Aihearkisto: Ajankohtaista

Kompassi ihmisen kädessä

Sosiaaliturvan uudistaminen esillä EAPN-Finin aamukahveilla 23.5.2022

Mitä tapahtuu sosiaaliturvan uudistamista valmistelevassa Sosiaaliturvakomiteassa? Onko odotettavissa suuria muutoksia vai olemassa olevan järjestelmän viilaamista? Mistä on jo sovittu, mitä vielä valmistellaan? Tilannetta valottaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen maanantaina 23. toukokuuta 2022 pidettävillä aamukahveilla kello 9 alkaen. Hän on komitean asumisen jaoston jäsen.

Tilaisuus pidetään SOSTEssa, Yliopistonkatu 6, kokoushuone Jungman, 6. kerros. Aamukahvia on tarjolla kello 8.30 alkaen. Tilaisuus päättyy kello 10.30.

Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä.

Aamukahvit on keskusteleva tilaisuus. Kysymyksille ja kommenteille on hyvin aikaa.

Ilmoittaudu mukaan Sosiaaliturvan uudistamista käsitteleville aamukahveille 19.5.2022 mennessä

Lue lisää Sosiaaliturvakomitean työstä

Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä 26.10.2022 – Etsimme kokemusasiantuntijoita tilaisuuteen

Korona-aika on vaikeuttanut monen köyhän arjesta selviytymistä. Nyt energian, ruoan ja liikenteen kallistuminen vaikeuttaa toimeentuloa entisestään. Pienituloisilla menot on jo muutenkin supistettu minimiin.

Köyhyys on ilkeä ongelma, mutta ratkaisuja voidaan etsiä yhdessä

Järjestämme 26.10.2022 kansallisen köyhyyttä kokeneiden kuulemistapahtumaan Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä. Tilaisuus on lämminhenkinen, kannustava ja tehokas tapa saada tietoa päättäjille.

Kokemuksia pohditaan yhdessä jo etukäteen, mietitään sisältöjä ja harjoitellaan esiintymistä.

Varsinaisessa tilaisuudessa köyhyyttä kokeneet henkilöt kertovat oman tarinansa luottamuksellisesti pienissä ryhmissä. Ryhmissä on mukana kansanedustajia, heidän avustajiaan sekä ryhmän kirjuri ja puheenjohtaja

Yhteisessä keskustelussa päättäjien kanssa etsitään ratkaisuja käsiteltävänä oleviin ongelmiin. Ehdotukset käydään läpi yleisötilaisuudessa.

Etsimme köyhyyttä kokeneita ihmisiä kertomaan oman tarinansa

Haluaisiko tulla kertomaan oman kokemuksesi? Mitä arjen haasteita ja köyhyyskokemuksia sinulla tällä hetkellä on? Mitä asioiden parantamiseksi pitäisi tehdä? Tarjoamme apua tarinoiden työstämiseen.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä toukokuun loppuun mennessä: Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen@tyottomat.fi.

Tilaisuuden järjestävät: Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, Kirkkohallitus, Kuka kuuntelee köyhää -verkosto, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry ja Työttömien Keskusjärjestö ry.

Piirrettyjä ihmishahmoja seisomassa ympyrässä.

EAPN-Fin-verkoston avoimet työryhmät kokoontuvat

EAPN-Finilla on kolme työryhmää, jotka ovat avoimia kaikille niiden teemoista kiinnostuneille. Kaikki työryhmät saivat vuodenvaihteessa uudet puheenjohtajat.

Terveys ja köyhyys -työryhmä koolla Teamsissa

EAPN-Finin Terveys- ja köyhyys -työryhmä kokoontuu Teamsissä maanantaina 25.4. klo 10-12. Kokouksessa aiheena on mm. Köyhyysvahdin 2022 tietojen päivittäminen.

Työryhmän järjestöjen edustajat sekä kaikki terveyden ja köyhyyden kysymyksistä kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan kokoukseen. Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Työryhmän puheenjohtaja on Sari Niemisen Kirkkohallituksesta. Sari toimii sihteerinä Kirkon diakoniarahastossa ja on EAPN-Finin hallituksen uusi jäsen.

Kansalaistoimintaryhmällä live-tapaaminen Oodissa

Kansalaistoimintaryhmä tapaa Kansalliskirjasto Oodissa, ryhmätila 4, keskiviikkona 4.5.2022 kello 9.00–11.30. Köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva ryhmä on verkoston toiminnan perusta. Se mahdollistaa köyhyyttä kokeneiden äänen kuulumisen kaikessa verkoston vaikuttamistyössä.

Ryhmän uutena koordinaattorina on vuoden vaihteessa aloittanut Aino Rukkila A-klinikkasäätiöstä. Aino on EAPN-Finin hallituksen jäsen. Hän on työskennellyt pitkään matalan kynnyksen palveluissa, tällä erää OSIS-hankkeessa.

Lapsiperheköyhyys-työryhmä on kokoontunut kerran. Seuraavat tapaamispäivät tulevat EAPN-Finin verkkosivuille. Ryhmän puheenjohtajana on vuoden vaihteessa aloittanut Aino Sarkia. Aino on lapsiperheköyhyyden asiantuntija ja väitöskirjatutkija. Hän on EAPN-Finin hallituksen uusi jäsen.

Eurooppalainen ohjausjakso on kanava vaikuttaa niin EU:n kuin kansalliseen sosiaalipolitiikkaan

Kuva: Erja Saarinen
Jiri Sironen (vas.), Irja Remekselä ja Jussi Ahokas kannustavat järjestöjä seuraamaan EU-politiikkaa ja vaikuttamaan siihen. EU-politiikan keskeiset teemat on hyvä kytkeä muuhun vaikuttamistyöhön ja järjestöjen kesken kannattaa tehdä yhteistyötä.

EU-päätöksillä ja linjauksilla on vaikutuksia myös Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan, vaikka lähtökohtaisesti ne ovat kansallisesti jäsenmaissa hoidettavia politiikanlohkoja. Ekonomisti Jussi Ahokas ja erityisavustaja Jiri Sironen avasivat EAPN-Finin teema-aamukahveilla 25.3.2022 EU-politiikan sosiaalista ulottuvuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa köyhyyden vähentämiseksi.

Vaikutuksia Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikkaan on sekä EU:ssa tehtävällä politiikalla että Suomen ja muiden jäsenmaiden omalla EU:ta kohti suuntautuvalla politiikalla, Jussi Ahokas painotti. Hän on ekonomisti ja väitöskirjatutkija BIOS-tutkimusyksikössä.

EU:ssa tehtävälle politiikalle Euroopan komissio on valmistellut kuusi painopistettä kaudeksi 2019-2024. Näitä ovat muun muassa vihreän kehityksen ja digitalisaation edistäminen.

Yksi keskeisistä EU:n politiikan ohjausvälineistä on eurooppalainen ohjausjakso, European semester, jota Jussi Ahokas ja Jiri Sironen esittelivät teemakahveilla. Sironen on sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen erityisavustaja. Hänen vastuullaan ovat muun muassa EU-asiat.

Ohjausjakso on ”reikä”, josta kansalaisyhteiskunta pääsee mukaan vaikuttamaan

Ohjausjakso kuulostaa ja näyttää monimutkaiselta eri vaiheineen ja selvityksineen. Paljon käytetään yleiskielelle vieraita käsitteitä, ja englannista tulevat lyhenteet vilisevät teksteissä. Perusideana on kuitenkin komission ja jäsenmaiden dialogi siitä, miten jäsenmaiden taloudet voivat ja miten ne toteuttavat EU:n yhteistä politiikkaa.

Ohjausjakso on EU:n ”pääprosessi”, joka periaatteessa kerää kaikki politiikkalohkot ympärilleen. Sitä hallitsee talouspolitiikka, joka luo rajoja ja kehikkoja, muille politiikkalohkoille – määrittää niiden liikkumavaran.

Ahokkaan ja Sirosen mukaan kansalaisyhteiskunnan on tärkeää seurata EU-politiikkaa ja yrittää vaikuttaa siihen, vaikka se on välillä työlästä. Sitä seuraamalla saa laajaa kuvaa Suomen ja EU:n politiikasta ja siitä, millaisilla silmälaseilla EU katsoo Suomea.

Kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat päässeet entistä enemmän mukaan ohjausjakson aikana käytävään dialogiin. Ahokkaan mielestä jaksossa olisi laajemman demokratian mahdollisuus.

”Ohjausjakso on reikä, josta kansalaisyhteiskunta pääsee vaikuttamaan sekä EU-tasolle että kansallisesti.  Kun sanoo jotain EU:n suuntaan, hyvässä lykyssä se tulee sieltä takaisin komission suosituksena kansalliseen politiikkaan.”

Kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta yksi esimerkki ovat olleet komission nk. fact finding -matkat Suomeen. Alkuvuoteen sijoittuneilla matkoilla on kuultu laajasti järjestöjä. Tänä vuonna kuuleminen tosin tehtiin aiempia vuosia suppeampana ja pikavauhtia.

Järjestöt ovat myös antaneet varjosuosituksia nk. maakohtaisille suosituksille, joita komissio antaa ohjausjakson aikana jäsenmaille. Kun niissä tuodaan esiin joitain pitemmän aikavälin tavoitteita, kuten köyhyyden vähentäminen, ne voivat jäädä elämään eri yhteyksissä.

Dialogia EU:n ja jäsenmaiden välillä

Komission ja jäsenmaiden dialogina etenevä ohjausjakso alkaa aina loppuvuodesta, kun komissio julkaisee vuosittaisen kasvuselvityksen, jota tätä nykyä kutsutaan kestävän kasvun selvitykseksi, The Annual Sustainable Growth Survey, ASGS. Se käsittelee koko EU:n talouden tilaa.

Kevätpuolella komissio antaa kullekin jäsenmaalle maaraportin jäsenmaan tilanteesta. Kukin maa vastaa tähän komission näkemykseen. Tämän dialogin pohjalta komissio taas antaa kullekin jäsenmaalle maakohtaiset suositukset.

Syksy alkaa taas sillä, että jäsenmaat lähettävät komissiolle talousarviosuunnitelmansa, jotka se arvioi ja valmistelee sitten kestävän kasvun selvityksen.

Korona-aikana komissio ei tehnyt maaraportteja eikä antanut maakohtaisia suosituksia. Tänä vuonna maaraportti tulee toukokuussa ja samassa yhteydessä annetaan maakohtaiset suositukset. Ohjausjakso on tänä vuonna entistä tiiviimpi prosessi.

Talouspolitiikasta laajeneminen työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan

EU:n talous- ja finanssipolitiikan ohjausjakso otettiin käyttöön vuonna 2010. Finanssikriisi oli alkanut 2008 ja sen vuoksi unionin talouspoliittiset säännöt haluttiin iskostaa vahvemmin kansallisten päättäjien mieliin ja niiden toteutumista valvoa entistä paremmin. Näin uskottiin jatkossa vältettävän talouskriisit. Tämä merkitsi tiukkaa talouskuria unionin eteläisissä jäsenmaissa.

Pian kuitenkin kävi ilmi, että tulojen ja menojen tasapainottaminen mihin hintaan hyvänsä aiheuttaa kestämättömiä sosiaalisia vaikutuksia. Ymmärrettiin, että ohjausjaksolla tulee ottaa huomioon muitakin politiikkalohkoja kuin talouspolitiikka. Ensimmäisenä lisänä mukaan otettiin työllisyyspolitiikka.

Seuraavana ohjausjakson virstanpylväänä Ahokas otti esille vuoden 2017, jolloin EU:n neuvosto, Euroopan parlamentti ja komissio allekirjoittivat julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, EPSR.  Tämä toi ohjausjaksoon sosiaalipoliittisia painotuksia nk. sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun, social scoreboard, kautta. Esimerkiksi tuloerot ja köyhyyskysymykset tulivat entistä enemmän käsiteltäviksi.

”Sosiaalipolitiikka on enemmän esillä pilarin ansiosta, mutta on epäselvää, kuinka vakavasti se otetaan”, Ahokas sanoi.

Pandemian vuoksi yhteistä velkaa rakenneuudistuksiin

Koronapandemia aiheutti EU:n politiikassa seuraavan suuren käänteen. Kesällä 2020 sovittiin elpymis- ja palautumistukivälineestä, Recovery and Resilience Facility, RRF. Sillä halutaan lieventää pandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia ja tehdä EU:n talouksista kestävämpiä, selviytymiskykyisempiä ja paremmin valmistautuneita vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen haasteisiin.

EU-maat päättivät ottaa yhteisvelkaa toteuttaakseen rakenneuudistuksia. Myös tämä toteutus sidottiin mukaan ohjausjaksoon, jonka kautta sitä myös valvotaan.

Edelleen ohjausjaksossa painottuvat talous- ja työllisyyspolitiikka, mutta myös sosiaali- ja terveyspolitiikka ovat entistä vahvemmin näkyvissä, Ahokas sanoi. Sen sijaan ympäristö- ja ilmastopolitiikka puuttuvat lähes kokonaan. Niiden koordinaatiossa ei hyödynnetä ohjausjaksoa. Myös eurooppalaisen lapsitakuun etenemistä seurataan ohjausjaksosta irrallaan. YK:n kestävän kehityksen Agenda2030-tavoitteet on kuitenkin sovitettu entistä paremmin mukaan ohjausjaksoon.

Sirosen mielestä hyvinvointitalous olisi ohjausjaksolle keskeinen konsepti, koska se yhdistää taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden.

Suomi korostanut kansallista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa

Suomen EU-politiikan linjaukset on koottu 2021 valmistuneeseen Valtioneuvoston EU-selontekoon. Ahokas ja Sironen arvioivat, että Suomella on ollut aika varautunut EU-politiikan pitkä linja.

Suomi osallistuu aktiivisesti ja korostaa, että sosiaalinen ulottuvuus on EU:ssa tärkeä, mutta toisaalta se pitää tärkeänä, että kukin jäsenmaa vastaa ensisijaisesti itse omasta taloudestaan ja sosiaali- ja terveyspolitiikastaan. Ne ovat kansallisvaltiolähtöisiä ja niiden kansalliset erityispiirteet on huomioitava. Esimerkiksi köyhyyden vähentämistavoitteen asettamisessa Suomi on kuitenkin ollut aktiivinen.

”Jonkinlainen jännite on olemassa: toivotaanko EU-tason sosiaalipoliittisia toimia vai nähdäänkö EU uhkana sosiaali- ja terveyspolitiikassa”, Jiri Sironen sanoi.

Suomen kannat ohjausjaksoon muodostetaan Ahokkaan ja Sirosen mukaan melko teknokraattis-virkamiesvetoisesti valtiovarainministeriön johdolla. Valtiovarainministeriö koordinoi ohjausjaksoa, vaikka siinä käsitellään myös muita politiikkalohkoja. Talouspoliittiset toimijat käyttävät eniten valtaa.

Osa Suomen kannoista käydään läpi EU-jaostoissa ja siellä niihin pääsevät vaikuttamaan myös kansalaisjärjestöt. EAPN-Finilla on paikka sosiaaliasioita käsittelevässä EU25-jaostossa.

Väheneekö köyhyys EU:ssa?

Sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelman mukaan tavoitteena on, että EU:ssa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä on vuonna 2030 vähintään 15 miljoonaa ihmistä vähemmän kuin nyt. Kolmasosan vähennyksestä tulee olla lapsia. Suomen köyhyyden vähentämistavoite on 100 000 ihmistä nykyistä vähemmän köyhyys- tai syrjäytymisriskissä.

Sironen kertoi, että suurin osa jäsenmaista on jo ilmoittanut tavoitteensa köyhyyden vähentämiseksi ja aiheesta keskustellaan kesäkuussa ministerineuvostossa. Kansallisista tavoitteista ei välttämättä tule 15 miljoonaa yhteensä. Tämä sama ongelma oli aiemmassa EU 2020 -strategiassa, jolla ei onnistuttu saavuttamaan silloisia köyhyyden vähentämisen tavoitteita.

Nyt esillä on myös Belgian ja Espanjan esittämä aloite sosiaalisesta epätasapainosta varoittavasta menettelystä, Social Imbalance Proceduresta, SIB. Sillä tunnistettaisiin ja seurattaisiin erilaisia vakavampia sosiaalisia uhkia jäsenmaissa. Ranska pyrkii nyt EU-puheenjohtajamaana edistämään tätä. Sironen arvioi, että menettely voisi vahvistaa unionin sosiaalista ulottuvuutta.

Yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan vaikuttamiseen

Vaikka EU-politiikan ja sen keskeisen ohjausvälineen, ohjausjakson, seuraaminen ja siihen vaikuttaminen on työlästä, Ahokas ja Sironen kannustavat siihen. Keskeiset teemat kannattaa kytkeä muuhun vaikuttamistyöhön, kuten vaali-, hallitusohjelma- ja kehysriihivaikuttamiseen.

Yhteistyötä kannattaa tehdä suurempien järjestöjen ja vaikkapa ay-liikkeen kanssa, jolla on EU-vaikuttamisessa suuremmat voimavarat kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöillä.

Tulevina vuosina on keskeistä seurata köyhyyden vähentämisen tavoitteita ja vaikuttaa niihin. Suunnitelma köyhyyden vähentämiseksi tehdään toivottavasti jokaisessa jäsenmaassa, ainakin Suomessa.

EAPN-Finin puheenjohtaja Irja Remekselä toi esille, että EAPN-Finillä on Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston kautta suora kanava vaikuttaa EU-politiikkaan, sillä Euroopan verkostolla on toimivat kanavat suoraan komissioon ja sitä myös kuunnellaan. Remekselä on EAPN-Finin edustajana Euroopan verkoston sosiaalipoliittisessa työryhmässä EUISG:ssä.

Viimeksi komissio on esimerkiksi kysynyt ehdotuksia pakolaiskysymyksen hoitamiseksi. EAPN:n ja sen 32 jäsenverkoston kautta saadaan päätöksentekoon käytännön tasolta näkökulmia, joita ei osata komissiossa muuten ajatella.

Erja Saarinen

Lue lisää

Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta: Vahva ja yhtenäinen EU – kohti kestävämpää Euroopan unionia. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:4

Anna Elomäki & Anni Marttinen: Talouskuri ja byrokraattinen asiantuntijavalta. Eurooppalaisen ohjausjakson toimeenpano ja merkitys Suomessa. Poliittinen talous. Vol 9. 2021.

Katso video

SOSTEn videolla EU-erityisasiantuntija Ville Korhonen valtioneuvoston kansliasta kertoo, miksi järjestöjen kannattaa seurata EU-asioita ja miten ne voivat vaikuttaa EU-päätöksentekoon.

Suorakaide, jossa Ukrainan lipun sininen ja keltainen väri

EAPN-Fin ilmaisee tukensa Ukrainan kansalle

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin ilmaisee tukensa Ukrainan kansalle.

Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston EAPN:n kannanotossa tehdään selväksi, ettei 32 Euroopan maan verkosto hyväksy minkäänlaista sotaa tai mitään sodan oikeutusta. EAPN-Fin yhtyy Euroopan EAPN:n kannanottoon.

Euroopan EAPN korostaa, että kaikille kotimaastaan pakenemaan joutuneille ja apua tarvitseville on tarjottava riittävä, ihmisarvoinen suoja.  Euroopan EAPN vaatii välitöntä apua paikan päällä Ukrainassa ja sen naapurimaissa toimiville kansalaisjärjestöille.

Euroopan EAPN toteaa, että hyökkäys vaikuttaa pitkään, ei vain Ukrainaan ja ukrainalaisiin ihmisiin, vaan koko Eurooppaan. Se ilmaisee vahvaa solidaarisuutta sodan uhreja kohtaan ja sitoutuu tukemaan kaikkia toimia, joilla heitä autetaan. Euroopan EAPN korostaa kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien suojelua.

Apua Ukrainaan kansalaisjärjestöjen ja kirkon kautta

Kansalaisjärjestöt huolehtivat heikoimmassa asemassa olevista ja auttavat ihmisiä hädän hetkellä. Niiden ja myös kirkon kautta on mahdollista auttaa ukrainalaisia ihmisiä.

Järjestöjen keräyksiä Ukrainan sodan uhrien auttamiseksi

Pelastakaa lapset: Kriisikeräys

SOS-Lapsikylä auttaa Ukrainassa heikoimmassa asemassa olevia lapsia kummitoimintansa kautta.

Suomen Pakolaisapu auttaa pakenemaan joutuneiden kotoutumista Suomessa.

Suomen Punainen Risti auttaa katastrofirahastosta konfliktien ja luonnonkatastrofien uhreja ympäri maailmaa. Ukrainassa Punaisen Ristin avustustoimintaa tekevät Ukrainan Punainen Risti, Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Myös Suomen Punainen Risti on auttanut Ukrainassa vuosien ajan.

Unicef: apua lapsille kriisin keskellä

Kirkon ulkomaanavun hätäapukeräys auttaa kodeistaan paenneita perheitä.

SOSTE on koonnut sivuilleen tietoa sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamasta avusta ja tuesta sekä tietoa siitä, mitä järjestöt ja järjestöjen kautta ihmiset voivat tehdä auttaakseen ihmisiä sodan jaloissa.