Kirjoittajan arkistot: Erja Saarinen

Köyhyyden kirjo esillä Sosiaalifoorumissa 2.-3.9.2023

Sosiaalifoorumi järjestetään taas pandemian aiheuttaman katkon jälkeen 2.-3.9.2023. EAPN-Fin osallistuu tapahtumaan yhdessä HYVA, Hyvinvointivaltion vaalijat ry:n kanssa seminaarilla Köyhyyden kirjo Suomessa.

Seminaarissa pohditaan nykyistä köyhyyttä ja ennakoidaan hallitusohjelman pohjalta tulevaa. Sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista aiotaan leikata samaan aikaan kun inflaatio ja hintojen nousu syö entuudestaan niukkaa köyhien leipää.

Seminaari järjestetään lauantaina 2.9. kello 10–11.30. Paikkana on Ruotsinkielinen työväenopisto, Arbis Helsingissä, osoitteessa Dagmarinkatu 2, sali 35.

Seminaarissa toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien Keskusjärjestöstä käsittelee työttömyyden vaikutuksia köyhyyteen.

Johanna Vinberg taas tuo esiin lasten näkökulman köyhyyteen ja kysyy, huomioiko uusi hallitus lapsiperheköyhyyden. Hän toimii lapsiperheköyhyyden asiantuntijana Pelastakaa Lapset ry:ssä.

Keskustelua johdattelevat EAPN-Finin puheenjohtaja Leena Valkonen ja HYVAn ja EAPN-Finin hallituksen jäsen Leena Eräsaari.

Tapahtumaan on vapaa pääsy eikä siihen tarvitse ilmoittautua.

Suomen sosiaalifoorumi on osa maailmanlaajuista sosiaalifoorumi-liikettä. Sen pyrkimys on rakentaa yhteinen tila, jossa erilaiset kansalaisjärjestöt ja muut sosiaaliset liikkeet kohtaavat.

Sosiaalifoorumi on moniarvoinen, monipuolinen, ei-tunnustuksellinen, ei-valtiollinen ja puolueista riippumaton areena. Suomessa sosiaalifoorumeita on järjestetty vuodesta 2002.

Sosiaalifoorumin ohjelma 2023

Hallitusohjelman kirjaukset herättävät syvää pelkoa

EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmä kokoontui elokuun alkupuolella syyskauden ensimmäiseen yhteiseen tapaamiseen. Keskeiseksi keskustelunaiheeksi nousi uusi hallitusohjelma.

Kansalaistoimintaryhmän mielestä esitetyt leikkaukset sosiaaliturvaan, työttömyysturvaan ja asumistukeen ovat köyhien ihmisten kannalta pelottavia. Pelottavinta on, jos köyhiltä viedään viimesijainenkin toimeentulotuki, se olisi iso jysäys. Hallitusohjelma sisältää kirjauksen viimesijaisen toimeentulotuen leikkauksista ja mahdollisesta epäämisestä kokonaan.

Eri asia on, jos toimeentulotuki korvattaisiin perustulolla. Perustulo tulisi saada ilman byrokraattista menettelyä, ryhmässä todettiin.

Voiko asunnottomuus lähteä kasvuun?

Asumisen kallistuminen, vuokrien reippaat korotukset ja samaan aikaan asumistuen leikkaus, herättävät huolta. OECD on vastikään nostanut suomalaisten hyvinvointia koskevassa raportissaan esiin kohtuuhintaisen asumisen puutteet.

Vuokra-asunnoissa asuvat yleensä pienituloiset, joten mahdolliset leikkaukset asumistukeen osuvat eniten heihin. Kansalaistoimintaryhmässä esitettiinkin, että jos leikkauksiin mennään, lopetetaan koko asumistukijärjestelmä. Se kirpaisee sitten tasapuolisesti kaikkia. Pelkona tosin on, että asunnottomuus lähtee kasvuun ja ihmisiä joutuu kadulle.

Suojaosan poistaminen ei kannusta töihin

Työttömyysturvan 300 euron suojaosan poistamisen ja tukien leikkaamisen ei uskota kannustavan töihin, päinvastoin. Nyt monet työttömät ovat saaneet ja ottaneet vastaan osa-aikatöitä suojaosan turvin. Työnantajat ovat saaneet tilapäiseen tarpeeseensa työvoimaa. Suojaosan poisto tullee lisäämään harmaata taloutta. Samoin voi tulla pulaa muun muassa henkilökohtaisista avustajista ja muista pienipalkkaisten, osa-aikaisten tai lyhytaikaisten työtehtävien tekijöistä.

Työttömiä ei pidä pyrkiä väkisin työntämään yrittäjiksi. Se vain kaunistaa tilastoja hetkellisesti. Oman työn sisällön ohella osaamista tulisi olla myös yrityksen hallinnoimisesta.

Suomessa on noin 140 000 yksinyrittäjää. Useimmilla heistä on niukka ja epävarma toimeentulo. Samoin yrittäjien sosiaaliturva on heikko ja eläkekertymä jää vähäiseksi. Pienituloisten eläkeläisten määrä saattaa kasvaa entisestään, kansalaistoimintaryhmässä pohdittiin.

Digiköyhyyteen pitää puuttua

Ryhmässä muistutettiin myös siitä, että digiköyhyys on suuri asia, kun kaikki palvelut ovat siirtymässä verkkoon. Miten asiointi eri toimistojen kanssa sujuu, jos ihmisellä ei ole tietokonetta tai älypuhelinta? Tarvitaan ainakin kirjastokortti ja sitten pitää myös osata käyttää tietotekniikkaa. Laitteita ja tukea niiden käyttämiseen tulee olla kaikkien kansalaisten saatavana.

Ryhmä kokoontuu kerran kuussa – tervetuloa mukaan!

Seuraava EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmän tapaaminen on 14.9. kello 13.00–16.00. Ryhmä kokoontuu Helsingissä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n toimistolla osoitteessa Yliopistonkatu 5.

Lokakuun tapaaminen on torstaina 12.10. ja joulukuun torstaina 14.12. samassa paikassa ja samaan aikaan. Marraskuussa ei ole tapaamista, koska tuolloin järjestetään köyhyyttä kokeneiden eurooppalainen tapaaminen. Ilmoittautuminen ryhmän tapaamisiin on suotavaa sähköpostilla kansalaistoiminta.eapn(at)gmail.com.

Kaikki köyhyyttä kokeneet ja aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan keskustelemaan ja kehittämään toimintaa.

Leena Valkonen
EAPN-Finin puheenjohtaja

Ihmisoikeuksien takapakki, köyhyyden lisääntyminen, sairastamisen kallistuminen järjestöjen hallitusohjelmahuolina

EAPN-Fin arvioi, että hallitusohjelman ehdotukset lisäävät köyhyyttä ja vaarantavat yhä useamman ihmisarvoisen elämän edellytykset. Myös monet verkoston jäsenjärjestöt ja muut sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kommentoineet hallitusohjelmaa.

Vaikutukset kasautuvat samoille ihmisille

SOSTE on huolissaan siitä, että eri toimien kasautuvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin ja leikkaavat merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa. Päätökset vievät yhä kauemmas köyhyyden vähentämisen tavoitteesta, johon Suomi on sitoutunut.

SOSTE arvioi, että köyhyys ja toimeentulovaikeudet lisääntyvät ja toimeentulotuen tarve kasvaa. Esimerkkinä otetaan Helsingissä vuokralla asuvaan yksinhuoltajan tilanne, johon osuvat indeksijäädytykset, työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotusten poistaminen, asumistuen ja toimeentulotuen leikkaukset sekä asiakasmaksujen ja lääkkeiden hintojen nousu. ”Tutkijat ovat laskeneet pelkästään lapsikorotusten poistamisen lisäävän lasten köyhyysriskiä.”

Ihmisoikeusajattelu kääntyy taaksepäin

Perus- ja ihmisoikeudet eivät Ihmisoikeusliiton mukaan ole hallitusohjelman lähtökohtana. Oikeusvaltio, demokratia ja ihmisoikeudet sisältyvät ohjelmassa lähinnä oikeuspolitiikkaa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitteleviin osioihin. Tässä suhteessa ohjelma vie ihmisoikeusajattelua taaksepäin. 

Liitossa ollaan huolissaan siitä, että hallitusohjelmassa pyritään useissa kohdissa laskeutumaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten minimitasolle, vaikka Suomessa julkisen vallan tehtävänä on edistää aktiivisesti perus- ja ihmisoikeuksia. 

”Hallitusohjelmassa luvataan selkeyttää sosiaaliturvaetuuksien järjestelmää, mikä on tervetullutta. Sen sijaan suunnitellut sosiaaliturvaetuuksien heikennykset näyttävän kohdistuvan suhteettoman paljon köyhimmille ihmisille. Leikkausten kasautumisesta on vasta alustavia laskelmia. Suunnitelmien vaikutusten kokonaisarviointi onkin välttämätöntä” Ihmisoikeusliitto korostaa.

”Äärimmilleen venytetty toimeentulo ja sen aiheuttama kuormitus voi pikemminkin lisätä esimerkiksi terveysongelmia ja aiheuttaa säästöjen sijaan kustannuksia. Leikata saa, mutta ei kaikkein köyhimmiltä. Tälle asettavat rajat perustuslaki sekä kansainväliset ihmisoikeussopimukset.”

Lapsiperheiden toimeentulo vaikeutuisi monilla kaavailluilla leikkauksilla

Ensi- ja turvakotien liitosta muistutetaan, että hallituksen kaavailemat leikkaukset voivat olla kohtuuttomia tilanteessa, jossa elinkustannukset nousevat. Lapsiperheille erityisen huolestuttavia ovat suunnitelmat ensisijaisten etuuksien leikkauksista ja niiden lapsikorotusten poistamisesta, indeksien jäädyttämisestä, asumistukeen ja myös toimeentulotukeen tehtävät leikkaukset. Asumiskulut vievät suuren osan lapsiperheiden käytettävissä olevista tuloista. 

Tarttumattomien sairauksien järjestöverkostossa kannetaan huolta muun muassa sote-palvelujen yhdenvertaisuudesta ja sairastamisen kustannusten noususta.

Kansalaisareena on huolissaan järjestöihin kohdistuvista leikkauksista, jotka vaikuttavat suoraan heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

SOSTE on koonnut sivuilleen järjestöjen kannanottoja hallitusohjelmaan.

Lue lisää

EAPN-Finin kannanotto hallitusohjelmaan 21.6.2023

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kommentoineet ahkerasti hallitusohjelmaa
Uutinen SOSTEn verkkosivuilla

SOSTE kokosi hallitusohjelman viisi seurattavaa asiaa

Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma 20.6.2023 pdf

Toimintasuunnitelma köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä pdf

Hallitusohjelman ehdotukset lisäävät köyhyyttä ja vaarantavat yhä useamman ihmisarvoisen elämän edellytykset

Hallitusohjelman ehdotukset tulevat kiristämään köyhyydessä elävien tilannetta entisestään. Jo nyt elinkustannusten nousun vuoksi tiukoilla oleviin pienituloisiin ihmisiin, osuu pahimmassa tilanteessa leikkauksia monesta suunnasta. Muun muassa KEL-indeksit aiotaan jäädyttää koko hallitusohjelmakaudeksi, asumistukea aiotaan leikata ja lääkkeiden hintaa ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korottaa.

Toimet lisäävät eriarvoisuutta. Yhteiskunnan tulee perustuslain mukaan huolehtia myös heikoimmin toimeentulevista kansalaisistaan.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli vuonna 2021 jo lähes 900 000 henkilöä, 16,3 prosenttia kotitalousväestöstä. Määrä oli kasvanut 117 000 henkilöllä edellisvuodesta. Tätä tilannetta elinkustannusten nousu heikensi edelleen vuonna 2022 – ja tähän tilanteeseen ehdotetaan nyt laajoja sosiaaliturvan leikkauksia.

Henkilö on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, jos hänen kotitaloutensa on pienituloinen, vajaatyöllinen tai kotitaloudessa esiintyy vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta.

Syksyllä 2022 julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön laatima toimintasuunnitelma köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Se sisältää toimet Suomen osuuden saavuttamiseksi EU:n köyhyyden vähentämistavoitteesta: köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää tulee pienentää EU-maissa vähintään 15 miljoonalla henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.  Suomen tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä. Siitä kolmasosan tulee olla lapsia.

Hintojen nousu on jo lisännyt lapsiperheköyhyyttä ja hallitusohjelman esitysten, esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotusten poistamisen, on arvioitu lisäävän sitä entisestään. Hallitus aikoo panostaa lasten ja nuorten mielenterveyden parantamiseen, mutta lapsiperheköyhyyden lisääminen hallituksen muilla toimilla heikentää edellytyksiä saavuttaa tavoite.

Hallitusohjelman ehdotukset sosiaaliturvan kiristyksistä ovat räikeässä ristiriidassa eurooppalaisen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistavoitteen kanssa.

Erityisesti viimesijaisen etuuden eli toimeentulotuen kiristys siten, että se voidaan evätä hakijalta kokonaan, sotii inhimillistä ja perustuslaillista oikeustajua vastaan.

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin katsoo, että hallitusohjelman toimeenpanossa on varmistettava, ettei köyhyys ja syrjäytymisriskiin joudu yhä useampi ja että ihmisarvoisen elämän edellytykset turvataan kaikille. Ihmisarvoinen elämä ei ole vain hengissä pysymistä vaan myös  mahdollisuutta tyydyttää sosiaalisia tarpeita ja olla osallinen yhteiskunnassa.

Leena Valkonen, Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin puheenjohtaja, leevalkonen(at)gmail.com

Marjatta Kaurala, Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin varapuheenjohtaja, marjatta.kaurala(at)krits.fi

Lue lisää

Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma 20.6.2023 pdf

Toimintasuunnitelma köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä pdf

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusohjelmaneuvotteluihin toimittamat aineistot

Hallitusohjelma kääntää uuden lehden suomalaisessa sosiaalipolitiikassa, arvioi professori Juho Saari, Yle 18.6.2023

Nyt on laskettu ihmisarvoisen elämän hinta – lähes joka kymmenennen tulot eivät riitä siihen Yle 19.6.2023

Mitä ovat viitebudjetit? Turun yliopisto

Tervetuloa EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmään – seuraava tapaaminen 10.8.2023

Kuvassa Kansalaistoimintaryhmän koordinaattorit Kari Aro, Leena Valkonen ja Katja Rantala-Airola.

EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmä on lähtenyt pyörimään uusin voimin. Vuoden ensimmäinen tapaaminen pidettiin 2. kesäkuuta. Ryhmän koordinaattoreina toimivat yhdessä Katja Rantala-Airola ja Kari Aro sekä EAPN Finin puheenjohtaja Leena Valkonen.

Tapaamisessa tutustuttiin toinen toisiinsa ja keskusteltiin köyhyyttä kokevien tilanteista kasvavien elinkustannusten keskellä.

Ruoka-avun ja terveyspalveluiden huono tilanne puhuttivat

Keskeisinä ongelmina tuotiin keskustelussa esiin terveyspalveluiden heikko tilanne ja ruoka-avun ongelmat: avun tarve lisääntyy ja jaettava ruoka vähenee. Samaan aikaan hallitusneuvotteluissa kaavaillaan sosiaaliturvan leikkauksia.

Osallistujat korostivat, että yhteiskunnan tulee tuottaa tärkeät peruspalvelut, kuten terveyspalvelut, ilman yksityistä voitontavoittelua. Nyt pitäisi myös tarkkaan katsoa, ettei luokkajako yhteiskunnassa syvene. Perusturvaetuuksien korotustarpeet tuotiin esiin.

Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston aktiivista keskustelua kannattaa seurata Facebook-ryhmässä

Epävarmuudessa eläminen on monille tuskallista. Etuuksien ja työtulon yhteensovittaminen on hidasta ja hankalaa. Lyhytaikaisen työn vastaanottaminen on vaikeaa, kun ei tiedä, paljonko rahaa saa ja milloin. Toimeentulo vaarantuu. Tuotiin myös esille, että hyvin tiukalla budjetilla elävälle tulee työhaastatteluissa käymisestä tuloihin nähden isoja kuluja.

Esille nousi yhteistyö Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston kanssa. Sen pitkäaikainen vaikuttaja Jouko Karjalainen oli tapaamisessa mukana.

Karjalainen kertoi, että verkostolla on suunnitteilla syksyllä tilaisuus perustulosta. Hän kehotti myös hyödyntämään verkoston hyvin aktiivista Facebook-sivua köyhyyttä kokeneiden näkemysten kokoamisessa.

Kokemustietoa ja köyhyyttä kokevien ratkaisuehdotuksia ongelmiin kootaan muun muassa EAPN-Finin julkaisemaan Köyhyysvahtiin.

Tapaamisia kerran kuussa

Kansalaistoimintaryhmä kokoontuu syyskaudella kerran kuussa. Paikkana on Helsingin keskustassa osoitteessa Yliopistonkatu 5 sijaitseva SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n toimisto. Tapaamiset ovat kello 13–16. Seuraava tapaaminen on 10. elokuuta. Syksyn muut tapaamispäivät ovat: 14.9., 12.10. ja 14.12. Aika ja paikka ovat samat.

Marraskuussa ei ole tapaamista, koska 15.–16.11. järjestetään köyhyyttä kokeneiden ja päättäjien eurooppalainen tapaaminen Brysselissä. Kun tilaisuuden tarkemmat raamit vahvistuvat Euroopan suunnalta, vahvistetaan myös tilaisuuteen osallistuvien suomalaisten ryhmä.

Kansalaistoimintaryhmän tapaamiset ovat avoimia kaikille köyhyyttä kokeneille, kokeville ja aihepiiristä kiinnostuneille. Tapaamisille voidaan sopia teemoja ryhmän ehdotusten pohjalta. Keskeistä on keskustelu ja kokemusten vaihto. Ryhmään toivotaan mukaan erilaisissa elämäntilanteissa olevia eri ikäisiä ihmisiä, jotta köyhyydestä saataisiin esiin mahdollisimman monia näkökulmia.

Ryhmän tapaamisiin ei tarvitse ilmoittautua, mutta tarjoilun varmistamiseksi on hyvä laittaa viestiä osoitteella: kansalaistoiminta.eapn(at)gmail.com. Sähköposti on vain ryhmän koordinaattoreiden käytössä, eikä osoitetietoja välitetä mihinkään eteenpäin. Ryhmän koordinaattoreilta saa lisätietoa lähettämällä viestin ryhmän sähköpostiosoitteeseen. Tervetuloa mukaan toimintaan!

Erja Saarinen

Kansalaistoimintaryhmä: Yhteistä tiedon tuottamista ja vaikuttamista

Ryhmässä voi jakaa tietoa ja kokemuksia sekä tuottaa yhdessä tietoa ja vaikuttaa. EAPN:n näkökulmasta ryhmän tehtäviä ovat:

  • Ensi syksynä pidettävän köyhyyttä kokeneiden ja kansanedustajien sekä muiden päättäjien tapaamisen valmistelu ja siihen osallistuminen
  • Brysselissä 15.-16.11. pidettävän köyhyyttä kokeneiden ja päättäjien, nk. PeP, People experiencing Poverty -tapaamisen valmistelu ja siihen osallistuminen
  • Köyhyyttä kokeneiden näkemysten tuottaminen EAPN-Finin Köyhyysvahtia varten

Pep-tapahtumat Suomessa ja EU-tasolla ovat köyhyyttä kokeneiden ja päättäjien yhteisiä kohtaamisia ja tiedonvaihtoa. Köyhyysvahti on vuosittainen julkaisu, johon kootaan sekä tilasto- että tutkimustietoa myös kokemusperäistä tietoa köyhyydestä ja siihen liittyvistä ilmiöistä.

Lue lisää EAPN-Finin toiminnasta:

EAPN-Fin esite 2023

Talousvaikeudet koskevat uusia ryhmiä: työssäkäyvät pienituloiset ja keskiluokkaan kuuluvat uusia apua etsiviä ryhmiä

Elämme monikriisin keskellä, Minna Markkanen kuvasi köyhyystilannetta EAPN-Finin keskustelutilaisuudessa 13. kesäkuuta. Hän toimii johtajana talous- ja velkavaikeuksissa olevia ihmisiä auttavassa Takuusäätiössä.

Useat kriisit osuvat nyt samaan hetkeen, kytkeytyvät yhteen ja vahvistavat toisiaan. Ensin tuli pandemia, sitten Ukrainan sota ja siitä seurannut energia- ja elinkustannusten kriisi. Samaan aikaan ilmastonmuutos ja luontokato etenevät.

Hintojen nousu on heikentänyt suomalaisten ostovoimaa. Monet elävät nousseiden korkojen aiheuttamassa ahdingossa. Ruoka-avun tarve on kasvanut, mutta samaan aikaan sen määrä on vähentynyt. Jo vaikean tilanteen päälle hallitusneuvotteluissa suunnitellaan leikkauksia, muun muassa sosiaaliturvaan.

Takuusäätiössä nähdään erilaisia elämäntilanteita, joissa taloudellinen epävarmuus on lisääntynyt. Se koskettaa muun muassa nuoria aikuisia, yhä enemmän lainalla eläviä opiskelijoita, lapsiperheitä, keskituloisia asuntovelallisia ja yhä enemmän myös työssäkäyviä. Myös pienituloiset eläkeläiset ovat vaikeuksissa. Asiakasyhteydenotot lisääntyvät koko ajan.

Kaikki eivät ole samassa veneessä

Median otsikoita katsoessa tulee lähes dystooppinen kuva: Näyttää, että lähes kaikki ovat talouskriisissä, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, Markkanen painotti.

”Elinkustannusten nousu vaikuttaa eri tavoin eri tilanteissa: emme ole kaikki samassa veneessä. Esimerkiksi aiemmin tuloillaan sinnitelleet pienituloiset, esimerkiksi nk. duunariammateissa olevat, ovat nyt vaikeuksissa, koska heillä ei välttämättä ole taloudellista liikkumavaraa ja puskureita.”

Köyhyyskeskusteluun on tullut uusia jännitteitä ja vastakkainasettelua, Markkanen sanoi. Kysellään, kuka kärsii eniten: valmiiksi pienituloiset vai keskiluokka, johon hintojen nousu on myös osunut, esimerkiksi kasvaneiden asumiskustannusten vuoksi. Pohditaan, onko oikein, että keskiluokka ostaa kaupan punaliputettuja tuotteita.

Omistusasuminen on talousriski

Talousongelmien taustalla vaikuttavat monet tekijät, kuten terveys, sosiaaliset suhteet, talousosaaminen ja mahdollisuus sopeuttaa menoja tulojen mukaan. Asumisen kallistuminen on yksi keskeinen tekijä: sähkölaskut, vuokrat, vastikkeet ja asuntolainojen korot ovat nousseet.

Markkanen sanoi, että erityisesti uudiskohteissa omistusasuminen on uusi talousriski. Pankkien asuntolainojen stressitesteissä on testattu, että kotitalous kestää tietynsuuruisen korkojen nousun, mutta ei välttämättä sitä, että kaikki muut elinkustannukset nousevat samaan aikaan. Voikin kysyä, miten keskituloiset asuntovelalliset pärjäävät tulevaisuudessa.

Avun hakemista estävät stigma, häpeä ja yksin pärjäämisen eetos

Elinkustannusten nousun aiheuttamia talous- ja velkavaikeuksia kärjistävät avun hakemisen esteet, kuten talousvaikeuksiin liittyvä häpeä ja stigma. Myös yksin pärjäämisen eetos voi olla vahva. Monet kokevat myös, että on pakko pärjätä yksin. Näistä syistä apua haetaan usein liian myöhään. Muun muassa toimeentulotuessa on alikäyttöä – sitä ei haeta, vaikka siihen olisi oikeus.

Markkanen pohti, miten ihmiset saataisiin hakemaan palvelujärjestelmästä apua aiemmin. Pikavippien ja kulutusluottojen hakeminen on tehty hyvin helpoksi ja niitä voi hakea internetissä ilman henkilökohtaista kontaktia leimautumatta. Tämän vuoksi tilanteet pääsevät kärjistymään.

Lisää ymmärrystä taustatekijöistä ja niiden välisistä riippuvuuksista

Markkanen korosti, että tarvitaan lisää ymmärrystä ilmiöiden taustalla olevista tekijöistä ja niiden keskinäisriippuvuuksista niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin eri organisaatioiden näkökulmista. Esimerkiksi työttömien kannustamista käsitellään yleensä yksilön näkökulmasta, vaikka pitäisi katsoa kokonaisuutta.

”Jotta saataisiin onnistuneita kokonaisratkaisuja, on tunnistettava asiaan vaikuttavien tekijöiden erilaiset toimintalogiikat ja otettava huomioon niiden väliset suhteet ja vuorovaikutus. Systeemin eri osien välillä on ristiriitoja: esimerkiksi ratkaisuilla, joilla haetaan pikaista helpotusta, on usein pitemmällä aikavälillä ei-toivottuja vaikutuksia.”

Markkanen kuvasi esimerkkinä systeemisestä lähestymistavasta sosiaaliturvaetuuksien ulosmittausta, jota ollaan uudistamassa. Lausuntopalvelussa on 31.7.2023 asti lausunnolla työryhmän mietintö sosiaaliturvaetuuksien ulosmittauksesta. Kyseessä on vaikeaselkoinen kokonaisuus, koska ulosottoa on uudistettu sirpaleittain.

Asiassa on löydettävä tasapaino velkojien oikeuden ja velallisen toimeentulon välillä. On arvioitava molempien osapuolten tosiasiallisia kannustimia, ulosoton suhdetta sosiaaliturvajärjestelmään ja velkatilanteen ratkaisukeinoja. Lisäksi on tehtävä monialaista vaikutusten arviointia.

Kohtuutta ja armollisuutta etsimään

Aktiivisesta yleisöstä tuli Minna Markkaselle henkilökohtainen kysymys: mitä hän tekisi, jos saisi päättää. Markkanen ei listannut yksittäisiä toimia vaan kertoi kaipaavansa talousasioihin ja kuluttamiseen kohtuullisuutta ja armollisuutta – keskustelua siitä, mikä olisi ilmastokriisin keskellä kohtuullinen kulutuksen taso, joka riittäisi kaikille.

”Nyt meillä on rinnakkain ylikulutus ja äärimmäinen niukkuus. Näitä eri ääripäitä pitäisi tuoda lähemmäksi toisiaan. Esimerkiksi viitebudjetit ovat itse kullekin hyvä tapa käsitellä asiaa. Missä menee niukkuusraja, josta ei voi enää kohtuudella tinkiä elämänlaadun kustannuksella?”

”Vierastan yleistä puhetapaa, jonka mukaan ihmisarvo tuntuu olevan kiinni ihmisen tuottavuudesta. Ihmisistä puhutaan vain työvoimana, osaajina ja käsipareina. Tähän kaipaan muutosta, jota kuvaan armollisuudeksi.”

Täyttyykö sosiaalisen luototuksen lupaus?

Yleisöstä kysyttiin, miten Markkanen arvioi sosiaalisen luototuksen merkitystä talousongelmissa olevien auttamisessa. Jokaisen hyvinvointialueen tulee järjestää sosiaalista luototusta 1. elokuuta 2023 alkaen. Hyvinvointialue saa itse päättää luototuksen järjestämisen laajuuden, luottopääoman määrän ja luottojen suuruuden paikallisten tarpeiden mukaan.

Markkasesta sosiaalisen luototuksen lupaus on suuri. Siitä voisi olla apua esimerkiksi työssäkäyville pienituloisille. Luototuksen resurssit ovat kuitenkin pienet ja välttämättä ei tiedetä, miten avuntarvitsijat löydetään ja miten paikallinen tarve määritellään. ”Sosiaalisen luototuksen merkitys on vielä suuri kysymysmerkki.”

Keskustelussa nostettiin esiin myös yksinasuvien tilanne, joka politiikassa ja käytännön toiminnassa usein sivuutetaan. Elinkustannusten, etenkin asumisen kustannusten nousu, on yksin hoidettavaksi kaksin verroin raskaampaa.

Erja Saarinen