EAPN-Fin on laatinut omat suosituksensa Suomelle ja toivoo, että EU-komissio huomioi nämä vuotuiseen ohjausjaksoonsa liittyvien maakohtaisten suositusten valmistelussa. EAPN-Fin vetoaa myös Suomen hallitukseen ja eduskuntaan, jotta ne ottaisivat EU:n Eurooppa 2020 -strategian ja YK:n Agenda2030 -toimintaohjelman köyhyyden vähentämistavoitteet vakavasti.
- Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrä on käännettävä laskuun. Keskeisiä toimia köyhyyden vähentämiseksi ovat mm. perusturvaetuuksien tason nostaminen ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisen lisääminen. Erityisesti tulee kiinnittää huomioita lapsiperheköyhyyden sekä nuorten köyhyyden ja asunnottomuuden kasvun kääntämiseen laskuun. Ylisukupolvisen köyhyyden kierteen katkaisemiseksi on tärkeää panostaa enemmän myös laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.
- Pitkäaikaistyöttömien (mukaan lukien nuoret ja maahanmuuttajat) tilannetta tulee parantaa ja työttömyyttä vähentää. Nuorisotakuun, palkkatuen ja työllisyyspoliittisten avustusten määrärahoja on nostettava.
- Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus tulee toteuttaa tavalla, joka kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja ja takaa tarpeenmukaisten palvelujen saavutettavuuden myös huono-osaisille ja useita palveluja tarvitseville.
EU:n Eurooppa 2020-strategian viides tavoite kuuluu: poistetaan köyhyys- tai syrjäytymisriski vähintään 20 miljoonalta ihmiseltä. Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla (770 000 henkilöön) vuoteen 2020 mennessä.
Suomessa tavoitteessa ei ole juuri edistytty. Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2016, jolloin riski kosketti 896 000 henkilöä.
Linkit:
Suomen maaraportti 2018
Köyhyysvahti – Suomen köyhyysraportti 2017
SOSTEn selvitys: Tuloerot kääntyneet kasvuun – työttömät, lapsiperheet ja opiskelijat kärsijöinä
THL: Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017
Euroopan EAPN:n kanta vuoden 2018 EU-ohjausjakson käynnistäneeseen kasvuselvitykseen.