Osalla ihmisistä on vaikeuksia tyydyttää perustarpeitaan energiakustannusten vuoksi. Monilla on vaikeuksia suoriutua energialaskuista ja jotkut asuvat liian kylmissä huoneissa pienentääkseen laskuja. Tällaisia energiaköyhyyden kysymyksiä kohdataan myös Suomessa.
Ympäristöministeriö arvioi vuonna 2015, että Suomessa on 60 000–100 000 energiaköyhyyden riskiryhmiin kuuluvaa omistusasunnossa asuvaa kotitaloutta. Energiaköyhiä on meillä arvioitu olevan kaksi prosenttia väestöstä.
Energiakulut muuttuvat rasitteeksi etenkin iäkkäissä, ajan kanssa eristyskyvyltään heikentyvissä pientaloissa asuville henkilöille, joiden tulotaso laskee esimerkiksi työttömäksi jäämisen, eläkkeelle siirtymisen tai sairastumisen vuoksi.
Euroopassa keskustellaan laajasti energiaköyhyydestä
Henkilökohtaisen talouden hallinnassa ja raha-asioiden hoidossa on kyse tulojen ja menojen kartoittamisesta, elämisen ja hankintojen rahoituksesta sekä maksujärjestelyiden aikataulutuksesta. Arjen rahoittamiseen liittyy toistaiseksi Suomessa vähemmän tunnettu ilmiö, energiaköyhyys.
Ilmastonmuutoksen aiheuttama paine uusia Euroopan energiajärjestelmä hiilettömäksi aiheuttaa kustannuksia, jotka ovat nostaneet ajankohtaiseksi keskustelun energiaköyhyydestä. Sillä ei ole kansainvälisesti hyväksyttyä tarkkaa määritelmää eikä kaikissa maissa myönnetä ongelman olemassaoloa.
Energiaköyhyydeksi lasketaan valtaosassa Eurooppaa tilanne, jossa kotitalouden tuloista yli 10 prosenttia kuluu energiamenoihin, kuten sähköön ja polttoaineisiin. Suomessa Ympäristöministeriö on tehnyt selvitykset 21/2013 ja 6/2015, joissa energiaköyhyys määritellään seuraavasti:
”Kotitalouden vaikeudet ylläpitää tai tyydyttää perustarpeita energian kustannusten takia. Energiaköyhyys voi ilmetä esimerkiksi vaikeutena ylläpitää riittävää huonelämpötilaa tai maksaa energialaskuja.”
Energiaköyhyyden erikoispiirteitä ovat ratkaisujen tekninen luonne ja yksinkertaisuus. Asuntojen energiatehokkuusparannuksilla ja niihin liittyvillä hankinnoilla saavutetaan haastavassa asemassa oleville henkilöille taloudellista etua ja asumismukavuutta, vaikka elämäntilanne esimerkiksi talousasioiden suhteen ei muuten parantuisi. Vähentynyt vetoisuus asunnossa, riittävän valoisuuden ja lämpötilan ylläpito pienemmillä maksuilla sekä energian hinnannousun pienemmät vaikutukset omaan talouteen edesauttavat hyvinvointia ja vähentävät energiankäytöstä aiheutuvia rasitteita.
Lämpöä vuotava asunto usein syynä energiaköyhyyteen
Kotitalouksien lämmitysenergian käyttö vastaa Suomessa yli 50 prosenttia asuntojen energiankulutuksesta. Nopeasti muuttuvassa elämäntilanteessa, kuten sairastuessa tai työttömäksi jäädessä, kasvavat energiakustannukset saattavat johtaa kohtuuttomaan lisätaakkaan.
Pidemmät ajanviettoajat kotioloissa lisäävät asunnon lämmitystarvetta, joka vie lisää energiaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Toisaalta rahan säästö lämmityksestä tinkimällä tuo mukanaan kylmyys-, kosteus- ja sisäilmaongelmia, jotka voivat johtaa vielä suurempiin haasteisiin.
Nopeasti muuttuvassa elämäntilanteessa, kuten sairastuessa tai työttömäksi jäädessä, kasvavat energiakustannukset saattavat johtaa kohtuuttomaan lisätaakkaan.
Tiedon puute helpoista ja hyödyllisistä toimenpiteistä on usein suuri este ongelmien ratkaisemiselle. Asuntojen energiankäyttöä koskevien neuvontapalveluiden laadun ja saatavuuden parantaminen, kansalaisten mielenkiinnon herättäminen energiatehokkuutta kohtaan sekä erilaiset poliittiset päätökset kannustimineen ovat tehokkaita tapoja kannustaa kotitalouksia energiankäytön tehostamiseen.
Sähkösopimuksen kilpailuttaminen kannattaa
Yksityishenkilöt ovat voineet vapaasti kilpailuttaa sähköntuottajansa Suomessa jo yli kahden vuosikymmenen ajan. VaasaETT:n keräämien tilastojen mukaan sähkösopimuksensa vuonna 2017 vaihtoi 11 prosenttia suomalaisista ja keskimäärin 10,5 prosenttia eurooppalaisista. Energiaviraston arvion mukaan yli 30 prosenttia suomalaisista ei ole koskaan vaihtanut sähköntoimittajaa, vaikka kilpailuttamalla perussopimuksen markkinoiden halvimpaan sopimukseen säästöä syntyy keskimäärin jopa 29 prosenttia.
Sähkösopimuksen voi kilpailuttaa helposti kaupallisesti sitoutumattoman Energiaviraston Sähkön hinta -palvelun avulla. Kulutustaan seuraavan asiakkaan kannattaa valita kiinteähintaisen sähkön sijasta pörssisähkö, jonka hinta muodostuu tuntikohtaisen kysynnän ja tarjonnan tasapainosta sähköpörssissä. Pörssisähkö on suurimman osan ajasta kiinteähintaista sähköä halvempaa.
Ajastamalla sähköä paljon kuluttavia laitteita, kuten sähkölämmittimiä halvan sähkön tunneille voi saada merkittäviä lisäsäästöjä. Sähkön pörssihintaa voi halutessaan seurata reaaliajassa esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksen tai sähköyhtiön verkkopalveluiden kautta.
Onnistunut energiaremontti maksaa itsensä takaisin
Sähkö- ja polttoainesopimusten kilpailutuksesta syntyneet säästöt voi sijoittaa asunnon energiatehokkuuden parannuksiin. Ikkunoiden ja ovien karmien eristysten parannuksia tai vaihtoja voi tehdä itse tai ammattilaisen avustuksella esimerkiksi kotitalousvähennystä hyödyntäen.
Rakennusten yläpohjien sekä kellarillisten asuntojen alapohjien lisäeristykset pitävät lämmön paremmin asunnossa eivätkä vaadi valtavia toimenpiteitä. Lämmittiminä käytettäviä sähkövastuksia energiatehokkaampien ilmavesi- ja ilmalämpöpumppujen hankinta kannattaa, mikäli omat säästöt tai matalakorkoiset luottopalvelut sen sallivat. Asunnon valaisimet kannattaa vaihtaa pitkäikäisi LED-lampuiksi, jotka tuottavat hyvän valotehon vähäisellä energiankulutuksella.
Omia kulutustottumuksiaan voi myös uusia. Sähkö- ja polttoainelaskujaan voi pienentää pitämällä käyttämättömät valot sammutettuina, pitämällä ovet ja ikkunat tiiviisti kiinni kylmällä säällä, kohtuullistamalla lämpimän veden käyttöä etenkin suihkujen yhteydessä, lämmittämällä kohtuullisesti aktiivisessa käytössä olevia huoneita, pyörittämällä vain täysiä pesukoneellisia, pitämällä käyttämättömät laitteet virrattomassa tilassa ja irrottamalla käyttämättömät sähkölaitteet pistorasioista.
Kodinkoneet kannattaa valita kotitalouden koon ja käyttötarpeen kannalta sopivan kokoisiksi, huoltaa suodattimet säännöllisesti ja sulattaa kertyneet jääkerrokset.
Kutsu Energiatuutori-koulutukseen
Energiaköyhyyttä Suomessa tutkiva ja lievittävä Assist-hanke kutsuu sinut maksuttomaan Energiatuutori-koulutukseen. Verkkokurssina toteutettava koulutus perehdyttää oppijat energia-alan ja energiaköyhyyden perusteisiin, asuntojen energiatehokkuuteen sekä riskiryhmille soveltuvien palveluketjujen tarjoajiin. Liity kurssille tästä:
- Mene osoitteeseen https://assist2020.eu/login/signup.php ja luo itsellesi käyttäjätunnukset
- Vahvista tilin luonti sähköpostistasi
- Kirjaudu sisään palveluun osoitteessa https://assist2020.eu/course/view.php?id=26 luomillasi tunnuksilla, kirjautumiskoodi on ”ASSIST”
Kirjoittaja on eurooppalaisen ASSIST-hankkeen Suomen hankevastaava. Se pyrkii lievittämään energiaköyhyyttä.