EAPN:n seminaarissa keskusteltiin EU:n nykytilasta köyhyyden vähentämisessä

Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston EAPN:n vuosittainen politiikkaseminaari järjestettiin 9.10. Euroopan talous- ja sosiaaliasioiden komiteassa, Brysselissä. EAPN-verkoston eri maiden jäsenten lisäksi 150 ihmisen seminaariin osallistui mm. muiden kansalaisjärjestöjen, ay-liikkeen sekä EU-instituutioiden edustajia. Suomesta paikalla EAPN-Finin Jiri Sironen ja Marjatta Kaurala.

Seminaarin teemana oli EU-ohjausjakson (European Semester) kyky vastata Eurooppa 2020-strategian köyhyyden vähentämisen ja kansalaisten osallistumisen tavoitteisiin.

Seminaarin avasi Euroopan parlamentin puhemiehen Martin Schulzin videotervehdys, sillä hän oli estynyt saapumasta paikalle. Schulzin sanoi että köyhyydestä on tullut yksi Euroopan sitkeimmistä ongelmista. Hänen mukaansa EU:n johtajat ovat osoittaneet jonkinlaista sitoutumista köyhyyden vähentämiseen Eurooppa 2020 -strategian muodossa, mutta siirtyminen sanoista tekoihin on ollut hidasta. Eurooppa 2020-strategian keskeinen toimeenpanon väline, EU-ohjausjakso keskittyy tällä hetkellä Schulzin mukaan erityisesti budjettikuriin, ja köyhyyden vähentämiseksi tarvittaisiinkin ajattelutavan muutos niin EU:n kuin kansallisella tasolla.

EAPN:n puheenjohtaja Sergio Aires esitteli verkoston arvioita EU-ohjausjaksosta ja siihen liittyvistä kansallisista ohjelmista vuonna 2015. EAPN:n arvioraportissa todetaan mm. että

  • 88 prosentissa kansallisista ohjelmista ei ole köyhyyskysymyksiä pääprioriteetteina
  • 76 prosenttia EAPN:n verkostoista sanoo, että tiukka talouskuri on kansallisten ohjelmien keskiössä, ja tämä luo lisää köyhyyttä ja syrjäytymistä
  • 65 prosenttia kansallisista ohjelmista keskittyy makroekonomisiin ja finanssipoliittisiin teemoihin, ei Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin
  • Vaikka 47 prosenttia kansallisista EAPN-verkostoista oli konsultoitu EU-ohjausjaksossa, 76 prosenttia heistä tunsi ettei heidän esityksiään oltu otettu vakavasti

EAPN:n pääviestit raportin pohjalta ovatkin, että

  • Makroekonomisen politiikan tulisi tukea sosiaalisia tavoitteita
  • EU-ohjausjakson tulisi sisältää vahva sosiaalinen ulottuvuus (köyhyydenvastainen strategia ja sosiaalisia investointeja)
  • Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen tulisi ottaa vakavasti

Outi Slotboom, yksikönpäällikkö komission talous- ja rahoitusasioiden pääosastolta (DG ECOFIN) myönsi, ettei EU-ohjausjaksossa ole vielä integroitua strategiaa köyhyyden vähentämiseksi, mutta toisaalta komission alkuvuodesta ilmestyvissä maaraporteissa (country report) on käsitelty myös sosiaalisektorin indikaattoreita. Slotboom jatkoi, että komisssion näkemyksen mukaan myös valtioiden kansallisissa ohjelmissa (NRP) tulisi käsitellä eri sektoreiden asioita, eikä ulkoistaa näitä esimerkiksi ministeriöiden erillisiin raportteihin, kuten Kansallisiin sosiaaliraportteihin. Suomessa Valtiovarainminsteriön valmistelemassa kansallisessa ohjelmassa käsitellään kaikkia Eurooppa 2020-strategian päätavoitteita, mutta köyhyystavoitetta varsin pinnallisesti. Slotboom myönsi, että EU-ohjausjakson omistajuus on monissa jäsenvaltioissa hukassa ja että lisää dialogia kansalaisyhteiskunnan kanssa tarvitaan.

Keskustelussa kysyttiin Eurooppa 2020 -stategian köyhyystavotteiden perään ja tuotiin esiin, että niitä ei löydy ns. viiden puheenjohtajan raportista . Slotboom vastasi, että EU-ohjausjakso on kehitetty 2020-strategian toteuttamiseksi ja sen tavoitteet ovat edelleen voimassa, vaikka viime vuosina on jouduttu hakemaan balanssia velkakestävyyden ja sosiaalisen kriisin hoidossa.

Tanya Cox Plan Internationalista puhui YK:n post-2015 köyhyystavoitteista vuodelle 2030 mennessä, ja sanoi että ne pitää asettaa jokaisessa maassa. Sisäministeriö on tiedottanut yleisesti tavoitteista, joista Suomi on ollut päättämässä, mutta ei vielä mitään Suomen omista tavoitteista tai niiden seurannasta.

Tanya Cox vertasi Euroopassa harjoitettua tiukkaa talouskuripolitiikkaa (austerity) hulluuteen siteeraten Albert Einsteinia: ”Hulluus on sitä, kun tekee samaa asiaan uudelleen ja uudelleen odottaen että tulokset olisivat erilaisia.” Tiukka talouskuripolitiikka vain pahentaa Euroopan sosiaalista kriisiä. Cox kaipasi uudenlaista näkökulmaa, joka asettaa ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin etusijalle.

EAPN:n puheenjohtaja Sergio Aires sanoi, että talouden tulisi olla olemassa vastatakseen ihmisten tarpeisiin. EU-politiikka keskittyy kasvuun, mutta kasvuun kenelle ja minkä takia? Niin kauan, kun tiukan talouskurin tuottamaa eriarvoisuutta ei oteta huomioon, myös köyhyys ja syrjäytyminen kasvavat ja koko EU:n tulevaisuus on vaakalaudalla.

Seminaarin päätti työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaavan komissaarin Marianne Thyssenin puheenvuoro. Hän korosti EU-ohjausjaksoon osallistumisen tärkeyttä ja kertoi Junckerin komission tarkoituksena olevan kansalaisyhteiskunnan osallistumisen kasvattaminen. Thyssenin mukaan myöskään Eurooppa 2020-startegian tavoitteita ei pidä vähentää, vaikka kehitystä ei olekaan tapahtunut. Thyssen myönsi, että tällä hetkellä kehitys ei noudata EU:n perustavien arvoja ja periaatteita, ja että kehityksen suunta pitää muuttaa. Sosiaaliset seikat tulee ottaa huomioon siinä missä taloudellisetkin ja lisää reiluutta ja edistymistä kaivataan sosiaalisen Euroopan saavuttamiseksi.

Jiri Sironen

Lisätietoja: