KUNTAVAALIT 2021

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin:
Kunnissa käyttöön kaikki keinot köyhyyden vähentämiseksi

Köyhyydessä elämisellä on laajoja ja pitkälle ulottuvia kielteisiä vaikutuksia niin yksittäisiin ihmisiin kuin paikallisyhteisöön ja koko yhteiskuntaan, siksi köyhyyden vähentämisen pitää olla myös kuntapolitiikassa keskeistä. Se tulee kirjata kuntastrategiaan. Kaikkien päätösten vaikutuksia heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin on seurattava järjestelmällisesti.

Köyhyyden vähentämiseksi on syytä tehdä ohjelma, joka sisältää konkreettiset keinot ongelmaan puuttumiseksi. Se on tapa pysyä ajan tasalla köyhyystilanteesta, sen syistä ja eri hallinnonalojen sekä niiden kumppaneiden keinoista köyhyyden vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi.

Kuntalain mukaan kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen ovat kunnan keskeisiä tehtäviä.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 on julkishallintoa, myös kuntia, ohjaava viitekehys: Kestävä kunta turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti ja ottaa huomioon luonnon kantokyvyn ja planetaariset rajat.

Agenda 2030 -ohjelman ensimmäinen tavoite on Ei köyhyyttä. Mukana on myös tavoite vähentää eriarvoisuutta. Kunnissa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen tavoitteet tuodaan lähelle ihmisten arkea. Kunnan olisi hyvä laatia oma Agenda 2030 -toimenpideohjelmansa.

Tampereen kaupungin köyhyysohjelma 2018-2021

1. Kaikille mahdollisuuksia osallistua ja tuntea kuuluvansa yhteisöön

Kuntayhteisö voi hyvin, kun kaikki sen asukkaat tuntevat olevansa osa yhteisöä ja voivansa vaikuttaa päätöksentekoon ja esimerkiksi palveluiden suunnitteluun. Poliittinen osallistuminen on heikoimmassa asemassa olevilla muita vähäisempää. Siksi heille tärkeät teemat eivät välttämättä nouse kunnissa esiin. Kuntalaisille onkin syytä kehittää monipuolisia osallistumis- ja vaikuttamistapoja ja huomioida se, että myös heikoimmassa asemassa olevat ryhmät ja ihmiset pääsevät vaikuttamaan – myös he, jotka eivät pysty osallistumaan sähköisissä kanavissa.

Digitaidot sekä yhteydet ja laitteet niiden hyödyntämiseksi ovat välttämättömiä, mutta kaikilla ei ole niihin varaa. Esimerkiksi harkinnanvaraista täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea on syytä käyttää osallistumisen mahdollistamiseksi.

Tiedon saanti on olennainen osallistumisen edellytys. Kunnan viestinnän on oltava ymmärrettävää ja kaikkien saatavilla. Sitä tarvitaan eri kielillä, myös selkokielillä.

Lähipalvelut ovat köyhyyttä kokeville ihmisille erityisen tärkeitä. Ne myös rakentavat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Lähikirjaston pitää olla kaikkien kuntalaisten ulottuvilla. Kirjasto on köyhyyttä kokeville ihmisille merkittävä paitsi tiedon lähteenä myös digi- ja muuta opastusta antavana tietokoneasiointipisteenä.

Köyhyyttä kokevat ihmiset ovat yleensä julkisten palveluiden varassa. Ne ovat heille erityisen tärkeitä. Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla lähellä, laadukkaita ja niihin ei pidä joutua jonottamaan kohtuuttomia aikoja.

Monipuoliset vapaan sivistystyön opintomahdollisuudet tukevat kaikkien mahdollisuutta oppimiseen ja itsensä kehittämiseen taustasta riippumatta. Kaikilla pitää myös olla mahdollisuus kulttuuri- ja liikuntapalveluihin.

Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia laajasti hahmottava ohjelma voi olla avuksi kaikkien osallisuuden kehittämisessä.

Vaasan kaupungin osallistumisohjelma 2017-2020

2. Asumis- ja terveydenhuoltomenot kohtuullisiksi

Yhä enemmän ihmisiä elää väliaikaiseksi ja viimesijaiseksi tarkoitetun toimeentulotuen varassa. Matalan perusturvan lisäksi keskeisiä syitä ovat kohtuuttomat terveysmenot ja etenkin suurissa kaupungeissa asumiskustannukset.

Suomessa terveyserot eri sosiaaliryhmien välillä ovat länsimaaksi poikkeuksellisen suuret. Tähän voidaan puuttua myös kunnissa:

Kunnat voivat päättää terveyspalveluiden maksuttomuudesta. Helsingissä tehty terveyskeskusmaksujen poistaminen edistää asukkaiden yhdenvertaisuutta ja helpottaa pieni- ja keskituloisten palveluiden käyttöä. Työttömille on syytä tarjota aktiivisesti maksuttomia terveystarkastuksia. Mahdollisuutta alentaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tai jättää ne perimättä on syytä käyttää asiakkaan tilanteen mukaan ja siitä on viestittävä laajasti ja ymmärrettävästi.

Kunnat ovat keskeinen kohtuuhintaisen asumisen tuottaja ja varmistaja. Kunnan tulee toteuttaa sellaista asuntopolitiikkaa, joka mahdollistaa kaikille kohtuuhintaisen asumisen.

Köyhyys ja työttömyys, taloudelliset vaikeudet ja luottotietojen menetys ovat asunnottomuuden riskitekijöitä. Siihen vaikuttaa myös asumisen kallistuminen. Asunnottomuuden vähentämiseksi tarvitaan paitsi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja myös asumiseen tukea tarjoavia Asunto ensin -kohteita. Asuntoneuvonnalla ja sosiaalisella isännöinnillä voidaan ehkäistä häätöjä.

3. Tukea työllistymiselle ja työssäkäynnille

Työ on yleensä tie ulos köyhyydestä. Kunnan on syytä tukea eri ryhmien työllistymistä ja työssäkäyntiä monin tavoin:

  • työllistämällä pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä
  • maksamalla työllistämisen kuntalisää
  • tukemalla monipuolisesti maahanmuuttotaustaisten ihmisten kotoutumista
  • järjestämällä työpajavalmennusta nuorille
  • toimivalla ja kohtuuhintaisella joukkoliikenteellä
  • palveluin, jotka helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista, katso lapsiperheköyhyyttä koskeva kohta 5

4. Akuuttia apua nopeasti ja ihmisiä leimaamatta

Kunnan tulee varata riittävästi rahaa täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen ja käyttää niitä ja sosiaalityötä tukemaan ihmisiä pitkäjänteisesti ulos köyhyydestä. Toimeentulotukiasioissa on syytä tehdä tiivistä yhteistyötä Kelan kanssa, jotta perustoimeentulotukea laajempaa tukea tarvitsevat sitä saavat.

Kunnan on syytä ottaa käyttöön sosiaalinen luototus, joka ehkäisee ihmisten joutumista pikavippikierteisiin. Kuntien kannattaa myös tarjota ennakoivaa talousneuvontaa, joka helpottaa talouden hallintaa ja ehkäisee velkaantumista.

Järjestöjä ja seurakuntia on syytä tukea ruokajakeluiden järjestämisessä. Ihmisten pitää saada helposti ja ymmärrettävää tietoa siitä, mistä he saavat apua akuuteissa taloudellisissa tai muissa kriiseissä. Kunnan on hyvä viestiä myös järjestöjen tarjoamasta avusta.

5. Määrätietoisesti torjumaan lapsiperheköyhyyttä

Köyhyys on lisääntynyt lapsiperheissä. Erityisen vaikeassa asemassa ovat monet yksinhuoltajaperheet. Lapsena koettu köyhyys voi haavoittaa ihmistä monin tavoin ja heijastua monilla pitkälle aikuisikään. Lapsiperheköyhyyden torjuminen on kunnissa ensiarvoista. Lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi on syytä tehdä konkreettinen toimenpideohjelma.

Hyvä alku elämälle -kampanja: tietoa lapsen ensimmäisten elinvuosien merkityksestä

Lapsiperheköyhyyttä vähentää muun muassa oikea-aikaisista ja joustavista palveluista saatava tuki työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiselle ja lapsiperheiden sujuvalle arjelle: 

  • neuvolat, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö
  • varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut
  • varhaiskasvatuksen kohtuulliset maksut
  • vuoropäivähoito, pienten koululaisten ilta-, yö- ja viikonloppuhoito
  • vuoroasuvien lasten palvelut
  • kaikille mahdollisuus harrastaa, harrastusmahdollisuuksia koulun yhteyteen
  • aamu- ja iltapäiväkerhot

Espoon kaupungin toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi 2019-2021

6. Tukea järjestöille ja yhteistyötä niiden kanssa

Järjestöt edustavat monia ryhmiä, jotka elävät vaikeassa elämäntilanteessa. Järjestöavustuksilla ja tarjoamalla edullisia tai maksuttomia toimintatiloja järjestöille, kunta saa kuntalaisten hyvinvointia monipuolisesti edistäviä toimintoja käyttöönsä.

Järjestöt tarjoavat muun muassa:

  • kunkin ryhmän omista lähtökohdista kehitettyjä palveluita
  • matalan kynnyksen tukea ja apua, kriisiavusta digineuvontaan
  • saman asian kokeneiden ihmisten vertaistukea, usein vaikuttavinta apua
  • tietoa, neuvontaa, tilaisuuksia ja materiaaleja kaikille kuntalaisille, esimerkiksi sairauksista tai vaikkapa muistisairaan kohtaamisesta
  • matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia vertaistukijasta, vapaaehtoiseksi ja yhdistyksen luottamushenkilöksi
  • virkistys- ja harrastustoimintaa, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia, esimerkiksi vähentää yksinäisyyttä
  • eri ryhmien, usein muutoin heikosti äänensä kuuluviin saavien, näkökulmia ja asiantuntemusta kunnan palveluiden yhteiseen kehittämiseen

Järjestöyhteistyösuositus Lapin kunnille 2020

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin on avoin, poliittisesti riippumaton verkosto köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan toimiville järjestöille, ryhmille ja kansalaisille. Sillä on 54 jäsentä, enimmäkseen sosiaali- ja terveysjärjestöjä.

EAPN-Finin jäsenjärjestöjen kuntavaalitavoitteita

Anna ääni lapselle. Lapsi- ja perhejärjestöjen kuntavaalikampanja

Eläkkeensaajien Keskusliiton kuntavaalitavoitteet: Täyttä elämää hyvinvoivassa kunnassa.

Hope ry:n vinkit kuntapäättäjille: Kuntapäättäjä varmista, että jokainen lapsi saa harrastaa

Invalidiliiton kuntavaalitavoitteet: Yhdenvertaista palvelua kaikille

Kuuloliiton kuntavaaliteesit 2021

Lastensuojelun Keskusliiton kuntapoliittinen tavoiteohjelma 2021-2024: Kunnan tärkein tehtävä on huolehtia lapsista

Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuntavaalisivut: Tulevaisuuden kunta on lasten ja nuorten kunta

Mielenterveyspoolin kuntavaalitavoitteet 2021

Monimuotoiset perheet -verkoston kuntapoliittiset tavoitteet 2021-2025

Pelastakaa Lapset: kuntavaalitavoitteet
Pelastakaa Lapset: Nuorten suosituksia kuntapäättäjille: Parempaa vapaa-aikaa kaikille

Omaishoitajaliiton kuntavaalitavoitteet – Omaishoidolla on väliä

SOSTEn kuntavaalitavoitteet: Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on kunnan sydän

Talentian kuntavaalitavoitteet: Haluamme tekoja!

Työttömien Keskusjärjestön kuntavaaliteesit 2021: Työttömät ovat tasa-arvoisia kuntalaisia ja heillä on oikeus yhdenvertaisiin palveluihin!