Lapsen köyhyys on ulkopuolisuutta

Köyhyys koskee useampaa kuin joka 10:ttä suomalaista lasta. Lapselle köyhyys merkitsee esimerkiksi harrastuksista ja muusta tavanomaisesta tekemisestä luopumista, ulkopuolisuuden kokemusta, ammattihaaveiden rajaamista ja valitettavan usein myös kiusaamista. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen.

Lasten pienituloisuusaste on noussut. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan se oli vuonna 2017 11,1 prosenttia. Edellisenä vuonna osuus oli 10,2 prosenttia.

Laskentatavasta riippuen lapsiperheköyhyys koskee 119 000 – 150 000 lasta. Tulonjakotilaston mukaan määrä on 119 000, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttämän tulomittarin mukaan 150 000 lasta. Jälkimmäisen mittaustavan mukaan lapsiköyhyys oli vuonna 2017 13,9 prosenttia eli samalla ennätyksellisellä tasolla kuin vuonna 2007.

Yleisintä yksinhuoltajaperheissä

Yksinhuoltajaperheiden lapsista 25 prosenttia kuului pienituloisiin, kahden huoltajan perheiden lapsista 8 prosenttia.  Toinen perhetyyppi, jossa pienituloisuus korostuu, ovat monilapsiset perheet. Lapsista, joiden perheissä on enemmän kuin kolme lasta, 17 prosenttia kuuluu pienituloisiin. Kaksilapsisten perheiden lapsista pienituloisia on alle 7 ja yksilapsisten perheiden lapsista 8 prosenttia.

Perheen elinkaarella pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat 0–2-vuotiaita. Varhaislapsuus on lapsen kehitykselle oleellisen tärkeä vaihe, joten pikkulapsena koettu köyhyys on todettu erityisen haitalliseksi.

Taustalla monta syytä

Lapsiperheköyhyyden taustalla voi olla esimerkiksi vanhemman tai lapsen sairastuminen tai vamma, työkyvyttömyys, työttömyys, opiskelu, osa-aika- ja pätkätyöt mutta myös matalapalkkaisuus.

Köyhyys työssäkäynnistä huolimatta on erityisesti lapsiperheitä koskeva ilmiö. Köyhyysrajan alapuolella olevista lapsiperheistä lähes puolessa oli töissä käyvä huoltaja. Työssäkäyvien lapsiperheiden toimeentuloa heikentävät korkeat asumiskustannukset etenkin suurissa kaupungeissa.

Tärkein syy lapsiperheidenkin toimeentulovaikeuksiin on perusturvan riittämätön taso. Köyhissä lapsiperheissä tulonsiirtojen osuus käytettävissä olevista tuloista on suuri, joten etuuksiin vuoden 2015 jälkeen tehdyt leikkaukset ja indeksien jäädytykset näkyvät suoraan perheiden toimeentulon heikentymisenä. Esimerkiksi vanhempainpäivärahan vähimmäismäärä ei ole kattanut kohtuullista minimikulutusta. Sitä korotettiin kolmella eurolla vuoden 2019 alusta. Uusi päiväraha on 27,86 euroa.

Hyvinvointi eriytyy

Kohortti 1997 -tutkimus, jossa on seurattu yhden ikäluokan hyvinvointia sikiökaudelta 18 vuoden ikään osoitti, että lasten hyvinvoinnin polarisaatio jatkuu, eivätkä palvelut ja koulu pysty poistamaan taustoista johtuvia eroja. Perhetausta vaikuttaa sekä lapsen terveyteen että koulumenestykseen.

Merkittäviä kuormittavia tekijöitä ovat perheolosuhteiden muutokset, kuten avioero, pitkäaikainen toimeentulotuen saanti, vanhemman psykiatrinen diagnoosi sekä vanhempien matala koulutus. Erityisen vahva yhteys lasten heikomman terveyden ja perhetaustan välillä oli niissä perheissä, joissa kuormittavia tekijöitä oli useita.

Mikä auttaisi?

Lapsiperheiden köyhyyttä on vaikea poistaa, mutta sitä voidaan vähentää ja sen vaikutuksia lieventää. Lapsiperheköyhyyden taso riippuu yhteiskunnallisista päätöksistä.

Tärkeintä on perusturvan tason nostaminen, perhe-etuuksien kehittäminen ja niiden ostovoimasta huolehtiminen. Köyhyyden vaikutuksia voidaan lieventää myös palveluilla. Esimerkiksi laadukkaalla varhaiskasvatuksella on iso merkitys heikommassa asemassa olevien lasten tukemisessa, samoin peruskoulun oppilashuollolla. Kaikille lapsille pitäisi myös taata mahdollisuus harrastamiseen.

päivitys 9.7.2019 Liisa Partio

EAPN-Finin Lapsiperheköyhyys-ryhmä

Tilastoja ja raportteja

Tulonjakotilasto 2017, Tilastokeskus 2019

Hyvinvointi ja terveyserot, lapset ja perheet, THL 2019

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti THL 2019

Lapsen ääni 2018 Lasten kokemuksia vähävaraisuudesta ja kiusaamisesta kouluympäristössä, Pelastakaa Lapset ry

Suomi lasten kasvuympäristönä: Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä. THL 2018

Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla, THL 2016

Kelan lapsiperhe-etuustilasto,  Kelan lapsiperheiden etuudet

Joustava perusturva, Periaatteet perusturvan uudistamiseksi, Soste 2019

 Artikkeleita ja blogeja

Vähäinen koulutus vie köyhyyden kierteeseen Minna Salmi/THL, Helsingin sanomat 25.5.2019

Lapset politiikan keskiöön Kai Kaila, Sixten Korkman, Taina Laajasalo, Anne Patana ja Tiina Ristikari, Helsingin Sanomat 3.3.2019

Lapsiperheiden köyhyyttä ei kitketä hyväntekeväisyydellä, Johanna Laaja/ Unicef 8.3.2019

Otetaan sosiaaliturvan käytänteissä verottajasta mallia, SOSTE-blogi, Liisa Partio /MLL 5.3.2019

Peruskoulu on pelastettava Unicef-blogi 6.2.2019

Köyhyys rajaa ulkopuolelle, Lapsemme-lehti 11/2018

Haastatteluja

Lapsiperheköyhyys syrjäyttää, eriarvoistaa ja aiheuttaa häpeää

Maria Ohisalo Sos-castissa 5.2.2019

Yhteishyvä-lehden haastattelut:

Pinttynyt köyhyys: Huonoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajien perheet – ”Tämä on väärin”

Köyhän perheen lapselle pahinta on jäädä ulkopuolelle: vääränlaiset vaatteet, synttärikutsut ja luokkaretket

Miksi köyhiä perheitä ei ymmärretä? MLL:n asiantuntija: ”Heitä kehotetaan ostamaan multaporkkanoita ja tekemään laatikoita”