Kirjoittajan arkistot: EAPN Fin

Kuva: Leena Valkonen

EAPN-Fin jatkaa köyhyyden torjuntaa uuden puheenjohtajan Sanna Tiivolan johdolla

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin yleiskokouksessa 8.11.2024 nimettiin uusi puheenjohtaja. Tehtävään tarttuu Vailla vakinaista asuntoa VVA:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola. Nykyinen puheenjohtaja professori emerita Leena Eräsaari jatkaa verkostossa hallituksen jäsenenä sekä Euroopan EAPN:n ExCon jäsenenä.

Sanna Tiivola on työskennellyt runsaat 20 vuotta VVA ry:ssä. Hän kertoo kokevansa tärkeänä työn, jonka keskiössä on heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asioiden edistäminen. 

– Arvovalintani on, että ihmisillä, joilla ei ole samoja mahdollisuuksia edistää elämäänsä, saisivat mahdollisuudet. Että kaikilla olisi mahdollisuus kehittyä ja elää hyvää elämää. Kärsin siitä, jos tasa-arvo ei toteudu. Katson tässä ajassa erittäin tärkeäksi EAPN-Finin köyhyyden vastaisen toiminnan. Haluan puhua köyhyydestä asiana, en halua, että ihmisistä käytetään sanaa köyhä.

EAPN-Finin hallituksessa jatkavat Marjatta Kaurala, RETS Rikoksettoman elämän tukisäätiö, Sari Näre, Hyvinvointivaltion vaalijat ry, Auli Ojala, Eurooppanaiset ry, Petteri Peltomaa, Turun Seudun TST ry, Jenni-Emilia Ronkainen, Sininauhaliitto ry, Aino Sarkia, Pelastakaa Lapset ry, Mari Tuomainen, Kirkkopalvelut ry sekä Leena Valkonen, Työttömien Keskusjärjestö ry. 

EAPN-Finin sääntöihin tehtiin muutos, jonka mukaan Kuka kuuntelee köyhää? -verkostolle on EAPN-Finin hallituksessa pysyvä paikka. Verkoston edustajaksi EAPN-Finin hallitukseen nimettiin Linnéa Partanen. SOSTE ry:stä hallitukseen nimettiin lakimies Patrik Metsätähti.

Uudelle kaksivuotiskaudelle hallitukseen valittiin Larissa Franz-Koivisto Suomen Caritas ry;stä. Hän on myös Euroopan EAPN:n sosiaalipoliittisen työryhmän EUISGin jäsen. 

EAPN-Finin varapuheenjohtajana jatkaa Katja Rantala Tatsi ry:n edustajana. 

Uusi strategia vuosille 2024–2026

EAPN-Finin yleiskokous vahvisti verkostolle uuden strategian vuosille 2024–2026. Strategian painopisteet köyhyyden torjunnassa ovat seuraavat:

  1. Köyhyys ei saa lisääntyä vaan sen tulisi Suomen tekemän sitoumuksen mukaan vähentyä! 
  2. Verkosto vaatii perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Europan sosiaalisten oikeuksien komitea on antanut Suomelle moitteita jo useita kertoja perusturvan riittämättömästä tasosta. 
  3. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee järjestää siten, että otetaan huomioon erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat ryhmät. Kustannukset eivät saa olla hoidon ja hoivan este. Hoitotakuun tulee toteutua. Kiinnitetään huomiota palvelujärjestelmään, ettei se itsessään tuota lisää köyhyyttä tai syrjäytyneisyyttä.
  4. Digitalisaatiosta huolimatta jokaisella tulee olla mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin julkisissa palveluissa, jotka kuuluvat kansalaisten perusoikeuksiin. 
  5. Syrjintää ja rasismia on vähennettävä kaikin tavoin. Kehitetään tapoja vahvistaa köyhyyttä kokevien osallisuutta ja äänen kuulumista yhteiskunnassa.
  6. Lisätään yhteistyötä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ja kannustetaan järjestöjä aktiivisuuteen. Hankitaan lisää jäseniä verkostoon, aktivoidaan yhteistyötä ja kehitetään uusia vaikuttamisen tapoja.

Tutustu EAPN-Finin strategiaan 2024–2026 | Toimintasuunnitelmaan vuodelle 2025

Toimintasuunnitelma vuodelle 2025 hyväksyttiin. Suunnitelman mukaan EAPN-Fin seuraa yhteiskuntapolitiikan vaikutuksia köyhyyteen ja perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen Suomessa. Se pitää esillä köyhyyden vähentämisen tärkeyttä ja esittää ratkaisuja sen vähentämiseksi.

Kuva: Leena Valkonen

Tervehdyspuheenvuoro EAPN-Fin 30-vuotisjuhlassa 8.11.2024

Hyvä Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, hyvät juhlavieraat,

Alkuun lämpimät onnittelut 30-vuotisjuhlastanne. 

Panoksenne köyhyyden torjumiseksi ja köyhyyttä kokevien ja syrjäytettyjen ihmisten aseman parantamiseksi Suomessa on korvaamatonta. Kiitos siitä. Haluan myös kiittää kutsusta ja mahdollisuudesta päästä tuomaan tervehdykseni tärkeänä juhlapäivänänne. Se on suuri kunnia. 

Köyhyyden vastainen työ on ollut minulle itsellenikin tärkeää pitkään. Tutkimustaustani kautta olen halunnut ymmärtää perusteellisemmin ja syvällisemmin niitä rakenteita, ympäristöä ja asenteita, jotka ajavat ihmisiä köyhyyteen ja pitävät heidät siellä. Poliitikkona taas pyrin löytämään järjestelmällisiä ratkaisuja köyhyyden poistamiseksi. Nyt uudessa roolissani europarlamentaarikkona.

Olen huolestuneena seurannut kehitystä Suomessa nykyisen hallituksen aikana, mikä monin keinoin rapauttaa sitä hyvinvointivaltion pohjaa, johon olemme kaikki voineet taustastamme riippumatta luottaa. 

Esimerkiksi häätöjen määrät ovat kasvaneet valtavasti etenkin suuremmissa kaupungeissa. Vuoden takaiseen verrattuna kasvua on 15 prosenttia. Samalla myös asunnottomien määrä on jo nyt kasvanut. Lisäksi hallitus ajaa alas kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja leikkaa asumistuista ja asumisneuvonnasta. 

Toisaalta monien hallituksen sosiaaliturvaan kohdistamien leikkausten todelliset vaikutukset nähdään vasta tulevina vuosina. Itse ajattelen, että niin taloudellisesti kuin inhimillisesti on selvää, että hallituksen tulisi perua nämä täysin epäinhimilliset sosiaaliturvan leikkaukset ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa olisi jatkettava. Se on ollut keskeinen osa asunto ensin -periaatetta, jonka avulla on Suomessa asunnottomuutta onnistuttu vähentämään.

Hyvät juhlavieraat,

Tilanne on vielä häpeällisempi, jos katsomme asiaa koko Euroopan tasolla. Vuonna 2023 94,6 miljoonaa ihmistä EU-alueella oli köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa. Tämä tarkoittaa yli viidesosaa EU-väestöstä. 

Yli viidesosa kotitalouksista, joissa asuu huollettavia lapsia oli köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa vuonna 2023. 

Lähes 1,3 miljoonaa ihmistä nukkuu ulkona tai ilman pysyvää asuntoa EU-alueella. 400 000 lasta on kodittomia. IMF:n mukaan lapsiköyhyys on kasvanut lähes 20 prosenttia vuodesta 2020 EU-alueella.

On ilmiselvää, että konkreettisia, päättäväisiä toimia tarvitaan nopeasti myös EU-tasolla. Siksi toivotankin erityisen tervetulleeksi EU:n ensimmäisen köyhyyden vastaisen strategian. 

EU ei ole aiemmin käsitellyt kokonaisvaltaisesti köyhyyttä. Etenkin köyhyyden monimutkaiset ja monimuotoiset juurisyyt ovat jääneet monin paikoin ymmärtämättä tai niihin ei ole osattu tarttua. Köyhyyden vastaisen strategian avulla meillä on mahdollisuus nostaa kunnianhimon tasoa ja asettaa politiikalle selkeä tavoite: poistaa köyhyys. Ensimmäisen askeleen tulee olla köyhyyden puolittaminen kaikissa jäsenmaissa vuoteen 2030 mennessä.

Strategian laadinnassa on tärkeää, että otamme mukaan kaikki toimijat, erityisesti kansalaisjärjestöt ja köyhyyttä kokevat ihmiset itse. 

Meidän on myös varmistettava poikkileikkaavuus muiden politiikan sektoreiden kanssa, köyhyyttä ei voi poistaa vain sosiaalipoliittisiin toimin, vaan ratkaisut vaativat laajempaa yhteiskunnallista sitoutumista. 

Strategiassa on pystyttävä ottamaan aitoja, konkreettisia askeleita köyhyyden poistamiseksi, kuten EU:n laajuisen minimitoimeentulon määrittely. Meidän täytyy puuttua köyhyyden juurisyihin kuten tuloeroihin ja energiaköyhyyteen, varmistaa kaikkien pääsy peruspalveluiden piiriin ja laadukkaaseen koulutukseen. Varmistaa, että jokaisella on koti. 

Toivon, että myös te osallistutte aktiivisesti tämän strategian laadintaan, vaikutatte ja annatte syötteitä meille poliitikoille. Emme voi onnistua ilman yhteistyötä.

Hyvät juhlavieraat, 

Presidentti Sauli Niinistö teki Euroopan komissiolle raportin EU:n turvallisuudesta, varautumisesta ja kriisinkestävyydestä. Hän nosti raportin keskiöön suomalaisittain tutun ajatuksen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, eli siitä, että turvallisuus ei synny vain esimerkiksi puolustusvoimien tai poliisin toiminnasta vaan turvallisuus muodostuu yhteiskunnan kaikkien eri sektorien yhteistyössä. Tämä on mielestäni tähän hetkeen varsin hyvä muistutus.

Hyvinvointivaltio on tärkeä pohja turvallisuuden tunteelle ja kokemukselle. Luottamus siihen omaan yhteisöön, jossa eletään ja jonka koetaan olevan puolustamisen ja suojelemisen arvoinen. 

Köyhyyden poistaminen on yksi tapa lisätä turvallisuutta ja vakautta koko yhteiskuntaan. Jos jotakin, niin tässä maailman ajassa tarvitsemme ennen kaikkea luottamusta, yhtenäisyyttä ja tulevaisuususkoa. 

Köyhyyden poistaminen on parasta turvallisuuspolitiikkaa! Pätee niin meillä kuin muuallakin maailmassa.

Kiitos vielä kerran kutsusta ja onnittelut juhlapäivänä!

Europarlamentaarikko Maria Ohisalo

Lue lisää: EAPN-Fin 30-vuotisjuhla

Kuva: Leena Valkonen

EAPN-Fin 30 vuotta: Köyhyystyötä on tärkeää jatkaa

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin juhlisti 30-vuotista taivaltaan miniseminaarilla ja Köyhyysvahdin julkistuksella 8.11.2024. Tilaisuuteen tervehdyksen tuonut europarlamentaarikko ja köyhyystutkija Maria Ohisalo esitti vakavavan huolestumisen Suomen ja koko Euroopan köyhyystilanteesta. 

Olen huolestuneena seurannut kehitystä Suomessa nykyisen hallituksen aikana, mikä monin keinoin rapauttaa sitä hyvinvointivaltion pohjaa, johon olemme kaikki voineet taustastamme riippumatta luottaa, hän totesi.

Esimerkiksi häätöjen määrät ovat kasvaneet valtavasti etenkin suuremmissa kaupungeissa. Vuoden takaiseen verrattuna kasvua on 15 prosenttia. Samalla myös asunnottomien määrä on kasvanut. Lisäksi hallitus ajaa alas kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja leikkaa asumistuista ja asumisneuvonnasta. 

Sosiaaliturvaan tehdyistä leikkauksista Ohisalo mainitsi, että leikkausten todelliset vaikutukset nähdään vasta tulevina vuosina. 

– Itse ajattelen, että niin taloudellisesti kuin inhimillisesti on selvää, että hallituksen tulisi perua nämä täysin epäinhimilliset sosiaaliturvan leikkaukset ja kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa olisi jatkettava. Se on ollut keskeinen osa asunto ensin -periaatetta, jonka avulla on Suomessa asunnottomuutta onnistuttu vähentämään.

Köyhyystilanne Euroopan tasolla häpeällinen

Maria Ohisalo pitää köyhyystilannetta vielä häpeällisempänä, jos asiaa katsotaan koko Euroopan tasolla. Vuonna 2023 94,6 miljoonaa ihmistä EU-alueella oli köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa. Luku tarkoittaa yli viidesosaa EU-väestöstä. 

Yli viidesosa kotitalouksista, joissa asuu huollettavia lapsia, oli köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa vuonna 2023. 

Lähes 1,3 miljoonaa ihmistä nukkuu ulkona tai ilman pysyvää asuntoa EU-alueella. 400 000 lasta on kodittomia. IMF:n mukaan lapsiköyhyys on kasvanut lähes 20 prosenttia vuodesta 2020 EU-alueella.

EU-tasoisen köyhyyden vastaisen strategian valmistelu käynnistyy 

Maria Ohisalon mukaan konkreettisia toimia köyhyyden vähentämiseksi tarvitaan nopeasti myös EU-tasolla. Hän toivottaa erityisen tervetulleeksi EU:n ensimmäisen köyhyyden vastaisen strategian, jota aletaan valmistella. 

– EU ei ole aiemmin käsitellyt kokonaisvaltaisesti köyhyyttä. Etenkin köyhyyden monimutkaiset ja monimuotoiset juurisyyt ovat jääneet monin paikoin ymmärtämättä tai niihin ei ole osattu tarttua. Köyhyyden vastaisen strategian avulla meillä on mahdollisuus nostaa kunnianhimon tasoa ja asettaa politiikalle selkeä tavoite: poistaa köyhyys. Ensimmäisen askeleen tulee olla köyhyyden puolittaminen kaikissa jäsenmaissa vuoteen 2030 mennessä.

Strategian laadinnassa on tärkeää, että otamme mukaan kaikki toimijat, erityisesti kansalaisjärjestöt ja köyhyyttä kokevat ihmiset itse, hän korosti.

Teksti: Leena Valkonen

Lue lisää:

EAPN-Finin 30-vuotisminiseminaarin avajaiset 8.11.2024
EAPN-Finin 30-vuotisminiseminaarin Maria Ohisalon esitys 8.11.2024
EAPN-Finin 30-vuotisminiseminaarin paneeli 8.11.2024

Nyt nähdyt sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset ovat vasta jäävuoren huippu

Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat kohtasivat 6.11.2024 Helsingissä Kansalaisinfossa. Tilaisuuden teemana oli Sosiaaliturvaa leikataan – Miten ihminen voi? Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, Ihmisoikeusliitto, Kirkkohallitus, Kuka kuuntelee köyhää –verkosto, Suomen sosiaali- ja terveys SOSTE ry ja Työttömien Keskusjärjestö ry nyt kuudetta kertaa.

Viime vuosina erityisesti pienituloisten ihmisten toimeentuloa on koetellut elinkustannusten nopea nousu. Lisäksi sosiaaliturvaan on tänä vuonna tehty mittavia leikkauksia ja lisää on tulossa. Laskelmat sosiaaliturvaleikkausten yhteisvaikutuksista ovat osoittaneet, että leikkaukset lisäävät köyhyyttä ja kasautuvat samoille ihmisille. 

Tilaisuudessa julkaistiin SOSTE ry:n, Talentian ja Kirkkohallituksen tekemä kysely, joka kertoo, että sote-järjestöjen toimintaan osallistuvilla ihmisillä toimeentulon heikentyminen näkyy selvästi. Esimerkiksi diakoniatyöntekijöistä 85 prosenttia ilmaisee, että ihmiset toimeentulo on heikentynyt paljon tai melko paljon. 

Kyselyn tuloksia esitteli erityisasiantuntija Anna Järvinen SOSTE ry:stä. Yksi huomioista oli, että toimeentulon heikkenemisen ’suuri aalto’ on vasta edessäpäin, kun kaikki leikkaukset alkavat vaikuttaa. Näin koki paikallisyhdistys. 

– Pahoin pelkään, että selkeämmin tilanne tulee näkymään muutaman vuoden ajan. Siten kävi edellisten lamakausien jälkeen. Hetken ihmiset pärjäävät säästöillä ja pinnistelevät. Hankalimmat vaiheet ovat edessä, oli kyselyyn osallistuneen diakoniatyöntekijän kommentti.

– Hallituksen leikkauksilla on monitahoiset ja pitkävaikutteiset negatiiviset vaikutukset, joista tullaan maksamaan vielä kovaa hintaa tulevina vuosina, oli toinen diakoniatyöntekijän kommentti.

Kyselyn analyysi ja tulokset ovat luettavissa SOSTEn blogista.

Sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arvioinnista muistot

Sosiaali- ja terveysministeriön kotisivuilla julkaistuissa sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten muistioissa on arvioitu hallituksen vuosille 2024 ja 2025 toteuttamien tai valmistelussa olevien toimeentuloturvan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen muutosten yhteisvaikutuksia. 

Yhteisvaikutusten arvioinnin tuloksia tilaisuudessa esitteli erityisasiantuntija Hannele Tanhua sosiaali- ja terveysministeriöstä. 

Arviointiin liittyvistä havainnoista työikäisiin, lapsiin ja nuoriin, ikääntyneeseen väestöön ja vammaisiin henkilöihin voi lukea täältä. Samoin materiaalissa on linkit arviointiraportteihin,

Kelan arviot sosiaaliturvamuutoksista

Sosiaaliturvamuutosten seurantatuloksia Kelan suunnalta esitteli ryhmäpäällikkö Signe Jauhiainen

Havaintoina oli, että Kelan työttömyystukien saajien ja maksettujen etuuksien määrä on pysynyt viime vuosina tasaisena. Työttömyystukia on saanut ollut noin 180 000–190 000 henkilöä kuukaudessa. ja työttömyystukia on maksettu noin 140–175 miljoonaa euroa kuukaudessa.

Asumistuen saajien määrä vähentynyt viime vuodesta. Perustoimeentulotuen saajien määrä on puolestaan ollut viime vuotta suurempi. Lisätietoja esitysdioista.

Katso keskustelu kansanedustajien ja köyhyyttä kokeneiden välillä tallenteelta

Keskustelutilaisuutta Kansalaisinfossa emännöi eduskunnan köyhyysverkoston puheenjohtaja Bella Forsgrén, joka osallistui myös paneelikeskusteluun. Lisäksi paneeliin osallistuivat kansanedustajat Kim Berg (sd.) Laura Meriluoto (vas.), Mira Nieminen (ps.), Markku Siponen (kesk.) sekä Ville Väyrynen (kok.).

Köyhyyttä kokeneet komeusasiantuntijat olivat Ihmisoikeusliiton Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmästä Satu-Maria, Marianna Heinonen sekä Ee Eisen. Työttömien Keskusjärjestöstä tilaisuuteen osallistuivat kokemusasiantuntijat Tanja ja Pasi

 Kokemusasiantuntijoiden viestit päättäjille olivat mm. yhteiskunnan eriarvoistuminen, ollaan menossa entistä enemmän kohti luokkayhteiskuntaa. Koetaan, että viranomaisilta on tullut paljon sanktioita ja väliinputoajaihminen tehdään matalaksi ja vieläkin matalammaksi. Kohtelu on koettu jopa nöyryyttäväksi.

Asumistuen leikkaukset ja muutto halvempiin asuntoihin koetaan haastavana. Mistä löytää ruuhka-alueilta halpoja asuntoja? Voiko taantuvilta paikkakunnilta löytyä töitä?

 Köyhyyttä kokeneet tunnistavat alentavan puhetavan heitä kohtaan. Se mitä tarvittaisiin, on uskon luominen, että köyhätkin tekee parhaansa. Köyhät eivät halua olla köyhiä.

Tilaisuuden juontajana toimi toimittaja Tiina Merikanto.

Tilaisuuden tallenne on katsottavissa täältä.

Teksti: Leena Valkonen

Köyhyysvahti 2024: Johtuuko köyhyys Suomessa rakenteista vai käytännöistä?

Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin kokoama Köyhyysvahti 2024 nostaa esille kysymyksen, johtuuko köyhyys Suomessa rakenteista vai käytännöistä. 

Köyhyysvahti 2024 koostamiseen on osallistunut 14 verkostoon kuuluvaa yhdistystä tai toimijaa. Se on koottu European Anti-Poverty Networkin toimeksiannon mukaan uudella tavalla. Raportti käsittelee Suomen köyhyystilannetta systeemisestä ja struktuurisesta näkökulmasta. 

Millainen on suomalainen vähimmäistoimeentulotukijärjestelmä? Millainen on palvelujärjestelmä? Onko siinä sellaisia aukkoja ja rakenteellisia ongelmia, jotka tuottavat köyhyyttä? Miten asiaa voisi mahdollisesti korjata? ovat ydinkysymyksiä. 

Suomi elää kiristyneessä taloustilanteessa

Raportin tarkoituksena on lisätä päättäjien, asiantuntijoiden ja muiden aihealueesta kiinnostuneiden tietoa köyhien ihmisten elämästä. Suomi elää Euroopan monien muiden maiden tavoin kiristyneessä taloustilanteessa, mistä syystä myös sosiaaliturvan ja sosiaalietuuksien ehtoihin ja määriin kohdistuu monen tasoisia leikkauksia. 

– Nämä vaikuttavat monen Suomessa asuvan ihmisen arkeen ja talouteen. Ehkä tästä syystä raportilla on juuri tänä vuonna erityistä painoarvoa, vaikka emme aivan tarkkaan raportin kirjoitusvaiheessa pystyneet arvioimaan kaikkien leikkausten vaikutuksia ihmisten arkeen, raportin koordinoija, pääsihteeri Larissa Franz-Koivisto Suomen Caritas ry:stä sanoo. 

31-sivuinen raportti kattaa aihepiirit: lapsiperheköyhyys, työttömien köyhyys, eläkkeensaajien tuloerot ja eläkkeen muodostuminen, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten köyhyys, maahan muuttaneiden köyhyys sekä köyhyys altistaa päihteiden käytölle ja terveysongelmille.

Lisäksi käsitellään eri näkökulmia pienituloisuuteen, ruoka-apuun, rahapelipelaamisen aiheuttamiin taloudellisin haittoihin, mahdollisuuksia osallisuuteen sekä digitalisaatiota, joka ei ole kaikkien ulottuvilla.

Tietoa on koottu myös läheis- ja omaishoidon tilanteista, naisten köyhyydestä, vankien tilanteesta sekä asunnottomuudesta. 

Raportin lopussa on Eapn-Finin suositukset köyhyyden vähentämiseksi ja torjumiseksi.

EAPN-Fin suositukset köyhyyden vähentämiseksi

  • Köyhien ihmisten perusoikeudet tulee turvata, köyhyys ja huono-osaisuus ei saa lisääntyä. 
  • Suomalaisessa yhteiskunnassa lapsiperheköyhyyden tulee vähentyä, ei lisääntyä. 
  • Sosiaaliturvan kokonaisuudistus tulee toteuttaa niin, että vaikutukset arvioidaan monialaisesti. 
  • Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta tulee parantaa ja sairastamisen kustannuksia alentaa. 
  • Suomessa asuvien tiedon saanti on kaikkien velvollisuus, digituen saatavuutta tulee parantaa ja etuuksien alikäyttöä vähentää.
  • Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset tulee turvata, etenkin vapaaehtoistoiminnan, vertaistuen ja matalan kynnyksen toimipaikkojen toiminnot. 
  • Köyhyyttä kokeneiden osallisuutta yhteiskunnassa tulee vahvistaa.

Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan: Köyhyysvahti – Suomen köyhyysraportti 2024.

Teksti: Leena Valkonen

Ehdota Kunnioittavasti köyhyydestä -mediapalkinnon saajaa

Ehdokkaita Kunnioittavasti köyhyydestä -mediapalkinnon saajiksi etsitään jälleen. Tunnustus annetaan artikkelille tai ohjelmalle. Voit ehdottaa vuonna 2024 julkaistua laadukasta journalismia mukaan. Tärkeintä on, että näkökulma on analyyttinen ja ajankohtainen, faktat ovat kohdillaan, köyhyydestä puhutaan sitä kokevia kunnioittaen ja mahdollinen kuvamaailma on monipuolista. 

Voit ehdottaa artikkelia/ohjelmaa mukaan jo nyt, toimi kuitenkin 31.1.2025 mennessä. Lähetä linkki ehdottamaasi artikkeliin tai ohjelmaan tai tiedot vain printtinä julkaistusta artikkelista sähköpostilla anita.salonen(at)evl.fi. Tunnustuksen saajan valitsee köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Tunnustus jaetaan kaikille avoimessa tilaisuudessa maaliskuussa 2025.  

Kunnioittavasti köyhyydestä -mediapalkintoa on jaettu Suomessa vuodesta 2016 alkaen.  Tunnustusta jakaa Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa.  Täältä löydät tarkempaa tietoa tunnustuksen kriteereistä sekä aiemmin palkituista julkaisuista Suomessa ja Euroopassa.

Kiinnostaako osallistuminen raadin toimintaan?

Tervetuloa mukaan Kunnioittavasti köyhyydestä tunnustuksen valitsevaan raatiin, jos sinulla on omakohtaista kokemusta köyhyydestä tällä hetkellä tai aiemmassa vaiheessa elämässäsi. Raati työskentelee helmi-maaliskuussa ja kokoontumisia on 3–5. Tapaamiset ovat Helsingissä tai tarpeen vaatiessa etänä. Kokoontumisten välillä on tärkeää varata aikaa ehdokasartikkeleiden lukemiseen. Raatiin osallistumisen kulut korvataan. Raatilaiset ovat myös mukana tunnustuksen jakotilaisuuden järjestämisessä. 

Voit kysyä lisää raadin toiminnasta ja ilmoittautua mukaan raadin sihteeriltä Anita Saloselta (anita.salonen(at)evl.fi).