Toimintasuunnitelma vuodelle 2007

Näe köyhyys: sen poistaminen on yhteinen asia

1. Johdanto

EAPN-Fin – Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto – on avoin köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan toimiville järjestöille, ryhmille ja kansalaisille. Verkosto on perustettu vuonna 1994 ja siihen kuuluu 31 järjestöä tai muuta yhteisöä. Lisäksi sillä on yksityisiä ihmisiä tukijäseninä. EAPN-Fin on Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston, European Anti-Poverty Networkin eli EAPN:n jäsen.

Verkosto pyrkii parantamaan köyhyydessä elävien, syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhassa olevien asemaa ja edistämään sosiaalisia oikeuksia, perusturvaa, hyvinvointia sekä itsenäistä suoriutumista.

Sen tavoitteena on

  • tukea köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista toimintaa paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti sekä edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä,
  • tuoda esiin köyhien ja syrjäytyneiden oma ääni ja edistää köyhyyttä ja syrjäytymistä kartoittavien selvitysten ja tutkimusten tekoa sekä tiedottaa niistä,
  • toimia Suomen ja Euroopan unionin välisen sosiaalipoliittisen keskustelun ja vuorovaikutuksen edistäjänä.

Köyhyyteen sisältyy paljon aineellista ja inhimillistä hätää sekä vieraantumista sosiaalisesta osallisuudesta. Taustalla on myös poliittisia päätöksiä, joissa ei ole tehty riittävää köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyvää riski- ja vaikutusanalyysiä. EAPN-Finiä huolestuttaakin asenteiden ja politiikan koveneminen. Se haluaa toiminnallaan viestittää: näe köyhyys – sen poistaminen on yhteinen asia. Kansalaisten sosiaaliset perusoikeudet ja talousmarkkinoiden vapaudet on saatava keskinäiseen tasapainoon.

2. Vaikuttamistyön painopisteet vuonna 2007

Verkoston vuoden 2007 perusteemana jatketaan lasten ja lapsiperheiden köyhyyden tarkastelua ja sen vähentämiseen tähtäävää vaikuttamistoimintaa. Vuoden 2006 kokemuksia ja tuotoksia hyödynnetään ja levitetään niin kansallisesti kuin EU-tasollakin.

Verkoston vuoden 2007 toisena teemana on viedä eteenpäin ja kehittää perusturvarikosajatusta. Taustalla on kysymys siitä, onko esimerkiksi tietoinen sosiaali- ja terveyspalvelujen alibudjetointi perusturvarikos.

Eduskunnan oikeusasiamies on useasti todennut ratkaisuissaan, että jos virkamiehet tai luottamusmiehet tahallaan varaavat riittämättömästi varoja sosiaali- tai terveydenhuoltoon, he syyllistyvät perustuslain vastaiseen menettelyyn. Teeman taustalla ovat myös havainnot siitä, että valtio ja kunnat ovat siirtäneet vastuuta palvelujen järjestämisestä keskenään vuodesta toiseen. Hyvätkään laatusuositukset eivät
toimi, ellei ole kunnollista vastuu- ja seuraamusjärjestelmää, mikäli ilmenee vakavia laiminlyöntejä. Poliittinen vastuu ei riitä, vaan vastuu on saatava myös konkretisoitumaan.

Nykyiset rikoslain virkavelvollisuuden rikkomispykälät eivät näytä käytännössä aiheuttavan mitään reaktiota, eikä niillä ole siten tällaisessa yhteisöön kohdistuvassa ”rikollisuudessa” käytännön arvoa. Jos vastuujärjestelmää terävöitettäisiin erillisellä perusturvarikoksella tai perusturvavelvollisuuden rikkomisella, saataisiin päätöksentekoon todennäköisesti riittävästi ennaltaehkäisevää elementtiä.

Pykälä sopisi virkarikosten yhteyteen ja olisi ikään kuin virkarikosten yksi alalaji silloin, kun velvollisuuden rikkominen koskisi perusturvaa. Rikos edellyttäisi vain tahallisuutta, jotta tutkintakynnys ei olisi liian alhainen. Tarkoituksena on nimenomaan ennaltaehkäisevä vaikutus, jotta kaikessa päätöksenteossa suhtauduttaisiin vakavasti kansalaisten turvaksi säädettyyn perusoikeussäännöstöön ja oikeusasiamiehen antamiin päätöksiin. Yksilöllisen sakkorangaistuksen lisäksi voitaisiin harkita myös kunnalle määrättävää yhteisösakkoa.

Köyhyyden ja syrjäytymisen vastaiseen kansalliseen ja eurooppalaiseen keskusteluun ja toimintaan vaikutetaan erityisesti

  • osallistumalla aktiivisesti Suomen kansallisen toimintaohjelman (köyhyys-NAP) päivittämiseen
  • hyödyntämällä Suomen vuoden 2006 EU-puheenjohtajuuskauden tuloksia
  • levittämällä kansallisella tasolla tietoa EAPN:n ja EU:n ajankohtaisesta toiminnasta ja sen keskeisistä haasteista
  • välittämällä tietoa kansallisesta köyhyys- ja syrjäytymistilanteesta ja sen haasteista EAPN:lle ja sen kautta EU:lle.

EAPN-Finin, kuten koko eurooppalaisenkin verkoston, ertyisenä haasteena on pyrkiä huolehtimaan sitä, että köyhyys- ja osallisuusnäkökohdat otetaan EU:n kehittämisessä taloudellisten näkökohtien kanssa tasapainoisesti huomioon. Viimeaikaisessa EU-politiikassa kansalaisten sosiaalisille perusoikeuksille ja muille hyvinvointinäkökohdille on jäänyt usein vain taloudelle alistettu toissijainen painoarvo.

Kansalliseen ja EU-päätöksentekoon vaikuttamisessa EAPN-Fin pyrkii vahvistamaan vuonna 2007 etenkin köyhyyttä ja syrjäytymistä kokeneitten oman äänen kuulemista ja välittämistä suunnittelun ja päätöksenteon avaintoimijoille sekä verkoston jäsentahojen laajempaa aktivoimista köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen.

EAPN-Finin ja EAPN:n keskeiset keskustelu- ja vaikuttamishaasteet liittyvät

  • köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen kansallisiin toimintaohjelmiin (sosiaalisen suojelun ja osallisuuden avoin koordinaatiomenetelmä)
  • pyrkimykseen saada EU:n sosiaalinen pilari tasapainoon talouskasvun ja työpaikkojen lisäämistavoitteen kanssa (työllisyys ja Lissabonin strategia)
  • sosiaalisen pilarin merkitykseen EU:n kestävän kehityksen strategiassa
  • rakennerahastojen merkitykseen alueiden ja jäsenvaltioiden kehittämiserojen tasaamisessa
  • yleishyödyllisten ja muiden hyvinvointipalvelujen aseman turvaamiseen ja vaikuttamistoimintaan näiden poisjättämiseksi palveludirektiivistä
  • vähimmäistulon ja sosiaalisten vähimmäisstandardien luomiseen
  • uuden PROGRESS-ohjelman rahoitustuen käyttämiseen
  • EU:n perussopimuksen ja D-suunnitelman (”demokratia, dialogi ja debatti”) jatkotyöstämiseen
  • EU:n päätöksenteon läpinäkyvyyden ja kansalaisjärjestöjen edustavuuden lisäämiseen.

Tehtävät

  • Verkosto osallistuu kansallisen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen toimintasuunnitelman (NAP) päivittämiseen osana virtaviivaistettua koordinaatiota, ja painottaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen työn tärkeyttä sekä sosiaalisten ja taloudellisten näkökohtien keskinäistä tasapainoa EU-politiikassa.
  • Köyhyyttä kokeneitten eurooppalaiseen tapaamiseen liittyvää kansallista suunnittelua ja seurantaa vahvistetaan koko toimintavuoden kestäväksi ja näkyväksi toimintaprosessiksi. Tähän liittyen ja voimavarojen mukaan (1) järjestetään alueellisia kuulemistilaisuuksia köyhyyttä ja syrjäytymistä kokeneille ihmisille ja tuodaan näin ns. toista ääntä mukaan valtakunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon, (2) osallistutaan YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen päivän tapahtumiin ja asunnottomien yöhön, (3) osallistutaan sosiaalifoorumin ja muiden tapahtumien järjestämiseen sekä (4) julkistetaan lapsiperheiden köyhyyden kertomuksia.
  • Verkoston jäsenten informoimiseksi ja aktivoimiseksi lisätään sisäistä tiedotusta sekä järjestetään seminaarit kansallisesta NAP-suunnittelutyöstä sekä vuoden perusteemasta eli perusturvarikoksista.

3. Toiminta työryhmissä

Verkostolla on kolme pysyvää työryhmää sekä yksi määräaikainen teematyöryhmä. Myös muita työryhmiä voidaan toimintakauden aikana perustaa tarpeen ja kiinnostuksen mukaan.

  1. Kansainvälisten asioiden työryhmä on suora linkki Euroopan tason kattojärjestön ja EAPN-Finin välillä. Ryhmässä käsitellään EU- ja EAPN-politiikan ajankohtaisia kysymyksiä tavoitteena priorisoida kansallisesti keskeiset toimintahaasteet.
  2. Sosiaalipoliittinen työryhmä valmistelee EAPN-Finin prioriteetteja erityisesti osana kansallista köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista toimintasuunnitelmaa (NAP) sekä seuraa ja kartoittaa suomalaista köyhyystutkimusta. Työryhmä vastaa myös vuoden uuden selvitettävän teeman eli perusturvarikosten työstämisestä.
  3. Terveys ja köyhyys -työryhmä pohtii ja seuraa pitkäaikaissairauksien köyhdyttäviä vaikutuksia, hoidon saatavuutta ja näihin kysymyksiin liittyviä ilmiöitä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehitystä.
  4. Lasten ja lapsiperheiden kokeman köyhyyden teemaryhmän tehtävänä on seurata aihepiirin kansallista tilannetta sekä koordinoida ja aktivoida verkoston jäsentahojen tähän liittyvää toimintaa.

4. Jäsentoiminta

Verkoston voimavaroina ovat jäsenet, heidän EAPN-yhteistyöhön antamansa taloudellinen ja toiminnallinen panos sekä työskentely omien sidosryhmiensä ja köyhyyttä ja syrjäytymistä kokeneitten kanssa. Verkosto tekee vertaisyhteistyötä mm. sosiaali- ja terveysalan keskusjärjestöjen, kirkon, tutkijoiden ja oppilaitosten kanssa. Verkoston vahvistamiseksi ja jäsenjärjestöjen aktivoimiseksi mukaan toimintaan EAPN-Finin hallitus ja työryhmät lisäävät sisäistä tiedotusta sekä keskeisten haasteitten priorisoimista. Vaikuttamistoiminta suunnataan sekä kansalliseen että EU-tason kansainväliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon.

5. Toiminta Euroopan verkostossa

Suomen verkosto on European Anti-Poverty Networkin (EAPN) jäsen. Jokaisella kansallisella verkostolla on yksi paikka EAPN:n hallituksessa. Lisäksi Suomella on edustajia EAPN:n työryhmissä. Euroopan verkoston kautta saatavan tiedon ja kokemusten välittäminen Suomeen sekä suomalaisten näkemysten välittäminen muualle Eurooppaan ovat keskeinen osa toimintaa. Tämä edellyttää EAPN-Finin lähivuosien visioiden, strategioitten ja toteuttamisprosessien selkiyttämistä verkoston toiminta-ajatuksen pohjalta.

Tehtävät

  • Suomen verkosto osallistuu Euroopan verkoston toimintaan yleiskokouksen, hallituksen, työryhmien, verkostokoulutuksen sekä erilaisten seminaarien kuten köyhyyttä kokeneitten tapaamisen (Meeting of people experiencing poverty) kautta.
  • Euroopan verkostossa nostetaan aktiivisesti esille Suomen ja Pohjoismaiden kannalta tärkeitä asioita ja tuetaan uusien EU-maiden verkostoja
  • Huolehditaan Eurooppa-tason toiminnan tiedonvälityksestä jäsenyhteisöille sekä kansallisten tietojen välittämistä EU-tason toimijoille.
  • Tehdään yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa (erityisesti Nordic Welfare Platformissa) sekä Baltian maiden uusien verkostojen kanssa.

6. Verkoston toimintatavat ja talous

Verkosto ei ole rekisteröitynyt. Se toimii Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton yhteydessä saaden siltä sihteeri- ja taloushallintopalveluja. Verkoston toiminta rahoitetaan pääosin jäsenmaksuin sekä jäsenten muulla taloudellisella ja toiminnallisella tuella. Eurooppalaisen verkoston laajentumisen ja talousraamin tiukkuuden vuoksi EAPN:n kansallisten verkostojen toivotaan hankkivan yhä enemmän myös esimerkiksi valtiolta saatavaa kansallista rahoitustukea. Verkoston talousarvio vuodelle 2007 on erillisenä liitteenä.

EAPN-Fin talousarvio 1.1.2007–31.12.2007

Tuotot

  • Jäsenmaksutuotot: 3000 euroa
  • Yhteensä: 3000 euroa

Kulut

  • Tapahtumakulut: 800 euroa
  • Toimistokulut: 200 euroa
  • Tiedotuskulut: 800 euroa
  • EAPN-kulut: 800 euroa
  • Matkakulut: 400 euroa
  • Yhteensä: 3000 euroa

Kauden tuotto: 0 euroa