Tiedote 30.9: Vähimmäisturva on liian niukka eivätkä kaikki edes osaa sitä hakea

Toimeentulotuen alikäyttö on Suomessa laaja ongelma, toteaa vähimmäisturvaa selvittävä EU-hanke. Jopa 25–50 prosenttia tukeen oikeutetuista jättää sen hakematta. Yleisimmin tuetta jäävät huono-osaisimmat, kuten asunnottomat ja mielenterveyskuntoutujat.

Vähimmäisturvan riittävyydestä on huolissaan eurooppalainen vähimmäisturvan kehittämisen verkosto, European Minimum Income Network, EMIN. Euroopan komission rahoittama kaksivuotinen EMIN-hanke selvittää vähimmäisturvan ongelmia kaikissa EU-maissa.

Suomessa ongelmana on toimeentulotuen alikäytön lisäksi se, että perusturvaetuudet, kuten asumistuki sekä viimesijainen toimeentulotuki ovat jääneet jälkeen palkkakehityksestä ja elinkustannusten noususta. Vähimmäisturvalla ei saa kohtuullista elintasoa.

Suomen erityinen ongelma on suuret asumiskustannukset, joihin asumistuki ei riitä. Asumisen kalleuden vuoksi ihmiset joutuvat pitkiksi ajoiksi toimeentulotukiasiakkaiksi.

Etuuksia joutuu hakemaan yhä enemmän sähköisesti ja kirjallisesti. Tämä ei sovi kaikille. Monien monenlaista tukea tarvitsevien on vaikea saada aikaa sosiaalityöntekijän vastaanotolle.

Köyhyyden vähentäminen ei ole onnistunut

EU:n kansalaisista neljännes, 124 miljoonaa eurooppalaista, elää köyhyydessä. Määrä on lisääntynyt, vaikka Eurooppa 2020 -strategian mukaan sen olisi pitänyt vähentyä.

Suomen tavoite on, että köyhyydessä eläisi vuoteen 2020 mennessä 150 000 ihmistä vähemmän kuin vuonna 2010. Köyhien määrä on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan. Köyhyysriski koskettaa noin 900 000 suomalaista.

Eduskunnan Pikkuparlamentissa keskustellaan tänään vähimmäisturvasta EMIN-hankkeen seminaarissa.

Lue tiivistelmä EMIN-hankkeen Suomen raportista.

Hankkeen raportit vähimmäisturvasta kaikissa EU-maissa julkaistaan syksyn aikana englanniksi osoitteessa http://emin-eu.net