Mikä European Semester? – vaikuttaminen talouspoliittiseen EU-ohjausjaksoon

EU:lla on kymmenvuotinen Eurooppa 2020 -strategia, jota kutsutaan usein myös kasvuohjelmaksi. Eurooppa 2020 -strategia tukee talouskasvua, joka on entistä älykkäämpää (tehokkaammat investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin), kestävämpää (siirtyminen vähähiiliseen talouteen) ja osallistavampaa (vahva panostaminen työpaikkojen luomiseen ja köyhyyden vähentämiseen). Strategian viiden yleistavoitteen joukossa on mm. Euroopan työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja köyhyys- tai syrjäytymisvaaran poistaminen 20 miljoonalta ihmiseltä.

Eurooppa 2020 -strategiaa toimeenpannaan mm. vuosittaisella talous- ja finanssipolitiikan koordinoinnin EU-ohjausjaksolla, European Semester (eurooppalainen ohjausjakso). EU-ohjausjakson tärkeimpiä osia ovat vuotuinen kasvuselvitys (AGS), kansalliset uudistusohjelmat (NRP) ja maasuositukset (CSR).

EAPN yhdessä kansallisten jäsenverkostojensa, sekä vielä laajemman koordinoimansa Semester Alliancen kanssa pyrkii vaikuttamaan talouspoliittiseen ohjausjaksoon kokoamalla kansalaisyhteiskunnan ääntä erityisesti köyhyyden vähentämiseksi.

Seuraavassa esitetään EU-ohjausjakson ja EAPN-verkoston vaikuttamistyön vuosittainen kulku käyttäen esimerkkinä vuotta 2015 ja analysoidaan ohjausjaksoa köyhyyden vähentämiseen pyrkivän vaikuttamistyön näkökulmasta.

Vuotuinen kasvuselvitys (Annual Growth Survey, AGS)
– Vuotuisen kasvuselvityksen esitteleminen marras-joulukuussa käynnistää EU-ohjausjakson loppuvuodesta. Kasvuselvityksestä vastaa Euroopan komissio.
– Junckerin johtaman komission ensimmäinen, vuonna 2014 annettu vuoden 2015 kasvuselvitys
– Eurooppa-neuvoston Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto
(TSTK, englanniksi EPSCO Council) – joka koostuu pääosin EU-maiden työ-, sosiaali- ja terveysministereistä – keskustelee kasvuselvityksestä.
– EAPN pyrkii vaikuttamaan keskusteluun omilla näkemyksillään (kts. EAPN’s Response to the Annual Growth Survey Package 2015).
– EU-komission yksiköt laativat alkuvuodesta jokaiselle jäsenmaalle myös maaraportin (country report), johon sisältyy ”perusteellinen tarkastelu makrotalouden epätasapainotilojen ehkäisemisestä ja korjaamisesta”. Suomen maaraportti 2015
– Alkuvuodesta eri EU:n toimielimet käsittelevät komission esityksiä ja maaliskuussa Eurooppa-neuvosto antaa poliittiset suuntaviivat, joiden pohjalta jäsenmaat valmistelevat omat kansalliset uudistusohjelmansa. EAPN osallistuu keskusteluun.

Kansallinen uudistusohjelma (National Reform Program, NRP)
– Jäsenmaat laativat keväisin Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvän kansallisen uudistusohjelman, jossa tarkastellaan toimintaympäristön kehitystä ja kansallisia toimia joilla strategian toteuttamiseksi. Suomen ohjelman laatimisesta vastaa Valtiovarainministeriö: Suomen kansallinen ohjelma, kevät 2015.

Maakohtaiset suositukset (Country Specific Recommendations, CSR)
– Toukokuussa komissio antaa maakohtaiset suosituksensa em. kansallisten uudistusohjelmien pohjalta. Jäsenmaat keskustelevat suosituksista kesäkuussa ja antavat ne Eurooppa-neuvoston hyväksyttäväksi. Heinäkuussa maakohtaiset suositukset hyväksytään ja jäsenmaita kehotetaan huomioimaan ne laatiessaan kansalliset budjettiohjelmansa.
Komission vuoden 2015 suositukset
– EAPN ja sen kansalliset jäsenverkostot laativat keväällä omat vaihtoehtoiset maasuosituksensa, joiden kautta pyritään vaikuttamaan komission maakohtaisiin suosituksiin. Komission lopullisia uudistusohjelmia myös kommentoidaan niiden köyhyysvaikutusten näkökulmasta.

EAPN-Finin omat maakohtaiset suositukset vuonna 2015 olivat:
1. Raise the level of basic income security benefits
2. Reduce health and wellbeign inequalities
3. Enhance the purchasing power of low income families
4. Improve the position of long-term unemployed

Eurooppa-neuvoston hyväksymät maakohtaiset suositukset Suomelle 2015–2016 kuuluvat: ”SUOSITTAA, että Suomi toteuttaa vuosina 2015 ja 2016 toimia, joilla se:
1. varmistaa, että liiallinen alijäämä supistuu alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen oikea-aikaisesti ja kestävästi [XX] mennessä SEUT sopimuksen 126 artiklassa määrättyjen velvoitteiden mukaisesti; jatkaa toimia julkisen talouden kestävyysvajeen supistamiseksi ja vahvistaa kasvun edellytyksiä;
2. hyväksyy sovitun eläkeuudistuksen ja poistaa vähitellen varhaisen työmarkkinoilta poistumisen väyliä; huolehtii kuntarakennetta ja sosiaali- ja terveyspalveluita koskevien hallinnollisten uudistusten tuloksellisesta suunnittelusta ja toteutuksesta, jotta julkisten palveluiden tarjonnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta voidaan lisätä samalla varmistaen niiden laatu;
3. parantaa nuorten, ikääntyneiden työntekijöiden ja pitkäaikaistyöttömien työllistettävyyttä keskittyen erityisesti työn kannalta merkityksellisen osaamisen kehittämiseen; varmistaa työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisten käytäntöjen mukaisesti, että palkkakehitys noudattaa tuottavuuden kehitystä.
4. toteuttaa toimenpiteitä vähittäiskauppasektorin avaamiseksi toimivalle kilpailulle.

EAPN laatii vuosittain arvionsa maakohtaisista suosituksista ja kansallisista ohjelmista suhteessa köyhyyden ja syrjäytymisen torjuntaan liittyviin tavoitteisiin.
Vuoden 2015 arviointia ja suositukset

EU-talousohjausjakson merkitys köyhyyden vähentämiselle

Eurooppa 2020-strategiassa on kunnianhimoinen tavoite köyhyyden vähentämiselle. EU-ohjausjaksoa on kritisoitu siitä, että jättää köyhyystavoitteen kuitenkin syrjään ja keskittyy talouden muihin puoliin. Komission omassa EU-ohjausjakson esittelyssäkin ennen pitkän aikavälin tavoitteita tulevat budjettipolitiikan sitoumukset: ”EU-ohjausjakson avulla varmistetaan, että jäsenvaltiot noudattavat budjetti- ja talouspolitiikassaan EU:n tasolla sovittuja sitoumuksia (vakaus- ja kasvusopimuksen mukaiset velka- ja alijäämäsitoumukset, maakohtaisissa suosituksissa määritetyt talousuudistussuunnitelmat ja Eurooppa 2020 -strategian pitkän aikavälin kasvu- ja työllisyystavoitteet).” Miksei myös sosiaaliset indikaattorit, kuten nuorisotyöttömyys, aineellinen puute tai sosioekonomiset erot, voisi olla tekijöitä, joita seuraamalla varmistetaan, ettei jäsenmaat harjoita sosiaalisesti kestämätöntä politiikkaa?

EAPN on huomannut, että viime vuosina maakohtaisissa suosituksissa on ollut entistä vähemmän köyhyyteen liittyviä huomioita, vaikka köyhyys kasvaa Euroopassa. Eurooppa 2020 -strategian köyhyyden vähentämiseen liittyvät tavoitteet tuntuvat olevan hyvin pienessä roolissa EU:n talouspolitiikkaa. Ihmetystä on herättänyt myös se, että Eurooppa 2020 -strategian puolivälitarkastelu (Mid Term review) olisi pitänyt tehdä vuonna 2015, mutta uusi Junckerin komissio siirsi sen vuoteen 2016. Ilmassa on kysymys, onko Eurooppa 2020 -strategialla ja kaikilla sen tavoitteilla nykykomissiolle enää niin suurta merkitystä?

Suomessa tunnetaan melko huonosti EU-ohjausjakoa. On myös arvioitu, että Suomen hallitusohjelmalla ja omalla budjettivalmistelulla on paljon suurempi merkitys harjoitettuun politiikkaan ja siksi kansalaisjärjestöjen vaikuttamistoiminnot ovat keskittyneet siihen. Toisaalta on todettava, että monet EU-komission maakohtaisista suosituksista on lähivuosina toteutettu Suomessa. Myös hallitusohjelman yksityiskohtaisuutta on Sipilän hallituksen ohjelman kohdalla vähennetty, jolloin jatkuva vaikuttamistyö tulee tärkeämmäksi.

Julkista keskustelua EU-ohjausjaksosta käydään Suomessa hyvin vähän. Mediakaan ei juuri ole kiinnostunut, lukuun ottamatta lähivuosina kerran keväässä uutisoitua tietoa, että EU-komissio vaatii Suomea tekemään korjausliikkeitä velka- ja alijäämäsitoumusten vuoksi (vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan vuosittaisen budjettialijäämän on oltava pienempi kuin 3 % ja julkisen velan oltava alle 60 % bruttokansantuotteesta).

Köyhyystavoitteen seurannan näkökulmasta on outoa, että vuosittaisen Suomen kansallisen ohjelman laatii valtiovarainministeriö, eikä kansalaisjärjestöillä ole siihen juuri vaikutus- tai kommentointimahdollisuutta. Suomen ohjelmassa köyhyystavoitteen seurantaa käsitellään ylimalkaisesti. Vuosittain tosin laaditaan myös kansallinen sosiaaliraportti (National Social Report), jossa myös käsitellään Eurooppa 2020-strategian köyhyystavoitetta, mutta tämä ei ole olennainen osa EU-ohjausjaksoa.

Jiri Sironen
5.9.2015

Lisälukemista:
– EAPN Toolkit for Engaging with Europe 2020 and the European Semester
– Caritas Europa ja Suomen Caritas ovat laatineet Eurooppa 2020 Varjoraportin 2014