Kirjoittajan arkistot: Jiri Sironen

Voiko vaihtoehtoisella työllisyyspolitiikalla vähentää köyhyyttä? -keskustelu 13.10.2016

Voiko vaihtoehtoisella työllisyyspolitiikalla vähentää  köyhyyttä? Työaikaa lyhentämällä tuottavuusloikkaan ja työttömyyden vähentämiseen! Mitä siitä seuraa muille hyvinvointipolitiikan alueille?

EAPN-Fin:in PeP-ryhmän (köyhyyden ja syrjäytymisen kokemusasiantuntijaryhmä)  kokouksessa torstaina 13.10. 14-16 eläkkeellä oleva työmarkkinaneuvos Pekka Peltola kertoo työajan lyhentämiskokeilujen hämmästyttävistä tuloksista. Osoite on SOSTE ry, Yliopistonkatu 5, 6. krs, Helsinki. Ilmoita allekirjoittaneelle osallistumisestasi tarjoilua ajatellen.

Jouni Kylmälä
PeP-koordinaattori
0408467486
[email protected]

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari – Tanssit Titanicilla?

Euroopan köyhyyden vastainen verkosto EAPN järjesti 16.6.2016 seminaarin otsikolla ”From the Delors White Paper (1993) to the EU Pillar of Social Rights (2016), what future for the fight against poverty in Europe”. Seminaarin tarkoituksena oli valmistella EAPN:n reilun 25 vuoden kokemuksella vastausta EU-komission Euroopan sosiaalista pilaria koskevaan kuulemiseen.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari on Junckerin komission tärkein sosiaalialaa koskeva aloite. Juncker puhui siitä ensi kerran syyskuussa 2015 mainiten, että Euroopan tulisi olla myös sosiaalisesti kolmen A:n luokkaa (Social Triple A). Pilaria voi pitää komission vastauksena talous- ja eurokriisin tuottamaan sosiaaliseen kriisiin sekä voimistuneeseen kritiikkiin tämän ohittamisesta valtioiden velkakestävyyttä painottaessa. Pilarin olisi tarkoitus antaa panoksensa ”euroalueen uudelle lähentymiselle” ja rahaliitto EMUn sosiaalisen ulottuvuuden ja oikeudenmukaisuuden kehittämiselle.

Komissio julkaisi 8.3.2016 tiedonannon ja alustavan hahmotelman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Samalla se käynnisti vuoden loppuun kestävän julkisen kuulemisen keskustelujen ja verkkokyselyn muodossa.

Tiedonannon mukaan tarkoituksena on tarkastella ja päivittää työ- ja sosiaalialan lainsäädäntöä yhteiskunnan, työmarkkinoiden, väestörakenteen ja teknologian muutoksia vastaan, tarkastella sosiaalisten oikeuksien tilaa jäsenmaissa sekä edistää samalla hyvien käytäntöjen kartoittamista ja levittämistä. Tavoitteena on tulevaisuuteen sopiva sosiaaliturva ja ihmisten suojeleminen työelämän muutoksissa. Mukana on myös alueita, joissa EU:lla ei ainakaan toistaiseksi ole toimivaltaa. Näiltä osin pilari voisi kuitenkin jo nyt määritellä yhteisiä vertailukohtia. Kuulemisen yhteydessä kysytään myös, voisiko EU:n toimivaltaa laajentaa.

Pilarin alustava sisältö

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäinen versio sisältää 20 politiikan alaa jaoteltuina kolmeen lukuun
– Yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille
– Oikeudenmukaiset työelot ja työehdot
– Riittävä ja kestävä sosiaalinen suojelu

Jokaisesta 20 politiikan alueesta luetellaan myös olemassa olevat oikeudet ja oikeuslähteet.
Esimerkkinä kohta 15: Vähimmäistoimeentulo

15.Vähimmäistoimeentulo

Useimmissa jäsenvaltioissa – muttei kaikissa – taataan vähimmäistulo ihmisille, jotka ovat köyhyysriskissä ja joilla ei ole muuta toimeentuloa. Tällä hetkellä ongelmia ovat muiden muassa se, ettei etuuksien taso anna edunsaajille mahdollisuutta päästä köyhyydestä, etuuksien heikko kattavuus sekä se, että vähimmäistoimeentulotuen hakeminen on niin monimutkaista, ettei sitä haeta. Työikäisten kohdalla heikot yhteydet aktiivisiin tukitoimiin ja sosiaalipalveluihin sekä se, ettei etuuksia asteittain vähennetä työhön palatessa, saattavat johtaa etuusloukkuihin ja tehdä työn vastaanottamisesta vähemmän houkuttelevaa. Toimeentuloturva ei kata riittävällä tavalla niitä, jotka käyttävät työttömyysetuutensa loppuun, eikä työttömyysetuuksia ja vähimmäistoimeentuloetuuksia koordinoida riittävästi. Vähimmäistoimeentuloturva ei useimmissa jäsenvaltioissa riitä nostamaan muita toimeentulonlähteitä vailla olevia ikääntyneitä pois köyhyydestä.

  1. Kaikille, joiden varat eivät riitä kohtuulliseen elintasoon, on taattava riittävät vähimmäistoimeentuloetuudet. Työikäisten tapauksessa näihin etuuksiin on liitettävä vaatimus osallistua aktiivisiin tukitoimiin, jotta edunsaajia rohkaistaan integroitumaan (uudelleen) työmarkkinoille.

– Euroopan unionin perusoikeuskirjan 34 artikla: Yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi unioni tunnustaa oikeuden toimeentuloturvaan ja asumisen tukeen tarkoituksena turvata ihmisarvoinen elämä jokaiselle, jolla ei ole riittävästi varoja – –, ja se kunnioittaa tätä oikeutta.
– SEUT-sopimuksen 151 artiklassa määrätään, että unionin ja jäsenvaltioiden tavoitteena on syrjinnän torjuminen.
– SEUT-sopimuksen 153 artiklassa määrätään, että unioni tukee ja täydentää jäsenvaltioiden toimia, kun kyse on sosiaalisen syrjäytymisen torjumisesta ja ihmisten integroimisesta työmarkkinoille.”

Seminaari valmisteli EAPN:n kantoja

EAPN:n puheenjohtaja Sergio Aires kuvasi avauksessaan ristiriitaisia tunteitaan: Köyhyyden vain kasvettua Eurooppa 2020 -strategian aikana, nyt olisi viimeinen mahdollisuus muuttaa sosiaaliasioissa kurssia, tai muuten tulemme palaamaan vanhanaikaiseen köyhyyspolitiikkaan. Joku yleisöstä kuvasi tilannetta jopa tansseiksi Titanicilla ennen jäävuoreen törmäämistä, kun EU jäsenvaltioineen ei ole vuosien epäonnistumisista huolimatta lähtenyt voimakkaammin korjaamaan kurssiaan.

Komissiolle pilaria valmistellut Allan Larsson joutui yllättäen perumaan osallistumisensa tilaisuuteen henkilökohtaisten syiden vuoksi. Tilalle tullut komissaari Thyssenin kabinetin jäsen, Vasiliki Kokkori ei alustuksessaan juuri antanut aiheesta lisätietoja, ja vastaili kysymyksiin ja kritiikkiin puolustelevan hyökkäävästi luetellen eri sosiaaliasioita koskevien direktiivien ja aloitteiden kautta, kuinka kaikki on hyvin tai vähintään otettu jo huomioon.

Dialogi eteni kun alustuksia pitivät pilarista europarlamentille raportoiva MEP Maria João Rodrigues, edustajat EAPN:n työryhmistä, verkostoista ja eurooppalaisista jäsenjärjestöistä (Eurodiaconia, Feantsa, AGE Platform) sekä komission työllisyys-, sosiaali- ja kuluttaja-asioiden pääosaston johtaja Stefan Olsson. EAPN:n jäsenverkostojen edustajat toivat keskusteluun omia kokemuksiaan ja näkökulmiaan.

Seminaarissa nousi esiin tarve luoda ensin visio siitä, mitä sosiaalisten oikeuksien pitäisi Euroopassa olla. Työ ei kuitenkaan saisi jäädä ”mukavan paperin” kirjoittamiseen, vaan tämän jälkeen pilarin politiikka-alueet pitäisi kääntää selkeiksi tavoitteiksi, toimintaohjelmiksi ja pohtia samalla taloudellisia instrumentteja (rakennerahastot mukaan lukien), mitä kautta pilarin voisi toteuttaa.

MEP Rodrigues näki Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin rakentamisen välineenä talouspolitiikan muuttamiseksi. Hän nosti esille myös pidemmälle meneviä uudistuksia, kuten euroalueen oma budjetti ja verotuskysymykset.

Seminaarin sata osallistujaa toivat esille mm. että
– Pilarissa painottuu työelämä, vaikka työllisyys ei ratkaise kaikkia köyhyysongelmia.
– Sosiaalisten oikeuksien ja siten myös pilarin tulisi koskea koko EU-aluetta, ei vain euromaita.
– Sen sijaan että annettaisiin poliitikkojen määritellä mikä on kunkin oikeuden normi (esim. vähimmäistoimeentulo 60 % mediaanitulosta), pilarissa tulisi käyttää olemassa olevia sosiaalisten oikeuksien ja lakitapausten määritelmiä.
– Sosiaaliturvan riittävyys ja kestävyys muodostavat potentiaalisen ristiriidan keskenään.
– Pakolaiset ja turvapaikanhakijoiden oikeudet sekä kotouttaminen puuttuvat alustavasta versiosta.
– Pilarissa mainittu sosiaalisen dialogin ei tulisi koskea vain työntekijöitä ja ammattiliittoja, vaan myös muuta kansalaisyhteiskuntaa.

Seminaarissa todettiin myös että pilarin lopullinen muoto riippuu kuulemisesta ja laaja osallistuminen on tarpeen. EAPN ja EAPN-Fin osallistuvat aktiivisesti keskusteluun ja vastaavat virallisesti kuulemiseen alkusyksystä.

Samalla todettiin, että pilariin ei kannata ladata liikaa odotuksia, vaan samaa energiaa kannattaa käyttää edistämään muita vaikuttamisen kohteita, kuten Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden ja toimivan köyhyyden vastaisen foorumin peräänkuuluttaminen, eurooppalaiseen ohjausjaksoon European Semesteriin vaikuttaminen, kaiken EU-politiikan sosiaali-, hyvinvointi- ja työllisyysvaikutusten arvioinnin edistäminen sekä kasvu- ja vakaussopimuksen uudelleenarvioiminen.

Useassa puheenvuorossa kaivattiin makrotalouden epävakauden tarkastelun lisäksi myös ”makrososiaalisen epävakauden” tarkastelua. Esille nousi myös vaatimus entistä isommasta ja laajemmasta EU-ohjelmasta ja rakennerahastosta köyhyyden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi nykyisten hajanaisten ESR-rahastojen ja ruoka-avun sijaan.

EAPN-Finin pohdintoja

Myös EAPN-Finin sosiaalipoliittinen työryhmä ehti seminaaria edeltävällä viikolla keskustelemaan alustavasti aiheesta. Keskustelussa nousi esille seuraavia huomioita:
– Mikä on sosiaalisten oikeuksien pilarin suhde kaikkiin aikaisempiin sopimuksiin, kuten Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan, ja tuottaako pilari näihin nähden mitään uutta? Sosiaalisen peruskirjan näkökulmasta tehtyjä kanteluitakaan ei aina oteta vakavasti, esim. Suomi on saanut huomautuksen vähimmäisturvan tasosta eikä tee asialle mitään.
– Onko pilarilla mitään käytännön merkitystä, vai tuotetaanko tässä taas vain uutta puhetta sosiaalisesta Euroopasta? Toisaalta pilarin sisällön määrittäminen on tärkeää, jotta sosiaalisia oikeuksia ei nähdä vain talouskasvua kannattelevaksi tekijäksi.
– Köyhyys ei ole pilarin alustavassa versiossa vahvasti esillä, vaikka se on kasvava ongelma Euroopassa, joten voiko pilari jopa heikentää köyhyyden vastaista työtä?
– Miten ja millä toimivallalla pilaria toteutettaisiin? Jotain velvoittavuutta pilarilla tulisi olla, vaikka se ei välttämättä sisältäisikään yksityiskohtaista määrittelyä kuvaamistaan politiikka-alueista. Pilaria rakentaessa olisi tärkeää painottaa universalismia ja jäsenmaat voisivat sitten itse valita keinoja sen toteuttamiseen, mutta toisaalta tarvitaan vähimmäisstandardeja perälaudaksi estämään sosiaalisten oikeuksien rikkomisen. EU:n toimivaltaa voitaisiin siis laajentaa minimisäännösten tekoon myös sosiaalisektorilla edelleen tukemaan jäsenmaiden omaa politiikkaa.
– Euroalueelle aiotun pilarin tulisi koske kaikkia jäsenmaita.
– Sukupuolinäkökulma tulisi huomioida poikkileikkaavasti kaikissa politiikan alueissa.
– Palvelujen ja niiden saavutettavuuden lisäksi tulisi käsitellä myös niiden laatua.
– Mikä on pilarin suhde olemassa oleviin strategioihin (Eurooppa 2020) ja prosesseihin (eurooppalainen ohjausjakso European Semester), joiden puitteissa olisi tehtävissä paljon nykyistäkin enemmän sosiaalisten tekijöiden huomioimiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi?

Jatkoa

Nyt on aika keskustella sosiaalisista oikeuksista ja pilarista niin jäsenmaissa kuin EU-tasollakin. Helsinkiin on tulossa syyskuussa paneelikeskustelu ja yleisötilaisuus aiheesta. EU-komissio on järjestämässä aiheesta loppuvuodesta myös isomman seminaarin. Valkoisen kirjan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista on tarkoitus ilmestyä alkuvuodesta 2017. Myöhemmin keväällä 2017 on tulossa valkoinen kirja myös rahaliitto EMUn kehittämisestä.

Linkkejä lisätietoihin:
Komission tiedote
Tiedonanto ja pilarin alustava versio
Linkki kuulemisen verkkokyselyyn
Storify-koonti EAPN:n seminaarista
Kansainvälisen työjärjestö ILOn tiedote ja julkaisu pilarista

Jiri Sironen, EAPN-Finin varapuheenjohtaja 20.6.2016

Elokolo-käsikirjassa esitellään köyhyyden vastaista toimintaa

Elokolo-kohtaamispaikkatoimintaa on harjoitettu jo 25 vuotta. Sen monipuolisen toiminnan eri ulottuvuuksia ja yksityiskohtia ei kuitenkaan ole laitettu aiemmin yksiin kansiin. EHYT julkaisi Elokolo-kohtaamispaikkatoiminnan käsikirjan valtakunnallisilla kohtaamispaikkapäivillä Torniossa 1.4.2016.Elokolot ovat kansalaisten kohtaamispaikkoja, joihin kuka tahansa on tervetullut. Ihmisen terveydelle, hyvinvoinnille ja yhteiskuntaan kiinnittymiselle ratkaisevaa on kokemus sosiaalisesta paikasta. Kohtaamispaikoissa jokainen voi tuntea tulevansa hyväksytyksi omana itsenään ja kokea yhteenkuuluvuutta. EHYT ylläpitää yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa Elokoloja Helsingissä, Hyvinkäällä, Lahdessa, Pirkkalassa, Tampereella ja Turussa. Lisäksi EHYT ry:n verkostoon kuuluu 30 erilaista kohtaamispaikkaa ympäri Suomea.

Käsikirja kuvaa Elokolojen ja ehkäisevän päihdetyön kohtaamispaikkatoiminnan keskeisimpiä elementtejä, jotta myös muut kohtaamispaikat ja yhdistykset voisivat hyödyntää ja ottaa niitä käyttöön omassa toiminnassaan. Julkaisu on kirjoitettu hyödyttämään niin Elokoloja, EHYT ry:n kohtaamispaikkaverkostoa kuin kaikkia muiltakin kohtaamispaikkoja, ja se tarjoaa virikkeitä myös muille matalan kynnyksen toimintakeskuksille, asukastuville ja päiväkeskuksille. Käsikirjassa esitellään kohtaamispaikkatoiminnan taustaa ja edellytyksiä, monipuolisia sisältöjä ja toimintamalleja sekä työllistämistä ja vapaaehtoistoimintaa. Erityisesti huomioidaan kohtaamispaikkoihin sopivat ehkäisevän päihdetyön muodot.

”Elokolo – kohtaamispaikkatoiminnan käsikirja” -julkaisu on saatavilla ilmaisena verkkojulkaisuna ja EHYT ry:stä painettuna viiden euron hintaan.

Jiri Sironen: EU-ohjausjakso, Suomen maaraportti ja sosiaalinen Eurooppa?

EU-komissio julkaisi 26.2. jäsenmaita koskevat maaraportit, joissa tarkastellaan maiden talous- tilannetta sekä jonkin verran myös työllisyys- ja muita sosiaalisia asioita.

Maaraportit ovat osa EU:n vuosittaista talousohjausjaksoa (European Semester). Ohjausjakso käynnistyi loppuvuodesta vuotuisen kasvuselvityksen (AGS, Annual Growth Survey) ja työllisyysraportin (JER, Joint Employment Eeport) julkaisuilla. Niissä komissio kuvaa Euroopan kasvu- ja työllisyysnäkymiä tulevalle vuodelle. Euroopan EAPN:n vastaukset em. raportteihin sisälsivät mm. huomioita, että Eurooppa 2020 -strategian sosiaalisia tavotteita (köyhyyden vähentäminen ja työllisyyden lisääminen), niitä tukevia sosiaalisia investointeja sekä kansalaisten osallistumista talousohjausjaksoon pitäisi edistää ja konkretisoida vahvemmin.

Suomen maaraportissa (CR, Country Report) sosiaaliasioista todetaan mm. seuraavaa:
– Suomessa on muihin jäsenvaltioihin verrattuna alhainen köyhyysriski, mutta se on kuitenkin
kasvussa … Viime vuodet jatkunut heikentyminen on huomionarvoista, koska se kuvastuu myös muista indikaattoreista. Köyhyysriskin ero Suomessa syntyneiden nuorten (21,6 prosenttia) ja ulkomailla syntyneiden nuorten (50,0 prosenttia) välillä oli yksi EU:n suurimmista vuonna 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mikrosimulaatiot osoittavat, että köyhyysriski kasvaa edelleen vuonna 2015. Myös muut sosiaaliset indikaattorit heikentyivät vuosina 2013–2014.
– … lasten päivähoito-oikeuden suunniteltu rajaaminen toisen vanhemman ollessa kotona
(esim. opiskelun tai työttömyyden vuoksi) voisi vaikuttaa kielteisesti vähäosaisiin.
– Suomen pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut edelleen. ja huomattavan monet pitkäaikaistyöttömät siirtyvät työvoiman ulkopuolelle.

– Nuorisotyöttömyys on pysynyt muuttumattomana ja lähellä EU:n korkeaa keskiarvoa.

Maaraportti seuraa myös Eurooppa 2020 -strategian kansallisten tavoitteiden saavuttamista. Suomen köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa elävien määrän vähentämistä koskeva tavoite on 770 000 henkilöä vuonna 2020. Raportti kommentoi: ”927 000 vuonna 2014. Köyhyysvaarassa olevien ihmisten määrä on kasvussa, ja se on ollut noin 900 000 koko viime vuosikymmenen ajan. Sen vuoksi vuodeksi 2020 asetetun tavoitteen saavuttaminen tulee olemaan vaikeaa.”

Maaraportti sisältää erilaisia indikaatttoritaulukoita, joista seuraavassa kuvassa sosiaalisen osallisuuden indikaattorit:

sosiaalisen osallisuuden indikaattorit

Huomionarvoista on, että tilastoluvut koskevat vuotta 2014 ja kun kehitystrendit ovat mitä todennäköisimmin jatkuneet, sosiaaliset indikaattorit ovat kehittyneet entisestään huonompaan suuntaan.

Maaraporttien julkaisun jälkeen jäsenmaissa olisi syytä keskustella niistä. Suomessa keskustelua käydään pääosin suljettujen ovien sisällä. Tämä koskee liian paljon koko ohjausjaksoa. Myös median soisi olevan kiinnostuneempi.

Keväällä Suomi laatii myös vuotuisen kansallisen ohjelmansa (NRP, National Reform Programme) Eurooppa 2020 -strategian seurannasta. Siinä seurataan strategian viiden päätavoitteen edistymistä ja esitellään toimia vuoden 2015 Suomen EU:lta saamien maakohtaisten suositusten saralla. Kansallisen ohjelman laadinnasta vastaa Suomessa valtiovarainministeriö. VM ei ole avannut prosessia kansalaiskeskustelulle.

Ohjausjakso päättyy kevät-kesästä kullekin jäsenmaalle annettaviin suosituksiin (CSR, Country Spesific Recommendations). Komissio julkaisee suositusten ensimmäiset versiot 18. toukokuuta. Euroopan EAPN, sen kansalliset verkostot ja monet muut kanslaisjärjestöt laativat omia vaihtoehtoisia maakohtaisia suosituksiaan, joiden kautta ne yrittävät saada komissiota keskittymään mielestään olennaisiin kysymyksiin.

European Semester -ohjausjakso päättyy Eurooppa-neuvoston vahvistaessa lopulliset maakohtaiset suosituksensa jäsenmaille kesllä.

Sosiaalinen Eurooppa, jälleen kerran?

Kevään 2016 mittaan ajankohtaista on mm. rahaliitto-EMUn sosiaalisen ulottuvuuden käsittely ja komission 8.3. lupaama tiedonanto EU:n sosiaalisesta pilarista.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja sosiaali- ja työllisyysasioista vastaava komissaari Marianne Thyssen ovat julistaneet, että EU:n pitäisi olla kolmen A:n luokkaa (social triple-A) myös sosiaalisesti, ei vain taloudellisesti. Toistaiseksi velkakriisi on painanut vaakakupissa sosiaalista kriisiä enemmän, kuten Thyssen kommentoi EAPN:n politiikkaseminaarissa lokakuussa 2015. Nähtäväksi jää, lunastaako komissio lupauksensa vai onko luvassa vain entisen kaltaisen talouspolitiikan ”kasvojenkohotusta” sosiaalisesta Euroopasta puhumalla.

Komission agendalla on myös EMUn sosiaalisen ulottuvuuden pohdinta, joka liittyy rahaliiton viimeistelyyn. Junckerin komission yksi pääprioriteetti on syvempi ja reilumpi rahaliiitto. EMUn viimeistelyyn liittyen EU:n ”viisi puheenjohtajaa” julkaisivat 2015 viiden puheenjohtajan raportin. Komissio käynnistää nyt keskustelua jäsenmaiden kanssa ja tarkoituksena on julkaista aiheesta Valkoinen paperi keväällä 2017.

EAPN ja EAPN-Fin seuraavat EU:n talous- ja sosiaaliasioita, osallistuvat keskusteluun ja pyrkivät vaikuttamaan köyhyyden ja eriavoisuuden vähentämiseen koko Euroopassa.

Jiri Sironen
EAPN-Fin, varapuheenjohtaja

Matkaraportti: Köyhyyden kokemuksista kokemusten politiikaksi

Raportti PeP-tapaamisesta (People experiencing Poverty) Brysselissä 19.-20.11.2015

Tämän vuotinen Euroopan köyhyyttä kokeneiden tapaaminen kokosi noin 200 ihmistä (delegaatteja, esiintyjiä ja EU-instituutioiden edustajia) Brysseliin jakamaan ajatuksia ja kokemuksia eurooppalaisesta köyhyydestä. Tavoitteena oli ”strateginen dialogi” EU-komission kanssa. Kokous oli EAPN:n (European Anti-Poverty Network) järjestämä.

Tällä kertaa Suomen neljän hengen ryhmä (Sari Siimes, David Lee, Rauno Haapanen ja Jouni Kylmälä) rakentui Helsingin työttömien (HeTy ry) tiloissa teollisuus-Vallilassa. Valmistautuminen kokoukseen alkoi toukokuussa. Avoimella ryhmäprosessilla kiteytimme neljä teemaa, joista olimme valmiita jakamaan kokemuksiamme ja käsityksiämme. Painatimme niistä Finland-posterin.

Posterimme oli ainoa, jossa siirtolaisuus otettiin esille, ja vielä positiivisesti mahdollisuutena, ei vain köyhyyttä ja uhkia luovana voimana. Ainoana taisimme myös esittää työreformia, jossa lähtökohtana on työajan lyhentäminen ja työn jakaminen esimerkiksi ns. 6+6 -mallilla. Tästä tehtiin Suomessa kiinnostava kokeilu 1990-luvun laman pyörteissä. Samoin halusimme kysyä mitä EU aikoo tehdä, kun köyhyys todennäköisesti vain kasvaa: millaista skenaariota tarvitaan tilanteessa, jossa köyhyyden vähentäminen osoittautuu liian vaikeaksi. Esitimme myös ajatuksen perustulosta hyvinvoinnin ja ihmisarvon mahdollistajana. Tästä keskustelimme paljon valmistelukokouksissamme HeTyn kahvilassa, mutta Brysselissä keskustelut käytiin vähimmäistoimeentulo -käsitteen pohjalta.

Monta Eurooppaa koolla

Paikan päällä oli edustettuina 26 EU-maata (Slovakian ja Kyproksen delegaatiot puuttuivat), sekä neljä EU:n ulkopuolista maata (Islanti, Norja, Makedonia ja Serbia). Valmistautumista hieman hämäsi se, että ensin valmisteluasiakirjoissa mainittiin tapaamisen teemaksi ”Social Pillar of the EU”, jonka sisällöstä ei ollut saatavilla tietoa. Sitten nimi vaihtui muotoon ”Social Convergencein the EU”, vain pari päivää ennen kokousta. Ymmärsimme että kyseessä on EU:n ja Euroopan – jotka ovat kaksi eri asiaa – sosiaalisen ulottuvuuden pohtiminen ja vahvistaminen. Oma alustava ajatuksemme oli, että konvergenssi (yhdenmukaistuminen, lähentyminen) on sosiaalisesti haastava kysymys Euroopassa: olosuhteet ja hyvinvointirakenteet ovat niin erilaisia eri puolilla Eurooppaa.

Niinpä päätimme jo ennen lähtöä Brysseliin esittää työryhmässä regionaalisen yhteistyön luomista EAPN:n puitteissa. (Hieman pohdimme, millä valtuuksilla voimme moista esittää, mutta koska olemme vapaaehtoisia aktivisteja, voimme sen tehdä ihan omissa nimissämme.) Makedonian ryhmä innostui tästä: Makedonia, kuten myös muut entisen Jugoslavian osavaltiot sekä Albania ovat toisaalta EU:n ulkopuolella, mutta samalla osa Balkania. Köyhyys on monessa suhteessa käsittämättömän suurta tuolla alueella. Omalta osaltamme puhuimme ”Fennoscandian” yhteistyöstä. Virolaiset ja ruotsalaiset ”ostivat” ideamme ja olemme mahdollisesti tapaamassa Tukholmassa keväällä 2016.

How to give a good speech?

Näin kysyi Aleksander Stubb lentokoneen Bluewings -julkaisun kolumnissaan, jota selasimme menolennolla. Kolme pointtia: ethos, pathos ja logos, klassisen puheen kolme ulottuvuutta.

Ne olivat vahvasti läsnä tšekkiläisen Evgenin puheenvuoroissa. Seitsemän vuotta asunnottomana Ostravan kaduilla oli jättänyt vahvat jäljet miehen tunnetalouteen, mikä ei estänyt esittämästä viisaita kommentteja jopa koko EU:n arvopohjasta. Hänen selviytymistarinansa on klassinen: kaikki lähtee inhimillisestä arvostuksesta nousevasta auttamishalusta (ethos) ja sen synnyttämästä muutoshalusta, siihen yhdistyy ongelman tiedollinen (logos) käsittely yliopiston eräässä projektissa ja vaihtoehtojen etsiminen, ja kun tämä kaikki esitetään koskettavasti, riipaisevastikin, on puheella vaikuttavuutta (pathos).

Evgeni tarjosi hienon esityksen siitä, kuinka tehdä kokemuksista politiikkaa, kuinka saada köyhän ääni niin selväksi että se kuuluu, tulee ymmärrettäväksi ja osaksi yhteiskunnallista dialogia. Kun keskustelimme workshopissamme EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta sosiaalisen pilarin (Social Pillar) kielikuvan kautta, kysyi Evgeni viisaasti, mille perustalle tuo pilari rakennetaan: onko se rakennettu hiekalle vai kalliolle.

Social Pillar

Sosiaalisen ulottuvuuden teema on lähtöisin EU:n komission halusta luoda sosiaalista vahvistavia aloitteita osaksi 2020-strategiaansa. Nyt siinä painottuu talous(kriisi). Tavoite on vähentää köyhyyttä 24 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä. Suomen osalta tavoite merkitsee köyhyyden vähentämistä nykyisestä reilusta 900 000 köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävästä 150 000:lla.

Esitimme työryhmässä osaltamme, että tarvitsemme regulaatiota, asioiden ohjaamista ja säätämistä markkinapohjaisen vapauttamisen ja deregulaation sijaan. Tarvitsemme leikkauspolitiikan uudelleenarviointia asettamalla köyhät oikeudenmukaisempaan asemaan. Kyse ei ole köyhyydestä, nyt on pula ratkaisuista ja mielikuvituksesta löytää niitä, totesi Stanislav (Tšekki). Eikä köyhyydessä ole kysymys vain rahasta, vaan siitä mitkä mahdollisuudet kansalaisillaon päästä muiden resurssien (sosiaalisten, poliittisten, kulttuuristen) äärelle. Toisaalta köyhyydessä on kyse tilasta, jolle on olennaista rahan, toimeentulon vähäisyys. Silloin riittävät tulot on iso osa ongelman ratkaisua. Poliittisesti on viisaampaa ajatella köyhyyttä asiantilana kuin köyhien olemuksellisena ominaisuutena. Elävätkö köyhät (”poor people”) omassa köyhyyskulttuurissaan (”poverty culture”), jonne on taipumusta vajota ylisukupolviseksi ghetoksi. Vai onko köyhyydessä kyse asiaintiloista (”people in poverty”) joihin voidaan vaikuttaa yhteiskuntapolitiikalla tehokkaastikin?

Keskustelusta poimittuja ongelmakokonaisuuksia:

  1. Työelämän ongelmat: Työ ei sinänsä takaa köyhyydestä eroon pääsemistä, vaan matalapalkka-alat ja pätkätyöt tuottavat sitä. Työelämän joustovaatimukset koskevat vain palkkatyöläisiä. Nälkäpalkalla tehdään usein erittäin kuluttavaa ja kovatahtista työtä. Pitkäaikaistyöttömyys on kaksinkertaistunut EU:ssa 2007-2104 ja jo 60 % kaikista työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä. Nuorisotakuu on joltisestikin epäonnistunut kaikkialla.Ratkaisuja: Vähimmäistulonaikaansaaminen ja samalla tuloerojen kaventaminen. Maksimituloista säätäminen. Määritellään uudestaan työntekijä, joka on mukana työelämän päätöksenteossa, ottaa vastuuta ja on itseohjautuva, katsoo tulevaisuuteen ja voi kehittää taitojaan.Elämänkokemukset sisällytettäväCVhen.
  1. Asuminen: Asuminen, myös sosiaalinen, on kallista. Se johtaa vakaviin velkaantumisongelmiin.Ratkaisuja: Paitsi että tarvitaan riittävästi asuntoja on kehitettävä sosiaalisen yhteisöllisen asumisen muotoja. Vuokrakontrollia tarvitaan.
  1. Kaiken kaikkiaan ryhmissä tuotettiin pitkiä ”puutelistoja” Euroopan sosiaalisen tilan haasteista: sukupuolisen epätasa-arvon vähentämien, koulutustasa-arvon parantaminen, terveydenhuollon epätasa-arvon vähentäminen…

Tämän jälkeen hahmottelimme keinoja ja prosesseja, joita tarvitaan em. ongelmien ratkaisemiseksi.

  1. Lähtökohtana on yhteisyys, communio. Kommunikaatiota köyhien asioista tarvitaan enemmän, sillä Euroopassa hyvinvointipulmien erot ovat suuria.
  2. Köyhien suora ääni on tuotava esille politiikkojen kaikilla tasoilla. Esimerkiksi työttömille tuoli kolmikantapöytiin. On kehitettävä suorempaa kasvokkaistadialogia.
  3. Tarvitaan uusia sosiaali- ja työpoliittisia ohjelmia. Olemassa olevin ohjelmien jatkuvuus on turvattava.
  4. Työttömien kokemusten dokumentointi on tarpeen.
  5. Tarvitaan lisää verkostoyhteyksiä EUn tasolla mutta myös sen alueilla.
  6. EUn sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen dialogissa järjestöjen, instituutioiden ja kansalaisten kesken on tarpeen.

Social Pillar by Suomen delegaatio

social pillar oep 2015Aktiivisen delegaatiomme aktiivinen jäsen Rauno jäsensi ryhmäkeskustelujamme nopeasti malliksi. Tälle oli tarvetta etenkin kun paikalla olleet komission toimenhaltijat kertoivat että sosiaalisen pilarin kehittely on aivan alussa. Ensimmäinen etappi dialogiseksi ajatellussa prosessissa on maalis-huhtikuulla 2016, jolloin komissio kokoustaa asian tiimoilta.

Raunon rakennelma kuudesta askeleesta, joilla voisi hahmottaa sosiaalisen tasoja, herätti kiinnostusta. Mallin mukaanensin pohditaan eurooppalaisia arvoja, niille rakentuvia inhimillisiä ja sosiaalisia oikeuksia, niiden mahdollistamia inhimillisen arvokkuuden ja sosiaalisten taitojen elementtejä, jotka puolestaan mahdollistavat työelämän ja asumisen onnistumisen, arjen ja työn tasapainoisen kehityksen ja lopputuloksena on hyvä elämä. Nämä ovat siis teemoja joiden pohjalta on hyvä edetä jatkokehittelyihin. Raunon Social Pillar onkin saanut luurankonsa ympärille jo runsaasti ainesta (kts. kuva).

Jatkosuunnitelma

Ajatus kansallisesta köyhyyttä ja syrjäytymistä kokeneiden tapaamisesta on ollut EAPN-Finin agendalla jonkin aikaa ja sitä on edistetty Sipilän hallituksen ministereille. Tapahtuma rakentuisi huolellisen alueellisen /paikkakuntakohtaisen valmistautumisen varaan. Paikalliset delegaatiot, koskettaen laajasti köyhyyden ja syrjäytymisen ilmiöitä, voisivat erilaisten yhteisövalmennusprosessien kautta luoda omaa käsitystään paikkakunnan tai alueen sosiaalisista kysymyksistä, niiden pullonkauloista ja omista panoksistaan ratkaisujen luomiseksi. Nämä ehdotukset tulisivat kansalaisten yhteiseen käsittelyyn Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston luomalla metodilla: kansalaiset, järjestöt, hallinnon ja tutkimuksen asiantuntijat, poliittiset päättäjät ja paikallinen media prosessoisivat kysymyksiä erilaisin dialogisin menetelmin. Näin syntyneet paikalliset aloitteet ja ideat kootaan kansallisesti esimerkiksi YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. pidettävään ihmisoikeusforumiin. Sen työskentelyn alustavana jäsennyksenä voisi käyttää yllä esiteltyä sosiaalista pilaria.

Jouni Kylmälä