Suomessa sairastamisen kulut aiheuttavat monille taloudellista ahdinkoa. Hyvinvointialueilla on monia mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä pienentämällä sairastamisen kustannuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut vaihtelevat alueittain ja kunnittain. Vastaisuudessa hyvinvointialueiden päättäjät päättävät, peritäänkö alueen asukkailta laissa säädetyt enimmäismaksut. He voivat myös vaikuttaa moniin käytäntöihin, kuten siihen miten maksuja lähdetään systemaattisesti alentamaan tai poistamaan ja laitetaanko maksamatta jääneet maksut suoraan ulosottoon.

EAPN-Fin painottaa aluevaalitavoitteissaan, etteivät sairastamisen kustannukset saa kenelläkään heikentää hoidon saantia tai ajaa ihmisiä sairastamisen lisäksi taloudelliseen ahdinkoon. Hyvinvointialueiden tulee noudattaa asiakasmaksulakia ja kohtuullistaa asiakasmaksut tai jättää ne perimättä, jos ne vaarantavat asiakkaan toimeentulon.

Sairastamisen kulut aiheuttavat ahdinkoa

EAPN-Fin on seurannut pitkään, millaista ahdinkoa sairastamisen kulut, asiakasmaksujen lisäksi lääkekulut ja terveydenhuollon matkojen kustannukset, aiheuttavat köyhyyttä kokeville ihmisille. Vuonna 2019 tehty Asiakasmaksut aiheuttavat ahdinkoa -kysely osoittaa, että yksittäisten ihmisten ja perheiden arki voi ajautua kohtuuttoman hankalaksi julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen ja lääkekulujen vuoksi.

Kyselyyn vastasi lähes tuhat sairauksien ja sairastamisen kulujen takia vaikeassa tilanteessa olevaa ihmistä. Moni kertoi avovastauksissa laajasti elämäntilanteestaan. Ihmisillä oli suuri tarve kertoa siitä, millaista ahdinkoa kulut aiheuttavat itse sairauden lisäksi.

Sairastamisen kulut ajavat monet kotitaloudet vakavaan talousahdinkoon ja pakottavat osan ottamaan velkaa. EAPN-Finin kyselyssä kuvataan velkaantumista, luottotietojen menetyksiä ja ulosottoon joutumista. Vuonna 2020 jo 664 000 julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua päätyi ulosottoon. Luku on kasvanut vuodesta toiseen.

Vuonna 2020 jo 664 000 julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua päätyi ulosottoon. Luku on kasvanut vuodesta toiseen.

THL:n Finsote-tutkimuksen mukaan 18,3 prosenttia suomalaisista kertoo joutuneensa tinkimään taloudellisten syiden vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä.

Maksuja voidaan alentaa tai ne voidaan poistaa – tästä pitää viestiä aktiivisesti

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista määrättyjä maksuja voidaan alentaa tai ne voidaan jättää perimättä, jos maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon tai vaarantaa elatusvelvollisuuden toteuttamisen.

Tämä on ollut mahdollista jo pitkään asiakasmaksulain 11§:n perusteella, mutta asiakkaille ja potilaille tietoa asiasta on välittynyt heikosti. EAPN-Finin Raportti kyselystä asiakasmaksulain 11 § vuodelta 2016 osoitti, että tässä asiassa laiminlyödään viranomaisen velvollisuutta neuvoa ihmisiä. Kysely osoitti, että esimerkiksi työntekijät eri palveluissa tunsivat huonosti 11 §:ää ja sen soveltamisesta puuttui valtakunnallinen ohje.

Asiakasmaksulaki uudistui viime vuonna ja nyt siinä velvoitetaan entistä selvemmin kuntaa tai kuntayhtymää, antamaan asiakkaalle tieto maksun alentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuudesta ja ehdoista. Tieto on annettava ennen ensimmäistä palvelutapahtumaa tai sen yhteydessä. Jos tiedon antaminen ei tuolloin ole mahdollista, sen voi antaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään silloin, kun maksua peritään. Tieto on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Asiakkaalle on annettava sen tahon nimi ja yhteystiedot, jolta hän voi pyytää lisätietoja.

Asiakasmaksulaki on vaikeaselkoinen ja monimutkainen kokonaisuus. EAPN-Finin Terveys ja köyhyys -työryhmä on kiteyttänyt sen sisältöä vastikään julkaistuun asiakasmaksuesitteeseen. Neuvontaa asiasta antaa Kuluttajaliiton potilasoikeusneuvonta.

Suomessa käyttäjämaksujen osuus on kansainvälisesti vertailtuna suuri

Suomen terveysprofiilin 2019 mukaan meillä kolme neljäsosaa terveysmenoista rahoitetaan julkisista lähteistä. EU:n keskiarvo on 79 prosenttia. Suomen loput 25 prosenttia rahoitetaan yksityisistä lähteistä ja näistä suurin osa palvelujen käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Niitä kertyi 2019 eniten avosairaanhoidosta, hammashuollosta, lääkkeistä ja pitkäaikaishoidosta. Yksityisten lähteiden osuus rahoituksesta on Suomessa suurempi kuin muissa Pohjoismaissa ja suurempi kuin EU-maiden keskiarvo.

THL:n Terveydenhuollon asiakasmaksujen alueellinen vaihtelu Suomessa -tutkimus osoittaa, että kuntien välinen vaihtelu asiakasmaksuissa on Suomessa suurta. Vaihtelu asettaa eri puolilla maata asuvat eriarvoiseen asemaan.

Sairastamisen kustannusten vaikutuksia köyhyyteen käsitellään EAPN-Finin laatimassa Suomen köyhyysraportissa, Köyhyysvahdissa 2021.

Erja Saarinen

Lue lisää

EAPN-Finin blogit sairastamisen kustannusten vaikutuksista

Pirkko Justander: Unelmieni asiakasmaksulaki

Riikka Mettälä: Toipuminen vaikeutuu, kun mielen särkymisen lisäksi romahtaa talous