Aihearkisto: Ajankohtaista

Kaksi lasta hiekkatiellä, isomman lapsen käsi toisen harteiden ympärillä.

Hyvä mieli!

Kiitollisuutta, tyytyväisyyttä, tyytymistä. Tekee mieli kirjoittaa, mitä sylki suuhun tuo ja unohtaa käytöstavat ja asiallisuus.

Puhunko köyhän tytön äänellä, joka minussa herää, kun ajattelen aihetta köyhyys, vähävaraisuus ja ulkopuolisuus. Vai puhunko sen naisen äänellä, joka on raivannut tiensä peruskoulusta ammattikouluun, siitä ammattikorkeaan ja opetellut puhumaan niin kuin ihmiset haluavat kuulla. Sivistyneesti, aiheen vierestä, meteliä nostamatta.

Tiedän etten ole tyhmä. Olen saanut palkintoja, kehuja ja hyviä numeroita. Olin luokkani priimus. Mutta mitä se auttaa? Mitä auttavat numerot todistuksessa, kun tili on tyhjä ja reppu myös. Ei ole eväitä eikä pelimerkkejä pelata sitä peliä, jota menestyksekkääksi elämäksi kutsutaan. Voimat ja ajatukset kiertävät selviytymisen oravanpyörää. Eikä riitä, että hoitaa omaa kiertorataansa, vaan on pakko auttaa meitä muita siinä samalla. Yhteisiä rahojahan ne on, samassa veneessä hutiloidaan. Se maksaa, kenellä milloinkin on. Koskaan et tiedä, oletko huomenna itse apua vailla.

Ei ole eväitä eikä pelimerkkejä pelata sitä peliä, jota menestyksekkääksi elämäksi kutsutaan. Voimat ja ajatukset kiertävät selviytymisen oravanpyörää.

En tiedä kirjoitanko nyt alkua ja johdattelua jollekin suuremmalle kokonaisuudelle? Vai yritänkö kiteyttää tähän tekstiin sitä kipua, surua, tuskaa ja yksinäisyyttä, jota köyhyydeksi kutsuttu elämäntapa aiheuttaa.

En ole kirjailija, enkä tutkija. Olen köyhä. Pohdin, että pidänkö tyylin tarinallisena, vai tutkivana ja ratkaisuja tarjoavana tekstinä. Sen verran olen politiikkaa ja yhteiskuntaelämää seurannut, että huomaan ratkaisujen olevan melko lailla kiven alla.

Minulla ainakin on tarina, joten ehkä keskityn aluksi siihen.

Muistojen miettiminen, minuuden kaivelu, identiteetin pilkkominen, niin että tunnistaa siitä mikä on minua ja mikä häpeää siitä kuka olen ja mistä tulen. Lihojen irrottelua luista. Huonot osat sivuun ja hyvät palat jatkoon. Sitä on minun elämäni ollut viimeisiä vuosia. Ymmärryksen hakemista omaan kyvyttömyyteen selvitä, pärjätä ja jaksaa. Kyvyttömyyteen nousta omille jaloilleen ja rahoilleen.

Voin katsella elämääni tyytyväisenä, ottaa valokeilaan asiat, jotka ovat hyvin. Toteuttaa sitä mitä minulle on opetettu. Kiitollisuutta siitä, että on katto pään päällä! Se on melko helppoa, kiitollisuuden ja tyytyväisyyden kokeminen meinaan, kun pysyy kotona kaltaistensa parissa. Ei erotu joukosta, ei ole muita huonompi. On oikeastaan melko kivaa olla minä.

On rikkautta olla erilainen, mutta ei ole rikkautta olla köyhä!

Vaikeammaksi se tulee, kun astuu ulos elämään. Siellä erilaisuutta ihannoidaan ja jopa palvotaan tänä päivänä. On rikkautta olla erilainen, mutta ei ole rikkautta olla köyhä! Leikit ja ihmiset kodin ulkopuolella kovenevat. Vaatimukset lisääntyvät ja jopa kieli vaihtuu, vaikka periaatteessa puhutaan samaa kieltä. Ei köyhän kodin porsaiden ole tarvinnut tilata ruokaansa menusta tai vaatteitaan Zalandolta. Ihan riitti, että osasi sanoa, että on nälkä tai kylmä.

Köyhyyden, vähävaraisuuden tai ulkopuolisuuden kokeminen on niin kokonaisvaltaista, että siitä kirjoittamiseen ei riitä blogiteksti tai kaksi. Se on arvoja, näkymättömiä malleja, sanoittamattomia sääntöjä. Kykyä oppia olemaan hiljaa, tai taitoa tekeytyä näkymättömäksi. Vaikeampaa se on niille, jotka ovat persoonaltaan äänekkäitä, normeja haastavia, värikkäitä ja kapinallisia. Niille, joille ei tule hyvä mieli siitä, että jouluna kassajonossa myyjä huutaa toiselle kassalle ”Täällä olis taas yksi tälläinen HYVÄ jouluMIELI-tapaus, miten tää hoidettiin?!!”

Nimimerkki

HH – ei mulla mikään oo

Ihmisiä istuu kuuntelemassa kokoustilassa.

EAPN-Finin yleiskokous pidetään 9. marraskuuta 2021

EAPN-Fin verkoston toimintapolitiikasta päättää yleiskokous. Se valitsee myös verkoston puheenjohtajat ja hallituksen. Kokous pidetään tiistaina 9.11.2021 kello 10-12. Kokouksen aluksi Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Anne Kouvonen puhuu aiheesta Digitaaliset julkispalvelut: toteutuuko yhdenvertaisuus? Hän vetää DigiIn-hankkeessa työpakettia, joka keskittyy digitalisaation haasteisiin monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Hankkeen tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukulttuuria ja saada parempia sähköisiä palveluja kaikille.

Yleiskokoukseen voi osallistua joko etänä tai paikan päällä SOSTEn toimistolla Helsingissä osoitteessa Yliopistonkatu 5, 6. kerros. Paikan päälle sopivien osallistujien määrästä päätetään marraskuussa voimassa olevien rajoitusten mukaan. Kaikille kokoukseen ilmoittautuneille lähetetään myös etäosallistumislinkki lähempänä kokouksen ajankohtaa.

Yleiskokous päättää verkoston ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja budjetista. Se vahvistaa tilinpäätöksen ja viime vuoden toimintakertomuksen sekä valitsee hallituksen: puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 8-12 jäsentä. Ehdokkaita voivat esittää verkoston jäsenet.

Ilmoittaudu yleiskokoukseen tästä 3.11.2021 mennessä.

Kaksi mukia edessä seteleitä ja kolikoita

Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjeteille tehty hintapäivitys

Kohtuullisen minimin viitebudjetit ovat esimerkkilaskelmia siitä, paljonko kohtuulliseen elämään tarvitaan Suomessa rahaa. Kohtuullinen minimi tarkoittaa rahamäärää, jolla ihminen tulee toimeen, maksaa asumisen ja laskut ja voi osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Nyt kohtuullisen minimin viitebudjeteille on tehty vuoden 2021 hintapäivitys.

Kuluttajatutkimuskeskuksessa laadittiin kohtuullisen minimin viitebudjetit ensimmäisen kerran vuonna 2010. Viitebudjetti on esimerkkilaskelma, joka kuvaa hyödykekoreihin valitut hyödykkeet ja niiden kustannukset tietylle kulutustasolle erilaisille kotitalouksille, kuten yksin asuville, pareille ja lapsiperheille.

Kuluttajatutkimuskeskuksen viitebudjetit on laadittu kohtuullisen minimin kulutustasolle, jolla kulutusmenot ovat alhaisemmat kuin keskimääräinen kulutus, mutta joka on samalla hieman yli pienituloisuusrajan, joka oli 2019 yhden hengen taloudessa 1 280 euroa kuukaudessa. Keskimääräinen kulutus oli 2016 yhden hengen kotitaloudessa 1 950 euroa kuukaudessa.

Viitebudjettien hintoja on päivitetty kaksi kertaa kuluttajahintaindeksillä 2014 ja 2016. Vuoden 2014 hintapäivityksen yhteydessä tarkistettiin hyödykekorien sisältöjä ja lisättiin viitebudjetteja lapsiperheille, joissa on teini-ikäisiä lapsia. Viitebudjettien hyödykekorien sisällöt on päivitetty kerran vuonna 2018. Nyt tehty vuoden 2021 hintapäivitys perustuu 2018 päivitetyille kohtuullisen minimin viitebudjeteille, jossa hyödykeryhmien kustannukset päivitettiin. Hyödykekorien sisältöjä ei ole tarkistettu.

Erja Saarinen

Lue lisää

Anna-Riitta Lehtinen: Mitä eläminen maksaa?Kohtuullisen minimin viitebudjettien hintapäivitys 2021 Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja – Publications of the Faculty of Social Sciences 2021:191. Helsinki 2021.

Kuvassa lukee Köyhä Suomi ja köyhyys 2020

Tuleeko mieleen laadukas köyhyyttä koskeva juttu – ehdota sitä Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi

EAPN-Fin jakaa loppuvuodesta kuudetta kertaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille. Sen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Nyt etsitään ehdokkaita tunnustuksen saajaksi. Niitä voi ehdottaa kuka vaan 2.11. mennessä.

Etsimme ehdolle journalistisia töitä – artikkeleita, kolumneja, blogeja, tv- ja radio-ohjelmia. Niiden pitää olla julkaistu kotimaisessa mediassa 1.11.2020-31.10.2021 välisenä aikana.

Tunnustus annetaan artikkeleista tai ohjelmista, joissa lähestytään kunnioittavasti köyhyyttä kokeneita ihmisiä ja analysoidaan laajasti köyhyyden taloudellisia ja sosiaalisia syitä. Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet ihmiset tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan. Sillä tuodaan myös esille tahoja, jotka tekevät köyhyydestä laadukasta journalismia.

Ehdokkaita voivat ilmoittaa niin toimittajat itse kuin kuka tahansa muukin, joka arvioi ehdotuksensa olevan tunnustuksen kriteerien mukainen. Tunnustus annetaan artikkelille tai ohjelmalle. Myös juttujen kuvat huomioidaan. Esimerkiksi kirjoja tai toimittajan koko tuotantoa ei oteta ehdolle.

Lähetä ehdotuksesi Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi osoitteeseen eapn(at)soste.fi. 2.11.2021 mennessä.

Lue lisää Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksesta

Kunnioittavasti köyhyydestä -ehdokkaat 2021 – täydentyvä lista

Pasi Jaakkonen: Sairastuminen vei työkyvyn ja johti ”pakkohoitoon” – sen jälkeen Kirsillä, 45, ei ollut rahaa edes hammasharjaan. Ilta-Sanomat 7.12.2020, Kirjoitus on osa Köyhyys 2020 -kirjoitussarjaa

Sanna Kajander-Ruuth: Kaverin äiti antoi ruokaa nälkäiselle Kaarinalle, ja veli löysi roskiksesta itselleen kengät – perhe menetti kaiken ja kertoo nyt, miten kipeät jäljet 1990-luvun lama jätti. MeNaiset 10.8.2021.

Taneli Kylätasku, kuvat: Sirpa Päivinen, kuvitus: Pauli Salmi: Vanhuspalvelujen rahoituksessa on miljardin vaje, josta ei puhuta – Yhteisvastuukeräys avasi keskustelun ikäihmisten asemasta. Kirkko ja kaupunki 21.4.2021.

Esa Lilja, kuvat: Anna Kuokkanen: Aina kotona (oli korona tai ei). Helsingin Sanomat 8.10.2021.

Riika Kuuskoski: Ikäihmisten kirjoitukset ahdingostaan hätkähdyttävät – ”Joskus tekisi mieli ostaa lankoja tai kankaita, mutta rahat ei riitä”. Ilta-Sanomat 3.4.2021.

Heidi Nummi, kuvat: Outi Kainiemi: Köyhyys on Suomessa syventynyt – silti moni pitää sitä ihmisen omana vikana. Maailman Kuvalehti 13.10.2021.

Asta Leppä: Asta Leppä ja köyhä Suomi -radio-ohjelmasarja. Yle

Tuija Siltamäki, kuvat: Touko Hujanen: Pitkä vuosi. Ylioppilaslehti 3.9.2021.

Meri Suominen: Korona-aikana rahaongelmista on puhuttu luultavasti ennätyksellisen paljon ja saman soisi jatkuvan myös tulevaisuudessa. Satakunnan Kansa pääkirjoitus 8.8.2021

Meri Suominen: Ei yhtään ylimääräistä. Satakunnan Kansa 8.8.21
Satakunnan Kansa Ei yhtään ylimääräistä 1 8.8.2021
Satakunnan Kansa Ei yhtään ylimääräistä 2 8.8.2021

Meri Suominen: Muka huonompi ihminen. Satakunnan Kansa 15.8.2021
Satakunnan Kansa Muka huonompi ihminen 1 15.8.2021
Satakunnan Kansa Muka huonompi ihminen 2 15.8.2021

Auli Viitala: Älkää tyrkyttäkö minulle häpeää. Yle-kolumni 16.11.2020

Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat kohtasivat – päättäjät toivovat vuoropuhelun syventyvän ja jatkuvan

Kuva: Juha Keränen

Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat kohtasivat 12.10.2021 ja pohtivat ratkaisuja erilaisiin köyhyyskysymyksiin. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa pienituloisen yksinhuoltajan toimeentulon vaikeuksia, keinoja katkaista köyhyyden periytyminen, työllistymisen vaikeuksia ja palvelukierteestä pois pääsyn vaikeutta.

Yleisötilaisuuden avasi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen. Hän toi puheessaan esiin, että köyhyys on suomalaisen yhteiskunnan vakava ongelma, jossa kyse on lähtökohtaisesti yhteiskunnan, ei yksilön epäonnistumisesta. Hän muistutti, että paperilla ja järjestelmäkaavioissa asiat toimivat usein eri tavalla kuin arjen todellisuudessa, ja jos tätä ei muisteta, mennään helposti ojasta allikkoon. Siksi on tärkeää kuulla köyhyyttä kokeneiden ihmisten arjen kokemuksia.

Myös kansanedustajat toivat esiin, että tällaiset tilaisuudet kuulla köyhyyttä kokeneiden ihmisten arjesta ja heidän kohtaamistaan ongelmista ovat tärkeitä oppimiskokemuksia.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä on Suomessa noin 900 000 ihmistä. EU tavoittelee köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämistä 15 miljoonalta henkilöltä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2019 EU-maissa 92,4 miljoonaa ihmistä, 21,1 prosenttia väestöstä eli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Koronapandemian pelätään kasvattaneen lukua. Myös Suomen tulee tämän syksyn aikana asettaa oma köyhyyden vähentämistavoitteensa. Ministeri Sarkkisen mielestä Suomen tulee tavoitella vähintään 100 000 ihmisen köyhyys- tai syrjäytymisriskin vähentämistä.

Työllistymisen vaikeudet ovat keskeisiä köyhyyttä kokeneilla

Köyhyyttä kokeneiden ihmisten ja kansanedustajien keskusteluissa pohdittiin köyhyyskysymysten ratkaisuja monelta eri suunnalta. Useassa köyhyyttä kokeneen tarinassa nousivat esiin työllistymisen vaikeudet.

Yleiseen asenneilmapiiriin vaadittiin korjausta. Työttömät eivät ole yhtenäistä massaa, vaan heidän joukostaan löytyy paljon erilaista osaamista ja taitoja.

Tilaisuudessa nostettiin vahvasti esiin myös työnantajien vastuuta. Työnantajilta toivotaan rohkeutta eri-ikäisten ja -taitoisten palkkaamiseen. Ikäsyrjintä on koskettanut useaa tilaisuuteen osallistunutta köyhyyttä kokenutta ihmistä.

”Palvelukierteestä” vaikea päästä eteenpäin

Palveluverkko on hajanainen ja laaja, yksittäisen henkilön on vaikeaa löytää itselleen apua. Muun muassa TE-palveluilta toivotaan yksilöllisempää, aidosti ihmisen työllistymistä edistävää, palvelua.

Ihmisen on mahdollista myös joutua ”palvelukierteeseen”, jossa palkkatuen ja työkokeilujen kierteestä ei pääse pois. Kun ihmistä vaaditaan jatkuvasti osallistumaan palveluihin, joilla ei ole kuitenkaan merkitystä työllistymiselle, ne ovat piinaa ja vahingoittavat itsetuntoa.

Terveyspalveluiden saanti on eriarvoista riippuen siitä, pääseekö työterveyshuollon piiriin. Julkisella puolella palveluihin pääsyä joutuu odottamaan kohtuuttoman kauan.

Digitaalisten taitojen puute vaikeuttaa asiointia viranomaisten kanssa ja aiheuttaa myös lisäkustannuksia. Kun laskuja ei osaa muuttaa e-laskuiksi, joutuu paperilaskuista maksamaan usean euron enemmän.

Tilaisuudessa tuotiin esiin, että tärkeä keino köyhyyden kierteen katkaisemiseen ja lapsille paremman elämän mahdollistamiseen on se, että he pystyvät opiskelemaan. Aidosti maksuttoman opiskelun mahdollistaminen on tärkeää, jotta myös köyhien perheiden lapset voivat suuntautua aloille, joihin heillä on aidosti kiinnostusta ja taitoja.

Tilaisuuden järjestävät Kirkkohallitus, Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto, Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin ja Työttömien Keskusjärjestö ry.

Kansanedustajat ja köyhyyttä kokeneet _ tarinat kooste 12.10.2021

Ratkaisuehdotukset köyhyysongelmiin 12.10.2021

Tapahtuma mediassa

Köyhyysteema oli esillä 12. lokakuuta MTV:n Uutisaamussa. EAPN-Finin tekemästä Köyhyysvahdista kertoi sen toinen tekijä, erityisasiantuntija Anna Järvinen ja sitä kommentoi ministeri Sarkkinen.

MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmaan tehtiin juttu Köyhyyttä kokeneiden ja päättäjien tapaamisesta. Tilaisuudessa haastateltiin ministeri Sarkkista ja köyhyyttä kokenutta Jaana Mäkelää. Tilaisuudesta haastateltiin myös Pia Lehtistä.

Maailman Kuvalehti julkaisi 13.10. köyhyydestä laajan, Heidi Nummen tekemän artikkelin Köyhyys Suomessa on syventynyt − silti moni pitää sitä ihmisen omana vikana

YK:n köyhyyden vastaisena päivänä 17. lokakuuta vaaditaan toimia köyhyyden vähentämiseksi

Tarvitaan lyhyen ja pitkän aikavälin strategioita, joilla ihmiset pääsevät pois köyhyydestä, Euroopan köyhyyden vastaiset verkostot muistuttavat YK:n köyhyyden vastaisena päivänä 17.10. Haavoittuvimmassa asemassa olevat eivät saa joutua maksamaan kovaa hintaa koronapandemian aiheuttamasta kriisistä.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelman mukaan 15 miljoonan ihmisen pitäisi päästä pois köyhyys- ja syrjäytymisriskistä 2030 mennessä. Vuonna 2019 EU-maissa 92,4 miljoonaa ihmistä, 21,1 prosenttia väestöstä eli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Koronapandemian pelätään kasvattaneen lukua.

Kunkin jäsenmaan tulee asettaa oma kansallinen köyhyyden vähentämisen tavoitteensa. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen puhui 12. lokakuuta köyhyyttä kokeneiden ja päättäjien tapaamisessa. Hänestä köyhyyden vähentämistavoitteen tulisi olla Suomessa vähintään 100 000 ihmisen pääsy pois köyhyydestä.

Köyhyyden vastaisten verkostojen viestintää

Köyhyyden vastaiset verkostot eri maissa viestivät 17. lokakuuta sosiaalisessa mediassa köyhyyden vähentämisen puolesta. Verkostot yhteen kokoava eurooppalainen EAPN, European Anti-Poverty Network, on tehnyt kampanjasivun. Sieltä löytyvät eri maissa tehdyt köyhyysraportit eli Köyhyysvahdit ja eri maiden kampanjamateriaalit. Suomen tuoretta Köyhyysvahtia ja  sen käännöstä englanniksi voi hyödyntää viestinnässä.

Suomen EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmä on tehnyt videon – lyhyemmän ja pitemmän version, jossa käsitellään digitaalista syrjäyttämistä ja terveyspalveluihin pääsyn eriarvoisuutta. Video on suomenkielinen ja siinä on tekstitys englanniksi.

17. lokakuuta – ja muutenkin – kannattaa seurata muun muassa näitä some-kanavia:

Viestinnässä käytetään näitä hashtageja #Köyhyysvahti #köyhyys #PovertyWatch #EndPoverty

Köyhyys ja Köyhyysvahti ovat näkyneet mediassa

Yle käsitteli 11. lokakuuta lapsiperheköyhyyttä. Juttuun oli haastateltu EAPN-Finin Lapsiperheköyhyys-työryhmän puheenjohtaja Liisa Partiota.

Köyhyysvahti oli esillä 12. lokakuuta MTV:n Uutisaamusssa. Vahdista kertoi sen toinen tekijä, erityisasiantuntija Anna Järvinen ja sitä kommentoi ministeri Sarkkinen.

MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmaan tehtiin juttu Köyhyyttä kokeneiden ja päättäjien tapaamisesta 12. lokakuuta. Tilaisuudessa haastateltiin ministeri Sarkkista ja köyhyyttä kokenutta Jaana Mäkelää. Tilaisuudesta haastateltiin myös Pia Lehtistä.

Erja Saarinen