Aihearkisto: Ajankohtaista

Miten media käsittelee köyhyyttä Euroopassa? Kunnioittavasti köyhyydestä -raatilaiset tapasivat Zagrebissa

Toukokuun lopulla Kroatiassa Zagrebissa järjestettiin eurooppalainen tapaaminen Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustusta jakavien maiden kanssa. Tapaamisessa olivat Suomesta mukana raatilainen Ee Eisen ja asiantuntija Anita Salonen Kirkkohallituksesta.

Tunnustuksen tarkoituksena on tuoda esiin köyhyyttä kokeneiden ihmisten näkemys siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan ja palkita laadukasta köyhyyttä käsittelevää journalismia. Vuosittain palkitaan artikkeli ja sen tekijät, ja valinnan tekee raati, joka koostuu köyhyyttä kokeneista ihmisistä. Suomessa tunnustus jaettiin huhtikuussa, nyt jo kahdeksatta kertaa.

Tunnustus on saanut alkunsa Itävallassa ja sitä jaetaan yli kymmenessä Euroopan maassa. Tällä kerralla tapaamisessa oli mukana osallistujia Itävallasta, Kroatiasta, Makedoniasta, Slovakiasta, Tsekistä, Serbiasta, Unkarista, Puolasta ja Suomesta. Tapaamisessa jaettiin kokemuksia ja käytäntöjä raadin työskentelystä ja tunnustuksen jakamisesta. 

Samalla kuulimme eri maiden tilanteista köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyen sekä median tilanteesta. Vaikka pieniä eroja käytännöissä oli, on kaikille yhteistä kokemusasiantuntijaraadin tekemä valinta toimittajien tekemistä artikkeleista, missä kirjoitetaan kunnioittavasti köyhyydestä ja köyhyyttä kokeneiden elämästä sosiaalisia ja taloudellisia syitä analysoiden. Kokoontumisen aikana päästiin myös osallistumaan Kroatian järjestämään palkitsemistilaisuuteen. 

Makedonian edustajat kertomassa raadin työskentelystä. Kuva: Anita Salonen.
Kokouksissa esiteltiin maiden raatien toimintaa ja palkintojakokäyntäntöjä. Kuva: Biljana Dukovska.

Keskustelua median sisällöistä ja kansallisista käytännöistä

Eurooppalaisessa tapaamisessa todettiin, että vapaan median olemassaolo on kaikille osallistujille erittäin tärkeää. Valitettavasti joissakin maissa kaikki vapaudet eivät toteudu ja mediassa nähdään vain tietynlaista köyhyyttä. Esimerkiksi Unkarissa on hyvin vaikea saada mediaan juttuja asunnottomuudesta tai asunnottomuuden uhan alla olevista ihmisistä.

Serbiassa oli kevään aikana tehty painettujen lehtien etusivujen analyysiä. Siinä havaittiin, että kuukauden aikana julkaistuista 290:sta lööpistä ainoastaan kahdessa mainittiin köyhyys tai sosiaalinen inkluusio. Tästä voi päätellä, että mediaa ei aihe erityisemmin kiinnosta, tai he eivät ainakaan koe sen heidän lukijoidensa kiinnostavan. Kyseisissä kahdessa jutussa ei myöskään pohdittu köyhyyttä rakenteellisella tasolla.

Tapaamisessa pohdittiin myös juttujen eettisyyttä mitä ja miten näyttää yleisölle. Miten esimerkiksi puhua lasten köyhyydestä ja miten esitellä äärimmäisissä olosuhteissa elävien ihmisten koteja. Voiko yksityiskohtien näyttäminen olla kunnioituksen puutetta? Osallistujia pohdituttivat myös digitalisaatio ja klikkiotsikot. Medioille saattavat ovat klikit tärkeämpiä kuin köyhyydestä ja ihmisistä kunnioittavasti kirjoittaminen. Monissa maissa uudeksi juttuaiheeksi on viime vuosina noussut energiaköyhyys. 

Tunnustusta jakavissa maissa on hyvin erilaisia tapoja raatityöskentelyssä. Esimerkiksi makedonialainen raati vietti tänä vuonna yhteisen reissupäivän, jonka aikana raatilaiset tutustuivat toisiinsa, jotta ymmärtäisi paremmin toisten lähtökohtia ja niistä kumpuavia mielipiteitä ja ajatuksia.Raadin kannalta nähdään haastavana erilaisten juttutyyppien keskinäinen vertaaminen sekä miten välttää vastakkainasetteluja erilaisten tilanteiden välillä. Kaikkialla kaivattiin ehdokkaisiin lisää myös enemmän juttuja alueellisista paikallismedioista, mikä laajentaisi köyhyyden monimuotoisuuden esiin tuomista. Raatilaisille järjestetään mm. mediatyöpajoja, joissa tutustutaan paremmin median tapoihin julkaista artikkeleita, miten diskriminaatio voi johtaa köhyyteen ja miten valtarakenteet toimivat. Useissa maissa raatilaisia koulutetaan myös median kanssa työskentelyyn ja haastattelujen antamiseen.

Monessa maassa yhteistyötä tehdään paikallisen median, journalistiliiton, yliopistojen ja opiskelijoiden kanssa. Puolassa tunnustus jaetaan paikallisen köyhyysbarometrin julkaisun yhteydessä. Tsekissä mukana on median ja journalistiliiton lisäksi kansainvälinen sananvapausjärjestö PEN. Slovakia on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana mediaa palkitsevien verkostossa ja verkoston laajenemista toivotaan lisää.

Mukana Kroatian juhlassa

Kroatian tunnustuksen saaja toinen vasemmalta, toinen oikealta raadin jäsen, reunoilla tunnustuksen koordinaattoreita. Kuva: Ee Eisen.

Kroatiassa palkinto jaetaan yhteistyössä Zagrebin yliopiston ja Kroatian vanhimman riippumattoman kustantamon Matica hrvatska’n kanssa. Tilaisuuteen toi juhlavuutta musiikkiesitys ja yliopiston edustajan puheenvuoro. Yksi raatilaisista kertoi laajasti tunnustuksen saaneesta artikkelista ja tunnustuksen saaja käytti juhlassa myös puheenvuoron.Voittaja saa Svjetionik (Majakka) -palkinnon, minkä joka vuosi eri taiteilija toteuttaa.

Kroatian palkintotilaisuuteen kuuluu aina myös musiikkiesitys.  Kuva: Ee Eisen.

Joissakin maissa journalisteille on järjestetty koulutuksia siitä, miten kirjoittaa köyhyydestä huomioiden sen mistä ei ole tarpeeksi vielä kirjoitettu. Myös Kroatiassa julkaistiin 2022 toimittajille suunnattu ohjekirjanen ”Raportointi haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä”. Vastaava kirja on julkaistu suomeksi nimellä Kunnioittavasti-koyhyydesta-opas-koyhyydesta-kirjoittamiseen.pdf (eapn.fi)

Teksti: Ee Eisen ja Anita Salonen 

Tuula Paasivirta: Kelan matkakorvaukset ja taksiautojen saatavuus tuovat haasteita julkiseen terveydenhoitoon pääsylle

Nk. Kela-kyydeissä on monenlaisia ongelmia: Niin maaseudulla kuin myös pääkaupunkiseudulla autoja ei ole aina riittävästi saatavilla. Myös autojen ominaisuudet ovat välillä hankalia liikuntaesteiselle: ovet ovat liian kapeita ja autot joillekin liian korkeita. Kun eri ihmisten kyytejä yhdistellään, ihmisten yksityisyyden suoja vaarantuu.

Käsittelen tässä artikkelissa vain julkisen terveydenhuollon ja kodin välisiä henkilöautotaksilla, nk. pikkutaksilla, ja invataksilla tehtäviä matkoja terveydenhuoltoon. Kelan pääsääntö matkakorvauksissa on, että asiakas käyttää aina halvinta kulkuneuvoa. Tietyin edellytyksin matkoihin voi käyttää taksia.

Tutustu Kelan taksimatkoja koskeviin ohjeisiin.

Kussakin maakunnassa on kaksi välityskeskusta, josta asiakkaan täytyy korvauksen saadakseen tilata taksikuljetus.

Yksi iso ongelma maaseudulla ja syrjäseudulla on, ettei autoja ole saatavissa tarpeeksi tai ollenkaan. Myös pääkaupunkiseudulla on ongelmia kaluston saatavuudessa.  Invatakseja tai tilatakseja on vielä vaikeampi saada kuin henkilöautoja.

Uudessa liikennekalustossa ja kuljettajien osaamisessa useita puutteita liikuntaesteiselle

Osan asiakkaista on vaikea nousta tilataksiin. Osassa uusia sähkökäyttöisiä henkilöautoja, nk. pikkutakseja, on hyvin kapeat ovet ja osa näistä autoista on henkilöautoiksi myös korkeita.  Tämä vaikeuttaa lyhyen henkilön nousua autoon.

Joissain sähköautoissa ei ole minkäänlaista tukikahvaa ikkunan yläpuolella tai ovessa. Se auttaisi osaa asiakkaita vetämään itsensä autoon.

Kuljettajat eivät aina välttämättä halua tai osaa auttaa asiakasta ja aina avusta ei edes ole hyötyä. Kuljettajan kielitaito voi olla puutteellinen ja se aiheuttaa ongelmia useassa kohdassa kuljetuksia. Myös kuljettajien alueosaaminen voi olla puutteellista.

Toki on monia hyviä ja avuliaita kuljettajia, joiden kanssa kaikki sujuu hyvin. Tämän vuoden alussa tuli voimaan Kelan vaatimus, jonka mukaan Kela-kyytejä ajavien taksinkuljettajien pitää olla suorittanut erityisryhmien kuljettajakoulutus.

Kela-matkat ovat pääsääntöisesti yhdistelymatkoja, jolloin kyydissä on useita asiakkaita. Invataksiin ei saisi yhdistää liian montaa pyörätuolin käyttäjä.  Henkilöautoon ei myöskään saisi yhdistää liian montaa rollaattorin käyttäjää, koska apuvälineet eivät mahdu henkilöauton tavaratilaan. Myös lastenistuimia on autoissa vähänlaisesti.

Tietämättömyys voi aiheuttaa haasteita muun muassa avustajakoiraa tai opaskoiraa käyttävien asiakkaiden pyrkiessä kyytiin.

Kela-taksin kyydeissä pitkiä odotusaikoja

Käytännössä on vaikeaa saada Kelataksia, kun matka on lyhyt. Tarkoitan tällä muun muassa matkoja, jotka ovat alle kilometristä muutamaan kilometriin. Tämä johtunee kuljettajan saamasta liian pienestä korvauksesta.

Muutama viikko sitten pääkaupunkiseudulla iäkäs tuttavani odotti viisi tuntia Kela-taksia kilometrin päässä kotoaan. Tämän vuoksi vanhus joutui olemaan syömättä ja juomatta vielä pidemmän aikaa. Sitten lähipiiri soitti hänelle tavallisen taksin, jonka maksu meni hänen omasta rahapussistaan. Tiedän myös muita tuttuja, jotka ovat odottaneet sairaalan aulassa tunteja Kela-taksia kotiin päästäkseen.

Yhdistetyissä kyydeissä vaarantuu yksityisyyden suoja

Kyytien yhdistelystä syntyy toisinaan pitkiä odotusaikoja, kun yhdistellään pitkiä tai lyhyitä matkoja. Kyytien yhdistelyssä puolen tunnin matka voi muuttua kahden tunnin matkaksi. Tässä myös yksityisyyden suoja kärsii, etenkin maaseudulla. Välttämättä Kela-kyydin asiakas ei halua paljastaa muille asiakkaille sairastavansa vakavaa sairautta, vaikkapa syöpää.

Välillä Kela-auto ei tule ollenkaan. Kaikki eivät tiedä, että silloin voi tilata tavallisen taksin ja neuvotella myöhemmin Kela-taksin välityskeskuksen kanssa, että he kuittia vastaan maksavat matkan. Tällöin pitää kuitenkin löytyä alkuperäinen tilaus välityskeskuksesta ja pitää osata selostaa, mitä on tapahtunut.

On myös tilanteita, joissa asiakas, potilas ei ole päässyt ollenkaan vastaanotolle ja on joutunut maksamaan sakkomaksun peruuttamattomasta vastaanottoajasta. Tämä maksu on HUS-alueella yli
50 euroa 18 vuotta täyttäneeltä henkilöltä.

Myöhästelyt aiheuttavat terveydenhuoltoon tyhjäkäyntiä

Eräälle henkilölle on käynyt Länsi-Suomessa niin, että taksit ovat jatkuvasti myöhässä eikä hän pysty enää laskemaan myöhästelyjen määrää. Jos joka välissä odotellaan tunteja, asiakas ei ehdi samana päivänä tuiki tärkeään röntgeniin tai verikokeisiin.  Myöhästelyt aiheuttavat myös sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kallista tyhjäkäyntiä, joka on erityisen valitettavaa, sillä moniin toimenpiteisiin on pitkät jonot.

Tarvitessasi erilaisia yksinkulkulupia ole yhteydessä Kelan toimistoon, niin saat tarvittavat ohjeet. Näitä ovat muun muassa paaritaksilupa, vakiotaksioikeus  (Tuttutaksioikeus), yksinkulkuoikeus ja yhdistelykielto.  Kelalla on käytössä myös epävirallisemmin toivetaksi mahdollisuus, jota voi kysyä taksin välityspalvelusta.  Kelan asiakkaalla on mahdollisuus esittää toive tilauksensa hoitavasta autosta. Asiakkaan tulee tietää toivomansa auton numero eli pelkkä autoilijan nimi ei riitä auton ja tilauksen yhdistämiseen.

Kaikkein tyytyväisempiä asiakkaita ovat Kelan vakiotaksioikeuden saaneet sekä toivetaksia käyttävät.

Kelataksin omavastuut ovat: 25 euron omavastuu per matka ja 50 euroa per reissu ja 300 euron vuotuinen omavastuu. Tämäkin on osalle asiakkaista liian paljon, varsinkin alkuvuodesta, jolloin on muitakin omavastuita ja esimerkiksi lääkkeiden tai asiakasmaksujen  maksukatto ei vielä ole täyttynyt.  

Kirjoittaja on EAPN-Finin Terveys ja köyhyystyöryhmän jäsen.

Lue lisää

Tuula Paasivirta: Sairausvakuutuslain muutokset yksityisen terveydenhuollon korvauksiin vaikeuttivat vammaisten ja pitkäaikaissairaiden arkea!

Köyhiä koskeva puhe on kovempaa kuin aikoihin, todetaan Kunnioittavasti köyhyydestä tunnustuksen saaneessa Ylen artikkelissa

Kuva Erja Saarinen: Kuvassa vasemmalta raadin jäsen Anne Tyni, toinen Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saaneista toimittajista Sarita Blomqvist Ylestä, raadin jäsen Johanna Laakso, kunniamaininnan saanut toimittaja Sakri Pölönen ylioppilaslehti Visiiristä ja raadin jäsen Ee Eisen.

”Paljon asiaa suoraan sanottuna, ilman kaunistelua hyvin ajankohtaisesta aiheesta”, raati toteaa perusteluissaan antaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus Sarita Blomqvistin ja Mia Gertschin Ylelle tekemästä artikkelista Köyhistä on aina puhuttu rumasti, mutta nyt se on aiempaa hyväksytympää.

Raatiin kuuluivat Kari Aro, Annukka Berg, Selda Demirtas, Ee Eisen, Johanna Laakso ja Anne Tyni. Tunnustus annettiin 19. huhtikuuta pidetyssä tilaisuudessa. Sen jakaa Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, nyt kahdeksatta kertaa. Tunnustuksen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Tänä vuonna ehdokkaana oli lähes 30 artikkelia tai kolumnia.

Tiukkaa asiaa köyhiin suhtautumisesta

Ylen palkitussa artikkelissa saa kiitosta uusi näkökulma ja sen selventäminen, mikä on köyhiin suhtautumisessa uskomusta, mikä faktaa. Siinä tuodaan esiin muun muassa puolue- ja luokkaeroja köyhyyteen ja köyhiin ihmisiin suhtautumisessa. Empatiakuilu ihmisten välillä tuodaan hyvin esiin. Mukana on myös köyhyyttä kokeneen ihmisen haastatteluvideo.

Raatilaiselta saavat kiitosta myös tekstin katkaisevat faktalaatikot ja videohaastattelu. Juttu ei ole puuduttavaa pötköä, johon esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita omaavan ihmisen on vaikea keskittyä. Erilaisten lukijoiden tarpeisiin toivotaan ylipäänsä kiinnitettävän enemmän huomiota.

Palkittu artikkeli on osa laajempaa köyhyyttä käsittelevää kokonaisuutta, joka on osa Hyvin sanottu – Bra sagt -hanketta. Se on Ylen ja Erätauko-säätiön viisivuotinen hanke, jolla pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla vahvistetaan suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan. Köyhyys-juttukokonaisuudessa tehty kysely tuotti myös tutkimusaineiston Tampereen yliopistolle.

Köyhyyttä kokevilla on myös kulttuurisia oikeuksia

Raati päätti antaa kunniamaininnan Tampereen yliopiston ylioppilaslehden Visiirin jutusta Koodauskurssi vai kalligrafiaa – väitöskirja pureutui köyhien oikeuteen kehittää itseään. Jutun on kirjoittanut Sakri Pölönen ja kuvittanut Kimmo Lust. Myös artikkelin kuvitusta kiitettiin ja ylipäänsä sitä, että kuvitukseen oli panostettu.

Artikkeli haluttiin huomioida, koska aihe on niin tärkeä, kiinnostava ja näkökulma köyhyyteen uusi. Raati kysyykin, miksei myös köyhyyttä kokevien kulttuurisia oikeuksia, oikeutta sivistykseen, käsitellä enemmän mediassa, myös suuremmissa medioissa.

Artikkeli käsittelee Iina Järvisen viime vuonna valmistunutta väitöskirjaa. Järvinen esitelmöi siitä EAPN-Finin yleiskokouksessa viime syksynä.

Ison Numeron myyjä ensimmäistä kertaa taidenäyttelyssä

Köyhyyttä kokevan oikeutta kulttuuriin käsitteli myös tunnustuksen saajaksi ehdolla ollut Veera Vehkasalon tekemä Ison Numeron juttu, jossa kerrotaan Ison Numeron myyjän Gabriela Blancutan käynnistä Amos Rex -museon Hiljainen paraati -näyttelyssä. Hans op de Beeckin teoksiin tutustuminen oli hänen elämänsä ensimmäinen käynti taidenäyttelyssä. Juttu on hänen näyttelyarvionsa. Esimerkiksi sohvalla nukkuvaa lasta kuvaavaa veistosta Blancuta kuvaa näin:

”Tuntuu siltä, että tämä lapsi on köyhä ja koditon, koska ympärillä on puita ja kiviä. Sohva on siis varmaan ulkona, ehkä hän sai sen lahjaksi ja nukkuu siis kadulla. Uskon, että lapsi haluaisi kodin ja hän uneksii siitä, että saisi nukkua siellä rauhassa. Kodittomien lasten pitäisi saada apua ja koti. Ehkä tämä lapsi on orpo, mutta tulkintoja voi olla monia.”

Raati toivoi, että tällaista näkökulmaa nähtäisiin myös valtavirran kulttuurijulkaisuissa ja -kulttuurisivuilla. Taidetta tulkitaan helposti vain omista keskiluokkaisista näkökulmista.

Raati muistutti, että leikkaukset kulttuuriin ovat suuria ja niillä on suuri vaikutus myös ihmisten hyvinvointiin ja pärjäämiseen. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset ihmiset opiskelevat paljon työväenopistoissa, joihin leikkaukset osuvat.

Valkoinen, hetero, keski-ikäinen, keskiluokkainen

Raati kritisoi monissa artikkeleissa sitä, että haastateltavana on joskus elämässään köyhyyttä kokeneita ja sittemmin koulutettuun keskiluokkaan nousseita ihmisiä. Tärkeää olisi kuulla heitä, jotka joutuvat nyt elämään köyhyydessä. Toisaalta sosiaalisesta noususta kertovat artikkelit näyttävät, ettei ihmisen tarvitse jäädä köyhäksi.

Ehdolla olleissa artikkeleissa ei näkynyt juuri lainkaan maahanmuuttajien tai muiden vähemmistöjen näkökulmia. Iso Numerosta ehdolla olleista useammasta artikkelista välittyi lehteä myyvien ihmisten näkökulmia.

Ehdokasjuttujen perusteella media näyttää valkoiselta, heterolta, keski-ikäiseltä ja keskiluokkalaiselta. Raati arveli syyksi sitä, että myös lukijakunta on enimmäkseen tällaista. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöt näkyivät yhdessä ehdokasjutussa, Auli Viitalan kolumnissa. Myös esimerkiksi nuorten näkökulmia oli vähän.

Vammaisia ja pitkäaikaissairaita koskevissa jutuissa keskitytään liikaa lääkkeiden ja asiakasmaksujen kalleuteen. Heidän tilanteitaan ei käsitellä laajemmin, esimerkiksi täsmätyökykyisten työllistymisen vaikeutta.  

Raati ehdotti medioille yhdenvertaisuustarkastelua: joissain medioissa on arvioitu naisten ja miesten näkymistä mediassa. Tällaista tarkastelua pitäisi laajentaa myös esimerkiksi maahanmuuttajiin.

Kokonaiskuva myönteinen ja ajankohtainen

Kokonaisuutena raati piti ehdokkaita ajankohtaisina ja varsin hyvinä: tökeröä tai loukkaavaa sanankäyttöä tai sisältöä ei esiintynyt.

Lapsiperheköyhyys oli paljon esillä ja raadin mielestä perustellusti. Saga Sinisalon Helsingin Sanomissa julkaistu artikkeli Köyhä lapsuus oli ehdokkaista useamman raatilaisen suosikkeja.

Erityistä kiitosta sai myös Marko Lempisen Urheilulehteen tekemä artikkeli Äiti harkitsi äärimmäisiä toimia lapsensa puolesta – näin harrastamisen järkyttävät hinnat piinaavat perheitä. Harrastaminen, ainakin urheiluseuroissa, näyttää olevan yhä enemmän mahdollisuus vain ylemmän keskiluokan perheiden lapsille. Urheilutoimittajat tarttuvat raadin mielestä liian harvoin yhteiskunnallisiin aiheisiin.

Raati muistutti järjestörahoituksen leikkausten seurauksista: ne heikentävät myös kohtuuhintaisen harrastamisen mahdollisuuksia sen lisäksi, että heikentävät ylipäänsä kaikenlaisia yhteentulemisen mahdollisuuksia ja koordinoidun vertaistuen saamista – koko kansalaisyhteiskuntaa.

Raadin keskusteluista nousi monia kysymyksiä köyhyyden käsittelystä mediassa. Eveliina Linkoheimon MeNaiset lehteen tekemässä artikkelissa Elämää tukien varassa kuvailtiin tuilla elämistä. Raati pohti, tekevätkö tällaiset artikkelit enemmän hallaa köyhyyttä kokeville – vahvistavatko ne kielteisiä mielikuvia köyhyyttä kokevista ja aiheuttavat lisää vihapuhetta. Toisaalta Journalistin ohjeiden mukaan ”Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.”

Köyhyyttä kokevien näkemykset ja ratkaisut esiin

Ihmiset, jotka eivät tunne köyhyyttä tai sitä kokevia, leimaavat ja luokittelevat köyhät ihmiset helposti tietynlaisiksi ja ovat tuntevinaan köyhyyden syitä ja sitä, mitä sille pitäisi tehdä. Köyhyys voi kuitenkin koskettaa ketä tahansa erilaisissa elämäntilanteissa.

Tunnustus haluaa rikkoa tätä toisten puolesta tietämistä. Se tuo keskusteluun köyhyyttä kokevien ihmisten näkemyksiä siitä, miten mediassa käsitellään ja pitäisi käsitellä köyhyyttä. Köyhyyttä kokevilla on myös ratkaisuehdotuksia köyhyyden poistamiseksi.

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on taiteilija Helena Korkan teos Hyvä kello kauas kuuluu.

Erja Saarinen
Kunnioittavasti köyhyydestä -raadin sihteeri

Lisätietoja

raadin sihteeri Erja Saarinen, p. 050 433 4202, erja.saarinen(at)soste.fi

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin jatkaa toimintaansa

Kuva: Ylimääräisessä yleiskokouksessa 12.4. kiitettiin verkoston pitkäaikaista sihteeriä Erja Saarista. Kuvassa vasemmalta hallituksen jäsenet Marjatta Kaurala ja Leena Valkonen sekä Erja Saarinen ja puheenjohtaja Leena Eräsaari.

EAPN-Finin ylimääräisessä yleiskokouksessa perjantaina 12.4.2024 päätettiin jatkaa verkoston toimintaa. Toiminta pitää organisoida uudelleen, koska SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ei enää tarjoa toimintaan henkilötyöpanosta järjestöä kohdanneen ison avustusleikkauksen vuoksi. SOSTE on tarjonnut verkoston käyttöön 40 prosenttia sihteerinä toimineen henkilön työajasta.

EAPN-Finin sihteerin tehtävistä ja hallituksen koolle kutsumisista ottaa aluksi vastuun Kirkkopalvelut ry. Työttömien Keskusjärjestö ry vastaa teknisesti verkkosivujen ylläpidosta. Verkoston viestinnän ja tapahtumien organisoiminen sovitaan erikseen tulevassa hallituksen kokouksessa.

Lapsiperheköyhyystyöryhmä, Terveys ja köyhyys -työryhmä ja Kansalaistoimintaryhmä jatkavat työskentelyään entiseen tapaan. 

Lue lisää työryhmistä

EAPN-Finin hallituksen puheenjohtajana toimii Leena Eräsaari. Yleiskokouksessa täydennettiin hallituksen kokoonpanoa. Hallitukseen tulivat valituiksi Auli Ojala Eurooppanaiset ry:stä, Petteri Peltomaa Turun Seudun TST ry:stä sekä Mari Tuomainen Kirkkopalvelu ry:stä.

Hallituksen jäsenten yhteystiedot

Suomen köyhyysverkosto on osa eurooppalaista köyhyyden vastaista verkostoa. Osallistumisesta Euroopan EAPN:n toimintaan verkoston hallitus päättää myöhemmin, kun EAPN:ltä saadaan sopimusehdotus tämän vuoden toiminnoista.

Kunnioittavasti vai jotenkin muuten? 19.4. käsitellään köyhyyden näkymistä mediassa

Perjantaina 19.4. selviää, mistä ansiokkaasta köyhyyttä käsittelevästä jutusta annetaan EAPN-Finin Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus toimittajalle. Tilaisuudessa käsitellään laajemminkin köyhyyden näkymistä mediassa. Siitä puhuu muun muassa toimittaja Outi Airola ja raadin jäsen, viestinnän ja moninaisuuden asiantuntija Ee Eisen.

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus annetaan vuonna 2023 julkaistusta artikkelista, kolumnista tai ohjelmasta, jossa analysoidaan köyhyyden taloudellisia ja sosiaalisia syitä sekä kuullaan asiantuntijoina, kunnioittavasti, köyhyyttä kokeneita ihmisiä.

Tunnustuksen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Tänä vuonna raadissa on kuusi jäsentä. Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa köyhyyttä ja heidän todellisuuttaan. Sillä tuodaan myös esille tahoja, jotka tekevät köyhyydestä laadukasta journalismia.

Köyhyyden on arvioitu lisääntyvän – tule kuulemaan, miten se näkyy mediassa

Monissa asiantuntija-arvioissa, kuten SOSTEn laskelmissa, köyhyyden on arvioitu lisääntyvän hallituksen sosiaaliturvan leikkausten ja nousseiden elinkustannusten vuoksi. Tunnustuksenjakotilaisuudessa kuullaan arvioita, miten asiaa on mediassa käsitelty. Onko köyhyyden käsittely lisääntynyt? Jos niin, millaisista näkökulmista? Miten mediassa kuullaan köyhyyttä kokevia?

Tunnustuksenjakotilaisuuus pidetään 19.4.2024 kello 14 -16 SOSTEn tiloissa osoitteessa Yliopistonkatu 5, 6. kerros, kokoushuone Jungman. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta siihen pitää ilmoittautua.

Ilmoittaudu Kunnioittavasti köyhyydestä -tilaisuuteen 19.4.2024

Tunnustuksella vaikutetaan siihen, että satoja tuhansia suomalaisia koskettavaa köyhyyttä pidettäisiin esillä mediassa suurelle yleisölle ja päättäjille – asiallisesti ja analyyttisesti. Tarkoituksena on myös kyseenalaistaa köyhyyttä koskevia stereotypioita ja ennakkoluuloja.

Ehdokkaita etsittiin tammi-helmikuun ajan. Niitä voivat esittää niin toimittajat itse kuin kuka tahansa, joka on törmännyt mielestään kriteerit täyttävät juttuun. Kirjoitukset, kuvat tai ohjelmat voivat olla niin lehdistä, radiosta, televisiosta kuin verkkomediasta. Ehdokkaan tulee olla julkaistu kotimaisessa mediassa vuoden 2023 aikana. Ehdotuksia saatiin 29.

Tunnustus annetaan journalistisesta työstä. Myös juttujen kuvat huomioidaan ja esimerkiksi valokuvaajat voivat saada tunnustuksen. Tunnustuksella ei palkita journalistin koko tuotantoa, toimitusta tai köyhyyttä käsitteleviä kirjoja.

Tunnustus on lähtöisin Itävallasta. Tätä nykyä sitä jaetaan noin kymmenessä Euroopan maassa.

Lisätiedot

EAPN-Finin ja Kunnioittavasti köyhyydestä -raadin sihteeri Erja Saarinen erja.saarinen(at)soste.fi, p. 050 433 4202.

Lue lisää

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen kriteerit

Uutinen vuoden 2022 tunnustuksesta

Anne Burakoffin blogikirjoitus Onko media keskiluokkainen?

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on eri maissa tärkeä muistutus köyhyyden käsittelystä mediassa

Erja Saarisen blogikirjoitus: Elämää muiden ehdoilla ja muita oppeja köyhyydestä

Taksi, jonka ikkunassa teksti Kela-kyydistä

Tuula Paasivirta: Sairausvakuutuslain muutokset yksityisen terveydenhuollon korvauksiin vaikeuttivat vammaisten ja pitkäaikaissairaiden arkea!

Kela ei ole korvannut vuodesta 2023 alkaen matkakuluja taksilla yksityiseen terveydenhuoltoon tai itsemaksettuun kuntoutukseen samassa laajuudessa kuin aiemmin. Osa muutoksista on merkittäviä heille, joiden on pakko käyttää taksia terveydenhuollon matkoihin. Vammainen ja pitkäaikaissairas henkilö ei ole yhdenvertainen niiden kanssa, jotka pystyvät käyttämään julkisia kulkuneuvoja.

Käsittelen tässä vain Kela-matkoja, jotka tehdään yksityisen terveydenhuollon toimipisteisiin. Julkisen puolen korvaukset ovat entisenlaiset. Myöhemmin julkaistaan julkisen terveydenhoidon Kela-matkojen haasteita käsittelevä kirjoitukseni.

Lue lisää Kelan maksamista matkakorvauksista

Sairausvakuutuslain muutos toi haittoja vammaisille ja pitkäaikaissairaille

Kela ei ole korvannut vuodesta 2023 alkaen matkakuluja taksilla, nk. Kela-kyyti, yksityiseen terveydenhuoltoon tai itsemaksettuun kuntoutukseen siinä laajuudessa kuin matkat korvattiin aiempina vuosina. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2023 alusta voimaan tulleen sairausvakuutuslain muutoksen jälkeen Kela-korvausta ei voi enää saada suurimmasta osasta yksityislääkärin määräämiä tutkimuksia ja hoitoja, esimerkiksi fysioterapiaa.

Yksityisen terveydenhuollon ja kuntoutuksen puolella saa matkakorvauksen vain, jos hoitoon tai kuntoutukseen saa julkisen puolen myöntämän palvelusetelin tai asiakas saa itse maksamastaan hoidosta Kela-korvausta. Sairausvakuutuslain muutos merkitsi sitä, että osasta asiakkaan itse maksamista tutkimuksista ja hoidoista ei saa myöskään Kela-matkakorvausta.

Monien palveluiden käytölle luotiin uusi taloudellinen este

Kun sairausvakuutuslakia muutettiin, ei ymmärretty, että kasvaneet matkakustannukset ovat merkittävä haaste vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Lain perusteluissa hallitus totesi:

”Koska korvaukset ovat kuitenkin jo valmiiksi tasoltaan hyvin matalia, ei korvausten poistumisella osasta palveluita katsota olevan merkittävää vaikutusta pienituloisten yksityisten terveyspalveluiden käytölle yksittäisten käyntien osalta.”

Uudistuksessa ei huomioitu, että lakimuutoksessa taksimatkojen Kela-korvaukset poistuivat kokonaan näistä hoidoista ja kuntoutuksista. Näin ollen vammaiset ja pitkäaikaissairaat joutuivat entistä eriarvoisempaan asemaan.

Käytännössä monien palveluiden käytölle luotiin uusi taloudellinen este yhteiskunnassamme. Koska tämä koskettaa erityisesti heitä, jotka ovat vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi lisäkuntoutuksen tarpeessa, voidaan kehitys nähdä myös vammaisia välillisesti ja rakenteellisesti syrjivänä.

Lue lisää muutoksista Kela-korvauksiin 1.1.2023

Osa matkakorvausten muutoksista on merkittäviä niille asiakkaille, joiden on pakko käyttää taksia terveydenhuollon matkoihin. Vammainen ja pitkäaikaissairas henkilö ei ole yhdenvertainen niiden henkilöiden kanssa, jotka pystyvät käyttämään julkisia kulkuneuvoja.

Esimerkiksi matkoja yksityiseen fysioterapiaan ei enää korvata lainkaan, jos ei ole julkisen puolen palveluseteliä tai maksusitoumusta. Kela korvaa alle 65-vuotiaiden vammaisten niin kutsutun vaativan kuntoutuksen matkoineen. Aiemmin edellä mainitun iän täytyttyä osa vaikeavammaisista pystyi maksamaan itse fysioterapiansa, kun siihen sai kuitenkin matkakorvauksen. Nyt vaikeavammaisen henkilön varat eivät enää riitä näihin hoitoihin matkoineen, varsinkaan invataksilla, jonka käyttö on kalliimpaa.

Kelasta kannattaa varmistaa, kuuluuko matka Kela-matkakorvauksen piiriin

Kaikenlaisia sekaannuksia voi tulla. Esimerkiksi matka yleis- tai erikoislääkärin vastaanotolle korvataan, koska asiakas saa siitä myös Kela-korvausta. Tämän vuoden alusta korvaus on 30 euroa käyntiä kohden. Jos yksityisellä puolella tarvitaan sairauden toteamiseksi tai hoidon, toimenpiteen tulosten seuraamiseksi tutkimuksia, esimerkiksi röntgentutkimusta tai käyntiä laboratoriossa, matkaa ei korvata, ellei se tapahdu samana päivänä ja samassa paikassa lääkärin vastaanoton yhteydessä.

Lue lisää yksityisen sairaanhoidon palveluista, joista Kela maksaa korvausta

Samat määräykset koskevat myös hammashoitoa.

Lue lisää Kelan hammashoidon korvauksista

Jos yksityinen sairaanhoito tai hammashuolto kuuluu edellä mainittuihin listoihin, korvataan sinne matka myös taksilla tai invataksilla. Kelasta voi varmistaa numerosta 020 692 204,kuuluuko yksityiselle puolelle tehtävä matka Kela-matkakorvausten piiriin.

Vammaisille ja pitkäaikaissairaille yhdenvertainen mahdollisuus käyttää yksityisiä terveyspalveluja

Hallitus on ilmoittanut suunnittelevansa kokonaan uutta Kela-korvausjärjestelmää yksityiselle sektorille vuoden 2024 aikana. Toiveena on, että vammaiset ja pitkäaikaissairaat huomioidaan hoitojen ja matkojen osalta nyt voimassa olevaa lakia paremmin.

Vammaisille henkilöille, jotka eivät voi liikkua julkisilla kulkuvälineillä, tulisi tarjota yhdenvertainen mahdollisuus käyttää yksityisiä terveyspalveluja, esimerkiksi fysioterapiaa, ilman matkoista koituvia lisäkustannuksia

Kirjoittaja on EAPN-Finin Terveys ja köyhyys -työryhmän jäsen.