Osa Suomen Köyhyysvahdin kansikuvasta, jossa ruokajakelussa jonottavia ihmisiä

EAPN-Finin Köyhyysvahti: köyhyys ei ole juuri vähentynyt, koronakriisi synkistää tilannetta

EAPN-Fin on tehnyt neljättä kertaa Köyhyysvahdin – Suomen köyhyysraportin, jossa käydään läpi läpi tuoreimpia köyhyyttä koskevia tilastotietoja ja esitetään verkoston näkemyksiä köyhyyden vähentämiseksi. Raportissa on myös köyhyyttä kokeneiden kertomuksia tilanteestaan.

Suomi pärjää köyhyystarkasteluissa melko hyvin muihin Euroopan maihin verrattuna, mutta pienituloisten ja köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrää ei ole juuri saatu vähenemään. Suurin osa viimeisimmistä tilastoista on vuodelta 2018, mutta raportti sisältää myös arvioita koronakriisin tilannetta synkentävistä vaikutuksista.

Lievästi myönteistä kehitystä 2018

Pienituloisissa kotitalouksissa elävien, myös niissä elävien lasten, ja köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä väheni hieman vuonna 2018. Myös asunnottomuus on vähentynyt.

Suomalaista köyhyyttä kuvaavia lukuja, suluissa kehitystrendi:

  • 2018 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eli noin 856 000 henkilöä (–)
  • 2018 pienituloisissa kotitalouksissa eli noin 640 000 henkilöä (–)
  • 2018 pienituloisissa kotitalouksissa 112 000 lasta (–)
  • 2019 asunnottomana 4 600 yksinelävää asunnotonta, asunnottomia perheitä ja pariskuntia 264 (–)

Yhä useampi perusturvan varassa

SOSTEn 2020 julkaiseman Perusturvan kehitys 2010-2020 -selvityksen simulointilaskelmat kuitenkin osoittavat, että tuloerot ja köyhyys kasvoivat 2016 ja 2019 välisenä aikana. Tuolloin tulonsiirtojen leikkaukset koskettivat erityisesti alempia tuloluokkia ja verohelpotukset taas suosivat ylempiä tuloluokkia.

Huolestuttavaa on muun muassa se, että yhä useampi on kokonaan perusturvan varassa: heitä oli 2018 noin 243 000, 4,5 prosenttia suomalaisista. Määrä on lisääntynyt noin 49 000:lla vuodesta 2010. Erityisesti pitkäaikaisesti perusturvan varassa olevien määrä on kasvanut koko 2010-luvun.

Myös tulottomien kotitalouksien määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Vuoden 2017 lopussa niitä oli noin 38 700. Tulottomilla kotitalouksilla ei ole muita tuloja kuin perustoimeentulotuki ja sen lisäksi mahdollisesti asumistuki, lapsilisä, elatusapu tai -tuki.

Koronapandemia vaikeuttaa jo ennestään vaikeassa asemassa olevien tilannetta

Koronavirusepidemia on vaikuttanut pahimmin jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin, kuten heikossa työmarkkinatilanteessa, määräaikaisissa ja epävarmoissa työsuhteissa oleviin, vähemmistöihin kuuluviin, kuten vammaisiin ihmisiin ja ulkomaalaistaustaisiin sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujiin.

Pandemian aiheuttaman lomautusaallon, lisääntyneen työttömyyden ja taantuman vuoksi monet ihmiset ovat menettäneet toimeentulonsa joko osittain tai kokonaan. Taloudellisen tuen tarve ja  etenkin ruoka-avun tarve on lisääntynyt.

Toimintaohjelma köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi

EAPN-Finin mielestä nyt tarvitaan toimintaohjelma köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Siinä on kiinnitettävä erityistä huomiota koronakriisin vaikutusten lieventämiseen etenkin haavoittuvassa asemassa oleville.

Köyhyyden vähentämiseksi tarvitaan määrätietoista yhteiskuntapolitiikkaa: työllisyyden parantamista ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä, tasa-arvoista koulutusta, perusturvan tason nostamista, kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämistä sekä toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja, joissa huomioidaan haavoittuvimmat ryhmät.

Koronakriisin seurauksia köyhyyttä kokeville ja muille haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille on vaikea ennustaa: heidän tilannettaan tulee siksi erityisesti seurata. 

Köyhyysvahteja 25 maasta

Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston EAPN:n organisoimana Köyhyysvahteja tehdään useissa Euroopan maissa: tänä vuonna 21 EU-maassa ja neljässä muussa Euroopan maassa. Köyhyysvahdin on tehnyt myös Kansainvälinen sosiaalityöntekijöiden liitto IFSW.

Suomen Köyhyysvahti on luettavissa myös englanniksi.

Erja Saarinen

Köyhyysvahti – Suomen Köyhyysraportti 2020

EAPN-FIN-PowertyWatch Poverty Watch Report Finland 2020