Poikkeusolot lisänneet perheiden vaikeuksia

Koronakriisi on vaikuttanut eniten perheisiin, jotka jo lähtökohtaisesti ovat olleet muita heikommassa asemassa. Monen perheen ongelmat ovat kärjistyneet. Lisäksi irtisanomiset, lomautukset sekä yrittäjien vaikeudet ovat laajentaneet toimeentulovaikeuksia kokevien perheiden joukkoa. Avunpyyntöjen määrä sosiaali- ja diakoniatyössä ja eri järjestöissä on kasvanut, samoin lapsiperheiden osuus ruokajakeluasiakkaista. 

Köyhyys heikentää perheiden jaksamista. Etenkin pitkittyessään sillä on vakavia seurauksia, kuten stressitilan aiheuttamat terveys- ja hyvinvointiongelmat. Kuormittuneilla vanhemmilla on usein vaikeuksia tukea lapsia koulunkäynnissä ja harrastuksissa. Poikkeustilanne, etenkin kevään etäopetusjakso, kärjisti hyvinvointi- ja oppimiseroja lasten välillä.

Palvelujen tarve kasvoi mutta saatavuus heikkeni

Samaan aikaan kun perheiden tuen tarve on poikkeustilanteessa kasvanut, palveluja on supistettu. THL:n marraskuun 2020 alussa julkaiseman selvityksen mukaan ehkäisevien peruspalvelujen voimakas supistaminen on johtanut siihen, että lapset, nuoret ja perheet ovat jääneet yksin tiedon, tuen ja avun tarpeineen.

Perheiden taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys ja turvattomuuden tunne, vanhemmuuden haasteet ja parisuhde- sekä mielenterveysongelmat ovat kasvaneet huomattavasti korona-aikana verrattuna edellisvuoteen. On syntynyt hoitovajetta, joka on johtanut ongelmien kasautumiseen ja vaikeutumiseen.

Köyhyys heikentää lapsen luottamusta omiin kykyihin

Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen, sillä hyvinvoinnin perusta rakentuu varhain. Lapsuudessa koettu köyhyys paitsi heikentää hyvinvointia lapsuudessa on riski myös aikuisiän terveydelle ja opiskelu- ja työkyvylle.

Lasten tavallisin köyhyyskokemus on ulkopuolisuus, koska rahanpuute estää harrastamasta tai tekemästä muuten samoja asioita kuin muut. Pelastakaa Lapset ry:n vuoden 2020 Lapsen ääni -kyselyssä tuli esille, että pienituloisten perheiden lapset tulevat muita useammin kiusatuiksi, ovat joskus tai usein stressaantuneita perheensä taloudellisen tilanteen vuoksi, kokevat mahdollisuutensa harrastaa huonoksi tai melko huonoksi ja ovat muita useammin huolissaan tulevaisuudesta.

Pienituloisten perheiden lasten usko omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin on muita heikompi. Kyselyyn vastanneista pienituloisten perheiden lapsista 25 prosenttia koki, ettei ole tarpeeksi taitava tai lahjakas osallistumaan haluamaansa harrastus- tai vapaa-ajan toimintaan. Kaikista vastaajista osuus oli 14 prosenttia.  

Lapsiperheköyhyys kasvussa

Vuoden 2019 tulonjakotilaston ennakkotietojen mukaan lapsiperheköyhyys on kääntynyt taas kasvuun. Alle 18-vuotiaista 11,6 prosenttia elää pienituloisissa perheissä. Se tarkoittaa 121 000 lasta. Vuonna 2018 luku oli 112 000.

Pienituloisuus on vahvasti kytköksissä perheen aikuisten määrään: yhden huoltajan perheiden lapsista lähes joka neljäs, 23 prosenttia kuului 2018 pienituloisiin, kahden aikuisen talouksien lapsista 7 prosenttia.

Perheet tarvitsevat nyt sekä taloudellista tukea että palveluja, joilla vahvistetaan jaksamista. Jos hoitovajetta ei korjata, uhkana on, että perheiden ongelmat kärjistyvät ja lasten eriarvoisuus kasvaa. Koronakriisin jälkihoito tulee olemaan vuosia kestävä prosessi. Lisävoimavaroja lasten ja perheiden tukemiseen tarvitaan pitkään.

EAPN-Finin Lapsiperheköyhyys-työryhmä

Tutkimuksia, selvityksiä, tilastoja

”Pahin syksy ikinä” Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut koronasyksynä 2020 THL:n selvitys Hakulinen, Tuovi; Hietanen-Peltola, Marke; Hastrup, Arja; Vaara, Sarianna; Jahnukainen, Johanna; Varonen, Päivi (2020)

Pelastakaa lapset Lapsen ääni raportti lokakuu 2020

Johanna Kallio ja Mia Hakovirta: Lapsiperheiden köyhyys ja huono-osaisuus 11.9. 2020

Juho Saari, Niko Eskelinen, Liisa Björklund:

Raskas perintö: ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa 17.7.2020

Marko Merikukka, väitöskirja LAPSUUDEN ELINOLOJEN YHTEYDET AIKUISUUDEN HYVINVOINTIIN Oulun yliopisto 9-2020

Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa
Lapsistrategian koronatyöryhmän raportti lapsen oikeuksien toteutumisesta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2020:21

Koronakriisin negatiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä voidaan minimoida Turun yliopisto, INVEST-hanke

Paikoiltaan siirretty arki. Koronakriisin vaikutukset lapsiperheiden elämään Lastensuojelun Keskusliitto, Kaikille eväät elämään -hanke, Petri Paju 2020

Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjettien päivitys vuodelle 2018 Lehtinen, Anna-Riitta; Aalto, Kristiina Helsingin yliopisto 2018

Köyhyysvahti, Suomen köyhyysraportti 2020 EAPN-Fin Suomen köyhyyden vastainen verkosto

THL: Pienituloiset yksinhuoltajaäidit pelkäävät köyhyyden siirtyvän lapsilleen ja pyrkivät estämään sen jopa hyvinvointinsa kustannuksella 21.9.2020

Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä Seuranta Suomessa vuonna 1997 syntyneistä lapsista, joilla on ulkomailla syntynyt vanhempi THL 26.11.2020

Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva: Vuoroasumisen nykytila ja merkitys etuus- ja palvelujärjestelmän kannalta Valtioneuvoston kanslian selvitys 26.11.2020

Ylisukupolvinen huono-osaisuus, professoriluento Johanna Kallio, sosiaalityön professori Turun yliopisto

Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa Hakovirta Mia, Rantalaiho Minna, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia, Kela 2012

Tulonjakotilasto 2019, Tilastokeskus 2020

Hyvinvointi ja terveyserot, lapset ja perheet, THL 2019

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti THL 2019

Joustava perusturva, Periaatteet perusturvan uudistamiseksi, SOSTE 2019

Suomi lasten kasvuympäristönä: Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistäTHL 2018

Kelan lapsiperhe-etuustilasto,  Kelan lapsiperheiden etuudet

päivitys 15.12.2020 Liisa Partio