Kirjoittajan arkistot: Erja Saarinen

Mies seisoo rannalla

Vastaa Kuka olet Köyhä? Köyhä 2020-luvulla kyselyyn!

Erilainen mingle -verkosto kerää kokemuksia köyhyydestä 2020-luvulla. Miten köyhyys vaikuttaa arkeen? Miltä se tuntuu? Vastaa nimettömään, lyhyeen verkkokyselyyn! Se on auki 24.1.-18.4.2022.

Vastauksia käytetään puheenvuorojen aineistona Porin SuomiAreenassa heinäkuussa järjestettävässä kohtaamistapahtuma Erilainen minglessä. Se antaa puheenvuoron päättäjien ja virkamiesten sijaan niille ihmiset, joiden asioista päättäjät päättävät, mutta joiden omia ajatuksia kuullaan harvemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kohtaamistapahtuma järjestetään kuudetta kertaa ja tänä vuonna teemana on köyhyys.

Kyselyn organisoi Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry. Erilainen mingle -verkostossa on mukana muun muassa kirkko, järjestöjä, kuten SOSTE ja Vates sekä ruoka-aputoimijoita.

Vastaaminen köyhyyttä koskevaa kyselyyn kestää alle viisi minuuttia. 

Vastaa Kuka olet köyhä? -kyselyyn

Kultrainen kenkä kuluneella alustalla

Selkä kipee

Jostain syystä elämä on tuonut minut köyhyyden äärelle. Ihmisten ja olosuhteiden äärelle, joissa tiedetään miltä tuntuu, kun ei vaan pysty. Ei tee mieli vastailla miksei, eikä kuulla lisäkysymyksiä.

Se on niin sairaan vaikeaa. Selittää, saada selville. Ymmärtää mistä tässä on kyse. Kirjoitin tekstit Hyvä mieli ja Paha haju, tietämättä mitä niistä ajatellaan. On helppoa kirjoittaa anonyymisti, en nolaa ketään enkä aiheuta pahennusta.

Siitä huolimatta sisälläni myllää ja tunnen itseni jotenkin petturiksi. Meillähän pitäisi olla yhteinen sopimus, ettei näistä huudella kylillä. Jokainen pitää huolen omista asioistaan, omista rahoistaan.

Silti ajattelen, että kyllähän sen tyhmäkin näkee, että ollaan köyhiä. Keisari ilman vaatteita, niinhän sitä lasten sadussakin opetetaan. Jokainen näkee keisarin kävelevän ilkosen alasti, mutta yhteisestä sopimuksesta jokainen esittää osansa, on niin kuin ei näkisikään.

Nyt törmäsin ihmiseen, yhteisöön ja vaikuttajiin, jotka ovat päättäneet nähdä. Päättäneet kertoa keisarille, että sinä olet alasti. Me halutaan auttaa sinua. Tässä yhteiskunnassa tarvitaan niitä vaattureita, jotka auttavat kirjoittamaan tämän sadun lopputekstit uudelleen.

Kuka haluaa olla se keisari, joka myöntää olevansa nolo ja alasti?  Se joka tarvitsee apua. Luulen että suurin osa avuntarvitsijoista on loihtinut itselleen tuhkimon asun, jotta saisi elää prinsessana ihmisten ilmoilla. Nykyään se on mahdollista, kun on pikavipit ja osamaksut. Ei ole pakko näyttää köyhältä, eikä erottua joukosta.

Kuka haluaa olla se keisari, joka myöntää olevansa nolo ja alasti?  Se joka tarvitsee apua.

Nämä tuhkimot kuitenkin tietävät, että kello käy ja taika haihtuu. Tilanteet muuttuvat ja tulee aika, kun pitäisi käyttää rahaa. Ihan oikeaa reaaliaikaista rahaa, jotta voisi maksaa itsensä sisään seurapiireihin. Maksaa pääsyliput, taksit ja vielä syödäkin jotain. Tarinan prinssit ja prinsessat muuttuvat ihmisiksi, väsyneiksi ja vaivaisiksi. Vedotaan milloin mihinkin, jotta säästyttäisiin siltä tosiasialta, että tuhkimon rooli prinsessana tulee liian kalliiksi.

Syitä kyllä löytyy, miksi kieltäytyä tilanteista, joihin ei oman tilanteensa takia yksinkertaisesti ole varaa osallistua. Milloin on selkä kipeä ja milloin mitäkin. Meidän pikku prinsessa, ei onneksi vielä tiedä, ettei sillä olisi oikeasti varaa käydä jäätelökioskilla muiden lasten mukana.

Meidän pikku prinsessa, ei onneksi vielä tiedä, ettei sillä olisi oikeasti varaa käydä jäätelökioskilla muiden lasten mukana.

Haluan tehdä taikoja, jotta lumous säilyisi vielä vähän aikaa, kunnes meitä kohtaavat paremmat ajat.

Nimimerkki HH – ei mulla mikään oo

Lue kirjoittajan aiemmat blogit

Hyvä mieli

Paha haju

Liikennemerkkejä joissa sisällä kysymysmerkki

Köyhyyden katkaisemiseksi tarvitaan elämän ennakoitavuutta ja merkityksellisyyttä

Pitkään jatkunut köyhyys heikentää monia osallisuuden ja hyvinvoinnin edellytyksiä, osoittavat THL:n tuoreet tutkimukset, joissa on analysoitu Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailun seuranta-aineistoa vuosilta 2006 ja 2012. Aikuissosiaalityön asiakkaille korona-aikana tehdyt haastattelut taas osoittavat, että he joutuvat jatkuvasti kamppailemaan toimeentulon niukkuuden ja epävarmuuden kanssa.

Pitkään jatkuneet vaikeudet voivat saada elämää kannattelevat voimat hiipumaan

Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa 2006. Siihen osallistui noin 850 kirjoittajaa. Nyt julkaistuissa tutkimuksissa on käytetty sellaisten 36 kirjoittajan tekstejä, jotka osallistuivat vuonna 2012 toistettuun kilpailuun.

THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola kuvailee tutkimustiedotteessa, miten pitkään jatkuneet vaikeudet, kuten pienituloisuus, työttömyys, epävarmuus, riippuvuudet, kipu ja sairaudet voivat suistaa ihmisen noidankehään, jossa elämää kannatteleva voima heikkenee. Osallistuminen yhteiseen tekemiseen vähenee ja merkityksellisyyden kokemukset hiipuvat.

Tulevaisuuden suunnittelu on vaikeaa, kun joutuu keskittymään päivästä toiseen selviytymiseen ja ennakoimaan pahinta. Silloin ei myöskään havaitse myönteisiä mahdollisuuksia eikä lähde tavoittelemaan asioita, joita ei pidä mahdollisina saavuttaa. 

Ennakoitava sosiaaliturva tuo turvaa, mutta etenkin toimeentulotuki ja työvoimapoliittinen harkinta ovat monille hallitsemattomia

Sosiaaliturva tuo nimensä mukaisesti turvaa, ja se luo uskoa tulevaan. Parhaimmillaan suomalainen sosiaaliturva on ennakoitavaa, mutta erityisesti toimeentulotuki ja työvoimapoliittinen harkinta näyttäytyivät kirjoituskilpailua koskevissa tutkimuksissa toisinaan hallitsemattomina. 

Toinen THL:n tuore tutkimus osoittaa, että aikuissosiaalityön asiakkaat joutuvat kamppailemaan jatkuvasti etuusjärjestelmän kanssa. Kamppailu jopa vesittää palveluista saatavat hyödyt. Tutkimusta varten haastateltiin korona-aikana 22 aikuissosiaalityössä eri puolilla Suomea asioinutta ihmistä. Sen ovat tehneet tutkija Saija Iivonen ja tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto.

Asiakkaat joutuivat kokoamaan toimeentulonsa monista eri lähteistä ja toimeentulo koettiin jatkuvasti niukaksi ja epävarmaksi. Sitä paikattiin toimeentulotuella, asumistuella ja epävirallisella taloudellisella tuella, kuten ruoka-avulla.

Haastatellut asiakkaat saivat koronaepidemian aikana useimmiten Kelan työmarkkinatukea, ansiosidonnaista työttömyysturvaa, sairauspäivärahaa ja erilaisia eläke-etuuksia. Lähes kaikki tarvitsivat toimeentulotukea. Osa oli saanut myös toimeentulotuen koronalisää. Etuuksien saaminen oli kuitenkin epävarmaa niihin liittyvien laskelma- ja säännösviidakon vuoksi.

Väliaikaiseksi tarkoitetun tuen hakemiseksi tarvitaan pitkäaikaista kokemusta tuen hakemisesta

Saija Iivonen toteaa tutkimustiedotteessa, että asiakkailla on oltava sähköisten palvelujen osaamista ja tarkkaa tietoa etuuksiin liittyvistä erityistilanteista ja myöntämiseen vaikuttavista tekijöistä. Erityisesti perustoimeentulotuki koettiin vaikeaselkoiseksi ja myöntämisen ehdot monimutkaisiksi.

Vasta pitkä kokemus toimeentulotuen saannista oli helpottanut sen hakemista, mikä on ristiriidassa tuen väliaikaisen luonteen kanssa.

”Sekä kunnista haettavan täydentävän ja ehkäisevän että Kelasta haettavan perustoimeentulotuen hakemista voisi helpottaa asiointipalvelujen teknisillä parannuksilla. Esimerkiksi liitteiden tiedostomuotoja ja -kokoa ei pitäisi turhaan rajoittaa”, Iivonen toteaa.

Avoimia tiloja ja tilaisuuksia tasavertaiselle kohtaamiselle ja yhdessä tekemiselle

Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailun kirjoituksia analysoineissa tutkimuksissa löydettiin keskeisiä tekijöitä, jotka tukevat ihmisen mahdollisuuksia elää omannäköistä elämää, tavoitella itselleen tärkeitä asioita ja tehdä hyvinvointiaan tukevia ratkaisuja. Näitä olivat oman elämän ja ympäröivän maailman hallittavuus ja ennakoitavuus, taloudelliset resurssit, kuuluvuuden tunteet, yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet sekä kokemus elämän merkityksellisyydestä. Pelkkä sosiaaliturva ja palvelut eivät pysty tarjoamaan riittävästi merkityksellisyyden kokemuksia.

”Vaarana on, että tukien menettämisen pelossa ei uskalleta tehdä esimerkiksi vapaaehtoistyötä, mikä pitäisi kiinni yhteisessä tekemisessä ja toisi elämään merkityksellisyyttä. Vähitellen osallistuminen muuhunkin yhteiseen toimintaan vähenee ja epävarmuus alkaa lopulta nakertaa luottamusta myös itseen”, Anna-Maria Isola sanoo.

THL:n tutkimusprofessori Heikki Hiilamo korostaa, että sosiaaliturvan riittävyyttä on arvioitava suhteessa siihen, miten hyvin se mahdollistaa köyhimpien osallistumisen vallitsevaan elämäntapaan.

”Mahdollisuus liikkua kaupungilla, osallistua kulttuuritapahtumiin ja mahdollisuus käydä edes joskus ulkona syömässä voivat luoda merkityksellisyyden kokemuksia, jotka rohkaisevat ihmisiä parantamaan hyvinvointiaan.”

Tarvitaan avoimia tiloja ja tilaisuuksia, joihin on helppo tulla ja tavata ihmisiä, ja joissa erilaiset ihmisryhmät kohtaavat toisiaan ja tekevät asioita yhdessä. Tasavertaiset kohtaamiset purkavat myös haitallisia asenteita ja uskomuksia, jotka koskevat heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.

Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailu järjestettiin myös 2019. EAPN-Fin on ollut mukana kilpailun järjestelyissä.

Erja Saarinen

Lue lisää

Iivonen, Saija & Kivipelto, Minna: Miten aikuissosiaalityön asiakkaat kokivat saaneensa tarvitsemansa palvelut ja etuudet koronaepidemian aikana? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022.

Isola, Anna-Maria & Hiilamo, Heikki: Elämän ennakoitavuus ja merkityksellisyyden kokemus auttavat selviytymään köyhyydessä. THL-blogi 20.1.2022.

Isola, Anna-Maria, Virrankari, Lotta & Hiilamo, Heikki (2021) On Social and Psychological Consequences of Prolonged Poverty – A Longitudinal Narrative Study From Finland. Journal of Social and Political Psychology 9(2), 654–670

Virrankari, Lotta & Isola, Anna-Maria (2021) Miten käy mahdollisuuksille köyhyydessä? Yhteiskuntapolitiikka-lehti 3/2021: 287–296

Mies nojaa kättä otsaansa sateisen ikkunan edessä

Hyvinvointialueilla voidaan vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin ja vähentää köyhyyttä

Suomessa sairastamisen kulut aiheuttavat monille taloudellista ahdinkoa. Hyvinvointialueilla on monia mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä pienentämällä sairastamisen kustannuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut vaihtelevat alueittain ja kunnittain. Vastaisuudessa hyvinvointialueiden päättäjät päättävät, peritäänkö alueen asukkailta laissa säädetyt enimmäismaksut. He voivat myös vaikuttaa moniin käytäntöihin, kuten siihen miten maksuja lähdetään systemaattisesti alentamaan tai poistamaan ja laitetaanko maksamatta jääneet maksut suoraan ulosottoon.

EAPN-Fin painottaa aluevaalitavoitteissaan, etteivät sairastamisen kustannukset saa kenelläkään heikentää hoidon saantia tai ajaa ihmisiä sairastamisen lisäksi taloudelliseen ahdinkoon. Hyvinvointialueiden tulee noudattaa asiakasmaksulakia ja kohtuullistaa asiakasmaksut tai jättää ne perimättä, jos ne vaarantavat asiakkaan toimeentulon.

Sairastamisen kulut aiheuttavat ahdinkoa

EAPN-Fin on seurannut pitkään, millaista ahdinkoa sairastamisen kulut, asiakasmaksujen lisäksi lääkekulut ja terveydenhuollon matkojen kustannukset, aiheuttavat köyhyyttä kokeville ihmisille. Vuonna 2019 tehty Asiakasmaksut aiheuttavat ahdinkoa -kysely osoittaa, että yksittäisten ihmisten ja perheiden arki voi ajautua kohtuuttoman hankalaksi julkisen terveydenhuollon asiakasmaksujen ja lääkekulujen vuoksi.

Kyselyyn vastasi lähes tuhat sairauksien ja sairastamisen kulujen takia vaikeassa tilanteessa olevaa ihmistä. Moni kertoi avovastauksissa laajasti elämäntilanteestaan. Ihmisillä oli suuri tarve kertoa siitä, millaista ahdinkoa kulut aiheuttavat itse sairauden lisäksi.

Sairastamisen kulut ajavat monet kotitaloudet vakavaan talousahdinkoon ja pakottavat osan ottamaan velkaa. EAPN-Finin kyselyssä kuvataan velkaantumista, luottotietojen menetyksiä ja ulosottoon joutumista. Vuonna 2020 jo 664 000 julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua päätyi ulosottoon. Luku on kasvanut vuodesta toiseen.

Vuonna 2020 jo 664 000 julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua päätyi ulosottoon. Luku on kasvanut vuodesta toiseen.

THL:n Finsote-tutkimuksen mukaan 18,3 prosenttia suomalaisista kertoo joutuneensa tinkimään taloudellisten syiden vuoksi ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä.

Maksuja voidaan alentaa tai ne voidaan poistaa – tästä pitää viestiä aktiivisesti

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista määrättyjä maksuja voidaan alentaa tai ne voidaan jättää perimättä, jos maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon tai vaarantaa elatusvelvollisuuden toteuttamisen.

Tämä on ollut mahdollista jo pitkään asiakasmaksulain 11§:n perusteella, mutta asiakkaille ja potilaille tietoa asiasta on välittynyt heikosti. EAPN-Finin Raportti kyselystä asiakasmaksulain 11 § vuodelta 2016 osoitti, että tässä asiassa laiminlyödään viranomaisen velvollisuutta neuvoa ihmisiä. Kysely osoitti, että esimerkiksi työntekijät eri palveluissa tunsivat huonosti 11 §:ää ja sen soveltamisesta puuttui valtakunnallinen ohje.

Asiakasmaksulaki uudistui viime vuonna ja nyt siinä velvoitetaan entistä selvemmin kuntaa tai kuntayhtymää, antamaan asiakkaalle tieto maksun alentamisen ja perimättä jättämisen mahdollisuudesta ja ehdoista. Tieto on annettava ennen ensimmäistä palvelutapahtumaa tai sen yhteydessä. Jos tiedon antaminen ei tuolloin ole mahdollista, sen voi antaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään silloin, kun maksua peritään. Tieto on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Asiakkaalle on annettava sen tahon nimi ja yhteystiedot, jolta hän voi pyytää lisätietoja.

Asiakasmaksulaki on vaikeaselkoinen ja monimutkainen kokonaisuus. EAPN-Finin Terveys ja köyhyys -työryhmä on kiteyttänyt sen sisältöä vastikään julkaistuun asiakasmaksuesitteeseen. Neuvontaa asiasta antaa Kuluttajaliiton potilasoikeusneuvonta.

Suomessa käyttäjämaksujen osuus on kansainvälisesti vertailtuna suuri

Suomen terveysprofiilin 2019 mukaan meillä kolme neljäsosaa terveysmenoista rahoitetaan julkisista lähteistä. EU:n keskiarvo on 79 prosenttia. Suomen loput 25 prosenttia rahoitetaan yksityisistä lähteistä ja näistä suurin osa palvelujen käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Niitä kertyi 2019 eniten avosairaanhoidosta, hammashuollosta, lääkkeistä ja pitkäaikaishoidosta. Yksityisten lähteiden osuus rahoituksesta on Suomessa suurempi kuin muissa Pohjoismaissa ja suurempi kuin EU-maiden keskiarvo.

THL:n Terveydenhuollon asiakasmaksujen alueellinen vaihtelu Suomessa -tutkimus osoittaa, että kuntien välinen vaihtelu asiakasmaksuissa on Suomessa suurta. Vaihtelu asettaa eri puolilla maata asuvat eriarvoiseen asemaan.

Sairastamisen kustannusten vaikutuksia köyhyyteen käsitellään EAPN-Finin laatimassa Suomen köyhyysraportissa, Köyhyysvahdissa 2021.

Erja Saarinen

Lue lisää

EAPN-Finin blogit sairastamisen kustannusten vaikutuksista

Pirkko Justander: Unelmieni asiakasmaksulaki

Riikka Mettälä: Toipuminen vaikeutuu, kun mielen särkymisen lisäksi romahtaa talous

Nuolet asfaltissa vasemmalle, suoraan ja oikealle, niiden päällä kengät

Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin aluevaalitavoitteet

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa on uudistettava niin, että kaikille taataan tarvittava ja laadukas hoito ja palvelut tulotasosta riippumatta. Sairastamisen kustannukset eivät saa heikentää hoidon saantia. Hyvinvointialueiden kaikessa päätöksenteossa tulee huomioida päätösten vaikutus köyhyyttä kokevien tilanteeseen.

Terveys- ja hyvinvointieroja kaventava sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa on uudistettava niin, että kaikille taataan tarvittava ja laadukas hoito tulotasosta riippumatta. Hyvin toimivat sote-palvelut tukevat yksilön selviytymistä, työkyvyn ylläpitämistä ja parantavat mahdollisuuksia työllistyä.

Köyhyyttä kokevat ihmiset ovat yleensä julkisten palveluiden varassa. Ne ovat heille erityisen tärkeitä. Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee myös hyvinvointialueilla olla lähellä ihmisten asuinpaikkaa.

Huono-osaisten erityisryhmien palvelut on turvattava, perustason palveluja vahvistettava sekä panostettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on hyvinvointialueiden ja kuntien yhteinen tehtävä. Kansalaisjärjestöt ovat tässä tärkeitä kumppaneita sekä hyvinvointialueille että kunnille.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiseen. Koronakriisi on koetellut laajasti väestön mielenterveyttä, ja palvelut ovat olleet riittämättömiä jo ennen sitä.

Asunnottomuuden poistamiseen on pyrittävä määrätietoisesti. Asumisneuvonta on yksi keino ehkäistä asunnottomuutta ja pitää yllä asumiskykyä. Asumisneuvonnalle pitää rakentua toimiva yhteys hyvinvointialueiden sosiaalityöhön.

Perhekeskuksia on kehitettävä ja niiden toimintaa laajennettava kaikkiin hyvinvointialueen kuntiin. Perhekeskuksessa sovitetaan yhteen lapsiperheiden eri palvelut sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminta perheitä hyödyttäväksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Lasten, nuorten ja perheiden palvelupolkujen tulee olla niin selkeitä, että perhe löytää helposti tarvitsemansa avun erilaisiin tilanteisiin. Apua ja tukea tulee saada riittävän varhaisessa vaiheessa oikea-aikaisesti.

Monilla hyvinvointialueiden päätöksillä vaikutetaan köyhyyteen

Monilla hyvinvointialueiden päätöksillä, kuten päätöksillä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, vaikutetaan suoraan köyhyyteen ja eriarvoisuuteen. Hyvinvointialueiden kaikessa päätöksenteossa tulisikin huomioida päätösten vaikutus köyhyyttä kokevien tilanteeseen.

Sairastamisen kustannukset eivät saa heikentää hoidon saantia. Hyvinvointialueiden tulee noudattaa asiakasmaksulakia ja kohtuullistaa asiakasmaksut tai jättää ne perimättä, jos ne vaarantavat asiakkaan toimeentulon. Asiakkaille ja työntekijöille on aktiivisesti tiedotettava tästä mahdollisuudesta.

Hyvinvointialueen tulee varata riittävästi rahaa täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen ja käyttää niitä ja sosiaalityötä tukemaan ihmisiä pitkäjänteisesti ulos köyhyydestä. Toimeentulotukiasioissa hyvinvointialueen on syytä tehdä tiivistä yhteistyötä Kelan kanssa, jotta perustoimeentulotukea laajempaa tukea tarvitsevat sitä saavat.

Sosiaalisen luototuksen asemaa tulee vahvistaa ja se tulee ottaa hyvinvointialueiden kautta käyttöön koko maassa. Tähän tulee varata riittävät resurssit. Sosiaalinen luotto tulee nähdä ennaltaehkäisevänä ja investointiluonteisena taloussosiaalityön välineenä eikä niinkään ainoastaan yhtenä velkajärjestelymuotona.

Osana sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista koko maahan on saatava yhtenäiset kriteerit omaishoidon tuen myöntämiseen.

Järjestöt edustavat monia ryhmiä, jotka elävät vaikeassa elämäntilanteessa. Järjestöjen toiminnan jatkumiseksi niiden toimintaedellytyksistä on huolehdittava myös hyvinvointialueilla. Sote-järjestämislaki edellyttää, että sekä hyvinvointialueet että kunnat tukevat järjestöjen toimintaedellytyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Lue lisää

Hyvinvointialueilla voidaan vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin ja vähentää köyhyyttä

Ruoka-aputoimijoiden kansalaisaloite Puolitetaan köyhyys.

Kunnat ja hyvinvointialueet velvoitettava köyhyyden vähentämiseen.

EAPN-Fin verkoston jäsenten aluevaalitavoitteita

EHYT ry: Aluevaalit 2022: Jokaisella on oikeus voida hyvin

Ehyt ry: Päihdeasiamiehen tavoitteet aluevaaleihin

Eläkkeensaajien Keskusliitto: Teesit aluevaaleihin 2022

Ensi- ja turvakotien liitto: Viestit aluevaaleihin

Invalidiliitto: Aluevaalit 2022: Yhdenvertaista palvelua kaikille pdf

Keliakialiitto: Aluevaalitavoitteet 2022

Kriminaalihuollon tukisäätiön aluevaaliteesit: Tekemällä oikeita päätöksiä hyvinvointialueilla voidaan vähentää uusintarikollisuutta

Kuuloliitto: Kuulo2022 Aluevaaliteesit

Lastensuojelun Keskusliitto: Lapsuus on tässä ja nyt – Lastensuojelun Keskusliiton tavoiteohjelma hyvinvointialueille

Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa ja nuoruudessa – MLL:n aluevaaliohjelma 2022

Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami: Aluevaalit 2022

Munuais- ja maksaliiton aluevaaliteemat 2022

Omaishoitajaliiton aluevaalitavoitteet 2022

Pelastakaa Lasten aluevaalisuositukset 2022: Lapsiystävällisten hyvinvointialueiden puolesta

SOSTE: Aluevaalit: Elinvoimaiset järjestöt luovat osallisuutta ja vahvistavat asukkaiden hyvinvointia

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi: Aluevaalit – Nuorille hyvä sote

Talentian aluevaalitavoitteet

Tarttumattomat sairaudet -järjestöverkoston aluevaalitavoitteet 2022
Verkostossa ovat EAPN-Finin jäsenistä mukana Aivoliitto ja Suomen Sydänliitto.

Työttömien Keskusjärjestö: Aluevaalit 2022

Väestöliitto: Aluevaalitavoitteet 2022

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry: Aluevaalit 2022: Perheiden palvelut kuntoon

Puolitetaan köyhyys -kansalaisaloite: kunnat ja hyvinvointialueet velvoitettava köyhyyden vähentämiseen

Ruoka-aputoiminnan valtakunnallisissa verkostoissa toimivat asiantuntijat ovat avanneet kansalaisaloitteen Puolitetaan köyhyys. Sillä vaikutetaan hyvinvointialueiden ja kuntien väliseen päätöksentekoon. Aloitteessa ehdotetaan lainvalmistelua kuntien ja hyvinvointialueiden velvoittamiseksi vähentämään alueellaan köyhyyttä ja taloudellisesta asemasta johtuvaa eriarvoisuutta.

Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että vähävaraiset putoavat kuntien ja hyvinvointialueiden ”hyvinvointipäätösten” väliin. Vaikka perusturvaa parannetaan valtion ratkaisuilla, iso osa vähävaraisen elämään vaikuttavista päätöksistä tehdään paikallis- ja aluetasolla. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat avainasemassa asukkaidensa tavoittamisessa ja palveluohjauksessa, työllisyyden edistämisessä, taloudellisesta asemasta johtuvan eriarvoisuuden vähentämisessä sekä köyhyyttä koskevan tiedon kokoamisessa.

Heikoimmassa asemassa olevat huomioitava, kun kunnat ja hyvinvointialueet jakavat vastuitaan

Aloitteessa esitetyillä toimilla halutaan varmistaa, että heikoimmassa asemassa olevat huomioidaan, kun kunnat ja uudet hyvinvointialueet jakavat vastuitaan. Kaikessa päätöksenteossa tulisi huomioida päätöksen vaikutus köyhän elämään. Tiedon avulla voidaan tunnistaa toimenpiteet, jotka poistavat köyhyyttä ja eriarvoisuutta.

Työttömien Keskusjärjestön, Sininauhaliiton, Vantaan Yhteisen Pöydän sekä Osallistava yhteisö -hankkeen ja Ruoka-apu.fi-palvelun asiantuntijoiden avaama kansalaisaloite muistuttaa, että Suomessa on lähes miljoona köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävää ihmistä ja että Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmaan. Siinä yhtenä tavoitteena on puolittaa köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrä.

Kansalaisaloitteella halutaan avata keskustelua köyhyyden juurisyistä.Korona nosti ruoka-aputoiminnan kentältä esiin hälyttäviä signaaleita: Ruoka-apuun turvautui yhä useampi uusi ihminen opiskelijoista lapsiperheisiin, yksinelävistä työssäkäyviin. Syyksi paljastui sosiaaliturvan hitaus yllättävässä hätätilanteessa. Erityisen tiukoille joutuivat he, joiden elämä oli jo muutenkin köyhyysrajalla taiteilemista.

Köyhyys aiheuttaa haittoja ja kuluja niin yksilölle kuin yhteiskunnalle

Ihminen on harvoin omasta syystään köyhä. Laajamittainen köyhyys on rakenteellista. Se aiheuttaa lukuisia yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä haittoja, suoria ja välillisiä kustannuksia sekä horjuttaa yhteiskuntarauhaa.

Kansalaisaloitteen taustalla on mainittujen toimijoiden yhteinen vuoden mittainen työskentely SitraLabin Demoktratian kapeikot -ohjelmassa. Ruoka-avun kentältä tunnistettiin suurimmaksi ongelmaksi tiedonkulun aukko: Vaikka ruoka-avun jakajat ovat asiantuntijoita siinä, mikä muuttaisi vähävaraisen ihmisen elämää ratkaisevasti, heillä ei ole paikkaa, missä kertoa havainnoistaan päättäjille. Päättäjillä taas ei ole mahdollisuutta kuulla köyhän ääntä laajassa mittakaavassa.

SitraLabin Enemmän kuin ruokaa -tiimi haastaa jokaista mukaan puhkomaan omia käsityksiään köyhyydestä. Ruoka-avussa asioidaan, jotta vähäisistä käyttövaroista säästyisi edes osa bussilippuun, lääkkeisiin, puhelimeen, lapsen vaatteisiin ja vuokraan. Asumiskulut, erityisesti pääkaupunkiseudulla, on yksi suurimmista vähävaraisuuteen johtavista syistä.

Puolittamalla köyhyys vähennetään myös ruoka-avun tarvetta. Puolittamalla köyhyys lisätään hyvinvointia, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Allekirjoita kansalaisaloite

Lisätietoa

Reetta Nick, projektipäällikkö Osallistava yhteisö 2019–2021 -hanke, reetta.nick(at)kirkkopalvelut.fi

Juha Keränen, järjestösihteeri, Työttömien Keskusjärjestö, juha.keranen(at)tyottomat.fi

Hanna Kuisma, palveluesimies, Vantaan Yhteinen pöytä, hanna.kuisma(at)vantaa.fi

Annmari Salmela, verkkoviestinnän kehittäjä, Ruoka-apu.fi, annmari.salmela(at)kirkkopalvelut.fi

Anne Hyyrynen, suunnittelija, Sininauhaliitto, anne.hyyrynen(at)sininauha.fi