Mistä työssäkäyvien köyhyydessä on kysymys? Miten se näkyy ja tuntuu? Näitä kysymyksiä selvittää Jyväskylän yliopiston Työssä ja köyhä 2.0! Pienituloisten arki ja sosiaaliturva palkkatyössä ja yrittäjänä -tutkimus. Se kerää kirjoituskutsulla uutta tutkimusaineistoa.
Millaisia vaikutuksia työssäkäyvien köyhyydellä on sosiaalisiin suhteisiin? Kuinka onnistuu työttömyysturvan, asumistuen, toimeentulotuen ja muun sosiaaliturvan yhdistäminen elämiseen riittämättömiin palkka- tai yrittäjyystuloihin? Miten korona on vaikuttanut pienituloisten työllisten elämään?
Näitä kysymyksiä selvittää Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella toimiva Työssä ja köyhä 2.0! Pienituloisten arki ja sosiaaliturva palkkatyössä ja yrittäjänä -tutkimusprojekti. Se kerää touko-kesäkuun ajan Töissä ja köyhä 2.0! -kirjoituskutsulla tutkimusaineistoa.
Suomessa pienituloiseksi lasketaan kotitalous, jonka tulot jäävät alle 60 prosenttiin mediaanitulosta. Yksinasuvalla tämä on noin 1200 euroa kuukaudessa, ja esimerkiksi yhden aikuisen ja kahden alaikäisen lapsen taloudessa 2100 euroa kuukaudessa.
Noin 200 000 ihmisellä sosiaaliturva kompensoi pieniä ansiotuloja
Ennen korona-aikaa Suomessa oli virallisesti noin 60 000 työssäkäyvää köyhää. Kaikkiaan noin 200 000 ihmistä sai vuosittain elämiseen riittämättömien palkkatulojen lisäksi soviteltua päivärahaa, asumistukea tai toimeentulotukea. Heillä sosiaaliturva kompensoi pieniä ansiotuloja.
Työssäkäyvien köyhyyden tärkeimpiä syitä ovat pienet ja epäsäännölliset ansiot sekä kalliit asuinkustannukset. Myös yksinhuoltajuus ja yksinasuminen lisäävät köyhyysriskiä. Työsuhdemuodoista erityisesti osa- ja määräaikaisuus sekä yksinyrittäminen ovat riskitekijöitä. Tällaisissa työsuhteissa työskentelee noin 400 000 ihmistä.
Köyhyys ei aina ole jatkuva tila, vaan sitä voi kohdata monissa elämänvaiheissa.
Millaista on pienituloisen arjen pyörittäminen?
Tutkimuksessa selvitetään, miten pienituloisuus liittyy erilaisiin pätkä-, vuokra-, ja osa-aikatöihin sekä yrittäjyyteen. Kuinka työttömyys- ja sosiaaliturvan yhdistäminen pieniin tuloihin onnistuu erilaisissa työsuhdemuodoissa, yrittäjyydessä ja erilaisissa kotitaloustyypeissä? Tutkijat ovat kiinnostuneita yrittäjyydestä, kevytyrittäjyydestä tai itsensätyöllistämisestä toimeentulomuotona.
Entä kuinka erilaiset perhe- ja muut sosiaaliset suhteet muuttuvat pätkittäisen ja epäsäännöllisen työelämän seurauksena? Kuinka köyhyys vaikuttaa minäkuvaan ja kehoon? Millaista on pienituloisen arjen pyörittäminen ja millaisia riskejä, unelmia, toiveita ja pelkoja siihen liittyy?
Entä mitä etuja on työskentelystä matalien ansioiden työsuhteissa tai yrittäjänä. Voiko pieniä ansiotuloja kompensoida muilla tavoilla ja tarvitaanko kaikkeen rahaa? Tutkijat haluavat kuulla myös korona-ajan vaikutuksista pienituloisten elämään ja arkeen.
Näin voi osallistua
Kirjoituksen voi lähettää touko-kesäkuun aikana. Se voi olla lyhyt kuvaus yksittäisestä arjen tilanteesta tai laajempi elämää ja työhistoriaa kartoittava teksti. Köyhyyden, työn, yrittäjyyden, sosiaaliturvan ja sosiaalisten suhteiden teemoja voi vapaasti yhdistellä.
Kaikkien kirjoittajien toivotaan täyttävän esitietolomakkeen, jossa kysytään tutkimukselle tärkeitä taustatietoja. Kirjoituksen voi palauttaa esitietolomakkeen liitteenä tai kokemuksistaan voi kirjoittaa lomakkeen kirjoitustilaan.
Esitietolomake ja kirjoitusalusta
Hankkeen vastuullisena johtajana toimii yliopistonlehtori Mikko Jakonen ja tutkijoina Hanna-Mari Ikonen ja Jenny Säilävaara.
Meneillään on myös EU-tason projekti, joka käsittelee työssäkäyvien köyhyyttä. Euroopan EAPN on Working, Yet poor -projektin kumppani. Siinä on mukana yhdeksän eurooppalaista yliopistoa ja kolme sosiaalisia oikeuksia ajavaa toimijaa.
Lue lisää