Kirjoittajan arkistot: Anna Järvinen

Köyhyyttä kokenut, tule kertomaan tarinasi!

Koronapandemia on aiheuttanut työttömyyden lisääntymistä, hoitovelka on kasvanut, mielenterveysongelmat ovat kasaantuneet. Digitalisaatio on hankaloittanut asiointia jos itsellä ei ole välineitä ja taitoja. Heikossa asemassa olevat ovat vaikeuksissa. Miltä näyttää korona-ajan köyhyys?

Järjestämme 12.10. kansallisen köyhyyttä kokeneiden kuulemistapahtuman ”Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä”. Tilaisuus on lämminhenkinen, kannustava ja tehokas tapa saada tietoa päättäjille. Kokemuksia pohditaan yhdessä jo etukäteen, mietitään sisältöjä ja harjoitellaan esiintymistä.

Etsimme köyhyyttä kokeneita kertomaan oman tarinansa. Haluaisiko tulla kertomaan oman kokemuksesi? Mitä arjen haasteita ja köyhyyskokemuksia sinulla tällä hetkellä on? Mitä asioiden parantamiseksi pitäisi tehdä?

Varsinaisessa tilaisuudessa köyhyyttä kokeneet henkilöt kertovat oman tarinansa luottamuksellisesti pienissä ryhmissä. Niissä on mukana kansanedustajia tai muita päättäjiä ja asiantuntijoita. Yhteisessä keskustelussa päättäjien kanssa etsitään ratkaisuja ongelmiin. Ehdotukset käydään läpi yleisötilaisuudessa.

Tarjoamme apua tarinoiden työstämiseen. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä elokuun loppuun mennessä: Leena Valkonen 044 717 7277, [email protected]

Lisätietoa tapahtumasta löytyy täältä.

Tulostettava kutsu löytyy täältä.

Tilaisuuden järjestävät Kirkkohallitus, Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto, Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin ja Työttömien Keskusjärjestö ry.

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa investoitava köyhien ja haavoittuvassa asemassa olevien tilanteen kohentamiseen

Euroopan Unioni ja jäsenvaltiot sopivat heinäkuussa 2020 EU-neuvoston kokouksessa Elpymis-ja palautumisvälineestä, joka on osa laajempaa EU:n elpymisvälinettä. Sen tavoitteena on koronakriisin aikana ja sen jälkeen edistää EU:n kestävää kehitystä laajasti niin sosiaalisen koheesion, kilpailukyvyn, yhteiskunnallisen resilienssin kuin myös digitaalisen ja vihreän siirtymän alueilla. Käytännössä elpymis-ja palautumisvälineestä rahoitetaan erilaisia rakenteellisia uudistuksia sekä investointiohjelmia ja -hankkeita. Suomen kansalliseen ohjelmaan kolmelle vuodelle saama rahoitus EU:n eri rahastoista on noin 3 miljardia euroa.

Valtioneuvosto antoi marraskuun lopussa eduskunnan käsittelyyn selonteon Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, joka määrittää EU:n elpymisohjelman toimeenpanoa Suomessa. Selonteko antaa raamit sille kokonaisuudelle, jolla koronakriisin jälkeistä elvytystä Suomessa tullaan tekemään. Selonteossa hallitus antaa eduskunnalle mahdollisuuden ottaa kantaa siihen, miten EU:n elpymisvälineen rahoitusta hyödynnettäisiin. Tarkempaa suunnitelmaa toimenpiteistä ja niiden resurssoinnista valmistellaan parhaillaan. Tavoitteena on, että suunnitelmat  ovat valmiina heti vuoden 2021 alussa, jotta voidaan varautua EU:n päätöksenteon etenemiseen ja hyödyntää elpymisvälineen mahdollisuudet nopeasti.

EAPN-Finin jäsen SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on tehnyt syksyllä oman listauksensa toimenpiteistä, joiden myötä ekologinen jälleenrakennus ja oikeudenmukainen siirtymä kohti kestävää taloutta ja yhteiskuntaa olisi mahdollinen. Vihreä siirtymä, digitalisaatio, sosiaalinen koheesio ja kaikki ihmiset mukaan ottava kasvu ovat ehdotuksen keskeiset lähtökohdat. Näiden saavuttamiseksi tarvitaan monipuolisia hyvinvointi-investointeja niin sosiaali-, terveys-, koulutus-, energia-, liikenne- kuin elinkeinopolitiikankin alueilla.

EAPN-Fin kannattaa SOSTEn esityksiä ja pitää keskeisenä, että myös yhteiskunnassa haavoittuvassa asemassa olevat huomioidaan kansallisessa ohjelmassa ja heihin sekä heitä tukeviin rakenteisiin tehdään elpymis-ja palautumisrahastosta investointeja. Tällaisia ihmisryhmiä ovat muun muassa heikossa työmarkkina-asemassa olevat, köyhät sekä paljon sairastavat ihmiset. Tavoitteena on oltava kaikkien osallisuus ja mahdollisuus hyvään sekä aktiiviseen elämään.

Lue lisää SOSTEn ehdotuksista: https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2020/10/SOSTEn-ehdotus-EUn-elpymis-ja-palautumisvalineen-kaytosta.pdf

Vastaus komission konsultaation Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanosta

EAPN-Fin näkee tärkeänä, että sosiaalisten oikeuksien pilari tekee EU-lainsäädännön kansalaisille takaamista oikeuksista näkyvämpiä, ymmärrettävämpiä ja selkeämpiä. Sitä kautta sosiaalisia oikeuksia on helpompi nostaa korkeammalle politiikan asialistalla sekä kansallisesti että EU-tasolla.

Vastauksessaan verkosto painottaa muun muassa, että koronapandemia on tuonut entistä vahvemmin esille tarpeen vahvistaa unionin sosiaalista ulottuvuutta. Kriisi on osunut kovimmin niihin, jotka jo valmiiksi olivat heikossa asemassa. On tärkeää kiinnittää huomiota kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen.

Tarvitaan riittävää toimeentulon turvaa sekä palveluita, joilla helpotetaan kriisin sosiaalisia vaikutuksia. Myös kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet tarjota ihmisille tukea on turvattava. Järjestöt tuntevat vaikeassa asemassa olevien arjen tilanteet ja tuen tarpeet ja vastaavat niihin matalalla kynnyksellä.

EU-lainsäädännöllä tulee tukee hyvinvointia ja hyvän elämän edellytyksiä nykyistä paremmin. EU:n toimivaltaa on laajennettava sosiaaliasioissa erityisesti vähimmäistasojen määrittelyssä sekä niitä koskevien suositusten tekemisessä sitovammiksi, ottaen huomioon jäsenmaiden erilaisuuden ja kansalliset erityispiirteet.

Yksi keskeinen vaatimus on vähimmäistoimeentuloa koskeva puitedirektiivi, jolla turvattaisiin riittävä vähimmäisturva kaikissa jäsenmaissa. Puitedirektiivi tarjoaisi yhteisen kehyksen, jossa asetettaisiin vähimmäisvaatimukset: vahvistettaisiin yhteiset tavoitteet, määritelmät, periaatteet sekä seurantamenetelmät, joilla turvattaisiin oikeus vähimmäistoimeentuloon kaikkialla EU:ssa. Jäsenvaltiot saisivat itse määritellä tarkemmin oman järjestelmänsä ehdot.

Tutustu EAPN-Finin vastaukseen:

EAPN_Fin-vastaus-komission-kuulemiseen-2020Lataa

EAPN vaatii, että EU:ssa taataan kaikille oikeus riittävään vähimmäistoimeentuloon

Euroopan köyhyyden vastainen verkosto EAPN vaatii yhdessä Eurodiaconian, ETUC:in, Caritas Europen ja Social Platformin kanssa EU:n laajuista sitovaa kehystä, jolla varmistettaisiin ihmisille riittävä vähimmäisturva kaikissa jäsenmaissa. Yhteisen kannanoton on allekirjoittanut myös 45 Euroopan parlamentin jäsentä, 33 EU-tason kansalaisjärjestöä, 42 tutkijaa ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työntekijät-ryhmä. Suomalaisista europarlamentaarikoista kannanoton on allekirjoittanut Miapetra Kumpula-Natri.

Kaikilla ihmisillä, joilla ei ole mahdollisuutta työskennellä tai joiden työtulot ja muut etuudet ovat niin pienet, että niillä ei tule toimeen, tulisi olla oikeus riittävään vähimmäisturvaetuuteen. Tähän mennessä suositukset ilman velvoittavuutta eivät ole olleet riittäviä turvaamaan miljoonien köyhyydessä elävien ihmisten ihmis- ja perusoikeuksia ja ihmisarvon takaavaa vähimmäisturvaa. Poliittisten julistusten sijaan tarvitaan sitovat, seurattavat kriteerit sille tasolle ja kattavuudelle, joka kaikkien jäsenmaiden erilaisten etuusjärjestelmien tulee saavuttaa.

EU:n neuvosto julkaisi äskettäin vähimmäistoimeentuloa koskevat päätelmät vähimmäistuloturvan vahvistamisesta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi COVID-19-pandemian aikana ja sen jälkeen. Päätelmissä jäsenvaltioita kehotetaan muun muassa varmistamaan, että niiden kansalliset vähimmäistuloturvajärjestelmät ovat saavutettavia ja asianmukaisia sekä mahdollistavat saajien yhteiskuntaan ja työmarkkinoille osallistumisen.

EAPN rohkaisee nyt komissiota esittämään vähimmäistoimeentuloa koskevaa puitedirektiiviä osana Sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanosuunnitelmaa. Tämä olisi tehokkain keino sitouttaa jäsenvaltiot köyhyyden poistamiseen. Tarve Euroopan laajuiseen sitovaan kehykseen, joka määrittelee riittävän vähimmäistoimeentulon, on koronaepidemian myötä noussut entistä tarpeellisemmaksi. Riittävä vähimmäisturva estää ihmisiä putoamasta köyhyyteen ja tukee ulospääsyä kriisistä.

Riittävät ja saavutettavat vähimmäistoimeentulojärjestelmät eivät takaa vain ihmisten perusoikeuksia, vaan ne auttavat myös ihmisiä pysymään aktiivisina yhteiskunnassa. Ne toimivat automaattisina vakauttajina ja talouden elvyttäjinä. Riittävä ja kattava vähimmäistoimeentulo edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollistaa ihmisille osallisuuden ja osallistumisen yhteiskuntaan. Vähimmäisturvan takaaminen kaikille Euroopan unionin kansalaisille lisäisi EU:n legitiimiyttä kansalaisten keskuudessa.

EAPN:ltä raportti vähimmäistoimeentuloa koskevan EU-tasoisen sääntelyn mahdollisuuksista

EAPN on julkaissut äskettäin raportin, jossa ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat vähimmäistoimeentuloa koskevan EU:n puitedirektiivin toteuttamismahdollisuuksia. Raportissa analysoidaan tällaisen kehyksen oikeudellisia ja poliittisia perusteluja. Raportissa päädytään esittämään, että direktiivi nojaisi EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) kahteen eri artiklaan (153(1)(h) ja 175). Asiantuntijat katsovat, että näin mahdollistuisi EU:n laajuinen sääntely, joka tukisi myös sosiaalisten oikeuksien pilarin vähimmäistoimeentuloa koskevan periaatteen 14 toteutumista.

Jäsenmaiden etuusjärjestelmät vaihtelevat huomattavasti. Oleellista ei ole yhdenmukaistaa niitä, vaan määritellä puitedirektiivillä EU-tasolla selkeät, seurattavat kriteerit sille tasolle ja kattavuudelle, joka kaikkien jäsenmaiden erilaisten etuusjärjestelmien tulee vähintään saavuttaa. Tällaiset vähimmäisstandardit varmistavat sovittujen periaatteiden noudattamisen, mutta jättävät jäsenmaille vapauden järjestää toimeenpano kansallisten käytäntöjen mukaisesti. Direktiivi mahdollistaisi jäsenmaille vähimmäistasojen ylittämisen ja sen tulisi myös kannustaa jäsenmaita ottamaan käyttöön vähimmäistasoa kunnianhimoisempia standardeja.

Komission suosituksissa Suomelle piilee hyvinvointi-investointien laiminlyönnin vaara

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona 20.5. eurooppalaisen ohjausjakson maakohtaiset suositukset Suomelle. Luonnollisesti tänä vuonna suosituksia määrittelee koronaepidemia ja siihen vastaamiseksi tarvittavat talous- ja yhteiskuntapoliittiset toimet. Komissio toivoo Suomen tekevän kaikkensa, jotta koronakriisistä noustaan mahdollisimman vähin vaurioin. Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen laittaminen hetkellisesti hyllylle tukee Suomea näissä ponnisteluissa.

Komission suosittelema finanssipoliittinen linja on hyvin samantyyppinen kuin Vesa Vihriälän johtaman ekonomistiryhmän suositus, joka julkaistiin kaksi viikkoa sitten. Kriisin aikana ja välittömästi kriisin jälkeen tarvitaan vahvaa julkisen vallan otetta talouteen, mutta jo muutaman vuoden päästä huomiota suositellaan siirrettäväksi ”keskipitkän aikavälin kestävyyteen”. Eli julkisten alijäämien sekä velkasuhteen alentamiseen suorin sopeutustoimin.

”Komission näkemykseen liittyy vaara, että kestävää hyvinvointitaloutta rakentavat investoinnit lopetetaan liian aikaisin”, toteaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas. ”On melko varmaa, että koronakriisin sosiaalinen jälki yltää pitkälle tulevaisuuteen, jolloin korjaavia panostuksia sosiaali- ja terveyspolitiikkaan tarvitaan tulevina vuosikymmeninä pitkin matkaa. Rajut sopeutustoimet eivät niitä mahdollista ja sellaisista olisikin pidättäydyttävä. ”

SOSTE näkee, että julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys taataan kestävästi investointien, ei leikkausten kautta. Hyvinvointiin investoiminen on viimeistään nyt alettava ottaa tosissaan myös toimenpiteiden ja päätösten tasolla.

Perusturvasta ei ole varaa leikata tulevina vuosina

Yksi keskeisistä investointikohteista tulevaisuudessa on perusturva. Koronariisi on osoittanut sen matalan tason. Perusturvan varassa elävien tulotason on niin matala, että taloudenpito ei jousta lainkaan ylimääräisiin kuluihin tai mahdollista hätävaran hankkimista. Kriisi on myös tuonut esiin puutteita perusturvan kattavuudessa ja väliaikaisesti edunsaajien piiriä onkin laajennettu. Kriisin aikana keskeistä on joustavoittaa sosiaaliturvaa ja etuuksien saamisen ehtoja sekä varmistaa etuuksien nopea maksatus.

”Akuutin kriisin ollessa ohi ei ole varaa ryhtyä heikentämään perusturvaa. Perusturva osaltaan kannattelee ihmisiä läpi taantuman ja ehkäisee ongelmien syventymistä”, sanoo Suomen köyhyyden vastaisen verkoston puheenjohtaja Olavi Kaukonen.

Pidemmällä aikavälillä perusturvan tason korottamista on jatkettava asteittain kohti viitebudjettien määrittelemää kohtuullisen minimin tasoa.  Koronakriisin aikana etuuksien myöntämisen menettelyjä on kevennetty. Nyt saatujen kokemusten pohjalta myös byrokratiaa on kevennettävä pysyvästi.

SOSTE ja EAPN-Finin varjosuositusten pääkohdat

  1. Koronavirusepidemian aikana ja sen jälkeen on turvattava kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien arjesta selviytyminen ja riittävä toimeentulo. Tämä tarkoittaa kattavaa perusturvaa, lisätukea kriisistä johtuvien ylimääräisten kulujen kattamiseen sekä palveluja helpottamaan kriisin sosiaalisia vaikutuksia.
  2. Lasten ja nuorten hyvinvointi on turvattava varmistamalla resurssit lastensuojeluun, mielenterveyspalveluihin sekä opetuksen tukimuotoihin eri kouluasteilla.
  3. Työllisyyspolitiikkaan on panostettava laaja-alaisesti.
  4. Sosiaali- ja ja terveydenhuollon uudistus on toteutettava niin, että turvataan palvelujärjestelmän toimintaedellytykset, yhdenvertaisuus, perusoikeuksien toteutuminen ja laadukkaiden palvelujen saavutettavuus kaikille siten, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat.

Varjosuositukset kokonaisuudessaan löytyvät täältä.

Lisätiedot