Jiri Sironen: Eriarvoisuus tappaa – myös Suomessa

4.1.2016

Vuoden vaihteessa uutisoitiin portugalilaisnuorukaisesta, joka oli kuollut sairaalassa odottaessaan aivoverenvuotoon, sillä taloussäästöjen vuoksi hänen tarvitsemaansa leikkausta ei enää tehty viikonloppuisin (HS 2.1.2016). Taloudellisilla ja sosiaalisilla kriiseillä on myös vähemmän uutisoituja vaikutuksia ihmisten terveyteen ja elinikään. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuosien 1990-2008 välisen noususuhdanteen aikana sosiaalisten erojen kärjistyminen laski korkeakouluttamattomien miesten elinajanodotetta kolmella ja naisten viidellä vuodella. On myös laskettu, että Neuvostoliiton luhistumisesta käynnistynyt sosiaalinen kriisi vei yli neljän miljoonan ihmisen hengen ennenaikaisesti.

Eriarvoisuus_tappaaTällaisia eriarvoisuuden vaikutuksia esittelee ruotsalaissyntyinen Cambridgen yliopiston sosiologian emeritusprofessori Göran Therborn kirjassaan Eriarvoisuus tappaa (Vastapaino 2014). Nimensä mukaisesti kirjassa käydään läpi eriarvoisuuden vaikutuksia paitsi tulo- ja varallisuuseroihin, niin myös ihmisten terveyteen, elinikään ja kuolemiin. Therborn operoi kirjassaan näillä sanoilla kapulakielisemmän ”sosioekonomiset terveyserot” -käsitteen asemesta.

Esimerkiksi työttömyys vaikuttaa kuolleisuuteen jopa niin, että työttömien miesten puolisoiden on osoitettu kuolevan muita avioituneita naisia aiemmin. Vuonna 2008 alkanutta talouskriisiä Therborn kutsuu Pohjois-Atlantin demokratioiden kalleimmaksi epäonnistumiseksi sitten Saksan 1931-1933 talousromahduksen. Se on saanut etenkin Euroopassa aikaan tuhoisaa jälkeä ja Therborn arvelee vuosien 2008-2013 aikana noin 8 miljoonalla lisääntyneen työttömyyden aiheuttavan vielä kymmeniä tuhansia ennenaikaisia kuolemia. Hän huomauttaa raflaavasti, että Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa tuomitaan rikoksista ihmisyyttä vastaan paljon pienemmistäkin uhriluvuista.

Vuonna 2010 rikkaiden ja vähiten kehittyneiden maiden välinen elinajanodotteiden ero oli 27 vuotta. Suurin kuilu – huimat 46 vuotta – oli Japanin ja Sierra Leonen välillä. Länsimaissa eriarvoisuus vaikuttaa elinajanodotteeseen siten, että köyhien ja vähän koulutettujen keskimääräinen elinikä polkee paikallaan, kun samalla muu osa väestöstä elää yhä pidempään.

Suomessa väestön köyhimpään ja rikkaimpaan viidennekseen kuuluvien 35-vuotiaiden miesten elinajanodotteen ero kasvoi vuosina 1988-2007 viidellä vuodella ja naisten kolmella vuodella. 90-luvun laman seurauksena tulojakauman alimpaan viidennekseen kuuluvilla miehillä oli keskimäärin 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta lyhyempi elämä kuin tulojakauman ylimpään viidennekseen kuuluvilla suomalaisilla.

Aikuisten ennenaikaista kuoleman riskiä tarkasteltaessa suomalaiset miehet kuolevat ennenaikaisesti yhtä usein kuin amerikkalaiset ja heidän kohdallaan sosiaalinen eriarvoisuus on Euroopan jyrkintä. Myös sydän- ja verisuonitautien sosiaalinen eriytyminen on Suomessa länsi-Euroopan suurinta, tupakoinnin eriytyminen toiseksi suurinta ja alkoholikuolemien eriytyminen kolmanneksi suurinta.

Tästä huolimatta Suomessa ei ole vakavasti yritetty kaventaa, saati tutkia eriarvoisuutta, kuten sosiologian professori Juho Saari huomauttaa kirjassaan Huono-osaiset (Gaudeamus 2015): Vuosina 1995-2014 valtioneuvosto ei selvittänyt yhdelläkään tutkimushankkeella, millaisten politiikkaohjelmien avulla eriarvoisuutta voitaisiin vähentää. Saari jatkaa, että syytä olisi, sillä eriarvoistumisen julkistaloudelliset kustannukset saattavat olla väestön ikääntymistä vastaavat (eriarvoisuus hidastaa talouskasvua ja työllisyyttä, johtaa resurssien epätarkoituksenmukaiseen käyttöön ja jättää heikossa asemassa olevien kyvyt hyödyntämättä).

Toki eriarvoisuuden vähentäminen teki paluun hallitusohjelmaan Kataisen vuoden 2011 hallitusohjelmassa. Toteutus jäi mm. perusturvan korottamista lukuun ottamatta laihaksi. Yksi Sipilän hallituksen STM:n hallinnonalan kärkihanke on ”Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta”, mutta siltäkään voi tuskin toivoa todellista terveys- ja hyvinvointierojen kaventumista.

Vuodenvaihteessa käynnistyi myös Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana 2015-2017 (Tackling Inequalities in Time of Austerity), jonka toimintaa ja tuotoksia myös EAPN-Fin tulee seuraamaan.

Therbornin tekstissä näkyy vuosikymmenten mittainen, ympäri maailmaa hankittu kokemus ja näkemys. Akateemisesta tutkimuksesta sen erottaa vuonna 2010 eläköityneen professorin värikäs kielenkäyttö ja poliittinenkin ote. Jo kirjan ensimmäiset lauseet tempaavat mukaansa ja sama tahti pysyy yllä lähes läpi kirjan.

Kirja toimii hyvänä johdatuksena kaikille eriarvoisuudesta ja tasa-arvopolitiikasta kiinnostuneille. Therborn sanoo kirjoittaneen kirjan paitsi vakuuttaakseen ihmiset eriarvoisuuden moninaisen tarkastelun tarpeesta, niin myös edistääkseen tasa-arvoa ympäri maailmaa. Kirjaa voi siis suositella myös maailman muuttamisesta kiinnostuneille.

Jiri Sironen 4.1.2016
EAPN-Finin varapuheenjohtaja

Kuva: EHYT ry:n Amikset-hanke 2012-2015 muistutti ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteiden eroista. Hankkeessa kehitettiin ammattiin opiskelevien hyvinvointityötä.

2 thoughts on “Jiri Sironen: Eriarvoisuus tappaa – myös Suomessa

  1. Amiksen opettaja

    Kuvituskuvan väittämä siitä, että alimman ja ylimmän tuloluokan väliseen elinikäodotteeseen liittyisi jotenkin ammatillinen koulutus (amikset = -12,5) lienee jonkun akateemikon ennakkoluuloihin perustuva harhaolettama. Todellisuudessa tilanne on se, että amis se vaan tienaa enemmän, kun katsotaan koko työuran aikaisia ansioita. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että korkeakoulututkinnon ja ammatillisen opettajan pätevyyden hankkinut ja muutaman vuoden alan ammattitöitä tehnyt (eli siis ns. täysin pätevä) ammattikoulun opettaja saa saman verran liksaa kuin hänen työelämään siirtymässä oleva valmistumisvaiheen opiskelija palkallisessa työssäoppimisessaan. Toki opiskelijan palkasta osa muodostuu epätyypillisen työajan lisistä, mutta yhtä kaikki: Molemmat saavat bruttona kolme tonnia kuussa ja ovat hyvin lähellä mediaanituloisia. Alimpaan tuloviidennekseen ei siis kuulu amikset, vaan työttömät, suuri osa eläkeläisistä ja ne, jotka kouluttautuvat alalle, jonka jo etukäteen tiesivät surkeasti palkatuksi.

    Vastaa
  2. Jiri Sironen

    Hei Amiksen opettaja, olet oikeassa että tuo -12,5 ero miesten elinajanodotteessa koskee tuloviidenneksiä, ei ammttioppilaitoksen käyneitä, ja että alimmassa tuloviidenneksessä kaikki eivät todellakaan ole vähän kouluttautuneita.

    Kritisoimasi kuva on blogikirjoituksen lopussa linkatun Amikset-hankkeen kampanjakuva, joilla ylipäätään haluttiin herättää huomioita asialle. Kampanja toi esille, että alimpien ja ylimpien koulutusryhmien väliset erot elinajanodotteessa ovat miehet 6,4 vuotta ja naiset 3,3 vuotta. Lisää tietoa, kuten myös ehdotuksia mitä asialle voi tehdä löytyy jo päättyneen Amikset-hankkeen sivuilta http://www.amikset.fi

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *