Aihearkisto: Ajankohtaista

Vastaus komission konsultaation Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanosta

EAPN-Fin näkee tärkeänä, että sosiaalisten oikeuksien pilari tekee EU-lainsäädännön kansalaisille takaamista oikeuksista näkyvämpiä, ymmärrettävämpiä ja selkeämpiä. Sitä kautta sosiaalisia oikeuksia on helpompi nostaa korkeammalle politiikan asialistalla sekä kansallisesti että EU-tasolla.

Vastauksessaan verkosto painottaa muun muassa, että koronapandemia on tuonut entistä vahvemmin esille tarpeen vahvistaa unionin sosiaalista ulottuvuutta. Kriisi on osunut kovimmin niihin, jotka jo valmiiksi olivat heikossa asemassa. On tärkeää kiinnittää huomiota kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen.

Tarvitaan riittävää toimeentulon turvaa sekä palveluita, joilla helpotetaan kriisin sosiaalisia vaikutuksia. Myös kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet tarjota ihmisille tukea on turvattava. Järjestöt tuntevat vaikeassa asemassa olevien arjen tilanteet ja tuen tarpeet ja vastaavat niihin matalalla kynnyksellä.

EU-lainsäädännöllä tulee tukee hyvinvointia ja hyvän elämän edellytyksiä nykyistä paremmin. EU:n toimivaltaa on laajennettava sosiaaliasioissa erityisesti vähimmäistasojen määrittelyssä sekä niitä koskevien suositusten tekemisessä sitovammiksi, ottaen huomioon jäsenmaiden erilaisuuden ja kansalliset erityispiirteet.

Yksi keskeinen vaatimus on vähimmäistoimeentuloa koskeva puitedirektiivi, jolla turvattaisiin riittävä vähimmäisturva kaikissa jäsenmaissa. Puitedirektiivi tarjoaisi yhteisen kehyksen, jossa asetettaisiin vähimmäisvaatimukset: vahvistettaisiin yhteiset tavoitteet, määritelmät, periaatteet sekä seurantamenetelmät, joilla turvattaisiin oikeus vähimmäistoimeentuloon kaikkialla EU:ssa. Jäsenvaltiot saisivat itse määritellä tarkemmin oman järjestelmänsä ehdot.

Tutustu EAPN-Finin vastaukseen:

Neljä julkkista kädessään muun muassa palovaroitin taustalla paloasema ja paloautoja, mainostavat paloturvallisuusviikkoa: virtuaalista päivää paloasemalla ja palovaroitinpäivää 1.12.

Paloturvallisuusviikolla jaetaan palovaroittimia vähävaraisille

Köyhyys voi vaarantaa ihmisen turvallisuuden monella tapaa: kaikilla ei esimerkiksi ole varaa palovaroittimeen. Marraskuun lopussa vietetään Paloturvallisuusviikkoa. Osana sitä on hankittu palovaroittimia vähävaraisille jaettavaksi. EAPN-Fin on tehnyt asiassa yhteistyötä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin kanssa.

Paloturvallisuusviikon teemana on ”Palo hallussa”. Tänä vuonna kiinnitetään huomiota läheisten, erityisesti ikääntyneiden, ihmisten paloturvallisuudesta huolehtimiseen. Ikääntyneet ovat yliedustettuina palokuolemissa.

”Palo hallussa” -iskulauseella haastetaan kaikkia suomalaisia ottamaan koppi läheistensä paloturvallisuudesta. Erityisesti halutaan parantaa niiden ikäihmisten kodin turvallisuutta, jotka asuvat kotonaan mutta joiden toimintakyky on rajallinen. Tie paloturvallisuuden parantamiseen käy ikäihmisten lähipiirin kautta.

Kaikilla ei ole varaa palovaroittimeen

Palovaroitin on helppo ja yleisesti edullinen tapa turvata ihmishenkiä ja omaisuutta. Palovaroittimet antavat aikaa alkusammutukselle ja turvalliselle poistumiselle. Kaikilla ei niihin kuitenkaan ole varaa.

Monien ihmisten taloustilanne on niin tiukka, etteivät rahat riitä edes ruokaan. Silloin esimerkiksi palovaroittimet eivät ole ostoslistalla kovin korkealla.

Paloturvallisuusviikolla jaetaan Palosuojelurahaston rahoituksella hankitut 4 000 palovaroitinta vähävaraisille ihmisille eri puolilla Suomea. Niitä jakavat muun muassa EHYT ry ja seurakunnat esimerkiksi ruokajakelun yhteydessä.

Viime vuonna varoittimia jaettiin Turun seudulla. Moni varoittimen saanut kertoi, että kotona oleva laite ei toimi, mutta rahat vain eivät riitä edes uuteen paristoon. Ihmiset olivat huolissaan turvallisuudestaan, vaikka eivät omin varoin ole voineet siitä huolehtia, kertoo viestinnän asiantuntija Juha Hassila SPEK:stä.

Vastuu pitää voida kantaa

SPEK suosittaa, ettei varoittimien määrässä tyydyttäisi minimiin. ”Moni muistaa nyrkkisäännön, että palovaroittimia pitäisi olla yksi jokaista 60 asuinneliötä kohti. Kun palovaroitin löytyy lisäksi jokaisen makuuhuoneen katosta ja poistumisreiteiltä, varmistetaan nukkujien ja hätätilanteessa poistuvien turvallisuus.”

Asukkaan vastuulla on pitää huolta, että asunnossa on riittävä määrä palovaroittimia ja että ne ovat kunnossa. Palovaroittimien pariston ja äänihälytyksen toiminta kannattaa tarkastaa kerran kuukaudessa testinapista painamalla.

Kerran vuodessa, esimerkiksi juuri Palovaroitinpäivänä 1.12. on hyvä vaihtaa palovaroittimiin uudet paristot. Koko palovaroitin on syytä vaihtaa uuteen 5–10 vuoden välein, sillä vanhemmiten palovaroittimet menettävät savuherkkyyttään ja niiden hälytysäänen voimakkuus laskee.

Paloturvallisuusviikko on maan laajuinen, vuosittainen teemaviikko, jonka tarkoituksena on parantaa kaikkien paloturvallisuutta ja paloturvallisuustaitoja.

Anni Alatalo ja Katri Jaalamaa

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus lasten eriarvoistumista käsittelevästä artikkelista

Kuvassa Anni Alatalo (vas.) ja Katri Jaalamaa.
Kuva: Satu Kemppainen

Tämän vuoden Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on annettu Helsingin Sanomien toimittajille Anni Alatalolle ja Katri Jaalamaalle ”Ei samalta viivalta” -artikkelista. Se on julkaistu ensimmäisen kerran Meidän perhe -lehdessä. Köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati päätti tunnustuksen saajasta.  Tunnustus jaettiin 24.11.2020.

EAPN-Fin jakaa tunnustuksen vuosittain toimittajille, jotka ovat tehneet juttuja köyhyydestä taloudellisia ja sosiaalisia syitä analysoiden ja köyhyyttä kokeneita ihmisiä kunnioittaen. Se on jaettu vuodesta 2016. Raatiin kuuluivat Raija Puumala, Irene Roivas, Aino Taipalus ja Anne Tyni.

Ehdokkaita saa esittää kuka vaan. Tänä vuonna niitä kertyi 34. Ehdolle esitettiin myös joitain muiden kuin toimittajien tekemiä kirjoituksia. Mukana ei tänä vuonna ollut yhtään tv-ohjelmaa ja radio-ohjelmiakin oli vain yksi.

Konkretiaa lasten eriarvoistumisesta

Raati perustelee ”Ei samalta viivalta” -artikkelin palkitsemista aiheen tärkeydellä: Se tuo monesta näkökulmasta esiin vanhempien aseman vaikutuksen lasten tulevaisuuteen, minäkuvaan ja mahdollisuuksiin kokea itsensä aktiivisiksi osallistujiksi yhteiskunnassa työssä ja sosiaalisessa elämässä.

Koulutus- ja sosiaalialan leikkaukset haittaavat vieläkin niitä, joilla on eniten tarvetta palveluille. Myös lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien työ vaikeutuu. Artikkeli avaa sitä, miten eriarvoistumiskehitys näkyy lasten ja näiden ammattilaisten arjessa.

Artikkeli on laaja-alainen, mitä raati pitää sen suurimpana ansiona. Se on selkeä, sujuvaa luettavaa. Ajassa ei mennä ihan kehdosta hautaan, vaan rajaus tehdään synnytysosastolta aikuiseksi kasvamiseen.

Raati on ilahtunut siitä, lapsiperheköyhyyttä ja lasten eriarvoisuutta käsitellään monissa artikkeleissa. Yrjö Raution kolumni Helsingin Sanomissa tiivistää olennaisen: ”Köyhyys pilaa lapsuuden, eikä koulutus toimi sosiaalisen nousun moottorina entiseen tapaan”.

Myös koronakriisin vaikutuksia käsitellään ehdolla olleissa jutuissa eniten lapsiperheiden ja nuorten näkökulmasta, muun muassa Kirsi Jääskeläisen artikkelissa Iltasanomissa ”Korona iskee kipeästi Suomen lapsiin ja nuoriin”. Asunnottomien koronaepidemian vuoksi vaikeutunut tilanne ja ruoka-avun ja toimeentulotuen tarpeen kasvu ovat lisäksi esillä.

Digiköyhyys ja köyhyyden vaikutukset ihmissuhteisiin uusia teemoja

Raati päätti, ettei se jaa tänä vuonna kunniamainintoja, mutta haluaa nostaa esiin artikkeleita, jotka tuovat esiin tärkeitä uusia näkökulmia:

Oona Mynttisen Ylelle tekemässä jutussa nostetaan esiin digiköyhyys: puoli miljoonaa suomalaista pelkää syrjäytyvänsä, koska heillä ei ole varaa digilaitteisiin tai taitoa käyttää niitä. Tämä ongelma on korostunut keskellä koronakriisin digiloikkaa.

Toinen uusi näkökulma on köyhyyden vaikutukset ihmissuhteisiin. Asiaa sivuttiin useammissa jutuissa. Muun muassa Auli Viitalan artikkeli ”Onko minulla enää varaa rakastua?” Kotivinkissä avaa köyhyyden vaikutuksia parisuhteeseen. Kira Gronowin artikkeli Helsingin Sanomissa taas käsittelee erossa köyhtymistä.

Palveluseteli voi tuoda yllätyksen

Palveluseteleitä on otettu käyttöön monissa palveluissa, muun muassa helpottamaan hoitoon pääsyä. Tuomo Mäenpään Ylelle tekemässä jutussa ”Köyhä kunta meni vanhusten kukkarolle” käsitellään sitä, miten kunnan päätös laskea palvelusetelin arvoa palveluasumisessa kasvattaa yllättäen ikäihmisten hoivamenoja useammalla sadalla eurolla kuukaudessa.

Raati toivoo, että tällaista ihmisiä laajasti koskevaa palvelutuotannon muutosta, jollainen palvelusetelin käyttöönotto on, käsiteltäisiin vastaisuudessa laajemmin niin asiakkaiden, palveluntuottajien kuin vaikkapa julkisen puolen menojen näkökulmasta.

Analyysiä köyhyyteen vaikuttavista rakenteista

Ylipäänsä raati toivoo laajempia tarkasteluita rakenteista ja asioista, jotka pitävät köyhyyttä yllä. Tällainen kysymys on muun muassa asumisen kalleus. Köyhyyttä kokevia ihmisiä ”auttamassa” on monia toimijoita, mutta köyhyys ei silti vähene, miksi.

Monissa köyhyyttä käsittelevissä jutuissa toistuu samantapainen kaava: esitellään köyhyyttä kokevan ihmisen tilanne ja sitä selittämään haastatellaan tutkijoita, järjestöjen edustajia, päättäjiä. Raati toivoisi, ettei kaikkia juttuja tehtäisi yksilön kautta, sillä tällainen käsittely voi estää vastaanottajaa ymmärtämästä, että kyseessä on vahvasti myös rakenteellinen ongelma.

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on taiteilija Helena Korkan teos ”Hyvä kello kauas kuuluu”. Lisäksi tunnustuksen saaja saa Huoltaja-säätiön tuhannen euron stipendin.

Erja Saarinen

Kirjoittaja on toiminut Kunnioittavasti köyhyydestä -raadin sihteerinä.

EAPN vaatii, että EU:ssa taataan kaikille oikeus riittävään vähimmäistoimeentuloon

Euroopan köyhyyden vastainen verkosto EAPN vaatii yhdessä Eurodiaconian, ETUC:in, Caritas Europen ja Social Platformin kanssa EU:n laajuista sitovaa kehystä, jolla varmistettaisiin ihmisille riittävä vähimmäisturva kaikissa jäsenmaissa. Yhteisen kannanoton on allekirjoittanut myös 45 Euroopan parlamentin jäsentä, 33 EU-tason kansalaisjärjestöä, 42 tutkijaa ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työntekijät-ryhmä. Suomalaisista europarlamentaarikoista kannanoton on allekirjoittanut Miapetra Kumpula-Natri.

Kaikilla ihmisillä, joilla ei ole mahdollisuutta työskennellä tai joiden työtulot ja muut etuudet ovat niin pienet, että niillä ei tule toimeen, tulisi olla oikeus riittävään vähimmäisturvaetuuteen. Tähän mennessä suositukset ilman velvoittavuutta eivät ole olleet riittäviä turvaamaan miljoonien köyhyydessä elävien ihmisten ihmis- ja perusoikeuksia ja ihmisarvon takaavaa vähimmäisturvaa. Poliittisten julistusten sijaan tarvitaan sitovat, seurattavat kriteerit sille tasolle ja kattavuudelle, joka kaikkien jäsenmaiden erilaisten etuusjärjestelmien tulee saavuttaa.

EU:n neuvosto julkaisi äskettäin vähimmäistoimeentuloa koskevat päätelmät vähimmäistuloturvan vahvistamisesta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentämiseksi COVID-19-pandemian aikana ja sen jälkeen. Päätelmissä jäsenvaltioita kehotetaan muun muassa varmistamaan, että niiden kansalliset vähimmäistuloturvajärjestelmät ovat saavutettavia ja asianmukaisia sekä mahdollistavat saajien yhteiskuntaan ja työmarkkinoille osallistumisen.

EAPN rohkaisee nyt komissiota esittämään vähimmäistoimeentuloa koskevaa puitedirektiiviä osana Sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanosuunnitelmaa. Tämä olisi tehokkain keino sitouttaa jäsenvaltiot köyhyyden poistamiseen. Tarve Euroopan laajuiseen sitovaan kehykseen, joka määrittelee riittävän vähimmäistoimeentulon, on koronaepidemian myötä noussut entistä tarpeellisemmaksi. Riittävä vähimmäisturva estää ihmisiä putoamasta köyhyyteen ja tukee ulospääsyä kriisistä.

Riittävät ja saavutettavat vähimmäistoimeentulojärjestelmät eivät takaa vain ihmisten perusoikeuksia, vaan ne auttavat myös ihmisiä pysymään aktiivisina yhteiskunnassa. Ne toimivat automaattisina vakauttajina ja talouden elvyttäjinä. Riittävä ja kattava vähimmäistoimeentulo edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja mahdollistaa ihmisille osallisuuden ja osallistumisen yhteiskuntaan. Vähimmäisturvan takaaminen kaikille Euroopan unionin kansalaisille lisäisi EU:n legitiimiyttä kansalaisten keskuudessa.

EAPN:ltä raportti vähimmäistoimeentuloa koskevan EU-tasoisen sääntelyn mahdollisuuksista

EAPN on julkaissut äskettäin raportin, jossa ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat vähimmäistoimeentuloa koskevan EU:n puitedirektiivin toteuttamismahdollisuuksia. Raportissa analysoidaan tällaisen kehyksen oikeudellisia ja poliittisia perusteluja. Raportissa päädytään esittämään, että direktiivi nojaisi EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) kahteen eri artiklaan (153(1)(h) ja 175). Asiantuntijat katsovat, että näin mahdollistuisi EU:n laajuinen sääntely, joka tukisi myös sosiaalisten oikeuksien pilarin vähimmäistoimeentuloa koskevan periaatteen 14 toteutumista.

Jäsenmaiden etuusjärjestelmät vaihtelevat huomattavasti. Oleellista ei ole yhdenmukaistaa niitä, vaan määritellä puitedirektiivillä EU-tasolla selkeät, seurattavat kriteerit sille tasolle ja kattavuudelle, joka kaikkien jäsenmaiden erilaisten etuusjärjestelmien tulee vähintään saavuttaa. Tällaiset vähimmäisstandardit varmistavat sovittujen periaatteiden noudattamisen, mutta jättävät jäsenmaille vapauden järjestää toimeenpano kansallisten käytäntöjen mukaisesti. Direktiivi mahdollistaisi jäsenmaille vähimmäistasojen ylittämisen ja sen tulisi myös kannustaa jäsenmaita ottamaan käyttöön vähimmäistasoa kunnianhimoisempia standardeja.

Köyhyyttä käsitteleviä lehtiotsikoita

Ehdokkaat koossa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi

EAPN-Fin jakaa tänä vuonna jo viidettä kertaa tunnustuksen laadukkaista köyhyyttä koskevista artikkeleista, kolumneista, nettijutuista, radio- tai tv-ohjelmista. Tänä vuonna toimittajien tekemiä juttuja ehdotettiin mukaan 34. Lisäksi ehdolle esitettiin muiden kuin toimittajien kirjoittamia kolumneja ja yksi pääkirjoitus. Tunnustuksen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati.

Lapsiperheköyhyys on kestoaihe

Tänä vuonna eniten käsiteltiin lapsiperheköyhyyttä, etenkin koronakriisin vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Tämä aihe on ollut paljon esillä myös aiempina vuosina.

Raadin ensituntuman perusteella tänä vuonna juttujen yksi uusi näkökulma on köyhyyden vaikutus ihmissuhteisiin: Yhden artikkelin otsikko kysyy Onko minulla enää varaa rakastua?

Julkkis tuo köyhyydelle näkyvyyttä, mutta millaista

Mukana on kaksi juttua, joissa julkisuuden henkilö kuvaa köyhyyttään. Seitsenottelija Maria Huntington kertoo lapsuuden perheensä köyhyydestä, elokuvaohjaaja Markku Pölönen taas putoamisesta rikkaudesta köyhyyteen.

Raatilaiset totesivat, että julkkis tuo näkyvyyttä köyhyydelle, mutta se ei välttämättä paranna köyhän ihmisen asemaa. Jutun lukija ehkä ajattelee vain sitä julkkista, ei muita köyhyyttä kokevia.

Toisaalta, koska julkkis kerää katseet ja huomion, heitä tarvitaan asian nostamiseksi esille. Julkkishaastattelu voi myös kertoa siitä, että köyhyyteen voi pudota kuka tahansa – ei ole niitä ja meitä.

Raatilaiset totesivat, että joka tapauksessa on rohkeaa tulla kertomaan julkisuuteen köyhyydestä. Siitä oli erilaisia näkemyksiä, vahvistaako ulostulo rakenteellisen ongelman esille tuloa vai tukeeko se sellaista ajattelua, että kyseessä on yksilön ongelma.

Tunnustus jaetaan webinaarissa 24.11.

Ehdokkaita voivat ilmoittaa niin toimittajat itse kuin kuka tahansa muukin, joka arvioi ehdotuksensa olevan tunnustuksen kriteerien mukainen. Ehdotus piti tehdä 2.11.2020 mennessä.

Tunnustus jaetaan webinaarissa tiistaina 24.11.2020 kello 15. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta siihen pitää ilmoittautua.

Lue lisää Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksesta

Ilmoittaudu Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen jakotilaisuuteen

Kunnioittavasti köyhyydestä -ehdokkaat 2020

Suluissa ehdolle esitettyjä tekstejä, jotka eivät ole toimittajien kirjoittamia

Ville Vanhala, Seura 29.12.2019
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on huolissaan perusturvan liian alhaisesta tasosta: ”Valtion velvollisuus on huolehtia siitä, että kukaan ei joudu leipäjonoon”

Hannele Muilu, Yle 20.1.2020
Kasvava joukko suomalaisia ei elä palkallaan – Myyjänä työskentelevä Mari Laasio sinnitteli kaverien vipeillä ulosottoon asti

Sanna Inkinen, Uutissuomalainen 25.1.2020
Uutisanalyysi: Moni köyhyysmittari osoittaa väärään suuntaan – miksi yksi ostaa viimeisillä rahoillaan limsaa ja toinen reissaa velaksi?

Heidi Hagelin, Iltasanomat 26.1.2020
STM:n ylimmältä virkamieheltä kova näkemys nyky-Suomen järjestelmästä: vähävaraisemmat lapsiperheet saavat huonompaa palvelua kuin muut

Kira Gronow, Helsingin Sanomat 13.2.2020
Erossa köyhtyneet

(Sami Pirkola (professori) Tiedepääkirjoitus, Lääkärilehti 14.2.2020
Tekeekö köyhyys sairaaksi, vai sairaus köyhäksi?)

(Auli Viitala, Yle 30.4., 17.6., 28.7., 14.9. ja 15.10.2020 – kolumnisti ”syrjäytynyt kirjoittelija”
Rakastan rahaa
Median käyttö on luokkakysymys
Maksettua rakkautta
Köyhällä meni hermot, kun koulussa kinutaan rahaa
Politiikkaan lisää ruumista!)

Anni Alatalo, Katri Jaalamaa, Helsingin Sanomat 15.4.2020
Ei samalta viivalta

Maija Elonheimo, Brysselin kone, Yle 22.4.2020
Miten synkkiä aikoja taloudella on edessä, Tuomas Malinen?

Kirsi Jääskeläinen, kuvat: Antti Hämäläinen, Iltasanomat 26.4.2020
Korona iskee kipeästi Suomen lapsiin ja nuoriin, lue 10 vaikutusta – ”Ei ole ennen nähty”

Anu-Elina Ervasti, Helsingin Sanomat 25.5.2020
Koronakriisi iski etenkin pienituloisten perheiden lapsiin – yli neljännes kertoo kyselyssä voivansa huonosti

Pekka Moliis, Taloussanomat/Iltasanomat 27.5.2020
Seija saa eläkettä 834 e/kk: ”Viimeinen viikko pitää aina pärjätä lähes ilman rahaa”

Antero Eerola, Seura 31.5.2020
Velkakierre vie eläkeläisiä

Pauli Juusela, teksti, Antti Rintala kuvat, Kirkko ja Kaupunki 5.6.2020
”Meille sanottiin, että saatte auttaa köyhiä, mutta ette kysyä, miksi he ovat köyhiä” – Piispa Kaisamari Hintikka puolustaa tiukasti kirkon oikeutta osallistua arvokeskusteluun


Tanja Kröger, Yle 13.6.2020
Kymppi tilillä ja kuusi lasta ruokittavana – Yle seurasi kuukauden ajan, millaista on köyhän suurperheen äidin elämä Suomessa

Oona Mynttinen, Yle 3.9.2020
Yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia – puoli miljoonaa suomalaista pelkää syrjäytyvänsä, koska heillä ei ole varaa digilaitteisiin tai taitoa käyttää niitä

Tuomo Mäenpää, Yle 27.8.2020
Köyhä kunta meni vanhusten kukkarolle – palvelusetelin arvon lasku tuli omaisille yllätyksenä Laihialla: ”Rahat loppuu”

Jenni Kleemola, Me Naiset 1.9.2020
”Kitkuttelen mieluummin kivuissa kuin lakkaan syömästä” – nyt puhuvat naiset, joilla ei ole varaa lääkäriin

Marita Ahlgren, Rauhan Tervehdys, seurakuntien verkkomedia 2.9.2020
Kun tulotaso romahti, Virpi Sillanpää-Posio häpesi – nyt hän tietää, että kenestä tahansa voi tulla köyhä

Pauliina Grönholm, Helsingin Sanomat 5.9.2020
Oma koti löytyi

Markus Heikkilä, Suomenmaa 11.9.2020
Perheen kasautuva huono-osaisuus näkyy lapsissa pitkään – Ilmaiset harrastukset voivat tasoittaa tietä köyhille lapsille

Jelena Leppänen, Yle 18.9.2020
Äidin uhraukset herkistävät Maria Huntingtonin vuosien jälkeenkin

Laura Kosonen, Yle 19.9.2020
Elokuvaohjaaja Markku Pölönen menetti kerralla kodin, elannon ja itsetunnon

Elina Jämsén & Joel Kanerva, Yle 30.9.2020
Nuoret maksavat kovaa hintaa koronasta: Yli 11 000 joutui turvautumaan kesällä toimeentulotukeen Helsingissä – ja erot kaupunginosien välillä ovat hurjat

Paavo Teittinen, Kuvat: Sami Kero, Helsingin Sanomat 27.9.2020
Jotain mätää metsässä

Inka Töyrylä, Sanomalehti Uusimaa 3.10.2010
Mies ja koira herättivät porvoolaisten huomion somessa, jossa syntyi suuri halu auttaa – ”Ei sitä olisi arvannut, että viisikymppisenä joutuisi kadulle”
Porvoossa ei ole minkäänlaista yömajatoimintaa – suurin osa kodittomista majailee tuttavien luona, osa nukkuu paljaan taivaan alla

Päivi Köngäs, Yle 12.10.2020
Minna Rautio puhuu köyhyydestään julkisesti, sillä harva tekee niin: ”Oivalsin, että kaikki ei olekaan omaa syytä, vaan myös systeemissä on vikaa”

Emilia Korpela, Yle 12.10.2020
Leipäjonojen piti olla väliaikainen tuki, mutta ruoka-apua tarvitsee yhä suurempi joukko – tutkijat kertovat, kuinka köyhyys nujerretaan

Saana Sjöblom-Hasselblatt, Yle 15.10.2020
Syysloma on köyhälle kaikkea muuta kuin piristys – viiden lapsen yksinhuoltaja: ”Ruokajakelu kutsuu taas, kun koulu on kiinni koko viikon”

Timo Kiiski, Iltalehti 16.10.2020
Kodittomat. Tällaista on olla koditon nainen Helsingissä

Timo Kiiski, Iltalehti 17.10.2020
Juhalla oli miljoonien markkojen puhelinmyyntifirma – nyt hän asuu paperittomien hätämajoituksessa

Heini Särkkä, Iltasanomat 21.10.2020
Kun Tove, 19, oli lapsi, hän söi aamu­palaksi näkki­leipää ja sai vain haaveilla juustosta tai hedelmistä – näin perheen köyhyys koettelee lapsia

Yrjö Rautio, Helsingin Sanomat 23.10.2010
Köyhyys pilaa lapsuuden, eikä koulutus toimi sosiaalisen nousun moottorina entiseen tapaan

Pauliina Ainasoja, MTV Live 24.10.2020
Eliisa, 67, taisteli työkyvyttömyyseläkkeestään liki 20 vuotta – Kela ja vakuutusyhtiö pistivät hanttiin, vaikka nainen kärsii synnynnäisestä selkäviasta

Elina Kilpinen, kuvat: Anna-Katri Hänninen & Elina Siira, Kotivinkki

Elina Kilpinen – Köyhyyteen Pudonneet – Kotivinkki 0820

Auli Viitala, Kotivinkki

Auli Viitala – Onko Minulla Enää Varaa Rakastua Kotivinkki 2120

(Raisa Omaheimo, Yle 26.10.2020 – teatterintekijä)
Keskiluokkainen terapeutti ei ole paras kaikille)

Erja Saarinen

Mies kävelee pimeästä porttikongista kohti valoa ja kadun vilskettä.

Sosiaaliturvakomitean työ etenee – sitä voi seurata webinaareissa

Sosiaaliturvakomitean työ on edennyt: Ensin selviteltiin sosiaaliturvan monimutkaisuutta. Parhaillaan arvioidaan ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen toimivuutta. Komitean jaostot valmistelevat kustakin teemasta materiaalia komitealle.

Työtä voi lähiaikoina seurata kolmessa kaikille kiinnostuneille avoimessa webinaarissa, kunhan muistaa ilmoittautua.

Nopeasti eroon ”tarpeettomasta” monimutkaisuudesta

Komitea käsitteli sosiaaliturvan monimutkaisuutta kokouksessaan 2.11. Jaostojen selvitystyön mukaan näyttää siltä, että vain osa monimutkaisuudesta on ”tarpeetonta”. Yleensä monimutkaisuuden taustalla ja perusteena on tavoite kohdentaa etuus halutulla tavalla tai jokin muu arvovalinta.  

Komitean puheenjohtaja Pasi Moisio THL:stä avaa asiaa kolumnissaan Hyvä paha monimutkaisuus – Sosiaaliturvan monimutkaisuuden kolme kerrosta.

Komitea päätti käyttää etuuslainsäädännöstä johtuvan monimutkaisuuden selvittämisessä kolmikerroksista mallia, jossa ongelmat on jaettu seuraavasti:

a. ”Tarpeeton” monimutkaisuus
b. Etuuksien halutusta kohdentamisesta aiheutuva monimutkaisuus
c. Sosiaaliturvan perusrakenteista juontuva monimutkaisuus.

Osa ongelmista voitaisiin ratkaista ilman lainsäädännön muutoksia, osa ratkaisuista edellyttää lakimuutoksia. 

Komitea pyrkii ratkomaan selvitystyössä mahdollisesti löytyvät ”tarpeettoman” monimutkaisuuden ongelmat sosiaaliturvan kokonaisuudistusta nopeammalla aikataululla. Se nosti esiin muun muassa tiedonkulun haasteet sellaisena toimeenpanon monimutkaisuutena, jota voitaisiin vähentää, kunhan tietosuoja otetaan huomioon.

Ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen vaikeaselkoista ja hankalasti ennakoitavissa

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen näkökulmia molempiin esillä oleviin ongelmiin on koonnut erityisasiantuntija Anna Järvinen SOSTEsta. Hän on komitean asumisen jaoston jäsen.

Järvinen kirjoittaa SOSTEblogissa, että ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on vaikeaselkoista. Ihmiset eivät aina tiedä, miten tulot vaikuttavat etuuksiin. Eri etuudet käyttäytyvät eri tavoin suhteessa ansiotuloihin. Moni pienituloinen saa useampaa etuutta yhtä aikaa, ja siksi pienten työtulojen vaikutusta etuuksiin on vaikea ennakoida.

Tulojen ja etuuksien parempi yhteensovittaminen vaatisi muun muassa etuuksien määräytymisperusteiden selkeyttämistä ja yhtenäistämistä, tukien määrittelyä reaaliaikaisemmin ja maksatuskatkosten välttämistä.

Työn etenemiseen voi perehtyä webinaareissa

Sosiaaliturvauudistuksen tilanteesta kuullaan SOSTEn webinaarissa
Sosiaaliturvauudistus on käynnistynyt – missä nyt mennään? 12.11. Se on kaikille kiinnostuneille avoin, mutta mukaan pitää ilmoittautua.

Sosiaaliturvauudistusta käsittelee myös Monimuotoiset perheet -verkoston webinaari 18.11. Sen aiheena on Kenen sosiaaliturva?

Tietoa Sosiaaliturvakomitean työn etenemisestä on laajasti sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla. Sieltä löytyvät muun muassa linkit komitean yleisölle avoimiin webinaareihin. Seuraavaksi on tulossa 26.11. tilaisuus vuoroasumisen ja sosiaaliturvan solmukohdista otsikolla Lapsen kaksi kotia.

Tietoa Sosiaaliturvakomitean työn etenemisestä sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla

Erja Saarinen