EAPN:n MANIFESTI EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEIHIN 2014

Äänestä sosiaalista Eurooppaa kannattavia ehdokkaita!

Sosiaalista Eurooppaa kannattavien ehdokkaiden valinta on Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston EAPN:n ja sen jäsenten (29 kansallista verkostoa ja 18 eurooppalaista järjestöä) yleiseurooppalainen kampanja. Verkosto jäsenineen edustaa satoja perustason järjestöjä, jotka toimivat yhdessä tuhansien Euroopan kansalaisten ja muiden sosiaalista Eurooppaa kannattavien kumppaneiden kanssa.

Jokainen ääni on tärkeä

Kun luottamus Euroopan Unioniin on niinkin alhainen kuin 33 % ja luottamus kansallisiin hallituksiin jopa alhaisempi 27 % (Standard Eurobarometer 78 / Autumn 2012), suuri häviäjä Euroopan parlamentin vaaleissa saattaa olla itse demokratia. EU:ssa ja sen jäsenmaissa on vallalla tiukka säästö- ja talouskuripolitiikka, yhteenkuuluvuuden ja voimavarojen uudelleenjaon sijaan. Tämä on ruokkinut köyhyyden, eriarvoisuuden ja muukalaispelon kasvua, ja demokratia on heikentynyt. Näistä tosiseikoista huolimatta Euroopan köyhyyden vastainen verkosto (EAPN) on vakuuttunut siitä, että demokraattisesti valitut edustajat ovat osa ratkaisua, ja kehottaa ihmisiä käyttämään äänioikeuttaan Euroopan parlamentin vaaleissa.

Uuden parlamentin tulisi ottaa työnsä perustaksi edellisten Euroopan parlamenttien saavutukset kuten nuorisotakuun edistäminen ja sosiaalisemman EU:n 2014–2020 budjetin aikaansaaminen. Koska Euroopan parlamentti on toiminut liikkeellepanevana voimana puolustaen Euroopan sosiaalirahaston vähimmäisosuutta (mukaan lukien 20 prosentin korvamerkintä köyhyyden vähentämiseen ja uuden rahaston (FEAD) perustaminen heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten tukemiseksi), saattaa Eurooppa päästä lähemmäksi vuoden 2020 köyhyyden vähentämistavoitettaan. Tulevien parlamentaarikkojen on taattava, että jäsenmaat käyttävät tuon rahan tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti taisteluun köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan.

Köyhyys ei ole väistämätöntä ja voidaan poistaa EU:sta ja koko maailmasta

Ongelmana ei ole varojen niukkuus. Jos vältämme ahneutta ja tuhlausta ja jaamme sen, mitä meillä on, oikeudenmukaisesti ja kestävän kulutuksen periaatteella, on köyhyyden poistaminen reilumman uudelleenjaon avulla mahdollista! Hyvä uutinen on, että tasa-arvoisemmasta yhteiskunnasta hyötyvät lähes kaikki kansalaiset. Vahva universaali hyvinvointivaltio luo suurempaa tasa-arvoa torjuen köyhyyttä. Siksi ei ole yllätys, että tällaiset valtiot ovat vastustuskykyisempiä nykyiselle kriisille ja selviävät paremmin kuin ne maat, joilla on heikompi sosiaaliturva. Kansainvälisillä hallintoelimillä on tärkeä rooli yhteistyön varmistamisessa eri maiden välillä, jotta saadaan luotua korkeatasoiset sosiaaliset standardit ja löydetään innovatiivisia ratkaisuja resurssien, tavaroiden ja palvelujen jakamisessa valtioiden kesken ja valtioiden sisällä. Tästä roolista tulee vieläkin tärkeämpi nykyisessä yhä globalisoituneemmassa maailmassa. Euroopan parlamentin on varmistettava, että Euroopan unioni kehittyy tähän suuntaan.

Kolme ehdotusta sosiaalisemman ja osallistuvamman Euroopan luomiseksi

•    Sopimus sosiaalisen Euroopan luomiseksi
•    Tehokas EU:n strategia köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää vastaan
•    Demokratian ja kansalaisosallistumisen vahvistaminen

Sopimus sosiaalisen Euroopan luomiseksi

•    Euroopan unionille tulee asettaa kunnianhimoiset sosiaaliset tavoitteet ja varmistaa, että talouspolitiikkaa myötävaikuttaa näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Sosiaalisten oikeuksien ei tule joutua alttiiksi vapaiden markkinoiden mielettömyyksille.
•    Sosiaaliturvajärjestelmämme tulee turvata riippumatta väestötilastollisista muutoksista.
•    Epäonnistunut tiukka talouskuripolitiikka tulee lopettaa ja ottaa lähtökohdaksi kaikkien jäsenvaltioiden keskinäinen solidaarisuus.
•    Eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen tulee asettaa ykköstavoitteeksi varmistamalla oikeudenmukainen verotus ja tekemällä loppu veroparatiiseista.
•    Universaali korkealaatuinen sosiaaliturva tulee nähdä investointina ja kasvua edistävän taloudellisena vakauttajana.
•    Euroopan sopimusten seuraavassa uudelleenarvioinnissa tulee hyväksyä direktiivit suuremmasta yhteistyöstä korkeatasoisten eurooppalaisten sosiaalisten standardien turvaamiseksi ja kehittämiseksi.

Tehokas EU:n strategia köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää vastaan

•    Strategian tulee pohjautua siihen, että kaikille on turvattu perusoikeudet, riittävät kulutushyödykkeet ja palvelut. Kaikille on varmistettava asunto, koulutus, terveys, riittävä sosiaalinen suoja ja vähimmäistoimeentulo osana kattavaa sosiaaliturvan minimitasoa.
•    Tämän toteuttamiseksi vaaditaan kunnianhimoisia köyhyystavoitteita ja moniulotteisia integroituja kansallisia strategioita ja köyhyyden vastaisia ohjelmia. Näitä tukevat mm. lasten ja/tai vanhusten köyhyyttä, asunnottomuutta, romaneja ja maahanmuuttajien kotouttamista koskevat strategiat.
•    Strategian tulee käsitellä työpaikkojen luomista ja sosiaalitalouden myönteistä roolia.
•    Strategian tulee tukea mahdollisuutta hyvään työelämään kaikille työkykyisille sekä osallistumismahdollisuuksia ja hyvää elämää kaikille niille, joille ei ole mahdollisuutta työntekoon.
•    Strategian tulee käsitellä köyhyyden ja syrjäytymisen sukupuolivaikutuksia ja varmistaa, että syrjinnän vastaiset näkökohdat saavat keskeisen sijan köyhyyden vastaisessa politiikassa.
•    Strategian tulee saavuttaa konkreettista edistystä EU-tason korkeatasoisten sosiaalisten standardien luomisessa, lähtien direktiivistä riittävästä vähimmäistoimeentulosta.
•    Euroopan sosiaalirahaston köyhyyden vähentämiseen korvamerkityn 20 prosentin osuuden käyttöä jäsenmaissa tulee valvoa. Aito kumppanuus suunnittelussa ja toteuttamisessa on oltava kantava periaate ohjelma- ja toteutustasolla.
•    Strategian täytäntöönpanolle on oltava EU:n ja kansallisten budjettien selkeä tuki, mikä varmistaa tuen myös ruohonjuuritason ja kansalaisjärjestöjen aloitteille.

Demokratian ja kansalaisosallistumisen vahvistuminen

•    Euroopan parlamentin tulee olla tasavertainen kumppani EU:n päätöksen teossa – myös sosiaalisissa kysymyksissä.
•    EU:n päätöksenteon läpinäkyvyys on varmistettava vaatien valittuja edustajia ja korkeita virkamiehiä kantamaan vastuuta tehdyistä päätöksistä, mukaan lukien hyväksyttyjen kansainvälisten ihmisoikeussopimuksien sitoumusten noudattamisen.
•    Kansalaisyhteiskunnan (ml. köyhyyttä vastustavat kansalaisjärjestöt ja köyhyyttä kokeneet ihmiset) roolia politiikan kehittämiseksi, toteuttamiseksi ja arvioimiseksi on vahvistettava EU:ssa ja kansallisilla tasoilla. On luotava tilaa merkitykselliselle vuoropuhelulle sekä osoitettava käytännön tukea ja resursseja toimintaan.
•    Köyhyyttä kokeneiden ihmisten vuosittaisen tapaamisen ja kuulemisen Euroopan parlamentissa tulee jatkua ja pohjautua kansallisella tasolla tapahtuvaan samanlaiseen toimintaan.

Eurooppa 2020 -strategia, joka tähtää kestävään ja mukaanottavaan kasvuun, ja sisältää sosiaalisia suuntaviivoja, kuten köyhyyden vähentäminen ja kumppanuusajattelu, antaa perustan monien yllä lueteltujen ehdotusten toteuttamiselle. Haastamme ehdokkaat takaamaan, että tällainen tasapainoinen strategia korvaa kapean talouden ehdoilla tapahtuvan johtamisen Euroopan yhteistyön liikkeelle panevana voimana, ja varmistamaan, että Euroopan koheesiorahaston varojen käyttö vastaa näitä prioriteetteja.

EAPN edistää näitä ajatuksia Euroopan vuoden 2014 parlamenttivaalien keskusteluissa.

EAPN-Fin – Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto painottaa omassa vaikuttamistyössään myös seuraavia näkökantoja:

•    Hyvinvointi-investoinnit ovat hyvää taloudenpitoa. Yksiviivainen leikkauspolitiikka on taloudellisessa ahdingossakin lyhytnäköistä ja riskialtista. Sen sijaan on kyettävä ehkäisemään ja vähentämään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Päätöksenteossa tulee arvioida EU:n talouspoliittisten toimien vaikutukset kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin sekä estettävä heidän köyhtymisensä.

•    Työ on hyvinvoinnin ja toimeentulon keskeinen tekijä. Etenkin nuorten työttömyyteen pitää puuttua ajoissa ja lunastaa nuorisotakuun lupaukset. Kaikessa työllisyyspolitiikassa tulee huomioida kansalaisten perusoikeudet ja työelämän pelisääntöjen kunnioittaminen.

•    Kansalaisten perusoikeuksia tulee vahvistaa Euroopan unionissa. Perusoikeudet sisältävät myös sosiaaliset oikeudet ja sosiaaliturvan. Eurooppalaista sosiaaliturvaa ja riittävää vähimmäistoimeentuloa kehitettäessä tulee huomioida, että Euroopan tasolla luodaan vain minimisäädöksiä. Näiden minimiturvasäännösten ei siis tule missään olosuhteissa heikentää pohjoismaista ja suomalaista laajaa sosiaaliturvaa, vaan toimia pikemminkin perälautana estämään mm. Etelä-Euroopassa toteutetut sosiaaliturvan heikennykset. Säännösten tulee sisältää alueelliset toteutusmallit ja -tasot sekä näiden korotusmenettelyt (esim. indeksiin sitominen). Eurooppalainen sosiaaliturva ei heikennä kansallista sosiaaliturvajärjestelmää, vaan päinvastoin vahvistaa sosiaaliturva-ajattelua yhdistämällä sen kansalaisuuteen.

•    Suomalaisten tulee olla eturintamassa lopettamassa veronkiertoa, verokeinottelua ja veroparatiisien toimintaa. Verokilpailun sijaan oikeudenmukaisella verotuksella voidaan kerätä varoja sosiaalisten oikeuksien toteuttamiseksi. Tällöin leikkaus- ja talouskuripolitiikka voidaan korvata kasvattamalla julkisia investointeja, lisäämällä tulonsiirtoja kaikkein köyhimmille sekä vahvistamalla julkisia palveluja.