriytymistä. Jos sosiaalinen oikeudenmukaisuus ei Euroopassa lisäänny, koko EU:n oikeutus on vaarassa.
  • Kasvaneen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen huomioiminen sekä niiden määrätietoinen vähentäminen. Köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa joka neljättä eurooppalaista. Köyhyyttä tulisi vähentää Eurooppa 2020 -strategian ja YK:n Agenda 2030 -ohjelman tavoitteiden mukaisesti.
  • Sosiaalisten oikeuksien vahvistaminen. Sosiaaliset oikeudet ovat jääneet EU:ssa liian vähäiselle huomiolle ja niihin kohdistuu useita uhkia ja heikennyksiä. EU-maat on velvoitettava kunnioittamaan Euroopan sosiaalisen peruskirjaa.
  • Politiikan prioriteettien muuttaminen siten, että talous- ja sosiaalipolitiikka ovat tasapainossa, ja talouspolitiikka tukee kestävää kehitystä, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta.
  • Läpi elämänkaaren kestävän riittävän vähimmäistoimeentulon varmistaminen kaikille kansalaisille. Joistain Euroopan maista vähimmäistoimeentuloturva puuttuu kokonaan ja myös Suomen kaltaisessa korkean hyvinvoinnin maassa monet perusturvaetuudet on todettu riittämättömäksi mm. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean päätöksissä.
  • Universaalien, laadukkaiden ja saavutettavien julkisten palvelujen tarjoaminen kaikille.
  • Työllisyyden edistäminen ja työpaikkojen luominen työelämän laatu varmistaen. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyttä ei pidä hoitaa pakkoaktivoinnin keinoin, joka usein vauhdittaa negatiivisia työelämän trendejä (matalapalkkaisten töiden kasvu, epävarmat työolot, työssäkäyvien köyhyyden kasvu), ja joka tuottaa pahimmillaan ulossulkemista. Tarvitaan kannustimia, palveluja ja tukea ihmisille sekä työpaikkoja, joissa taataan kohtuullinen palkka ja inhimilliset työolot kaikille.
  • Tulevaisuuteen katsova maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka.

2. Miten voidaan ottaa huomioon erilaiset työllisyystilanteet ja sosiaaliset tilanteet eri puolilla Eurooppaa?

  • EU:n tulisi luoda eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämisen strategia, jota täydentäisi kansalliset strategiat sekä näitä tukevat sosiaaliset ja rahoitukselliset instrumentit (esimerkiksi uusi EU-ohjelma köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi, joka voisi sisältää useita eri rahastoja).
  • Verotusta hyvinvoinnin keskeisenä takaajana ja jakajana tulisi koordinoida vahvemmin estäen verovuodon ja haitallinen verosuunnittelu. Progressiivista verotusta tulisi edistää koko Euroopan tasolla ja lisäksi luoda uusia kansainvälistä rahaliikennettä koskevia verokäytäntöjä, kuten transaktiovero.
  • Euroopan sosiaalirahastoa ja rakennerahastoja tulisi kasvattaa, jotta erilaisia työllisyys- ja sosiaalitilanteita voitaisiin pitkäaikaisesti parantaa.
  • Erilaisia äkillisiä työllisyys- ja sosiaalitilanteita varten tulisi myös luoda taloudellisia mekanismeja, kuten eurooppalainen työttömyysvakuutus tai tasausrahasto, jota voitaisiin käyttää tasaamaan epäsymmetrisiä shokkeja.
  • EU:n talous- ja finanssisäännöstö on sitovaa, se dominoi sosiaalipolitiikkaa ja johtaa sosiaalipoliittisesti kestämättömiin päätöksiin. Kaikkeen talousohjaukseen tulisi ottaa mukaan sosiaalisten vaikutusten arviointi, jonka kautta sosiaalisesti vahingolliset taloudelliset päätökset voidaan ehkäistä. Sosiaalisia indikaattoreita tulisi lisätä, seurata ja varmistaa niiden vaikuttavuus päätöksenteossa. Vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä voisi uudelleenarvioida, sosiaaliset investoinnit tulisi jättää huomioimatta velka- ja budjettisääntöjä tulkittaessa. Työ-, sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikkaa tulisi valvoa perusoikeusnäkökulmasta sekä ohjaussuosituksin.
  • Köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä niiden vähentämistä käsittelevän eurooppalaisen tutkimuskeskuksen ja -verkoston perustaminen ja rahoittaminen.

3. Onko EU:n säännöstö ajan tasalla ja voitaisiinko EU:n toimintaa mielestänne laajentaa?

  • Talous- ja sosiaalipolitiikan tasapainon näkökulmasta EU:n toimivaltaa tulisi lisätä sosiaaliasioissa joissain tapauksissa. Talous- ja sosiaalipolitiikan asymmetrian muuttamiseksi sosiaaliasiat tulisi huomioida paljon nykyistä vahvemmin EU-tasolla. Sosiaalisia indikaattoreita käytetään, mutta niitä ei käytetä vielä tarpeeksi eikä niiden käytöllä ole tarpeeksi vahvaa vaikutusta.
  • EU:n toimivaltaa voisi myös laajentaa sosiaaliasioissa erityisesti vähimmäistasojen määrittelyssä sekä niitä koskevien suositusten tekemisessä sitovammaksi. EAPN-Fin ja Euroopan EAPN ovat mm. kannattaneet vähimmäistoimeentulon puitedirektiiviä, yhtenä kulmakivenä EU:n sitoutumisessa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseen,
  • EU:n perussopimuksiin tulisi sisällyttää sosiaalinen lisäpöytäkirja.
  • Tähän asti sosiaaliturva on jäänyt osin EU:n toimivallan ulkopuolelle (vaikka käytännössä talousohjauksen kautta EU on vaikuttanut myös jäsenmaiden sosiaaliturvaan), ja jos ei ole nähtävissä suuria mahdollisuuksia kompetenssin laajentamiseen lähitulevaisuudessa, voi yhtenä vaihtoehtona ajatella myös EMU-maiden kesken solmittavaa omaa erillistä sopimusta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin kuuluvien asioiden toteuttamisesta samalla tavoin kuin on sovittu EMU:n talouskriteereistä.
  • Yleishyödyllisten palvelujen asema (services of general interest) tulisi mahdollistaa erillisenä suhteessa kilpailu- ja hankintalainsäädäntöön.
  • Terveyteen ja hyvinvointiin oleellisesti liittyvien seikkojen johdosta EU:n tulisi pystyä voimakkaammin poikkeamaan tavaroiden vapaasta liikkumisesta ja kilpailulainsäädännöstä sekä sääntelemään haittoja aiheuttavia aloja (esimerkiksi alkoholielinkeino).

4. Mitkä ovat sosiaaliturvajärjestelmien kehityssuuntauksiin liittyvät suurimmat riskit ja mahdollisuudet?

Riskit:

  • Eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntyminen pitkittyneen talouden taantuman ja hyvin pienen talouskasvun aikana, mm. velkakestävyyden perusteella tehdyt hyvinvointileikkaukset ja sosiaalisten investointien niukkuus yhdistettynä väestön ikääntymiseen voi luoda Euroopasta taantuvan, näköalattoman ja rapistuvan mantereen.
  • Kasvava pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys uhkaa luoda Eurooppaan ”menetettyjä sukupolvia” ja rapistaa pysyvästi ihmisten osaamista jättäen miljoonien ihmisten potentiaalin käyttämättä. Työmarkkinoiden joustavuus voi johtaa epätyypillisten töiden lisääntymiseen, joista maksetaan vähemmän palkkaa ja jotka lisäävät työntekijöiden epävarmuutta ja työssäkäyvien köyhyyttä.
  • Edellä mainitut kehityskulut voivat johtaa mm. Euroopan sosiaalisen mallin ja universaalin sosiaalisen suojelun vesittymiseen, mahdottomuuteen ihmisarvoiseen elämään sekä oikeuksien, resurssien ja palveluiden saavuttamiseen.
  • Niukkenevat resurssit voivat johtaa eri ryhmien väliseen kilpailuun ja vastakkainasetteluun – solidaarisuuden heikkenemiseen ja sosiaalisen levottomuuden, väkivallan, rasismin ja muukalaisvihan lisääntymiseen.
  • Eriarvoisuuden, köyhyyden ja epäoikeudenmukaisuuden kasvu, lisäävät polarisaatiota ja heikentävät sosiaalista koheesiota, ostovoimaa ja sisäistä kysyntää sekä tehokasta, osallistavaa kasvua – tämä vahingoittaa sekä taloutta että laajemmin koko yhteiskuntaa.

Mahdollisuudet:

  • Sosiaalisen Euroopan vahvistamisen, osaamisen vahvistamisen ja työpaikkojen luomisen.
  • Siirtolaisten, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden onnistunut kotouttaminen voisi ratkaista eurooppalaisen väestön vanhenemiseen liittyviä ongelmia. Kaikkien eurooppalaisten osallisuuden vahvistaminen – jotta jokainen kokee olevansa osa Eurooppa-projektia – on edellytys tälle.
  • Vanhenevan väestön osallisuuden edistämiseksi olisi rakennettava ”neljännen sukupolven” politiikkaa, mm. uusien palvelujen synnyttämistä ja vapaaehtoistyöhön osallistumisen tukemista.

5. Onko poliittisella tasolla tai instituutioissa tai yrityksissä olemassa tai kehitteillä käytäntöjä, joita voisitte suositella vertailukohdiksi?

  • Perusturvan riittävyyden arviointi. Suomessa perusturvan riittävyyden arviointi on taattu lainsäädännöllä. Tämä arviointi voitaisiin yhdistää EU-tasolla riittävän vähimmäistoimeentulon laskemiseen ja seuraamiseen.
  • Toimeentulotuen KELA-siirto. Suomessa toteutetaan vuoden 2017 alusta toimeentulotuen perusosan siirto kunnilta valtiolliselle Kansaneläkelaitokselle. Tämä asettaa toimeentulotukea saamaan oikeutetut yhdenvertaisempaan asemaan ja lisää perusturvan universalismia.
  • Lapsilisät. Suomessa maksetaan vanhemmille lapsilisää jokaisesta lapsesta. Lapsilisäjärjestelmä voitaisiin luoda jokaiseen EU-maahan. Myös EU-tasoinen lapsilisäjärjestelmä on pohdittavissa oleva malli ja se voisi olla osa eurooppalaista sosiaaliturvaa ja synnyttää aitoa tunnetta eurooppalaisesta kansalaisuudesta.
  • Äitiyspakkaus. Suomessa lapsen saavat vanhemmat saavat noin 50 vauvan vaatteen ja hoitotarvikkeen sisältävän äitiyspakkauksen lapsen syntymää ennen. Äitiyspakkauksen saamisen ehtona on todistus neuvolasta tai lääkäristä, mikä samalla mahdollistaa neuvolan terveyttä edistävän ja ennaltaehkäisevän toiminnan ennen lapsen syntymää.
  • Päivähoitojärjestelmä. Suomessa on käytössä päivähoito, jossa lapsen oikeus on saada 9 kuukauden ikäisenä varhaiskasvatusta, eli päivähoitoa. Tämä on lapsen oikeus, mutta se myös lisää vanhempien mahdollisuuksia työssäkäyntiin ja muuhun yhteiskuntaosallisuuteen.
  • Ilmainen kouluruoka. Suomessa peruskoulussa on ilmainen kouluruoka. Se tasa-arvoistaa lapsia ja tarjoaa heille terveellistä ja monipuolista ravintoa tärkeässä kasvuvaiheessa.’
  • Perustulokokeilu. Suomessa kokeillaan lähivuosina perustuloa. Myös EU-tasolla voitaisiin pohtia universaalin perustulon maksamista.

7. Oletteko samaa mieltä tässä esitetystä toimintamallista Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamiseen?

EAPN-Fin on tyytyväinen oikeuksiin perustuvaan lähestymistapaan ja yleisesti ottaen yhtä mieltä pilarin tunnustamasta politiikasta.

Yksi huolenaiheemme on, ettei eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen ole kohdistettu tarpeeksi huomiota eikä köyhyyden vähentämistä ole integroitu EU:n strategioihin.

EAPN-Fin tuo esille seuraavat huomiot:

  • Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tulisi koskea koko EU:n aluetta, ei vain euromaita.
  • Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari tulisi saada yhdenmukaiseksi Euroopassa jo olemassa olevien ihmisoikeussopimusten (mm. Euroopan sosiaalinen peruskirja, YK:n ihmisoikeuksien julistus) ja muiden suojajärjestelmien kanssa.

Pilaria rakentaessa tulisi samanaikaisesti valmistella niitä konkreettisia toimenpiteitä ja rahoitusta, joilla pilarissa luetellut oikeudet toteutuvat. Muussa tapauksessa pilarista uhkaa tulla vain lista yleviä periaatteita ja suosituksia, joita ei käytännössä toteuteta. Pilarilla tulisi olla velvoittavuutta ja sitovuutta EU:n ja jäsenmaiden toiminnalle.

8. Oletteko samaa mieltä pilarin soveltamisalasta, siihen kuuluvista aloista ja tässä ehdotetuista periaatteista? Onko olemassa näkökohtia, joita ei ole vielä riittävästi ilmaistu tai katettu? 

EAPN-Fin pitää outona, ettei eriarvoisuutta, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä mainita pääsuuntauksina/haasteina, eikä omana politiikan alanaan. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ei korvaa tarvetta kattavaan ja integroituun köyhyyden vastaiseen strategiaan EU:n tasolla, vaikka se voi tukea sitä. On vielä epäselvää minkä tilan se lunastaa Euroopan politiikan tekemisen arkkitehtuurissa, suhteessa Eurooppa 2020 -strategiaan, EU-ohjausjaksoon ja muuhun ohjaukseen ja koordinaatioon.

Vaikka olemme samaa mieltä periaatteista, on meillä myös epäilyksiä siitä, miten ne toteutetaan ja miten tiettyjä käsitteitä ymmärretään. Esimerkiksi joustoturva (flexicurity) ei ole toiminut sosiaalisen koheesion välineenä, pikemminkin päinvastoin.

On hyvä, että vähimmäistoimeentuloon kiinnitetään huomiota, mutta toisaalta puhutaan myös sosiaaliturvan kestävyydestä, mikä tuo potentiaalisen alustan perusoikeuksia polkeville käytännöille. Eli vaikka pilarissa pääasiassa painotetaan sosiaalisen suojelun tärkeyttä, puutteita on riittävyyden ja kestävyyden välisen suhteen analyysissä.

Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tulisi huomioida pilarin aihe-alueissa läpileikkaavasti.

Siirtolaisten, turvapakanhakijoiden ja pakolaisten tilanne, kotouttaminen sekä sosiaalisten oikeuksien piiriin pääseminen tulisi huomioida pilaria rakennettaessa.

Myös osallisuus yhteiskuntaan ja päätöksentekoon tulisi käsitellä pilarissa tarkemmin:

  • Osallisuus palveluiden suunnitteluun ja arviointiin
  • Osallisuuden, kuulluksi tulemisen ja oman elämänhallinnan elementit
  • Lähiyhteisöihin osallistumisen tukeminen

Osallisuus digitalisaatiossa, mahdollisuudet osallistua digitaaliseen kehitykseen (mm. koululaisten digitaalisen eriarvoisuuden vähentäminen)

10. Katsotteko, että vähimmäisnormeja tai vertailuarvoja voitaisiin soveltaa tietyillä aloilla ja toisivatko ne lisäarvoa ja jos vastaus on kyllä, mistä aloista olisi kyse?

 Vähimmäisnormeja ja vertailuarvoja voitaisiin soveltaa vahvemmin myös sosiaaliasioissa ottaen kuitenkin huomioon jäsenmaiden erilaisuus ja kansalliset erityispiirteet. Normit ja arvot tulisi siten suhteuttaa jäsenmaiden omiin tilanteisiin.

Vähimmäisnormeilla tulisi olla myös tiettyä velvoittavuutta, jotta niitä noudatetaan.

Tällaisia aloja voisi olla mm.:

  • Vähimmäistoimeentulo
  • Vähimmäispalkka
  • Universaalit palvelut, päivähoito
  • Sosiaaliseen suojeluun käytettävät menot

Vähimmäisnormeja ja vertailuarvoja voisi sisällyttää pilariin samalla periaatteella kuin niitä on sisällytetty Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan. Mallia voitaisiin ottaa myös YK:n taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia oikeuksia koskevasta sopimuksesta ja sen valvontamekanismeista. Lisäksi palkkojen ja muiden työehtojen osalta voidaan hyödyntää Euroopan neuvoston sosiaalikoodia, jossa on määritelty myös vähimmäispalkkoja. Myös kansainvälisen työjärjestö ILO:n lukuisat työelämää ja työsuhteita koskevat sopimukset ja suositukset ovat tärkeitä lähteitä pilaria rakennettaessa. Pilarin tulisi perustua näiden sopimusten ja suositusten arvoihin, mutta niiden sitovuus jäsenmaihin nähden voisi olla velvoittavampi.

Lue EAPN-Finin vastaus kokonaisuudessaan PDF-tiedostosta.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari – Tanssit Titanicilla?

Euroopan köyhyyden vastainen verkosto EAPN järjesti 16.6.2016 seminaarin otsikolla ”From the Delors White Paper (1993) to the EU Pillar of Social Rights (2016), what future for the fight against poverty in Europe”. Seminaarin tarkoituksena oli valmistella EAPN:n reilun 25 vuoden kokemuksella vastausta EU-komission Euroopan sosiaalista pilaria koskevaan kuulemiseen.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on Junckerin komission tärkein sosiaalialaa koskeva aloite. Juncker puhui siitä ensi kerran syyskuussa 2015 mainiten, että Euroopan tulisi olla myös sosiaalisesti kolmen A:n luokkaa (Social Triple A). Pilaria voi pitää komission vastauksena talous- ja eurokriisin tuottamaan sosiaaliseen kriisiin sekä voimistuneeseen kritiikkiin tämän ohittamisesta valtioiden velkakestävyyttä painottaessa. Pilarin olisi tarkoitus antaa panoksensa ”euroalueen uudelle lähentymiselle” ja rahaliitto EMUn sosiaalisen ulottuvuuden ja oikeudenmukaisuuden kehittämiselle.

Komissio julkaisi 8.3.2016 tiedonannon ja alustavan hahmotelman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Samalla se käynnisti vuoden loppuun kestävän julkisen kuulemisen keskustelujen ja verkkokyselyn muodossa.

Tiedonannon mukaan tarkoituksena on tarkastella ja päivittää työ- ja sosiaalialan lainsäädäntöä yhteiskunnan, työmarkkinoiden, väestörakenteen ja teknologian muutoksia vastaan, tarkastella sosiaalisten oikeuksien tilaa jäsenmaissa sekä edistää samalla hyvien käytäntöjen kartoittamista ja levittämistä. Tavoitteena on tulevaisuuteen sopiva sosiaaliturva ja ihmisten suojeleminen työelämän muutoksissa. Mukana on myös alueita, joissa EU:lla ei ainakaan toistaiseksi ole toimivaltaa. Näiltä osin pilari voisi kuitenkin jo nyt määritellä yhteisiä vertailukohtia. Kuulemisen yhteydessä kysytään myös, voisiko EU:n toimivaltaa laajentaa.

Pilarin alustava sisältö

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäinen versio sisältää 20 politiikan alaa jaoteltuina kolmeen lukuun
– Yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille
– Oikeudenmukaiset työelot ja työehdot
– Riittävä ja kestävä sosiaalinen suojelu

Jokaisesta 20 politiikan alueesta luetellaan myös olemassa olevat oikeudet ja oikeuslähteet.
Esimerkkinä kohta 15: Vähimmäistoimeentulo

15.Vähimmäistoimeentulo

Useimmissa jäsenvaltioissa – muttei kaikissa – taataan vähimmäistulo ihmisille, jotka ovat köyhyysriskissä ja joilla ei ole muuta toimeentuloa. Tällä hetkellä ongelmia ovat muiden muassa se, ettei etuuksien taso anna edunsaajille mahdollisuutta päästä köyhyydestä, etuuksien heikko kattavuus sekä se, että vähimmäistoimeentulotuen hakeminen on niin monimutkaista, ettei sitä haeta. Työikäisten kohdalla heikot yhteydet aktiivisiin tukitoimiin ja sosiaalipalveluihin sekä se, ettei etuuksia asteittain vähennetä työhön palatessa, saattavat johtaa etuusloukkuihin ja tehdä työn vastaanottamisesta vähemmän houkuttelevaa. Toimeentuloturva ei kata riittävällä tavalla niitä, jotka käyttävät työttömyysetuutensa loppuun, eikä työttömyysetuuksia ja vähimmäistoimeentuloetuuksia koordinoida riittävästi. Vähimmäistoimeentuloturva ei useimmissa jäsenvaltioissa riitä nostamaan muita toimeentulonlähteitä vailla olevia ikääntyneitä pois köyhyydestä.

  1. Kaikille, joiden varat eivät riitä kohtuulliseen elintasoon, on taattava riittävät vähimmäistoimeentuloetuudet. Työikäisten tapauksessa näihin etuuksiin on liitettävä vaatimus osallistua aktiivisiin tukitoimiin, jotta edunsaajia rohkaistaan integroitumaan (uudelleen) työmarkkinoille.

– Euroopan unionin perusoikeuskirjan 34 artikla: Yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi unioni tunnustaa oikeuden toimeentuloturvaan ja asumisen tukeen tarkoituksena turvata ihmisarvoinen elämä jokaiselle, jolla ei ole riittävästi varoja – –, ja se kunnioittaa tätä oikeutta.
– SEUT-sopimuksen 151 artiklassa määrätään, että unionin ja jäsenvaltioiden tavoitteena on syrjinnän torjuminen.
– SEUT-sopimuksen 153 artiklassa määrätään, että unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, kun kyse on sosiaalisen syrjäytymisen torjumisesta ja ihmisten integroimisesta työmarkkinoille.”

Seminaari valmisteli EAPN:n kantoja

EAPN:n puheenjohtaja Sergio Aires kuvasi avauksessaan ristiriitaisia tunteitaan: Köyhyyden vain kasvettua Eurooppa 2020 -strategian aikana, nyt olisi viimeinen mahdollisuus muuttaa sosiaaliasioissa kurssia, tai muuten tulemme palaamaan vanhanaikaiseen köyhyyspolitiikkaan. Joku yleisöstä kuvasi tilannetta jopa tansseiksi Titanicilla ennen jäävuoreen törmäämistä, kun EU jäsenvaltioineen ei ole vuosien epäonnistumisista huolimatta lähtenyt voimakkaammin korjaamaan kurssiaan.

Komissiolle pilaria valmistellut Allan Larsson joutui yllättäen perumaan osallistumisensa tilaisuuteen henkilökohtaisten syiden vuoksi. Tilalle tullut komissaari Thyssenin kabinetin jäsen, Vasiliki Kokkori ei alustuksessaan juuri antanut aiheesta lisätietoja, ja vastaili kysymyksiin ja kritiikkiin puolustelevan hyökkäävästi luetellen eri sosiaaliasioita koskevien direktiivien ja aloitteiden kautta, kuinka kaikki on hyvin tai vähintään otettu jo huomioon.

Dialogi eteni kun alustuksia pitivät pilarista europarlamentille raportoiva MEP Maria João Rodrigues, edustajat EAPN:n työryhmistä, verkostoista ja eurooppalaisista jäsenjärjestöistä (Eurodiaconia, Feantsa, AGE Platform) sekä komission työllisyys-, sosiaali- ja kuluttaja-asioiden pääosaston johtaja Stefan Olsson. EAPN:n jäsenverkostojen edustajat toivat keskusteluun omia kokemuksiaan ja näkökulmiaan.

Seminaarissa nousi esiin tarve luoda ensin visio siitä, mitä sosiaalisten oikeuksien pitäisi Euroopassa olla. Työ ei kuitenkaan saisi jäädä ”mukavan paperin” kirjoittamiseen, vaan tämän jälkeen pilarin politiikka-alueet pitäisi kääntää selkeiksi tavoitteiksi, toimintaohjelmiksi ja pohtia samalla taloudellisia instrumentteja (rakennerahastot mukaan lukien), mitä kautta pilarin voisi toteuttaa.

MEP Rodrigues näki Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin rakentamisen välineenä talouspolitiikan muuttamiseksi. Hän nosti esille myös pidemmälle meneviä uudistuksia, kuten euroalueen oma budjetti ja verotuskysymykset.

Seminaarin sata osallistujaa toivat esille mm. että
– Pilarissa painottuu työelämä, vaikka työllisyys ei ratkaise kaikkia köyhyysongelmia.
– Sosiaalisten oikeuksien ja siten myös pilarin tulisi koskea koko EU-aluetta, ei vain euromaita.
– Sen sijaan että annettaisiin poliitikkojen määritellä mikä on kunkin oikeuden normi (esim. vähimmäistoimeentulo 60 % mediaanitulosta), pilarissa tulisi käyttää olemassa olevia sosiaalisten oikeuksien ja lakitapausten määritelmiä.
– Sosiaaliturvan riittävyys ja kestävyys muodostavat potentiaalisen ristiriidan keskenään.
– Pakolaiset ja turvapaikanhakijoiden oikeudet sekä kotouttaminen puuttuvat alustavasta versiosta.
– Pilarissa mainittu sosiaalisen dialogin ei tulisi koskea vain työntekijöitä ja ammattiliittoja, vaan myös muuta kansalaisyhteiskuntaa.

Seminaarissa todettiin myös että pilarin lopullinen muoto riippuu kuulemisesta ja laaja osallistuminen on tarpeen. EAPN ja EAPN-Fin osallistuvat aktiivisesti keskusteluun ja vastaavat virallisesti kuulemiseen alkusyksystä.

Samalla todettiin, että pilariin ei kannata ladata liikaa odotuksia, vaan samaa energiaa kannattaa käyttää edistämään muita vaikuttamisen kohteita, kuten Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja toimivan köyhyyden vastaisen foorumin peräänkuuluttaminen, eurooppalaiseen ohjausjaksoon European Semesteriin vaikuttaminen, kaiken EU-politiikan sosiaali-, hyvinvointi- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin edistäminen sekä kasvu- ja vakaussopimuksen uudelleenarvioiminen.

Useassa puheenvuorossa kaivattiin makrotalouden epävakauden tarkastelun lisäksi myös ”makrososiaalisen epävakauden” tarkastelua. Esille nousi myös vaatimus entistä isommasta ja laajemmasta EU-ohjelmasta ja rakennerahastosta köyhyyden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi nykyisten hajanaisten ESR-rahastojen ja ruoka-avun sijaan.

EAPN-Finin pohdintoja

Myös EAPN-Finin sosiaalipoliittinen työryhmä ehti seminaaria edeltävällä viikolla keskustelemaan alustavasti aiheesta. Keskustelussa nousi esille seuraavia huomioita:
– Mikä on sosiaalisten oikeuksien pilarin suhde kaikkiin aikaisempiin sopimuksiin, kuten Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan, ja tuottaako pilari näihin nähden mitään uutta? Sosiaalisen peruskirjan näkökulmasta tehtyjä kanteluitakaan ei aina oteta vakavasti, esim. Suomi on saanut huomautuksen vähimmäisturvan tasosta eikä tee asialle mitään.
– Onko pilarilla mitään käytännön merkitystä, vai tuotetaanko tässä taas vain uutta puhetta sosiaalisesta Euroopasta? Toisaalta pilarin sisällön määrittäminen on tärkeää, jotta sosiaalisia oikeuksia ei nähdä vain talouskasvua kannattelevaksi tekijäksi.
– Köyhyys ei ole pilarin alustavassa versiossa vahvasti esillä, vaikka se on kasvava ongelma Euroopassa, joten voiko pilari jopa heikentää köyhyyden vastaista työtä?
– Miten ja millä toimivallalla pilaria toteutettaisiin? Jotain velvoittavuutta pilarilla tulisi olla, vaikka se ei välttämättä sisältäisikään yksityiskohtaista määrittelyä kuvaamistaan politiikka-alueista. Pilaria rakentaessa olisi tärkeää painottaa universalismia ja jäsenmaat voisivat sitten itse valita keinoja sen toteuttamiseen, mutta toisaalta tarvitaan vähimmäisstandardeja perälaudaksi estämään sosiaalisten oikeuksien rikkomisen. EU:n toimivaltaa voitaisiin siis laajentaa minimisäännösten tekoon myös sosiaalisektorilla edelleen tukemaan jäsenmaiden omaa politiikkaa.
– Euroalueelle aiotun pilarin tulisi koske kaikkia jäsenmaita.
– Sukupuolinäkökulma tulisi huomioida poikkileikkaavasti kaikissa politiikan alueissa.
– Palvelujen ja niiden saavutettavuuden lisäksi tulisi käsitellä myös niiden laatua.
– Mikä on pilarin suhde olemassa oleviin strategioihin (Eurooppa 2020) ja prosesseihin (eurooppalainen ohjausjakso European Semester), joiden puitteissa olisi tehtävissä paljon nykyistäkin enemmän sosiaalisten tekijöiden huomioimiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi?

Jatkoa

Nyt on aika keskustella sosiaalisista oikeuksista ja pilarista niin jäsenmaissa kuin EU-tasollakin. Helsinkiin on tulossa syyskuussa paneelikeskustelu ja yleisötilaisuus aiheesta. EU-komissio on järjestämässä aiheesta loppuvuodesta myös isomman seminaarin. Valkoisen kirjan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista on tarkoitus ilmestyä alkuvuodesta 2017. Myöhemmin keväällä 2017 on tulossa valkoinen kirja myös rahaliitto EMUn kehittämisestä.

Linkkejä lisätietoihin:
Komission tiedote
Tiedonanto ja pilarin alustava versio
Linkki kuulemisen verkkokyselyyn
Storify-koonti EAPN:n seminaarista
Kansainvälisen työjärjestö ILOn tiedote ja julkaisu pilarista

Jiri Sironen, EAPN-Finin varapuheenjohtaja 20.6.2016