Koronapandemia uhkaa lisätä lasten eriarvoisuutta

Vuoden 2018 Tulonjakotilaston mukaan 10,5 prosenttia lapsista kasvaa pienituloisessa taloudessa. Pienituloisuus on kytköksissä perheen aikuisten määrään: yhden huoltajan perheiden lapsista lähes joka neljäs kuuluu pienituloisiin, kahden aikuisen talouksien lapsista 8 prosenttia.

Köyhyys näkyy perheissä eri tavoin, mutta tyypillisesti se on lapsen kannalta sitä, ettei voi tehdä samoja asioita kuin muut ja riski kokea itsensä ulkopuoliseksi ikäistensä joukossa kasvaa. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen, sillä hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa.

Koronakriisi uhkaa lisätä lasten eriarvoisuutta, sillä se on vaikuttanut eniten perheisiin, jotka jo lähtökohtaisesti ovat olleet heikommassa asemassa. Pienituloisissa perheissä jo kouluruoan puuttuminen aiheutti tuntuvan lisämenoerän. Katkot palveluissa ovat vaikeuttaneet tukea tarvitsevien lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja heikentäneet hyvinvointia. Huoli toimeentulosta on lisännyt stressiä ja ahdistusta perheissä.

Pandemia on myös laajentanut talousvaikeuksista kärsivien perheiden joukkoa, sillä useiden perheiden taloudellinen tilanne heikkeni nopeasti kriisin alettua lomautusten, irtisanomisten tai oman yritystoiminnan supistumisen myötä. Tilanteesta selvitäkseen perheet ovat käyttäneet omia säästöjään, myös asuntolainan lyhennysvapaata on hyödynnetty paljon.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin, peruspalveluihin ja etuuksiin panostaminen on nyt tärkeää, jotta lapsiperheköyhyyden paheneminen ja eriarvoistumiskehitys estetään.  Vuoden 2020 neljännen lisätalousarvion lasten ja nuorten hyvinvointipaketti vastaa osaltaan kuntien lisävoimavarojen tarpeeseen. Lisävoimavaroja tarvitaan kuitenkin myös jatkossa.

Lapsi- ja perhejärjestöjen yhteinen kannanotto: Lasten hyvinvointia on vahvistettava koronakriisin keskellä

LSKL: Lapsiperheköyhyyttä on torjuttava syksyn talouspäätöksillä

Paikoiltaan siirretty arki. Koronakriisin vaikutukset lapsiperheiden elämään
Lastensuojelun Keskusliitto, Kaikille eväät elämään -hanke, Petri Paju 2020

Koronakriisin negatiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten oppimiseen, koulutukseen ja hyvinvointiin pitkällä aikavälillä voidaan minimoida
Turun yliopisto, INVEST-hanke

Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa
Lapsistrategian koronatyöryhmän raportti lapsen oikeuksien toteutumisesta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2020:21

Tilastoja ja raportteja

Tulonjakotilasto 2018, Tilastokeskus 2020

Hyvinvointi ja terveyserot, lapset ja perheet, THL 2019

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti THL 2019

Lapsen ääni 2018 Lasten kokemuksia vähävaraisuudesta ja kiusaamisesta kouluympäristössä, Pelastakaa Lapset ry

Suomi lasten kasvuympäristönä: Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä. THL 2018

Kelan lapsiperhe-etuustilasto,  Kelan lapsiperheiden etuudet

Joustava perusturva, Periaatteet perusturvan uudistamiseksi, SOSTE 2019

 Artikkeleita ja blogeja

Vähäinen koulutus vie köyhyyden kierteeseen Minna Salmi/THL, Helsingin sanomat 25.5.2019

Lapset politiikan keskiöön Kai Kaila, Sixten Korkman, Taina Laajasalo, Anne Patana ja Tiina Ristikari, Helsingin Sanomat 3.3.2019

Lapsiperheiden köyhyyttä ei kitketä hyväntekeväisyydellä, Johanna Laaja/ Unicef 8.3.2019

Otetaan sosiaaliturvan käytänteissä verottajasta mallia, SOSTE-blogi, Liisa Partio /MLL 5.3.2019

Peruskoulu on pelastettava Unicef-blogi 6.2.2019

Köyhyys rajaa ulkopuolelle, Lapsemme-lehti 11/2018

Haastatteluja

Lapsiperheköyhyys syrjäyttää, eriarvoistaa ja aiheuttaa häpeää
Maria Ohisalo Sos-castissa 5.2.2019

Yhteishyvä-lehden haastattelut:

Pinttynyt köyhyys: Huonoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajien perheet – ”Tämä on väärin”

Köyhän perheen lapselle pahinta on jäädä ulkopuolelle: vääränlaiset vaatteet, synttärikutsut ja luokkaretket

Miksi köyhiä perheitä ei ymmärretä? MLL:n asiantuntija: ”Heitä kehotetaan ostamaan multaporkkanoita ja tekemään laatikoita”

päivitys 27.8.2020 Liisa Partio

EAPN-Finin Lapsiperheköyhyys-ryhmä