5.10.2015

”Minä kerron teistä… säkeitä neljännen maailman – köyhien ja syrjäytyneiden – kunniaksi”. Näin alkaa Joseph Wresinskin 17.10.1987 Pariisin Trocaderon aukiolle kokoontuneen 100 000 ihmisoikeuksien puolustajan edessä pitämä puhe.

Puhe luettiin Porin Pormestarinluodossa 17.10.2002 ”Pienen suuri ääni” -tapahtumassa Suomeksi. Silloin oli tullut kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun YK oli nimennyt 17.10. köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseksi päiväksi. Vuonna 2002 alkoi Porissa vuosittainen perinne järjestää päivän tapahtumia, joissa on myöhemminkin käytetty tätä Wresinskin puheen käännöstä, joka löytyy tämän jutun lopusta.

Kaikissa asioissa on tärkeää, miten ne ymmärretään ja millaiset mielteet niistä meille syntyvät. Siksi myös erilaisten tapahtumien taustojen ymmärtäminen on tärkeää. YK:n köyhyyspäivän perinteessä on nimittäin kyseessä ns. pitempi juoksu asian ympärillä sekä yleismaailmallisesti että paikallisesti. Molempia koskee tänään tilannekuvana se, että maailma ei ole entisensä ja olemme vääjäämättömästi taitekohdassa, jossa on tärkeää ymmärtää elämää niin taaksepäin kuin eteenpäin eläen. Samaa oli ilmassa 17.10.1987 Pariisissakin.

Vuonna 2002 Porin Pormestarinluodossa ”Pienen suuri ääni” -tapahtumassa todettiin, että Pariisissa oli satatuhatta ihmistä kokoontunut puolustamaan ihmisoikeuksia ja kunnioittamaan nälän, väkivallan ja välinpitämättömyyden uhreja sekä ilmaisemaan vastalauseensa äärimmäiseen köyhyyteen. He kehottivat ihmiskuntaa yhtymään ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Tuolloin Pariisissa vihittiin ihmisoikeuksien aukiolla (ent.Trocadero) muistokivi äärimmäisen köyhyyden uhreille. Kyseisellä aukiolla allekirjoitettiin 1948 ihmisoikeuksien julistuskin. Pariisin tapahtumaa 17.10.1987 oli edeltänyt vuosia jatkunut Isä Joseph Wresinskin toteuttama köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen työ. Hän oli perustanut 1956 köyhiä perheitä auttavan ATD Fourth World -järjestön. YK päätti yleiskokouksessaan 22.12.1992 köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseksi päiväksi 17.10. juuri Isä Joseph Wresinskin puheen johdosta. Tätä oli jo edeltänyt eri puolilla maailmaa toteutetut tapahtumat.

Joseph Wresinskin  (Józef Wrzesiński 1917-1988) puhe antaa pohjaa köyhyyden ymmärrykseen monesta näkökulmasta. Tuon 17.10.1987 pidetyn tapahtuman merkitys ei ole vain siinä, että YK nimesi sen myöhemmin köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseksi päiväksi, vaan merkitys syntyy siitä, että tuolloin – ja Ranskassa jo tätä ennen – oli köyhät saaneet äänensä kuuluville Isä Wresinskin toimiessa välittäjänä. Kysymys kuuluu tänäänkin, kuka kuulee vai kuuleeko kukaan köyhän ääntä?

Wresinskin puheen teksti luo moniulotteisuuden kuvan, johon tämän ajan sykkeessä elävillä on ehkä heikohkosti halua syventyä. Alta löytyy Porin Pormestarinluodossa 17.10.2002 esitetty käännös, jonka sain alkuperäisenä vasta nyt käsiini. Myöhemminkin Pormestarinluoto on ollut samalla asialla, sillä 2012 järjestettiin kyseinen Porin köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen päivän ja asunnottomien yö-tapahtuma siellä.

Joseph Wresinski : Minä kerron teistä… SÄKEITÄ NELJÄNNEN MAAILMAN – KÖYHIEN JA SYRJÄYTYNEIDEN – KUNNIAKSI (17. lokakuuta 1987)

”Kaikki te miljoonat lapset, naiset ja miehet, jotka olette kuolleet kurjuuteen ja puutteeseen
ja joiden perintö on meidän käsissämme,
en seiso tällä ihmisoikeuksien aukiolla tuodakseni esiin teidän kuolemanne.
Minä kerron teidän elämästänne.

Minä kerron teistä, äidit, joiden lapset tulevat hylätyiksi ja
ovat jo syntyessään tuomittuja pelkkään kurjuuteen.
Minä kerron teistä, lapset, jotka nälän ja tuskan lannistamina
ette enää pysty hymyilemään, mutta silti kaipaatte rakkautta.

Minä kerron niistä miljoonista nuorista, joilla ei ole mitään syytä uskoa tai luottaa,
tai edes olla olemassa,
ja jotka turhaan etsivät tulevaisuutta
tässä järjettömässä maailmassa.

Minä kerron teistä, köyhät, jotka aina olette olleet,
ja yhä tänään olette köyhiä,
jatkuvasti tien päällä,
paeten paikasta paikkaan, halveksittuina ja häpäistyinä.

Työmiehet ja –naiset, joiden kädet
lepäävät hyödyttöminä.
Työmiehet ja –naiset, joita ei työn raskaus muserra.

Miljoonat miehet, naiset ja lapset, joiden sydämet lyövät yhä
taistelun tahtiin,
joiden mielet nousevat kapinaan sitä epäoikeudenmukaisuutta vastaan,
jonka he ovat kohdanneet,
ja joilla rohkeutensa perusteella on oikeus
varauksettomaan arvostukseen.

Minä kerron teistä, lapset, miehet ja naiset, jotka ette halua tuomita,
vaan rakastaa, rukoilla, tehdä työtä ja yhdistää voimanne
vastuuntuntoisemman maailman puolesta,
maailman,
meidän maailmamme,
jossa kaikilla ihmisillä olisi mahdollisuus tehdä parhaansa.

Minä kerron teistä, miehet, naiset ja lapset.
Teidän maineenne on kaiverrettu marmoriin
käsin, työkaluin ja sydämin
tällä ihmisoikeuksien aukiolla.

Minä kerron teistä,
jotta ihmisyys voisi viimein
saavuttaa todellisen luonteensa,
jossa osattomuudelle ei ole sijaa.”

Joseph Wresinski (1917-1988)

Heikki Kemppainen
Porin seudun elämäntapayhdistys ry (EHYT ry:n jäsenjärjestö)