Tilastot osoittavat, että joka kymmenes lapsi elää pienituloisessa perheissä ja eriarvoisuus on kasvamassa. Monet tutkimukset ovat avanneet silmiämme sille, miten haitallisia ja kauaskantoisia vaikutuksia lapsuudessa koetulla köyhyydellä on. Ohittamattominta tietoa saamme heiltä, jotka elävät tai ovat eläneet köyhyydessä. 23-vuotias Venna Rissanen kertoo lehtiartikkelissa (HS 3.11.) köyhyyden tuntuneen lapsena siltä, että oli joka hetki jotenkin erilainen kuin muut: ”Tajusin epämääräisesti jo päiväkodissa, etten kuulu joukkoon. Häpesin itseäni ja perhettäni. Minusta tuli pikkuäiti, joka kantoi vastuuta ja suojeli oikeaa, isoa äitiä.”
Köyhyys muokkaa lapsen käsitystä itsestään ja kaventaa sekä toimintakykyä että mahdollisuuksia tehdä valintoja. Samassa lehdessä Itä-Suomen yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Mari Käyhkö herättää meitä tarkastelemaan asenteitamme: ”Hiljalleen elämän myötä syntyneet käsitykset itsestä eivät kovin helposti liukene minnekään. Ihmiset pannaan syyttämään itseään, vaikka kyse on kulttuurisesta ja sosiaalisesta eriarvoisuudesta, yhteiskuntamme eriarvoistavista rakenteista.”
Lasten kokemaa köyhyyttä voi vähentää ja köyhyyden vaikutuksia voi lieventää. Kerättyä tietoa pitää hyödyntää vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla. Kuntavaalit ovat kulman takana. Meidän on varmistettava, että päättäjäksi valitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät köyhyyden ehkäisyn tärkeyden ja joilla riittää rohkeus toimia niiden asioiden puolesta, joiden tiedämme vaikuttavan asiaan. Euroopan komission suosituksessa ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre” todetaan onnistuneimmiksi strategioiksi lasten köyhyyteen puuttumisessa ne, joiden perustana on kaikkien lasten hyvinvointia parantavaa politiikka ja joissa otetaan samalla huomioon erityisen heikossa tilanteessa olevat lapset. Suositukseen on koottu listaus lasten köyhyyden vähentämiseen tarvittavia toimenpiteitä.
Oikeaan suuntaan vaikuttavien ratkaisujen tekemiseksi tarvitaan eri vaihtoehtojen punnitsemista lapsiperheiden toimeentulon ja lasten osallistumismahdollisuuksien näkökulmasta jo ennen päätösten tekoa. Hyvä esimerkki on lokakuun lopussa julkaistu Esa Iivosen ja Kirsi Pollarin Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten ennakkoarviointi, jossa lakikokonaisuutta tarkastellaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteiden näkökulmasta. Arviointi sisältää monia suosituksia, jotka on tätä suurta uudistusta tehdessä otettava huomioon.
Yhteiskunnan eriarvoistavien rakenteiden muuttaminen paremmaksi vie aikaa ja vaatii sinnikkyyttä erityisesti takapakkien hetkellä. Vaikuttamistyön rinnalla on olennaista toimia tässä hetkessä, tukea niitä lapsia ja vanhempia, jotka juuri nyt elävät vähävaraisissa ja köyhissä perheissä. Mitä voimme tehdä kulttuurisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi jokainen arjessamme, omissa elinympäristöissämme? Mikä lisäisi toisten huomioon ottamisen kulttuuria ja kaikkien lasten joukkoon kuulumisen tunnetta sinun asuinalueellasi, lähipäiväkodissa tai koulussa? Ilahduttavasti monet vanhempainyhdistykset, harrastusseurat, lapsiperheiden parissa toimivat kansalaisjärjestöt, seurakunnat ja taloudelliset tukijat ovat tarttuneet toimeen mm. lasten harrastusten tukemiseksi ja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi.
Vastavoimana köyhyyden ja syrjäytymisen haittavaikutuksille – osattomuuden ja kelpaamattomuuden kokemuksille – kannattaa panostaa myös siihen, että jokainen lapsi ja vanhempi tulee nähdyksi ja hänessä oleva hyvä huomatuksi. Perheiden rinnalle tarvitaan arvostavia kanssakulkijoita, jotka lisäävät iloa ja toivoa elämään.
kehitysjohtaja Sari Laaksonen, Ensi- ja turvakotien liitto, EAPN-Finin hallituksen jäsen ja Lasten köyhyys-työryhmän puheenjohtaja
Linkkejä:
Euroopan komission suositus 2013 ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”
Esa Iivosen ja Kirsi Pollarin Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten ennakkoarviointi
EAPN-Fin Lasten köyhyys -työryhmä seuraa lapsiperheiden ja lasten köyhyystilannetta Suomessa ja luo synergiaa asian eteen jo työskentelevien kesken. Tavoitteena on saada lapsiperheköyhyyden näkökulma huomioiduksi laajasti monessa toiminnassa.