Liikennemerkkejä joissa sisällä kysymysmerkki

Köyhyyden katkaisemiseksi tarvitaan elämän ennakoitavuutta ja merkityksellisyyttä

Pitkään jatkunut köyhyys heikentää monia osallisuuden ja hyvinvoinnin edellytyksiä, osoittavat THL:n tuoreet tutkimukset, joissa on analysoitu Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailun seuranta-aineistoa vuosilta 2006 ja 2012. Aikuissosiaalityön asiakkaille korona-aikana tehdyt haastattelut taas osoittavat, että he joutuvat jatkuvasti kamppailemaan toimeentulon niukkuuden ja epävarmuuden kanssa.

Pitkään jatkuneet vaikeudet voivat saada elämää kannattelevat voimat hiipumaan

Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa 2006. Siihen osallistui noin 850 kirjoittajaa. Nyt julkaistuissa tutkimuksissa on käytetty sellaisten 36 kirjoittajan tekstejä, jotka osallistuivat vuonna 2012 toistettuun kilpailuun.

THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola kuvailee tutkimustiedotteessa, miten pitkään jatkuneet vaikeudet, kuten pienituloisuus, työttömyys, epävarmuus, riippuvuudet, kipu ja sairaudet voivat suistaa ihmisen noidankehään, jossa elämää kannatteleva voima heikkenee. Osallistuminen yhteiseen tekemiseen vähenee ja merkityksellisyyden kokemukset hiipuvat.

Tulevaisuuden suunnittelu on vaikeaa, kun joutuu keskittymään päivästä toiseen selviytymiseen ja ennakoimaan pahinta. Silloin ei myöskään havaitse myönteisiä mahdollisuuksia eikä lähde tavoittelemaan asioita, joita ei pidä mahdollisina saavuttaa. 

Ennakoitava sosiaaliturva tuo turvaa, mutta etenkin toimeentulotuki ja työvoimapoliittinen harkinta ovat monille hallitsemattomia

Sosiaaliturva tuo nimensä mukaisesti turvaa, ja se luo uskoa tulevaan. Parhaimmillaan suomalainen sosiaaliturva on ennakoitavaa, mutta erityisesti toimeentulotuki ja työvoimapoliittinen harkinta näyttäytyivät kirjoituskilpailua koskevissa tutkimuksissa toisinaan hallitsemattomina. 

Toinen THL:n tuore tutkimus osoittaa, että aikuissosiaalityön asiakkaat joutuvat kamppailemaan jatkuvasti etuusjärjestelmän kanssa. Kamppailu jopa vesittää palveluista saatavat hyödyt. Tutkimusta varten haastateltiin korona-aikana 22 aikuissosiaalityössä eri puolilla Suomea asioinutta ihmistä. Sen ovat tehneet tutkija Saija Iivonen ja tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto.

Asiakkaat joutuivat kokoamaan toimeentulonsa monista eri lähteistä ja toimeentulo koettiin jatkuvasti niukaksi ja epävarmaksi. Sitä paikattiin toimeentulotuella, asumistuella ja epävirallisella taloudellisella tuella, kuten ruoka-avulla.

Haastatellut asiakkaat saivat koronaepidemian aikana useimmiten Kelan työmarkkinatukea, ansiosidonnaista työttömyysturvaa, sairauspäivärahaa ja erilaisia eläke-etuuksia. Lähes kaikki tarvitsivat toimeentulotukea. Osa oli saanut myös toimeentulotuen koronalisää. Etuuksien saaminen oli kuitenkin epävarmaa niihin liittyvien laskelma- ja säännösviidakon vuoksi.

Väliaikaiseksi tarkoitetun tuen hakemiseksi tarvitaan pitkäaikaista kokemusta tuen hakemisesta

Saija Iivonen toteaa tutkimustiedotteessa, että asiakkailla on oltava sähköisten palvelujen osaamista ja tarkkaa tietoa etuuksiin liittyvistä erityistilanteista ja myöntämiseen vaikuttavista tekijöistä. Erityisesti perustoimeentulotuki koettiin vaikeaselkoiseksi ja myöntämisen ehdot monimutkaisiksi.

Vasta pitkä kokemus toimeentulotuen saannista oli helpottanut sen hakemista, mikä on ristiriidassa tuen väliaikaisen luonteen kanssa.

”Sekä kunnista haettavan täydentävän ja ehkäisevän että Kelasta haettavan perustoimeentulotuen hakemista voisi helpottaa asiointipalvelujen teknisillä parannuksilla. Esimerkiksi liitteiden tiedostomuotoja ja -kokoa ei pitäisi turhaan rajoittaa”, Iivonen toteaa.

Avoimia tiloja ja tilaisuuksia tasavertaiselle kohtaamiselle ja yhdessä tekemiselle

Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailun kirjoituksia analysoineissa tutkimuksissa löydettiin keskeisiä tekijöitä, jotka tukevat ihmisen mahdollisuuksia elää omannäköistä elämää, tavoitella itselleen tärkeitä asioita ja tehdä hyvinvointiaan tukevia ratkaisuja. Näitä olivat oman elämän ja ympäröivän maailman hallittavuus ja ennakoitavuus, taloudelliset resurssit, kuuluvuuden tunteet, yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet sekä kokemus elämän merkityksellisyydestä. Pelkkä sosiaaliturva ja palvelut eivät pysty tarjoamaan riittävästi merkityksellisyyden kokemuksia.

”Vaarana on, että tukien menettämisen pelossa ei uskalleta tehdä esimerkiksi vapaaehtoistyötä, mikä pitäisi kiinni yhteisessä tekemisessä ja toisi elämään merkityksellisyyttä. Vähitellen osallistuminen muuhunkin yhteiseen toimintaan vähenee ja epävarmuus alkaa lopulta nakertaa luottamusta myös itseen”, Anna-Maria Isola sanoo.

THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo korostaa, että sosiaaliturvan riittävyyttä on arvioitava suhteessa siihen, miten hyvin se mahdollistaa köyhimpien osallistumisen vallitsevaan elämäntapaan.

”Mahdollisuus liikkua kaupungilla, osallistua kulttuuritapahtumiin ja mahdollisuus käydä edes joskus ulkona syömässä voivat luoda merkityksellisyyden kokemuksia, jotka rohkaisevat ihmisiä parantamaan hyvinvointiaan.”

Tarvitaan avoimia tiloja ja tilaisuuksia, joihin on helppo tulla ja tavata ihmisiä, ja joissa erilaiset ihmisryhmät kohtaavat toisiaan ja tekevät asioita yhdessä. Tasavertaiset kohtaamiset purkavat myös haitallisia asenteita ja uskomuksia, jotka koskevat heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.

Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailu järjestettiin myös 2019. EAPN-Fin on ollut mukana kilpailun järjestelyissä.

Erja Saarinen

Lue lisää

Iivonen, Saija & Kivipelto, Minna: Miten aikuissosiaalityön asiakkaat kokivat saaneensa tarvitsemansa palvelut ja etuudet koronaepidemian aikana? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022.

Isola, Anna-Maria & Hiilamo, Heikki: Elämän ennakoitavuus ja merkityksellisyyden kokemus auttavat selviytymään köyhyydessä. THL-blogi 20.1.2022.

Isola, Anna-Maria, Virrankari, Lotta & Hiilamo, Heikki (2021) On Social and Psychological Consequences of Prolonged Poverty – A Longitudinal Narrative Study From Finland. Journal of Social and Political Psychology 9(2), 654–670

Virrankari, Lotta & Isola, Anna-Maria (2021) Miten käy mahdollisuuksille köyhyydessä? Yhteiskuntapolitiikka-lehti 3/2021: 287–296