Aihearkisto: Ajankohtaista

Nainen ikkunan edessä takaapäin. Pitää käsiään korvilla.

Puhelin säätiöstä, tietokone seurakunnalta, juhlavaatteet järjestöstä: Köyhän tukiarki käy työstä, ja uuvuttaa

Olen joutunut hakemaan apua monilta eri tahoilta esimerkiksi silloin, kun lapseni kävi rippikoulun. Vie voimia, että pikkujuttujakin joutuu miettimään ja niiden pyörittämiseen menee aikaa. Ja tässä pitäisi opiskella, kirjoittaa lähihoitajaksi työmarkkinatuella opiskeleva 53-vuotias Paula. (Nimi on muutettu perheen yksityisyyden suojaamiseksi)

Olen 53-vuotias ja asun erityistä tukea tarvitsevan teinin kanssa kahdestaan. Olin 2015 vielä tavallinen palkansaaja. Silloin työpaikallani alkoivat yt-neuvottelut. Irtisanomiseni jälkeen olen ollut työttömänä ja tehnyt keikkatöitä. Nyt olen lähihoitajaopiskelija työmarkkinatuella. Toimeentulo on äärimmäisen niukkaa ja eri tukien hakeminen ja haaste selviämisestä uuvuttavat.

Työmarkkinatukea ei saa, jos saa liikaa palkkaa. Tästä syntyy edestakainen kierre, joka luo epävarmuutta ja jaksamisen haasteita. Kahtena kuukautena tuloni estivät työmarkkinatuen saamisen ja jouduin hakemaan toimeentulotukea. Se oli saman verran kuin olisin saanut työmarkkinatukea.

Köyhyys pitää kiireisenä

Olen viime aikoina joutunut hakemaan apua monilta eri tahoilta, esimerkiksi sen vuoksi, että lapseni kävi rippikoulun. Apua riparikuluihin hain diakoniasta, riparimaksun ja tilavuokran alennusta seurakunnalta ja juhla-asuun tukea Hope-järjestöstä.

Kun puhelin on tullut käyttöikänsä päähän, uuden hankinta on melkoinen urakka. Selvitin, että Sipilä-säätiö voisi tukea uuden puhelimen hankintaa. Tuota tukea haetaan diakoniatyön kautta. Opiskeluja varten sain tietokoneen seurakunnan kautta.

Kunnan sosiaalitoimi on auttanut joissain vaatehankinnoissa 40 eurolla, mutta ei esimerkiksi alusvaatehankinnoissa. Niissä ohjasivat diakonin pakeille.  Lapsen harrastuskustannuksiin olen hakenut sosiaalitoimesta tukea, mutta harrastus oli ”vääränlainen” tuettavaksi.

Ruokaa olen hakenut roskalavaryhmästä.

Erilaisia menoja on tulossa, esimerkiksi henkilöllisyystodistukset ja lapsen ajokortti. Mietin, miten niistäkin selviän.

Monesta asiasta saa vääntää – vanhempi tarvitsisi vakautta ja turvaa

Olen tavannut perhetyöntekijää, istunut lapsen tukipalavereissa. Niin ja vammaistukea hakenut lapsestani. Mitä vielä? Tukea joutuu hakemaan monesta eri paikasta.

Miksi sain tietokoneen seurakunnalta enkä kunnalta? Miksei kunnan tai Kelan kautta suoraan keskitettyä tukea? Netistä osaan etsiä tietoa, mutta hakurumba vie valtavasti aikaa. Monesta asiasta saa vääntää. Se pistää miettimään, kuinka huonosti pitää mennä, että saa tarvitsemaansa tukea.

Voisiko sosiaalitoimen kanssa yhdessä täyttää lomakkeita? Mikseivät kaikki tuet, esimerkiksi matkatuet voisi olla samassa paketissa?

En koe, että olemme saaneet juuri sellaista tukea, mitä itse olisimme tarvinneet. Olisimme tarvinneet henkistä tukea. Kotonamme on käynyt ihmisiä eri tahoilta, mutta olisin toivonut, että meidät olisi kohdattu niin, että oikeasti halutaan auttaa. Yhteiskunnalta voisi tulla erityisesti vanhemmalle vakautta ja turvaa.

Köyhäksi leimatun oletetaan hoitavan asiansa huonosti

Olen huomannut, että jos henkilöllä on köyhän leima, oletetaan että hän hoitaa muutenkin asiansa huonosti. Olen joutunut todistelemaan perhetyöntekijöille esimerkiksi sitä, ettei minulla ole alkoholiongelmaa tai että nuoreen voi luottaa.

Ihmisiä ei pitäisi arvottaa sen mukaan, mikä on tulotilanne tai asumismuoto. Välillä on tuntunut, että tällaiset asiat vaikuttavat työntekijöiden suhtautumiseen.

Ongelmana näen tukitoimien sirpaleisuuden. Perhetyöntekijä kysyy, miten olemme tulleet toimeen, mutta ei tee asian eteen mitään.

Pikkujuttujenkin pyörittäminen vie valtavasti aikaa

Pikkujutut, joita joutuu miettimään, sekä aika ja jaksaminen, joita niiden pyörittämiseen menee, vievät voimia. Ja opiskella tässä pitäisi.

Mitä jos sairastuu? Normaalissa työssä voi jäädä sairauslomalle mutta entä työttömyystuella harjoittelussa?

Työmarkkinatuki on 37,21 euroa päivältä. Sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa.
Lapsikorotus yhdestä alle 18-vuotiaasta lapsesta on 7,01 euroa päivässä. Lapsikorotukseen on ehdotettu 20 prosentin korotusta vuodeksi 2023.
Työmarkkinatuen on todettu jäävän alle kohtuulliseen minimikulutukseen tarvittavan rahamäärän.
Rippikoululeirit maksavat hieman alle sadasta eurosta monen sadan erikoisrippikouluihin, kuten vaellus- tai laskettelurippikouluihin.
Sähköisesti haettu henkilökortti maksaa 54 euroa, perinteisesti ”käyntiasioinnilla” haettu 60 euroa. Passikuvien hinta vaihtelee 20-30 euroon.

Jäseniä haetaan Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksesta päättävään raatiin

Kuva: Erja Saarinen

Kunnioittavasti köyhyydestä -raati 2021

EAPN-Fin jakaa alkuvuodesta seitsemättä kertaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille. Tunnustus jaetaan vuonna 2022 julkaistuista artikkeleista tai ohjelmista. Tunnustuksen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Nyt voi hakea mukaan raatiin.

Raadin jäseniltä edellytetään omakohtaisia kokemuksia köyhyydestä. Jäsenet tutustuvat tunnustuksensaajaehdokkaisiin ja osallistuvat raadin työskentelyyn. Raati kokoontuu kolme kertaa alkuvuodesta 2023. Tunnustus on tarkoitus jakaa maaliskuun alussa.

Tapaamiset pidetään Helsingin keskustassa SOSTEn tiloissa Yliopistonkatu 5:ssä. Raatilaisten matkakulut korvataan edullisimman liikennevälineen mukaan, myös muualta Suomesta.

Ilmoittaudu raatiin lähettämällä viesti verkoston sihteerille Erja Saariselle erja.saarinen(at)soste.fi.

Köyhyys esiin eduskuntavaalien alla

Tunnustus annetaan jutuista ja ohjelmista, joissa lähestytään kunnioittavasti köyhyyttä kokeneita ihmisiä ja analysoidaan laajasti köyhyyden taloudellisia ja sosiaalisia syitä. Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet ihmiset tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan. Sillä tuodaan myös esille tahoja, jotka tekevät köyhyydestä laadukasta journalismia.

Tärkeintä on pitää satoja tuhansia suomalaisia koskettavaa köyhyyttä esillä suurelle yleisölle ja päättäjille – asiallisesti ja analyyttisesti. Tarkoituksena on myös kyseenalaistaa köyhyyttä koskevia stereotypioita ja ennakkoluuloja. Tämä on erityisen tärkeää juuri eduskuntavaalien alla.

Lisätiedot

EAPN-Finin sihteeri Erja Saarinen erja.saarinen(at)soste.fi, p. 050 433 4202.

Lue lisää

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen kriteerit

Uutinen tunnustuksen jakamisesta 2021

Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston EAPN:n voimahahmo Fintan Farrell on kuollut

Kuva: Erja Saarinen

Fintan Farrell Helsingissä kesällä 2018, kun vähimmäistoimeentulon puolesta ympäri Eurooppaa kampanjoivan European Minimum Income Networkin linja-autokiertue saapui Suomeen.

Irlantilainen aktivisti Fintan Farrell oli mukana perustamassa Euroopan köyhyyden vastaista verkostoa 1990-luvulla ja toimi myöhemmin sen puheenjohtajana ja johtajana. Suuresti arvostettu köyhyyden vastaisen työn voimahahmo kuoli jouluaattona Irlannissa.

Fintan Farrell oli intohimoinen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ajaja. Hän halusi puuttua rakenteelliseen eriarvoisuuteen, joka vie ihmisiltä mahdollisuuden arvokkaaseen elämään ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ja työntää joitain väestöryhmiä yhteiskunnan marginaaliin.

Farrell uskoi, että muutosta saadaan aikaan yhteistyöllä, erityisesti yhdessä tekemällä niiden ihmisten ja ryhmien kanssa, joita epäoikeudenmukaisuus eniten koskee. Hän työskenteli aluksi yhdessä Irlannin paikasta toiseen kiertävien ihmisten yhteisön kanssa ja myöhemmin eri puolilla maailmaa syrjäytettyjen yhteisöjen kanssa. Näistä yhteyksistä hän tuli mukaan rakentamaan Euroopan köyhyyden vastaista verkostoa 1990-luvulla. Verkosto perustettiin 1990, Suomen verkosto 1994.

Farrell oli hyvin sitoutunut verkoston toimintaan niin Euroopassa kuin Irlannissa. Hän oli kaksi kautta EAPN:n puheenjohtaja. Vuonna 2001 hän muutti Brysseliin, missä hän työskenteli monissa verkoston tehtävissä, muun muassa yli kymmenen vuotta sen johtajana.

Farrell luopui tehtävistään Euroopan verkostossa 2019, mutta säilytti läheisen suhteen verkostoon ja siinä toimiviin ihmisiin, ystäviinsä. Vielä marraskuussa 2022 hän oli puheenjohtajana eurooppalaisessa köyhyyttä kokeneiden tapaamisessa Brysselissä.

Euroopan ja Irlannin köyhyyden vastaiset verkostot julkaisivat Fintan Farrellista muistokirjoituksen.

Erja Saarinen

Laatikko, jossa ruokapusseja. Kaksi kättä, jotka tarttuvat niihin.

Ruoka-avun tarve jatkaa kasvuaan, avun tarjoaminen vaikeutunut

Kuva: Jaana Saikkonen

Ruoka-aputoimijoille tehty kysely osoittaa, että ruoka-avun tarve vain kasvaa. Tilannetta vaikeuttaa apua antavien toimijoiden kustannusten kasvu. Punaisen Ristin kyselyn mukaan yhä useampi hakee ruoka-apua pitkäaikaisesti.

Avun tarve on jatkanut kasvuaan ruoka-aputoimijoille syksyllä tehdyn kyselyn mukaan. Apua hakee myös uusia asiakkaita, kuten työssäkäyviä, joiden tulot eivät enää riitä välttämättömiin menoihin.

Jaettavaa ruokaa saadaan yhä vähemmän. Sitä ei aina riitä kaikille avuntarvitsijoille. Myös toiminnan kasvaneet kustannukset, muun muassa kuljetuksista ja ruoan varastoinnista, vaikeuttavat avun tarpeeseen vastaamista.

Ruoka-apu.fi kokosi syksyllä ruoka-avun tilannekatsauksen yhteistyössä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten ruoka-avun järjestäjien kanssa. Kyselyyn saatiin 98 vastausta järjestöiltä, seurakunnilta ja kuntatoimijoilta eri puolilta Suomea. Ruoka-aputoimijoita arvioidaan olevan yli tuhat eri puolilla Suomea.

Pelkona, ettei apua saa edes ruoka-avusta

Syksyn katsaus kuvaa ruoka-avun heikentynyttä tilannetta. Kyselyssä korostui huoli ihmisten pärjäämisestä, jos ruoan ja sähkön hinta jatkavat nousuaan.

Yksi vastaajista kuvaa tilannetta seuraavasti:

”Ruoka-avun tarve on kasvanut selvästi tänä syksynä, mikä näkyy huimasti kasvavina jonoina ruoka-avussa, mutta meille ei jää ruokaa mitä jakaa, yhtälö alkaa näyttää toivottomalta. Ihmiset eivät saa apua vaikeaan tilanteeseensa edes ruoka-aputoiminnasta. Tilanne on erittäin huolestuttava.”

Ruoka-avussa näkyy, ettei perustoimeentulo tai palkka riitä välttämättömiin menoihin. Kun menot kasvavat, ruoasta usein säästetään ensimmäisenä. Tämä kasvattaa ruoka-avun tarvetta.

Hävikkiruoan väheneminen ja ruoka-aputoimijoiden kasvaneet kuljetus-, sähkö- ja tilakustannukset vaikeuttavat tilannetta entisestään. Vastaajista kolmannes kertoi, etteivät taloudelliset resurssit riitä toiminnan ylläpitämiseen.

Väliaikaiseksi tarkoitetusta avusta pysyvää

Suomen Punainen Risti on selvittänyt ruoka-apua hakevien ihmisten tilanteita kyselyllä marraskuussa 2022. Se osoittaa, että väliaikaiseksi tarkoitetusta avusta on tullut monelle pysyvä osa taloudellista selviytymistä: lähes puolet vastaajista on hakenut ruoka-apua yli kahden vuoden ajan.

Ruoka-apu on monen pärjäämiselle välttämätöntä. Vastaajista 40 prosenttia hakee sitä kerran viikossa tai useammin. Tulojensa riittävyyden kanssa kamppailevat kokevat, ettei heillä ole mahdollisuuksia parantaa taloudellista tilannettaan.

Kyselyyn vastasi 639 ihmistä eri puolilta Suomea.

Perusturvan korotuspaineet näkyvät ruoka-avussa

Ruoka-apua hakevien tilannetta parantaisi perusturvan tason nosto ja etuuksien käsittelyn nopeuttaminen. Pitkien etuuksien käsittelyaikojen takia ihmiset voivat velkaantua.

Ruoka-aputoimijat kokevat, että he tarvitsisivat lisää aikaa ja resursseja keskustelulle, palveluohjaukselle ja ryhmätoiminnalle. Matalan kynnyksen palveluohjaus on tarpeen, jotta ihminen löytäisi apua viidakkona näyttäytyvästä sosiaaliturvajärjestelmästä. Palveluohjaus ehkäisisi suurempia ongelmia. Tässä tarvitaan jalkautuvaa sosiaalityötä ja tiivistä yhteistyötä sosiaalipalveluiden palveluohjauksen kanssa.

Erja Saarinen

Lue lisää

 Ruoka-avun tilannekatsaus syksy 2022 Ruoka-aputoimijat ruoka-apu.fi 2.12.2022 pdf

Ruoka-apu Suomessa 2022 – Suomen Punaisen Ristin kysely avunsaajille Raportti 2.12.2022 pdf

Jenni Passoja & Niklas Vaalgamaa: Ruoka-apua yhteistyössä. Havaintoja yhteisen tekemisen malleista ruoka-avun kentällä. Punainen Risti 4.10.2022. pdf

Joakim Zitting & Sirpa Anundi: Ruoka-avun vastaanottajat – havaintoja Koma – Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hankkeen kyselyn vastaajista

Luminen lapsipatsas valaistun joulukuusen edessä.

Järjestöjen joulukeräyksillä helpotetaan lapsiperheiden ahdinkoa

Monien perheiden vanhemmat joutuivat koronan vuoksi lomautetuksi tai työttömäksi, ja korona-ajan jatkeeksi hintojen nousu ajaa monia perheitä entistä syvempään ahdinkoon. Lapsiperheköyhyys on jo lisääntynyt elinkustannusten nousun vuoksi – ja kustannusten nousu näyttää jatkuvan.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö on arvioinut, että köyhyydessä elää noin 130 000 lasta, noin 30 000 enemmän kuin ennen hintojen nousua. Suomeen on myös tullut vaikeassa tilanteessa eläviä ukrainalaisperheitä.

Lapset kantavat huolta toimeentulosta

Lastensuojelun Keskusliitto on kerännyt  joulukalenteriinsa lasten joulutoiveita: useampi lapsi toivoi jotain yhdessä tekemistä perheen kesken, hyvää ruokaa ja rauhallista tunnelmaa. Näitä on vaikeampi toteuttaa, jos taloushuolet painavat vanhempia ja koko perhettä.

Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni 2022 -kyselyn mukaan pienituloisten perheiden lapsista 47 prosenttia on huolissaan perheen toimeentulosta. Kyselyyn vastasi 1 130 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.

Pienituloisissa perheissä elävistä vastaajista 71 prosenttia ei voi lomailla perheen kanssa, koska siihen ei ole varaa. Harrastuksen oli joutunut lopettamaan 23 prosenttia. ”Rahaa ei ole muuhun kuin ruokaan ja joskus ei edes siihenkään”, sanoo yksi vastaaja.

Monipuolista tukea joulukeräyksillä

Järjestöt keräävät perinteisillä joulukeräyksillä apua lapsille ja nuorille.

Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräyksellä autetaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria kotimaassa. Lapset tarvitsevat tukea esimerkiksi opintoihin ja harrastuksiin. Perheille jaetaan keräysvaroilla myös ruokakortteja.

Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto keräävät yhteistyössä Ylen kanssa Hyvä joulumieli -keräyksellä rahaa ruokalahjakortteihin vähävaraisille perheille.

Ensi- ja turvakotien liitolle lahjoittamalla tukee muun muassa chat-palvelua väkivaltaa kokeneille. Liitto antaa myös ruoka-apua ja joululahjoja lapsille.

Lapsiperheitä voi auttaa myös Hope ry:n kautta: Lahjoituksilla tuetaan lasten ja nuorten harrastamista ja vapaa-ajan elämyksiä sekä vähävaraisten perheiden joulunviettoa välittämällä lapsille joululahjoja 20 paikkakunnalla.

SOS-Lapsikylän joulukeräyksellä hankitaan varoja Apuu-chatin toimintaan Se on tarkoitettu 7–15-vuotiaille lapsille, jotka kokevat olonsa turvattomaksi tai uhatuksi ja tarvitsevat apua. Chat on auki joka päivä klo 9–22. Lapsille voi antaa apua myös tukemalla useamman järjestön ylläpitämää Sekasin-chattia. Molemmissa chat-palveluissa näkyy selvästi lasten avun tarpeen kasvaminen.

Apua myös sotaa paenneille perheille

Syyskuussa 2022 arvioitiin, että Suomessa asuu noin 12 000 ukrainalaislasta. Sodan keskeltä tulleille lapsille on tärkeää turvata mahdollisimman tavallinen ja hyvä arki.

Pelastakaa Lasten joulukeräysvaroilla autetaan myös sotaa paenneita ukrainalaisperheitä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto taas on tuonut yhdessä K-ryhmän kanssa myyntiin Ukraina-rusetin, jonka myyntituotoilla autetaan Suomeen saapuneita ukrainalaisia.

Suomen Punainen Risti jakaa joulun alla ruokalahjakortteja vastaanottopalvelujen piirissä oleville lapsiperheille ja maahan yksin saapuneille lapsille ja nuorille. Apua saavat myös paperittomat perheet. Ruokalahjakortit täydentävät muuta kotimaan lapsiperheille joulun aikaan annettavaa apua.

Erja Saarinen

Lue lisää

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla: lapsiperheköyhyys datana

Yle: Hintojen nousu lisännyt lapsiperheiden ahdinkoa: Arviolta 130 000 lasta elää nyt köyhyydessä

Ehdota Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaa

EAPN-Fin jakaa maaliskuussa 2023 seitsemättä kertaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille. Sen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Nyt kerätään ehdokkaita tunnustuksen saajaksi.

Tunnustus annetaan artikkelista tai ohjelmasta, jossa lähestytään kunnioittavasti köyhyyttä kokeneita ihmisiä ja analysoidaan laajasti köyhyyden taloudellisia ja sosiaalisia syitä. Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet ihmiset tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan. Se myös nostaa esiin laadukkaan köyhyyttä käsittelevän journalismin tekijöitä.

Ehdokkaita voi esittää kuka vaan

Etsimme journalistisia töitä – artikkeleita, kolumneja, blogeja, tv- ja radio-ohjelmia ehdolle Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi. Niitä voi esittää vuoden 2022 loppuun saakka. Niiden pitää olla julkaistu 1.11.2021-31.12.2022 välisenä aikana kotimaisessa mediassa.

Ehdokkaita voivat ilmoittaa niin journalistit itse kuin kuka tahansa muukin, joka arvioi ehdotuksensa olevan tunnustuksen kriteerien mukainen. Tunnustus annetaan artikkelille tai ohjelmalle. Myös juttujen kuvat huomioidaan. Esimerkiksi kirjoja tai toimittajan koko tuotantoa ei oteta ehdolle.

Lähetä ehdotuksesi Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi EAPN-Finin sihteerille Erja Saariselle viimeistään 2.1.2023.

Lue lisää Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksesta