EAPN-Finin tavoitteet hallitusohjelmaan vuosille 2019–2023

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen hallitusohjelman painopisteeksi

Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentäminen on myös yksi EU:n Eurooppa 2020 -strategian päätavoite. Suomessa elää noin 850 000 henkilöä köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Tavoitteena on ollut, että määrä laskee 770 000 ihmiseen vuoteen 2020 mennessä. Tässä tavoitteessa ei ole juuri edetty. Köyhyyden vähentämistä edellyttävät myös lukuisat kansainväliset Suomen lainsäädäntöön sisältyvät ihmisoikeussopimukset.

Perusturvan taso on liian matala, eikä se kata kohtuullisia elinkustannuksia. Monet joutuvat turvautumaan pysyvästi viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi tarkoitettuun toimeentulotukeen. 90-luvulla syntyneistä leipäjonoista on korkea aika päästä eroon. Vaikka työttömyys on alentunut, pitkäaikaistyöttömyys on edelleen korkeaa. Köyhyyden ylisukupolvistuminen jatkuu ja huono-osaisuus kasautuu. Velkaongelmien määrä on ennätyslukemissa.

Köyhyyden vähentämisen näkökulman tulee olla mukana kaikessa päätöksenteossa.

  • Aineellista köyhyyttä tulee vähentää aktiivisesti ja tavoitteellisesti muun muassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksella. Tärkeintä on korottaa perusturvaetuuksia.
  • Lapsiperheköyhyyden vähentäminen on erityisen tärkeää. Yksinhuoltajien toimeentulovaikeuksia on helpotettava lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen ja elatustuen nostolla.
  • Sote-uudistuksen tulee vähentää terveyden eriarvoisuutta ja vahvistaa huono-osaisten ryhmien palveluja. Terveyskeskusten käyntimaksuista pitää luopua ja terveydenhuollon-, lääkkeiden- ja matkojen maksukatot yhdistää kohtuulliselle tasolle.
  • Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tulee lisätä sosiaalista työllistämistä ja lisätä resursseja palkkatukeen. Aktiivimallista on luovuttava ja työttömyysturvan sanktioita purettava.
  • Koulutukseen on panostettava. Subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on palautettava ja toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien tulee olla maksuttomia.
  • Sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä ja asunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatkettava.
  • Suomeen tulee luoda pysyviä paikallisia, alueellisia ja kansallisia foorumeita, joilla aktiivisesti keskustellaan köyhyyttä kokeneiden ihmisten kanssa ja joiden kautta köyhyyttä kokeneiden ihmisten näkemykset välittyvät päätöksentekoon.
  • Suomen tulee olla EU-tasolla aktiivinen köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisessä. EU:n seuraavan päästrategian tulisi perustua YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja Agenda2030-toimintaohjelmaan. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa tulee vahvistaa muun muassa määrittelemällä tarkemmin riittävä vähimmäistoimeentulo.