EAPN-Fin strategia 2024–2026

Hyväksytty yleiskokouksessa 6.11.2024

Sisällys 

  1. Visio 
  2. Katsaus toimintaympäristöön 
  3. Painopisteet strategiakaudella 

Ketä olemme?

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, European Anti-Poverty Network Finland, on avoin verkosto köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan toimiville järjestöille, ryhmille ja ihmisille. Siihen kuuluu noin 50 järjestöä tai muuta yhteisöä. 

1. Visio 

Köyhyyttä ja syrjäytymistä kokeneiden kuulluksi tulemista ja osallisuutta lisätään poliittisessa päätöksenteossa. 

2. Katsaus toimintaympäristöön 2024–2025

Hallitusohjelmassa ehdotetut sosiaaliturvan leikkaukset vaikeuttavat merkittävästi köyhien ja pienituloisten ihmisten elämää ja toimeentuloa. Leikkauksia tehdään samaan aikaan, kun elinkustannukset ovat kallistuneet jo pidempään ja hintojen nousu jatkuu. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu ja meneillään on muita konflikteja, jotka vaikuttavat myös Suomeen ja julkiseen talouteemme. 

Ilmastokriisi jatkuu ja YK:n vuodelle 2030 asettamat kestävän kehityksen tavoitteet eivät näytä toteutuvan maailmanlaajuisesti määräaikaan mennessä. Suomessa etenkin ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet edellyttävät lisätoimia. Haasteita ovat myös taloudellinen eriarvoisuus, työttömyys ja syrjäytyminen. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat ympäristön muutokset ja toimet muutoksen torjumiseksi vaikuttavat raskaimmin jo valmiiksi heikompiosaisiin. Heillä on vähiten resursseja sopeutumiseen. 

Suomen hyvinvoinnin tilaa käsittelevän OECD-raportin (2023) mukaan heikentyvä osaaminen ja terveydentila sekä eriarvoisuus vaikuttavat ihmisten työkykyyn ja kykyyn osallistua yhteiskuntaan. Mielenterveyden häiriöiden lisäksi liikkumattomuus sekä ylipainoon liittyvät sairaudet ovat yleistyneet ja ovat yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeisiin. 

Väestön ikääntyminen, palvelutarpeen kasvu, eriarvoistumiskehitys, sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa laajasti vallitseva työvoimapula koettelevat palvelujärjestelmän kykyä tarjota riittäviä palveluja. Sote-uudistuksen toimeenpanon aloitus näyttää merkitsevän palveluiden karsimista ja siirtymistä digipalveluihin. Hyvinvointialueiden tulee kattaa suuret budjettialijäämänsä vuoteen 2026 mennessä ja siksi muun muassa palveluverkkoa supistetaan. Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat nousseet monin paikoin ja niihin esitetään edelleen korotuksia. Korotuksia suunnitellaan myös lääkkeiden arvonlisäveroon. Hyvinvoinnin ja terveyden jo aiemmin suuri eriarvoisuus uhkaa lisääntyä. 

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet ovat OECD:n mukaan heikentyneet Suomessa jo pitempään. Asumisen kustannukset ovat nousseet ja samaan aikaan asumistukea supistetaan. Asuntotuotanto on pysähdyksissä ja kohtuuhintaisten asuntojen tuottamiselle tärkeää ARA-rahoitusta vähennetään. 

Hallitusohjelman mukaan Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Palvelujen digitalisaatio on haaste osalle kansalaisista: kaikilla ei ole varaa hankkia tarvittavia laitteita eikä osaamista käyttää niitä. Osa ei ylipäänsä pysty niitä käyttämään esimerkiksi toimintakyvyn puutteiden vuoksi. Digitalisaatio vaikuttaa köyhien ihmisten oikeuksiin hoitaa omia asioitaan. 

Suomen on todettu olevan EU-maiden rasistisin maa (Lähde: EU:n perusoikeusvirasto/2023).

Maahanmuuttajista yli 40 prosenttia on kokenut syrjintää. Syrjintä heikentää hyvinvointia ja estää osallistumista yhteiskuntaan. 

Järjestöjen toiminta ja palvelut uhkaavat supistua suunniteltujen rahoitusleikkausten vuoksi. Järjestöjen matalan kynnyksen palvelut ja vertaistuki ovat usein viimeinen turvaverkko heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. 

Suomi on sitoutunut osana EU:n köyhyyden vähentämisen tavoitetta vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö laati Marinin hallituskaudella toimintasuunnitelman tavoitteeseen pääsemiseksi, johon valtio on sitoutunut. 

Sosiaaliturvakomitean työ jatkuu nykyisellä hallituskaudella. Seurataan Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin 2 hallituksen köyhyydenvastaisen ohjelman toteutumista.  

3. Painopisteet strategiakaudella 

  1. Köyhyys ei saa lisääntyä vaan sen tulisi Suomen tekemän sitoumuksen mukaan vähentyä! 
  2. Verkosto vaatii perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Europan sosiaalisten oikeuksien komitea on antanut Suomelle moitteita jo useita kertoja perusturvan riittämättömästä tasosta. Hallitus leikkaa tätä tasoa entisestään (työttömyysturva, asumistuki, toimeentulotuki jne.). Kiinnitetään huomiota lapsiperheiden tilanteeseen, erityisesti köyhyyden ylisukupolvisuuteen. 
  3. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää siten, että otetaan huomioon erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat ryhmät. Kustannukset eivät saa olla hoidon ja hoivan este. Hoitotakuun tulee toteutua.Kiinnitetään huomiota palvelujärjestelmään, ettei se itsessään tuota lisää köyhyyttä tai syrjäytyneisyyttä.
  4. Digitalisaatiosta huolimatta jokaisella tulee olla mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin julkisissa palveluissa, jotka kuuluvat kansalaisten perusoikeuksiin. 
  5. Syrjintää ja rasismia on vähennettävä kaikin tavoin. Kehitetään tapoja vahvistaa köyhyyttä kokevien osallisuutta ja äänen kuulumista yhteiskunnassa.
  6. Lisätään yhteistyötä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ja kannustetaan järjestöjä aktiivisuuteen. Hankitaan lisää jäseniä verkostoon, aktivoidaan yhteistyötä ja kehitetään uusia vaikuttamisen tapoja.

Verkoston aiemmat strategiat