Aihearkisto: Ajankohtaista

Lapsi ojentaa kätensä katsojaa kohden

Euroopan laajuinen #VoimmekoUskoaSinuun-kampanja lisää tietoisuutta lasten vakavasta tilanteesta

EU:ssa lähes 18 miljoonaa lasta eli köyhyysvaarassa jo ennen koronapandemian alkamista. Vuonna 2020 miljoonat lapset jäivät ilman perusoikeuksia, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa, asianmukaisia asuinoloja tai riittävää ravintoa. Euroopan laajuinen #VoimmekoUskoaSinuun -kampanja lisää tietoisuutta lasten tukalasta tilanteesta ja kutsuu investoimaan lapsiin muun muassa Lapsitakuulla.

Koronapandemia on vaikuttanut suhteettoman paljon jo muutenkin heikossa asemassa oleviin. Sen aikana on syntynyt myös uusia haavoittuvuuksia. Lapsia on jäänyt ilman ruokaa tai suojaa. Osa on jäänyt jälkeen opetuksessa tai verkon kautta opiskelu on ollut mahdotonta. Lapset ovat kärsineet laiminlyönnistä ja jopa väkivallasta, kun vanhempien taloudelliset ja muut huolet ovat lisänneet paineita kotona.

Pandemia ja sen kielteiset vaikutukset ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös suomalaisiin lapsiin. Eriarvoisuus lasten välillä on kasvanut ja pandemia voi syventää sitä nopeasti ja pitkäaikaisesti. Lapsuudenaikaisella köyhyydellä voi olla elinikäisiä seurauksia.

Kampanja kutsuu investoimaan lapsiin

Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että nyt on tärkeää yhdistää voimia ja toimia Euroopan laajuisessa yhteistyössä, jotta sukupolven ajan kestävät pandemian kielteiset vaikutukset voidaan estää.

Euroopan laajuisella #VoimmekoUskoaSinuun-kampanjalla lisätään tietoisuutta maanosamme lasten vakavasta tilanteesta ja tuodaan lasten oikeudet julkiseen keskusteluun. Kampanja tarjoaa kansallisen tason päättäjille tietoa lasten asettamisesta etusijalle ja kutsuu investoimaan heihin viipymättä.

Kampanjassa on toteutettu videoita eri Euroopan maiden lasten tilanteesta. Yksi niistä on suomenkielinen ja sovitettu Suomen oloihin

Lapsitakuulla ilmainen terveydenhuolto ja koulutus

Yksi keskeinen keino parantaa lasten oloja on  eurooppalainen lapsitakuu, Child Guarantee. Sen tavoitteena on varmistaa, että jokaisella lapsella on ilmainen terveydenhuolto, koulutus, asianmukaiset asumisolot sekä riittävä ravinto. Kansallisten toimintasuunnitelmien tekeminen on ratkaisevan tärkeää ja aloite tarvitsee puolestapuhujia EU:n jäsenvaltioissa vaikuttaakseen todella lasten elämään.

Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti sopivat tammikuussa 2021 ESR + -varojen käytöstä lapsitakuuseen. Jäsenvaltiot, joissa lasten köyhyysaste on EU:n keskiarvoa korkeampi, osoittavat siihen vähintään 5 prosenttia ESR + -varoistaan. Myös muiden jäsenvaltioiden on osoitettava siihen riittävä määrä varoista.

Komissio on korostanut, että lapsitakuu on tehokas vain, jos se saa aikaan myös kansallisia investointeja.

Euroopan lapsen oikeuksien strategia tukee lapsitakuuta

Myös maaliskuussa julkaistu Euroopan lapsen oikeuksien strategia, EU Strategy on the Rights of the Child, tukee lapsitakuun toteutusta. Siinä kuvataan keskeisiä uhkia ja haasteita lapsen oikeuksien toteutumiselle EU:ssa. Näitä ovat muun muassa koronapandemian vaikutukset, digitaalinen turvallisuus, väkivalta, köyhyys ja syrjäytyminen sekä mielenterveyden ongelmat.

Strategia sisältää myös toimenpiteitä näiden kysymysten ratkaisemiseksi sekä EU:n että kansallisen tason välineillä. Strategian tekemisessä on kuultu lapsia ja nuoria ja siitä on tehty myös lapsiystävällinen versio.

Lue lisää

”Voimmeko uskoa sinuun?” Eurooppalainen lapsitakuu on nyt tärkeämpi kuin koskaan

Lainauksia eri järjestöjen kuntavaalitavoitteista

EAPN-Fin verkoston jäsenet aktiivisia kuntavaalivaikuttajia

EAPN-Fin korostaa kuntavaalitavoitteissaan sitä, että kunta voi vähentää köyhyyttä monin keinoin ja sen pitää niin myös tehdä: kunnissa on otettava kaikki keinot käyttöön köyhyyden vähentämiseksi. Se on kaikkien kuntalaisten ja kuntayhteisön etu.

EAPN-Fin verkostoon kuuluu 53 jäsentä, enimmäkseen sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Myös monet niistä ovat tehneet omat kuntavaalitavoitteensa edustamiensa ihmisryhmien näkökulmasta. Näitä tavoitteita on kerätty EAPN-Finin kuntavaalitavoitteiden yhteyteen.

Monet verkoston jäsenet ovat jo järjestäneet tai järjestävät vaalipaneeleita. Jotkut ovat olleet tekemässä vaalikoneita. Osa järjestää materiaalien tuottamisen lisäksi kuntavaaliehdokkaille koulutusta.

Kuntavaalitilaisuuksia tulossa

Eläkeläisliittojen etujärjestön EETUN kuntavaalipaneeli järjestetään virtuaalisena 12. toukokuuta. Teemana on Hyvinvoiva kunta on ikäystävällinen. Mukana ovat kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat. Eetun jäsenistä Eläkkeensaajien Keskusliitto on EAPN-Finin jäsen.

Invalidiliitto järjestää 20. toukokuuta webinaarina kuntavaaliehdokaskoulutuksen teemalla Yhdenvertaista palvelua kaikille! Se on avoin kaikille kiinnostuneille. Siinä käsitellään alkavan kuntavaalikauden kysymyksiä erityisesti vammaisten ihmisten näkökulmasta. Mukana alustamassa ovat perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Laura Lindeberg sekä Invalidiliiton asiantuntijoita.

Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto järjestää toukokuussa Kuunteleeko kuntapäättäjä köyhää? -tilaisuuksia verkossa.

SOSTE järjestää torstaina 27. toukokuuta etävaalipaneelin, jonka otsikkona on Puolueiden reseptit kuntalaisten parempiin palveluihin – terveys, hyvinvointi ja järjestöt. Paneelia voi seurata kuka tahansa kiinnostunut SOSTEn verkkosivujen kautta. Ennakkoilmoittautumista ei edellytetä.

Jo pidettyjä paneeleja voi katsoa tallenteina

Monet EAPN-Finin jäsenet ovat jo pitäneet vaalipaneelinsa, mutta niitä voi edelleen katsoa tallenteina.

Anna ääni lapselle on Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima 40 lapsi- ja perhejärjestön yhteinen kampanja. Sen tarkoituksena on varmistaa, etteivät kunnat leikkaa lasten hyvinvoinnista tulevalla valtuustokaudella. Kampanjaan voi osallistua kuka tahansa lasten hyvinvoinnista kiinnostunut henkilö, kuntavaaliehdokas tai organisaatio tilaamalla ja hyödyntämällä kampanjan materiaaleja. Kuntavaaliehdokkaat voivat myös julkisesti sitoutua kampanjan tavoitteisiin Ääni lapselle -ehdokkaina.

Kampanjan vaalipaneeli pidettiin 17. helmikuuta. Kysymykset esittivät lapset ja tilaisuuden juonsi toimittaja Valtteri Parikka yhdessä 9-vuotiaan Valdemar Saloniemen kanssa. Tilaisuuden tallenteen voi katsoa Helsingin Sanomien sivuilta. Useat EAPN-Finin jäsenjärjestöt ovat kampanjassa mukana.

Omaishoitajaliiton vaalipaneeli Omaishoidolla on väliä pidettiin 3. maaliskuuta. Sen voi edelleen katsoa tallenteena. Omaishoitajaliitolla on myös omaishoitoa tutuksi tekevä omaishoitovisa.

Yhden Vanhemman Perheiden liitto järjesti kuntavaalipaneelin maaliskuun lopussa yhdessä Pienperheyhdistyksen kanssa. Paneelin voi katsoa Youtubesta.

SOSTEn kuntavaalipaneeli järjestettiin 14. huhtikuuta osana SOSTEtalk-tapahtumaa ja senkin voi edelleen katsoa tallenteena. Siinä puolueet arvioivat suhdettaan kuntatalouteen ja hyvinvointi-investointeihin, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä järjestöihin. Paneelissa oli mukana pääministeri Sanna Marin.

Eurooppanaisten kuntavaalipaneeli Naisten äänet kunnissa järjestettiin 27. huhtikuuta. Mukana oli kuntavaaliehdokkaita Helsingistä, Oulusta, Tampereelta, Enontekiöltä ja Kemiönsaaresta. Paneelin voi katsoa tallenteena.

Vaalikoneella voi selvittää ehdokkaiden sitoutumista terveystekoihin

Toukokuussa päättyneessä Yksi elämä -hankkeessa on tehty terveyden edistämisen vaalikone terveysehdokas.fi. Siinä kuntavaaliehdokkaat voivat kertoa, mihin terveystekoihin he päättäjinä sitoutuvat.

Toukokuun alussa vaalikoneeseen oli tehnyt profiilin 1 500 ehdokasta. Kuntavaaliehdokkaat voivat ilmoittautua koneeseen 25. toukokuuta saakka. Yksi elämä -terveystalkoissa olivat EAPN-Finin jäsenistä mukana Aivoliitto ja Suomen Sydänliitto.

Katri Jaalamaa vasemmalla vieressään Anni Alatalo

Taas haetaan ehdokkaita Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi

Kuvassa viime vuonna tunnustuksen saaneet Helsingin Sanomien toimittajat Katri Jaalamaa (vas.) ja Anni Alatalo. He saivat tunnustuksen lasten eriarvoisuutta käsittelevästä artikkelista  ”Ei samalta viivalta” .

EAPN-Fin jakaa loppuvuodesta kuudetta kertaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille. Nyt etsitään ehdokkaita tunnustuksen saajaksi – kuka vaan voi niitä ehdottaa. Nyt voi myös ilmoittautua tunnustuksen saajan päättävään raatiin.

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus annetaan jutuista ja ohjelmista, joissa lähestytään kunnioittavasti köyhyyttä kokeneita ihmisiä ja analysoidaan laajasti köyhyyden taloudellisia ja sosiaalisia syitä. Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet ihmiset tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan. Sillä tuodaan myös esille tahoja, jotka tekevät köyhyydestä laadukasta journalismia.

Tärkeintä on pitää satoja tuhansia suomalaisia koskettavaa köyhyyttä esillä suurelle yleisölle ja päättäjille – asiallisesti ja analyyttisesti. Tarkoituksena on myös kyseenalaistaa köyhyyttä koskevia stereotypioita ja ennakkoluuloja.

Ehdokkaita voi esittää kuka vaan

Etsimme journalistisia töitä – artikkeleita, kolumneja, blogeja, tv- ja radio-ohjelmia ehdolle tunnustuksen saajaksi. Niitä voi esittää marraskuun 2. päivään 2021 saakka. Niiden pitää olla julkaistu 1.11.2020 – 31.10.2021 välisenä aikana kotimaisessa mediassa.

Ehdokkaita voivat ilmoittaa niin journalistit itse kuin kuka tahansa muukin, joka arvioi ehdotuksensa olevan tunnustuksen kriteerien mukainen. Tunnustus annetaan artikkelille tai ohjelmalle. Myös juttujen kuvat huomioidaan. Esimerkiksi kirjoja tai toimittajan koko tuotantoa ei oteta ehdolle.

Ehdotukset pitää lähettää 2.11.2021 mennessä osoitteeseen eapn(at)soste.fi

Tule mukaan raatiin

EAPN-Fin kokoaa nyt myös tunnustuksen saajasta päättävää raatia. Sen jäseniltä edellytetään omakohtaisia kokemuksia köyhyydestä, ehdolle tulleisiin juttuihin ja ohjelmiin tutustumista ja osallistumista raadin työskentelyyn.

Raati on normaalisti kokoontunut kolme kertaa syksyn aikana. Koronatilanteen mukaan katsotaan, ovatko fyysiset tapaamiset mahdollisia.

Tapaamiset on pidetty Helsingin keskustassa SOSTEn tiloissa Yliopistonkatu 5:ssä. Raatilaisten matkakulut korvataan edullisimman liikennevälineen mukaan, myös muualta Suomesta.

Ilmoittaudu raatiin lähettämällä viesti verkoston sihteerille Erja Saariselle erja.saarinen(at)soste.fi mieluiten heinäkuun alkuun mennessä.

Lisätietoa

EAPN-Finin sihteeri Erja Saarinen erja.saarinen(at)soste.fi, p. 050 433 4202.

Lue lisää tunnustuksesta

Eeva-Mari Grekula graffitin edessä

Köyhyys vaikuttaa toimeentulon lisäksi osallistumiseen ja voi katkeroittaa

Köyhyyttä kokeneet pitävät köyhyyden esittämistä mediassa pinnallisena ja yksilökeskeisenä. Köyhyyden vaikutuksista ja sen käsittelystä mediassa puhui Sosiaalitoimittajat ry:n vuosikokouksessa tutkija Eeva-Maria Grekula, joka on toiminut aktiivisesti EAPN-Finissa.

Eeva-Maria Grekula on nykyajan köyhyyttä kokenut köyhyystutkija ja kansalaisvaikuttaja. Hän on ollut mukana EAPN-Finin toiminnassa Suomessa ja myös EAPN-verkoston Euroopan tason toiminnassa. Lisäksi hän on kuulunut raatiin, joka valitsee Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajan. Tunnustuksella kiinnitetään huomiota siihen, miten köyhyydestä ja köyhistä ihmisistä julkisuudessa puhutaan. Sen lisäksi, että Grekula on itse kirjoittanut köyhyydestä, häntä on haastateltu eri medioihin niin asiantuntijana ja tutkijana kuin köyhyyden kokijanakin.

Tutkimuksessaan hän on kiinnostunut nykyajan suomalaisesta köyhyydestä sitä kokevien näkökulmasta. Mitä ajatuksia ja tunteita köyhyys herättää? Millaisia ovat köyhyyttä kokeneiden omat ratkaisuehdotukset tilanteensa kohentamiseksi? Mikä yhtäältä estää ja toisaalta tukee köyhyyttä kokevien poliittista ja muuta osallisuutta?

Köyhyys rajoittaa osallistumista muille normaaliin elämäntapaan

Grekula toteaa, että köyhyyden vuoksi on vaikea noudattaa elämäntapaa, joka on muille yhteiskunnan jäsenille normaali. Köyhyys rajoittaa esimerkiksi harrastuksia, vaatteiden hankintaa tai maksullisiin tilaisuuksiin osallistumista. Se rajoittaa mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja vaikeuttaa myös omasta terveydestä huolehtimista muun muassa lääkekulujen vuoksi.

Köyhyyteen liittyy tutkimusten mukaan usein häpeää.

”Omassa tutkimuksessani Suomalaiset eläkeläisnaiset ja köyhyyteen liittyvä häpeä, naiset kertoivat häpeästä, mutta sitäkin enemmän vihasta ja katkeruudesta.”

Vuonna 2019 Grekula julkaisi raportin Kertomuksia nykyajan köyhyydestä. Se perustuu nettikyselyyn, johon tuli yli 500 vastausta köyhyyttä kokeneilta henkilöiltä. Vastauksista nousee esiin, etteivät ihmisten perustarpeet tule tyydytettyä, heidän osallistumismahdollisuutensa ovat heikentyneet ja köyhyys vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin.

Grekula avasi 2. maaliskuuta 2021 pitämässään esityksessä myös kyselyyn vastanneiden käsityksiä köyhyyden syistä, näkemyksiä tulevaisuudesta ja keinoista, joilla köyhyyttä voisi yhteiskunnassamme vähentää.

Tänä syksynä julkaistaan Grekulan uusi raportti köyhyyttä kokeneiden osallisuudesta. Se perustuu vuoden 2019 raportin nettikyselyn aineistoon. Lisäksi hän on haastatellut köyhyyttä kokeneita ihmisiä, jotka ovat tehneet kansalaisvaikuttamista köyhyyden vähentämiseksi. Raportin julkaisee Vasemmistofoorumi.

Grekula kävi esityksessään läpi kyselyä, jonka Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto teki 2018. Sillä selvitettiin köyhyyttä kokeneiden näkemyksiä köyhyyden käsittelystä mediassa ja myös heidän kokemuksiaan mediassa esiintymisestä. Kyselyssä kävi ilmi, että köyhyyttä kokeneet ovat pettyneitä siihen, miten aihetta käsitellään mediassa. Se esitellään usein yksipuolisesti, esimerkiksi leipäjonoina ja yksilöiden tragediana, ei yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lue lisää

Köyhyydestä. Eeva-Maria Grekula. Sosiaalitoimittajat ry 2.3.2021

Köyhä mediassa – opas köyhyyttä kokeneelle. Julkaisu sisältää yhteenvedon Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston vuonna 2018 tekemästä kyselystä, jolla selvitettiin köyhyyttä kokeneiden näkemyksiä köyhyyden käsittelystä mediassa.

Ovi, josta sisäänkäynti työttömien työnhakijoiden terveydenhuoltoon

Kunnissa käyttöön kaikki keinot köyhyyden vähentämiseksi

Köyhyydessä elämisellä on laajoja ja pitkälle ulottuvia kielteisiä vaikutuksia niin yksittäisiin ihmisiin kuin paikallisyhteisöön ja koko yhteiskuntaan. Sen vähentämisen pitää olla myös kuntapolitiikassa keskeistä, EAPN-Fin korostaa kuntavaalitavoitteissaan.

Verkostoon kuuluu 53 jäsentä, jotka ovat enimmäkseen sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Köyhyys koskettaa monia niiden edustamista ihmisryhmistä. Verkostossa on mukana myös köyhyyttä kokevia ihmisiä. Verkosto on poliittisesti riippumaton.

Verkosto on tehnyt alla olevat tiiviit kuntavaalitavoitteet ja laatinut niistä myös pitemmän version.

EAPN-Finin kuntavaalitavoitteet:  
Kunnissa käyttöön kaikki keinot köyhyyden vähentämiseksi

Köyhyydessä elämisellä on laajoja ja pitkälle ulottuvia kielteisiä vaikutuksia niin yksittäisiin ihmisiin kuin paikallisyhteisöön ja koko yhteiskuntaan, siksi sen vähentämisen pitää olla myös kuntapolitiikassa keskeistä. Se tulee kirjata kuntastrategiaan ja kaikkien päätösten vaikutuksia heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin on seurattava järjestelmällisesti. Köyhyyden vähentämiseksi on syytä tehdä ohjelma, joka sisältää konkreettiset keinot ongelmaan puuttumiseksi.

1. Kaikille mahdollisuuksia osallistua ja tuntea kuuluvansa yhteisöön

Kuntalaisille on kehitettävä monipuolisia osallistumis- ja vaikuttamistapoja, joilla myös heikoimmassa asemassa olevat ryhmät ja ihmiset pääsevät vaikuttamaan – myös ne, jotka eivät pysty osallistumaan sähköisissä kanavissa.

Lähipalvelut ovat köyhyyttä kokeville ihmisille erityisen tärkeitä. Ne myös rakentavat osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Lähikirjaston pitää olla kaikkien kuntalaisten ulottuvilla. Kirjasto on köyhyyttä kokeville ihmisille tärkeä paitsi tiedon lähteenä myös digi- ja muuta opastusta antavana tietokoneasiointipisteenä.

Köyhyyttä kokevat ihmiset ovat paljolti julkisten palveluiden varassa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee olla lähellä, laadukkaita ja niihin ei pidä joutua jonottamaan kohtuuttomia aikoja.

Digitaidot sekä yhteydet ja laitteet niiden hyödyntämiseksi ovat välttämättömiä, mutta kaikilla ei ole niihin varaa. Harkinnanvaraista täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea on syytä käyttää osallistumisen mahdollistamiseksi.

2. Asumis- ja terveydenhuoltomenot kohtuullisiksi

Kunta voi päättää terveyspalveluiden maksuttomuudesta. Helsingissä tehty terveyskeskusmaksujen poisto edistää asukkaiden yhdenvertaisuutta ja helpottaa pieni- ja keskituloisten palveluiden käyttöä. Työttömille on tarjottava aktiivisesti maksuttomia terveystarkastuksia. Mahdollisuutta alentaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tai jättää ne perimättä on syytä käyttää asiakkaan tilanteen mukaan ja siitä on viestittävä laajasti ja ymmärrettävästi.

Kunnan tulee toteuttaa sellaista asuntopolitiikkaa, joka mahdollistaa kaikille kohtuuhintaisen asumisen.

3. Tukea työllistymiselle ja työssäkäynnille

Kunnan on syytä tukea eri ryhmien työllistymistä ja työssäkäyntiä esimerkiksi työllistämällä pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä, maksamalla työllistämisen kuntalisää, toimivalla ja kohtuuhintaisella joukkoliikenteellä ja lapsiperheiden palveluilla, jotka helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista.

4. Akuuttia apua nopeasti ja ihmisiä leimaamatta

Kunnan tulee varata riittävästi rahaa täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen ja käyttää niitä ja sosiaalityötä tukemaan ihmisiä pitkäjänteisesti ulos köyhyydestä. Toimeentulotukiasioissa on syytä tehdä tiivistä yhteistyötä Kelan kanssa, jotta perustoimeentulotukea laajempaa apua tarvitsevat sitä saavat.

Kunnan on syytä ottaa käyttöön sosiaalinen luototus, joka ehkäisee ihmisten joutumista pikavippikierteisiin. Kunnan kannattaa myös tarjota ennakoivaa talousneuvontaa, joka helpottaa talouden hallintaa ja ehkäisee velkaantumista.

Järjestöjä ja seurakuntia on syytä tukea ruokajakeluiden järjestämisessä.

5. Määrätietoisesti torjumaan lapsiperheköyhyyttä

Köyhyys on lisääntynyt lapsiperheissä. Lapsena koettu köyhyys voi haavoittaa ihmistä monin tavoin ja heijastua pitkälle aikuisikään. Lapsiperheköyhyyden torjuminen on kunnissa ensiarvoista. Sen vähentämiseksi on syytä tehdä konkreettinen toimenpideohjelma.

6. Tukea järjestöille ja yhteistyötä niiden kanssa

Järjestöt edustavat monia ryhmiä, jotka elävät vaikeassa elämäntilanteessa. Järjestöavustuksilla ja tarjoamalla edullisia tai maksuttomia toimintatiloja järjestöille, kunta saa kuntalaisten hyvinvointia monipuolisesti edistäviä toimintoja käyttöönsä.

Järjestöt tarjoavat muun muassa matalan kynnyksen tukea ja apua kriisiavusta digineuvontaan, tilaisuuksia, neuvontaa ja materiaaleja kaikille kuntalaisille, vaikkapa eri sairauksista tai muistisairaan kohtaamisesta sekä virkistys- ja harrastustoimintaa, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia, muun muassa vähentää yksinäisyyttä.

EAPN-Finin jäsenjärjestöjen kuntavaalitavoitteita täydentyy

Anna ääni lapselle. Lapsi- ja perhejärjestöjen kuntavaalikampanja

Eläkkeensaajien Keskusliiton kuntavaalitavoittee: Täyttä elämää hyvinvoivassa kunnassa

Hope ry:n vinkit kuntapäättäjille: Kuntapäättäjä varmista, että jokainen lapsi saa harrastaa

Invalidiliiton kuntavaalitavoitteet: Yhdenvertaista palvelua kaikille

Kuuloliiton kuntavaaliteesit 2021

Lastensuojelun Keskusliiton kuntapoliittinen tavoiteohjelma 2021-2024: Kunnan tärkein tehtävä on huolehtia lapsista

Mannerheimin Lastensuojeluliiton kuntavaalisivut: Tulevaisuuden kunta on lasten ja nuorten kunta

Mielenterveyspoolin kuntavaalitavoitteet 2021

Monimuotoiset perheet -verkoston kuntapoliittiset tavoitteet 2021-2025

Pelastakaa Lapset: kuntavaalitavoitteet
Pelastakaa Lapset: Nuorten suosituksia kuntapäättäjille: Parempaa vapaa-aikaa kaikille

Omaishoitajaliiton kuntavaalitavoitteet – Omaishoidolla on väliä

SOSTEn kuntavaalitavoitteet: Aktiivinen kansalaisyhteiskunta on kunnan sydän

Talentian kuntavaalitavoitteet: Haluamme tekoja!

Työttömien Keskusjärjestön kuntavaaliteesit 2021: Työttömät ovat tasa-arvoisia kuntalaisia ja heillä on oikeus yhdenvertaisiin palveluihin!

5 euron seteli ja kolikoita

873 000 henkilöä köyhyys- tai syrjäytymisriskissä 2019, määrä kasvoi edellisvuodesta

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 873 000 suomalaista, 16 prosenttia kotitalousväestöstä vuonna 2019, ilmenee Tilastokeskuksen elinolotilaston ennakkotiedoista. Määrä kasvoi edeltävästä vuodesta.

Työikäisten köyhyysaste on pysynyt 2008-2018 noin 12 prosentissa, mutta köyhien kokema vakava aineellinen puute on vähentynyt. Tämä käy ilmi INVEST-tutkimushankkeen analyysista. 

INVEST-tutkimushanke on julkaissut analyysin työikäisten köyhyyden kehityksestä 2008-2018 Suomessa ja muualla Euroopassa. Eriarvoistumisen, interventioiden ja hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuksen hanke INVEST keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Sen analyysissa käsitellään nimenomaan työikäisten ihmisten köyhyyttä. Työssäkäyvien ihmisten köyhyys on Suomessa ollut vähäisempää, muutaman prosentin luokkaa. 

Pienituloisia yhä enemmän 

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrä kasvoi edeltävästä vuodesta noin 17 000 henkilöllä. Tämä johtui ennen kaikkea pienituloisuuden kasvusta. Köyhyys- tai syrjäytymisriski tarkoittaa, että henkilö on suhteellisesti pienituloisen, vajaatyöllisen tai vakavaa aineellista puutetta kokevan kotitalouden jäsen. Köyhyys- tai syrjäytymisriskiin riittää, että yksi riskeistä toteutuu, mutta ne voivat olla myös yhtäaikaisia.  

Pienituloisia oli 669 000, vajaatyöllisiä 376 000 ja vakavaa aineellista puutetta kokevia 139 000 vuonna 2019. 

Suurin joukko köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista on ainoastaan pienituloisia. Heitä oli noin 425 000 eli 7,8 prosenttia väestöstä ja hieman alle puolet kaikista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olleista. Toiseksi yleisintä on kokea samanaikaisesti sekä pienituloisuutta että vajaatyöllisyyttä. Tämä kosketti noin 182 000 henkilöä eli 3,3 prosenttia väestöstä. Pelkkä vajaatyöllisyys on kolmanneksi yleisintä, ja se koski noin 127 000 henkilöä eli 2,3 prosenttia väestöstä. 

Naisten riski pieneni, miesten kasvoi 

Naisten köyhyys- tai syrjäytymisriski pieneni ja miesten kasvoi 2019. Pitkällä aikavälillä naisten ja miesten välinen ero on kaventunut erityisesti siksi, että iäkkäimpien naisten ja miesten pienituloisuuserot ovat kaventuneet. Vajaatyöllisyys on hieman yleisempää miehillä, ja miehet myös kokevat hieman naisia useammin riskiä useammalla kuin yhdellä riskin osatekijällä. 

Niin pienituloisuus, vajaatyöllisyys kuin vakava aineellinen puutekin ovat kotitalouskohtaisia mittareita. Tämän vuoksi sukupuolierot syntyvät valtaosin yksinasuvien henkilöiden välisistä eroista. 

Riskissä olevista miehistä työikäisiä oli 65 prosenttia ja vain 15 prosenttia eläkeikäisiä, kun riskissä olevista naisista noin 58 prosenttia on työikäisiä ja 26 prosenttia eläkeikäisiä.  

Köyhyys- tai syrjäytymisriskiä mittaa niin sanottu AROPE-indikaattori, At Risk of Poverty or Social Exclusion. Se on osa Eurooppa 2020 -strategian seurantaa. Tavoitteena oli vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrää EU:ssa 20 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä vuoteen 2008 verrattuna. Tuolloin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 116 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2018 riskissä oli 108 miljoonaa ihmistä 28 EU-maassa. 

Toimeentulo-ongelmat yleistyivät hieman vuonna 2020 

Toimeentulo-ongelmia kokevia kotitalouksia oli 2020 hieman edellisvuotta enemmän: 7,3 prosentilla kotitalouksista oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada rahat riittämään menoihinsa, kun edellisvuonna osuus oli 6,8. 

Kotitalouksista noin 73 prosenttia ilmoitti, että ne selviytyisivät yllättävästä suurehkosta menosta ilman ulkopuolista apua. Paras varautumiskyky on kahden aikuisen eläkeläistalouksilla, joista noin 91 prosenttia selviytyisi yllättävästä menosta. Heikoin varautumiskyky oli yhden huoltajan talouksilla, noin 47 prosenttia, ja nuorilla yhden hengen talouksilla, noin 56 prosenttia. Yllättävällä menolla tarkoitetaan yhden henkilön kotitalouden kuukausittaisen pienituloisuusrajan suuruista summaa. Se on viime vuosina ollut noin 1 200 euroa. 

Työikäisten köyhien määrä pitkään ennallaan  

Suomessa työikäisiä köyhiä on 2008-18 ollut suunnilleen saman verran kuin jakson alussa; noin joka kymmenes työikäinen, 12 prosenttia työikäisistä on köyhä. Vaikka määrä ei ole vähentynyt, kolmanneksella vakava aineellinen puute on vähentynyt. Suomessa työikäisten osuus kaikista köyhistä oli 59 prosenttia. 

Euroopassa työikäisten köyhien määrä kasvoi ko. ajanjaksolla, mutta entistä harvempi koki vakavaa aineellista puutetta. Ylipäänsä työikäisten köyhien määrä vaihtelee paljon Euroopan maiden välillä: Islannin 8 prosentista Romanian 22 prosenttiin. Työikäisten köyhyys väheni tarkastelujaksolla neljässä maassa: Latviassa, Kroatiassa, Puolassa ja Sveitsissä.  

Suomessa pienemmät panostukset riittäisivät nostamaan ihmisiä köyhyydestä 

Köyhyyskuilu kuvaa köyhien ihmisten keskitulojen suhdetta maan vuotuiseen köyhyysrajaan. Se kertoo köyhyyden vakavuudesta: mitä suurempi köyhyyskuilu, sitä enemmän köyhien tuloja tulisi keskimäärin lisätä, jotta heidän tulonsa yltäisivät köyhyysrajalle ja sen yli.  

Suomi lukeutuu maihin, joissa sekä köyhyysaste että köyhyyskuilu ovat molemmat suhteellisen matalia. Köyhyyden poistamisen näkökulmasta se on paras mahdollinen tilanne: moniin maihin verrattuna pienemmät taloudelliset panostukset köyhyydessä elävien toimeentuloon riittäisivät nostamaan ihmiset pois köyhyydestä. 

Lue lisää 

Tilastokeskus: Suomen virallinen tilasto. Elinolotilasto 9.2.2021 

Saija Iivonen & Maria Vaalavuo: Joka kymmenes suomalainen työikäinen elää köyhyydessä – miltä tilanne näyttä eurooppalaisessa vertailussa? INVEST Policy brief 10.12.2020