Kuva: Jaana Saikkonen

Ruoka-aputoimijoille tehty kysely osoittaa, että ruoka-avun tarve vain kasvaa. Tilannetta vaikeuttaa apua antavien toimijoiden kustannusten kasvu. Punaisen Ristin kyselyn mukaan yhä useampi hakee ruoka-apua pitkäaikaisesti.

Avun tarve on jatkanut kasvuaan ruoka-aputoimijoille syksyllä tehdyn kyselyn mukaan. Apua hakee myös uusia asiakkaita, kuten työssäkäyviä, joiden tulot eivät enää riitä välttämättömiin menoihin.

Jaettavaa ruokaa saadaan yhä vähemmän. Sitä ei aina riitä kaikille avuntarvitsijoille. Myös toiminnan kasvaneet kustannukset, muun muassa kuljetuksista ja ruoan varastoinnista, vaikeuttavat avun tarpeeseen vastaamista.

Ruoka-apu.fi kokosi syksyllä ruoka-avun tilannekatsauksen yhteistyössä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten ruoka-avun järjestäjien kanssa. Kyselyyn saatiin 98 vastausta järjestöiltä, seurakunnilta ja kuntatoimijoilta eri puolilta Suomea. Ruoka-aputoimijoita arvioidaan olevan yli tuhat eri puolilla Suomea.

Pelkona, ettei apua saa edes ruoka-avusta

Syksyn katsaus kuvaa ruoka-avun heikentynyttä tilannetta. Kyselyssä korostui huoli ihmisten pärjäämisestä, jos ruoan ja sähkön hinta jatkavat nousuaan.

Yksi vastaajista kuvaa tilannetta seuraavasti:

”Ruoka-avun tarve on kasvanut selvästi tänä syksynä, mikä näkyy huimasti kasvavina jonoina ruoka-avussa, mutta meille ei jää ruokaa mitä jakaa, yhtälö alkaa näyttää toivottomalta. Ihmiset eivät saa apua vaikeaan tilanteeseensa edes ruoka-aputoiminnasta. Tilanne on erittäin huolestuttava.”

Ruoka-avussa näkyy, ettei perustoimeentulo tai palkka riitä välttämättömiin menoihin. Kun menot kasvavat, ruoasta usein säästetään ensimmäisenä. Tämä kasvattaa ruoka-avun tarvetta.

Hävikkiruoan väheneminen ja ruoka-aputoimijoiden kasvaneet kuljetus-, sähkö- ja tilakustannukset vaikeuttavat tilannetta entisestään. Vastaajista kolmannes kertoi, etteivät taloudelliset resurssit riitä toiminnan ylläpitämiseen.

Väliaikaiseksi tarkoitetusta avusta pysyvää

Suomen Punainen Risti on selvittänyt ruoka-apua hakevien ihmisten tilanteita kyselyllä marraskuussa 2022. Se osoittaa, että väliaikaiseksi tarkoitetusta avusta on tullut monelle pysyvä osa taloudellista selviytymistä: lähes puolet vastaajista on hakenut ruoka-apua yli kahden vuoden ajan.

Ruoka-apu on monen pärjäämiselle välttämätöntä. Vastaajista 40 prosenttia hakee sitä kerran viikossa tai useammin. Tulojensa riittävyyden kanssa kamppailevat kokevat, ettei heillä ole mahdollisuuksia parantaa taloudellista tilannettaan.

Kyselyyn vastasi 639 ihmistä eri puolilta Suomea.

Perusturvan korotuspaineet näkyvät ruoka-avussa

Ruoka-apua hakevien tilannetta parantaisi perusturvan tason nosto ja etuuksien käsittelyn nopeuttaminen. Pitkien etuuksien käsittelyaikojen takia ihmiset voivat velkaantua.

Ruoka-aputoimijat kokevat, että he tarvitsisivat lisää aikaa ja resursseja keskustelulle, palveluohjaukselle ja ryhmätoiminnalle. Matalan kynnyksen palveluohjaus on tarpeen, jotta ihminen löytäisi apua viidakkona näyttäytyvästä sosiaaliturvajärjestelmästä. Palveluohjaus ehkäisisi suurempia ongelmia. Tässä tarvitaan jalkautuvaa sosiaalityötä ja tiivistä yhteistyötä sosiaalipalveluiden palveluohjauksen kanssa.

Erja Saarinen

Lue lisää

 Ruoka-avun tilannekatsaus syksy 2022 Ruoka-aputoimijat ruoka-apu.fi 2.12.2022 pdf

Ruoka-apu Suomessa 2022 – Suomen Punaisen Ristin kysely avunsaajille Raportti 2.12.2022 pdf

Jenni Passoja & Niklas Vaalgamaa: Ruoka-apua yhteistyössä. Havaintoja yhteisen tekemisen malleista ruoka-avun kentällä. Punainen Risti 4.10.2022. pdf

Joakim Zitting & Sirpa Anundi: Ruoka-avun vastaanottajat – havaintoja Koma – Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hankkeen kyselyn vastaajista

Monien perheiden vanhemmat joutuivat koronan vuoksi lomautetuksi tai työttömäksi, ja korona-ajan jatkeeksi hintojen nousu ajaa monia perheitä entistä syvempään ahdinkoon. Lapsiperheköyhyys on jo lisääntynyt elinkustannusten nousun vuoksi – ja kustannusten nousu näyttää jatkuvan.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö on arvioinut, että köyhyydessä elää noin 130 000 lasta, noin 30 000 enemmän kuin ennen hintojen nousua. Suomeen on myös tullut vaikeassa tilanteessa eläviä ukrainalaisperheitä.

Lapset kantavat huolta toimeentulosta

Lastensuojelun Keskusliitto on kerännyt  joulukalenteriinsa lasten joulutoiveita: useampi lapsi toivoi jotain yhdessä tekemistä perheen kesken, hyvää ruokaa ja rauhallista tunnelmaa. Näitä on vaikeampi toteuttaa, jos taloushuolet painavat vanhempia ja koko perhettä.

Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni 2022 -kyselyn mukaan pienituloisten perheiden lapsista 47 prosenttia on huolissaan perheen toimeentulosta. Kyselyyn vastasi 1 130 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.

Pienituloisissa perheissä elävistä vastaajista 71 prosenttia ei voi lomailla perheen kanssa, koska siihen ei ole varaa. Harrastuksen oli joutunut lopettamaan 23 prosenttia. ”Rahaa ei ole muuhun kuin ruokaan ja joskus ei edes siihenkään”, sanoo yksi vastaaja.

Monipuolista tukea joulukeräyksillä

Järjestöt keräävät perinteisillä joulukeräyksillä apua lapsille ja nuorille.

Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräyksellä autetaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria kotimaassa. Lapset tarvitsevat tukea esimerkiksi opintoihin ja harrastuksiin. Perheille jaetaan keräysvaroilla myös ruokakortteja.

Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto keräävät yhteistyössä Ylen kanssa Hyvä joulumieli -keräyksellä rahaa ruokalahjakortteihin vähävaraisille perheille.

Ensi- ja turvakotien liitolle lahjoittamalla tukee muun muassa chat-palvelua väkivaltaa kokeneille. Liitto antaa myös ruoka-apua ja joululahjoja lapsille.

Lapsiperheitä voi auttaa myös Hope ry:n kautta: Lahjoituksilla tuetaan lasten ja nuorten harrastamista ja vapaa-ajan elämyksiä sekä vähävaraisten perheiden joulunviettoa välittämällä lapsille joululahjoja 20 paikkakunnalla.

SOS-Lapsikylän joulukeräyksellä hankitaan varoja Apuu-chatin toimintaan Se on tarkoitettu 7–15-vuotiaille lapsille, jotka kokevat olonsa turvattomaksi tai uhatuksi ja tarvitsevat apua. Chat on auki joka päivä klo 9–22. Lapsille voi antaa apua myös tukemalla useamman järjestön ylläpitämää Sekasin-chattia. Molemmissa chat-palveluissa näkyy selvästi lasten avun tarpeen kasvaminen.

Apua myös sotaa paenneille perheille

Syyskuussa 2022 arvioitiin, että Suomessa asuu noin 12 000 ukrainalaislasta. Sodan keskeltä tulleille lapsille on tärkeää turvata mahdollisimman tavallinen ja hyvä arki.

Pelastakaa Lasten joulukeräysvaroilla autetaan myös sotaa paenneita ukrainalaisperheitä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto taas on tuonut yhdessä K-ryhmän kanssa myyntiin Ukraina-rusetin, jonka myyntituotoilla autetaan Suomeen saapuneita ukrainalaisia.

Suomen Punainen Risti jakaa joulun alla ruokalahjakortteja vastaanottopalvelujen piirissä oleville lapsiperheille ja maahan yksin saapuneille lapsille ja nuorille. Apua saavat myös paperittomat perheet. Ruokalahjakortit täydentävät muuta kotimaan lapsiperheille joulun aikaan annettavaa apua.

Erja Saarinen

Lue lisää

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla: lapsiperheköyhyys datana

Yle: Hintojen nousu lisännyt lapsiperheiden ahdinkoa: Arviolta 130 000 lasta elää nyt köyhyydessä

EAPN-Fin jakaa maaliskuussa 2023 seitsemättä kertaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille. Sen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Nyt kerätään ehdokkaita tunnustuksen saajaksi.

Tunnustus annetaan artikkelista tai ohjelmasta, jossa lähestytään kunnioittavasti köyhyyttä kokeneita ihmisiä ja analysoidaan laajasti köyhyyden taloudellisia ja sosiaalisia syitä. Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet ihmiset tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan. Se myös nostaa esiin laadukkaan köyhyyttä käsittelevän journalismin tekijöitä.

Ehdokkaita voi esittää kuka vaan

Etsimme journalistisia töitä – artikkeleita, kolumneja, blogeja, tv- ja radio-ohjelmia ehdolle Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi. Niitä voi esittää vuoden 2022 loppuun saakka. Niiden pitää olla julkaistu 1.11.2021-31.12.2022 välisenä aikana kotimaisessa mediassa.

Ehdokkaita voivat ilmoittaa niin journalistit itse kuin kuka tahansa muukin, joka arvioi ehdotuksensa olevan tunnustuksen kriteerien mukainen. Tunnustus annetaan artikkelille tai ohjelmalle. Myös juttujen kuvat huomioidaan. Esimerkiksi kirjoja tai toimittajan koko tuotantoa ei oteta ehdolle.

Lähetä ehdotuksesi Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi EAPN-Finin sihteerille Erja Saariselle viimeistään 2.1.2023.

Lue lisää Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksesta

Kuvassa uusi puheenjohtaja Leena Valkonen.
Kuva: Jouko Vatanen

EAPN-Finin yleiskokous pidettiin 22. marraskuuta. Se valitsi Leena Valkosen verkoston uudeksi puheenjohtajaksi. Aluksi sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Heidi Vanjusov puhui päihdepalveluiden saavutettavuudesta.

Yleiskokous päättää toimintapolitiikasta. Se myös valitsee verkostolle puheenjohtajat ja hallituksen.

”Halu edistää sellaisten ihmisten osallisuutta, jotka eivät muuten ehkä tulisi kuulluksi päätöksenteossa”

Puheenjohtajana vuoden 2022 toiminut Irja Remekselä ilmoitti ennen kokousta jättävänsä tehtävän yleiskokouksessa. Puheenjohtajaksi valittiin Leena Valkonen. Häntä esitti TATSI ry. Varapuheenjohtajana jatkaa Marjatta Kaurala Kriminaalihuollon tukisäätiö Kritsistä.

Leena Valkonen oli EAPN-Finin hallituksessa vuodesta 2018 kaksi kautta. Hänen taustayhteisönsä on ollut Työttömien Keskusjärjestö, jossa hän on toiminut viestinnän asiantuntijana syksystä 2017.

Leena on ollut alusta asti mukana EAPN-Finin ns. PEP, People Experiencing Poverty -yhteistyöryhmässä. Se aloitti tapahtumasarjan Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä. Tapahtuma järjestettiin lokakuussa neljännen kerran.

”Tunnistan köyhyyden haasteen ja omassa työssäni olen perehtynyt myös lainsäädäntöön. Olen eläkeikäinen ja jään varsinaisesta työstäni pois loppuvuoden aikana. Eläkeläisenäkin olen valmis olemaan mukana tehtävässä, jossa voi edistää sellaisten ihmisten osallisuutta, jotka eivät muuten ehkä tulisi kuulluksi päätöksenteossa”, Leena Valkonen sanoo.

EAPN-Finin hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Myös toinen kahden vuoden pesti samassa tehtävässä on mahdollinen.

Vuoden 2022 hallituksesta jatkavat Leena Eräsaari, Pilvi Kähkönen, Jonna Lehikoinen, Päivi Nykyri, Aura Pylkkänen, Aino Sarkia ja Anne Tyni. Uudeksi kaksivuotiskaudeksi hallitukseen valittiin Aino Rukkila A-klinikkasäätiöstä. Uusina jäseninä hallituksessa aloittavat Larissa Frantz-Koivisto Suomen Caritaksesta, Virpi Hyttinen Kuka kuuntelee köyhää? -verkostosta ja Susanna Kiuru Sininauhaliitosta.

Päihdepalvelut – saatavilla, mutta ei saavutettavissa?

Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Heidi Vanjusov väitteli Itä-Suomen yliopistossa lokakuussa päihdepalveluihin pääsystä. Hän eritteli EAPN-Finin yleiskokouksen aluksi pitämässään esityksessä päihdepalveluiden tosiasiallista saavutettavuutta.

Lainsäädännössä on periaatteessa turvattu ihmisen mahdollisuus hakeutua itse palveluihin, jotka ovat laadukkaita ja vastaavat hänen tarpeisiinsa: Viranomaisella on velvollisuus tiedottaa palveluista, vieläpä ymmärrettävällä kielellä, ja neuvoa ja ohjata ihmisiä.

Lainsäädännössä myös turvataan palveluiden resurssit ja laatu ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Useammassa laissa myös säädetään asiakkaan oikeuksien kunnioittamisesta. Siltikään kaikki tarvitsevat eivät tunnu saavan päihdeongelmiin apua. ”Se ei riitä, että on kauniita sanoja lainsäädännössä”, Vanjusov totesi.

Saavutettavuuden ulottuvuuksina hän käsitteli institutionaalista, informatiivista, fyysistä, taloudellista ja kokemuksellista ulottuvuutta – sitä, mitä järjestelmän olisi kullakin ulottuvuudella huomioitava, jotta palvelut olisivat oikeasti saavutettavia.

Heidi Vanjusov: Saatavilla, mutta ei saavutettavissa? Sosiaalioikeudellinen tutkimus päihdepalveluihin pääsystä. Esitys EAPN-Fin yleiskokous 2022

Toimintasuunnitelmassa muun muassa eduskuntavaalivaikuttamista

Kokouksessa esiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2021 toimintakertomus ja tilinpäätös. Kokousosallistujille kerrottiin myös kuluvan vuoden toiminnasta.

Yleiskokous hyväksyi toimintasuunnitelman vuodelle 2023. Kuten aiempina vuosina verkostossa jatkavat kolme työryhmää, Kansalaistoimintaryhmä, Lapsiperheköyhyys ja Terveys ja köyhyys -työryhmät. Sisältötyötä tehdään paljolti niissä. Ensi vuonna pidettävät eduskuntavaalit ovat tärkeä vaikuttamisen kohde. Verkosto on tehnyt omat eduskuntavaalitavoitteensa.

Ensi vuonna on tarkoitus taas tehdä Köyhyysvahti, järjestää köyhyyttä kokeneiden ja päättäjien tapaaminen ja jakaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus toimittajille. Nämä jo pitempään vuosittain toistuneet toimet alkavat olla EAPN-Finin parhaiten tunnettua toimintaa.

Yleiskokoukseen osallistuivat edustajat 22 jäsenjärjestöstä. Kaikkiaan EAPN-Finilla on 54 jäsenjärjestöä, jäsenverkostoa ja henkilöjäsentä. Yhteensä osallistujia oli noin 30.

Erja Saarinen

Lue lisää

Heidi Vanjusovin väitöskirja: Saatavilla mutta ei saavutettavissa? Sosiaalioikeudellinen tutkimus päihdepalveluihin pääsystä

Suomen köyhyyden vastaisen verkoston yleiskokous pidetään 22.11.2022 kello 13–15 SOSTEssa, osoitteessa Yliopistonkatu 5, 6. kerros. Kokouksessa puheoikeus ja äänivalta on varsinaisten jäsenten valtuuttamilla edustajilla, mutta muutoin kokous on avoin kaikille kiinnostuneille ja hyvä tapa tutustua verkoston toimintaan.

Kokoukseen pitää ilmoittautua viimeistään keskiviikkona 16.11.
Ilmoittaudu EAPN-Finin yleiskokoukseen 22.11.2022

Kokouksen aluksi sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Heidi Vanjusov Itä-Suomen yliopistosta puhuu päihdepalveluiden saavutettavuudesta. Puheenvuoro pidetään Teams-yhteydellä. Laita viestiä verkoston sihteerille, jos haluat kuunnella puheenvuoron etänä.

Lue lisää Heidi Vanjusovin väitöskirjasta

Monet järjestöt ovat tuoneet esiin huolensa siitä, miten elinkustannusten, etenkin energian hinnan nousu, vaikuttaa niiden edustamiin ryhmiin. Muun muassa yksinhuoltajat ja yksinasuvat ovat tiukoilla.

Kuluttajaliitto muistuttaa, että joka viidennellä taloudella ei ole lainkaan varaa hintojen nousuun. Liitto kysyi kuluttajilta, kuinka paljon kotitalouden kuukausittaiset menot voisivat nousta ilman, että kotitalous joutuu taloudelliseen ahdinkoon. Yksinhuoltajat ja yksinasuvat kertoivat muita useammin, että maksuvaraa kustannusten nousuun ei ole enää lainkaan.

Velkaantuneet vaarassa joutua köyhyyteen

Hintojen ja korkojen nousu iskee pienituloisten lisäksi erityisen pahasti velkaantuneisiin ihmisiin, muistuttaa Takuusäätiö. Monella keskituloisella menee jo nyt iso osa tuloista velkojen lyhentämiseen, sillä kotitalouksilla on velkaa ennätyksellisen paljon suhteessa nettotuloihin. Vuoden 2021 lopussa sitä oli yli 133 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Suuri velkarasitus, korkojen ja elinkustannusten nousu on huolestuttava yhtälö.

Y-Säätiö on varoittanut asunnottomuuden lisääntymisestä: elinkustannusten nousu asettaa monen asumisen ensimmäistä kertaa vaakalaudalle. Asunnottomuus on Suomessa vähentynyt jo pitkään. Nyt hyvä kehitys on vaakalaudalla.

Mistä kansalainen saa tietoa väliaikaisista tuista?

Omakotiliitto on muistuttanut, että verotuksen sähkövähennyksen ja Kelan maksaman sähkötuen ulkopuolelle jää suuri joukko ihmisiä.

Liitto korostaa, etteivät kansalaiset ja varsinkaan ikääntyneet välttämättä osaa selvittää, minkälaiseen tukeen he olisivat oikeutettuja. Liitto kannustaa ihmisiä ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä Kelaan ja kunnan sosiaalitoimeen, jotta suuren sähkölaskun kanssa ei jäisi yksin. Liiton mielestä myös kuntien pitäisi aktiivisesti ottaa huolta pitävä rooli.

Ihmisoikeuskysymys, kun hintojen nousu uhkaa välttämättömintä toimeentuloa

Ihmisoikeusliiton blogissa Anna Salmivaara pohtii, milloin hintojen noususta tulee ihmisoikeuskysymys.

”Nousevat hinnat heikentävät monen elintasoa. Valtiolla ei kuitenkaan ole varsinaista velvoitetta korvata markkinahintojen nousun vaikutuksia ihmisten elintasoon. Hintojen noususta tulee valtiota velvoittava ihmisoikeuskysymys silloin, kun inflaatio uhkaa joidenkin ihmisten välttämättömintä toimeentuloa ja elämän perusedellytyksiä.”

Erja Saarinen