Aihearkisto: Ajankohtaista

Agenda2030 -toimintaohjelman edistyminen esillä EAPN-Finin teemakahveilla 6.3.2024

EAPN-Finin vuoden ensimmäisillä teemakahveilla keskiviikkona 6. maaliskuuta kuullaan, missä mennään Agenda 2030 -ohjelman toimeenpanossa, etenkin köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteissa. Teemasta alustaa ohjelmapäällikkö Silla Ristimäki Fingosta.

Teemakahvit pidetään 6.3.2024 kello 14–15.30. Paikkana on SOSTEn toimisto osoitteessa Yliopistonkatu 5, 6. kerros, kokoushuone Purje. Myös Teamsissa voi osallistua. Etäosallistumislinkki lähetetään etäosallistujiksi ilmoittautuneille.

Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta siihen pitää ilmoittautua viimeistään 4.3.2024:

Ilmoittaudu Kestävän kehityksen teemakahveille 6.3.2024

EAPN-Finin teemakahvit ovat keskustelevia tilaisuuksia. Aluksi Silla Ristimäki pitää noin puolen tunnin alustuksen, jonka jälkeen keskustelulle on runsaasti aikaa. Keskustelua voi aloittaa jo kahveilla puoli tuntia ennen varsinaisen tilaisuuden alkua kello 13.30.

Miten Agenda 2023 näkyy hallitusohjelmassa?

Ristimäki tekee katsauksen siihen, mikä on Agenda 2030 tilanne globaalisti. Hän arvioi myös, miten toimintaohjelman tavoitteet näkyvät hallitusohjelmassa.

”Yksi tärkeä keskusteluaihe on politiikkajohdonmukaisuus: miten varmistetaan Agenda2030 tavoitteiden kokonaisvaltainen toteuttaminen alun perin tarkoitetulla tavalla ja mitä haasteita tähän mahdollisesti liittyy”, Ristimäki sanoo.

Ristimäki kiinnittää erityistä huomiota kansalaisyhteiskunnan rooliin Agenda-tavoitteiden edistämisessä. EAPN-Finille tärkeä painotus on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen.

EAPN-Finilta on pyydetty ensimmäistä kertaa esitys jäseneksi pääministerin johtamaan Kestävän kehityksen toimikuntaan. EAPN-Fin on ehdottanut jäseniksi Kirsti Kuusterää Suomen Setlementtiliitosta ja Niklas Vaalgamaata Suomen Punaisesta Rististä. Silla Ristimäki on Fingon varaedustajana toimikunnassa.

Lue lisää

Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030

Erja Saarinen: Agenda 2030 ja sote-järjestöt: Järjestöt kestävän kehityksen vahtikoirina – ja tekijöinä. SOSTEblogi 16.1.2020.

Nuolet asfaltissa vasemmalle, suoraan ja oikealle, niiden päällä kengät

Selkeää ja ajantasaista tietoa sosiaaliturvasta

Pitkäaikaissairaiden sekä vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden sosiaaliturvasta, niin palveluista kuin etuuksista, löytyy selkeää ja ajantasaista tietoa 18 järjestön laatimasta sosiaaliturvaoppaasta. Mukana on myös yleistä tietoa etuuksista, vaikkapa toimeentulotuesta ja asumistuesta.

Oppaasta löytyy myös lapsiperheitä koskevaa tietoa. Työntekoa, työelämää ja työttömyyttä koskevaa tietoa on esillä lähinnä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden näkökulmasta.

Oppaan aluksi käsitellään asiakkaan asemaa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä kerrotaan muutoksenhaun tavoista. Oppaassa esitellään myös kansainvälistä sosiaaliturvaa.

Tutustu: Järjestöjen sosiaaliturvaopas 2024

Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentuloa turvaavista etuuksista. Tätä tietoa järjestöt ovat keränneet yhteen paikkaan.

Verkkosivustolle koottua opasta on tehty jo 15 vuoden ajan. Oppaasta hyötyvät kaikki asiasta kiinnostuneet sekä etuuksia tai palveluita käyttävät henkilöt. Se on hyödyllinen myös sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille ja erilaisissa yhteyksissä neuvontaa antaville. 

Julkaisun on kirjoittanut 18 järjestöstä koostuva työryhmä, johon kuuluvat Aivoliitto, Aivovammaliitto, Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Hengitysliitto, IBD ja muut suolistosairaudet ry, Invalidiliitto, Julkisen alan eläkeläisten liitto Kelo ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Mielenterveyden keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, Omaishoitajaliitto, Psoriasisliitto, Suomen CP-liitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Nivelyhdistys ja Suomen Sydänliitto. 

Opas on päivitetty tammikuussa 2024 ja sitä pyritään päivittämään tarpeen mukaan pitkin vuotta.

Terveys ja köyhyys -työryhmä huolissaan terveyden eriarvoistumisesta

EAPN-Finin Terveys ja köyhyys -työryhmä käynnistyi tauon jälkeen syksyllä 2023. Se on kokoontunut helmikuuhun 2024 mennessä kolmesti. Työryhmässä on mukana kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita sekä muita terveyden ja köyhyyden teemoista kiinnostuneita.

Työryhmän kolme tapaamista ovat keskittyneet eri näkökulmista keinoihin vähentää terveyden eriarvoisuutta. Väestötasolla tarkasteltuna köyhyys ja sairaudet kasautuvat samoille yksilöille, kuten myös sairastamisen kustannukset.

Mitä alempi sosioekonominen asema, sitä huonompi terveys

Väestön terveys vaihtelee esimerkiksi sosioekonomisen aseman, siviilisäädyn, sukupuolen, äidinkielen ja asuinalueen mukaan. Terveyserot korostuvat kuitenkin erityisesti koulutuksen, ammattiaseman ja tulojen eli sosioekonomisen aseman mukaan.

Systemaattisia terveyseroja ilmenee suomalaisilla esimerkiksi terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Kiteytetysti sanottuna mitä alempi ihmisen sosioekonominen asema on, sitä huonompi on myös terveys, tilastollisesti tarkasteltuna. Erot ovat samansuuntaisia lähes poikkeuksetta terveyden eri osa-alueilla. (Jokela ym. 2021.)

Elinajanodote vaihtelee tulojen mukaan 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan (2024) suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin taso on yleisesti ja jatkuvasti parantunut, mutta hyvinvoinnin ja terveyden jakautuminen väestössä on yhä eriarvoistuvampaa.

Suomessa on merkittävät erot eri tuloluokkiin kuuluvien ihmisten kuolleisuudessa. Helsingin yliopiston (2024) Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa suomalaiset jaettiin viiteen tuloluokkaan ja tarkasteltiin elinajanodotteiden kehittymistä 1997–2020. Vuonna 2020 alimpaan tuloviidennekseen kuuluvan 30-vuotiaan elinajanodote oli 73 vuotta, kun ylimpään tuloviidennekseen kuuluvan elinajanodote oli 84 vuotta. Elinajanodotteen ero oli kasvanut viiden vuoden aikana peräti vuodella.

Pelkästään naisia tarkastellen alimmassa tuloviidenneksessä elinajanodote oli 82 vuotta ja ylimmässä 87 vuotta. Ero oli kasvanut puolella vuodella. Eron kasvu johtuu pienituloisten elinajanodotteen jämähtämisestä paikoilleen, kun korkeampien tuloluokkien elinajanodote on jatkanut kasvuaan. (Tarkiainen ym. 2024.)

Hoitoon pääsy ja hoitoon hakeutuminen selittävät eroja?

Yksiselitteistä selitystä alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien ihmisten elinajanodotteen jämähtämiselle tuskin on. Helsingin yliopiston tutkija ja dosentti Lasse Tarkiainen nostaa Helsingin Sanomien haastattelussa (31.1.24) yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi elinajanodotteen erojen kasvuun erot hoitoon pääsyssä tai hoitoon hakeutumisessa. Alimpaan tuloluokkaan kuuluva saattaa siis hakeutua tai päästä palveluihin harvemmin kuin ylempään tuloluokkaan kuuluva. Tarkiaisen mukaan myös sairaseläkeläisten perussairaudet ja pienituloisuuden lisääntyminen vanhuudessa saattavat olla selittävä tekijä.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään myös, että alempien tuloluokkien sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvat ihmiset ovat ylempien tuloluokkien sosioekonomisten ryhmien edustajia haavoittuvampia samojen riskien tai sairauksien edessä. Esimerkiksi verrattuna toimihenkilöihin, Suomessa työntekijä-ammateissa toimivilla on moninkertainen riski kuolla tai joutua sairaalahoitoon alkoholiperäisistä syistä, vaikka juodun alkoholin määrä vakioidaan. (Maunu ym. 2016, 189-190.)

Terveydenhuoltoa eniten tarvitsevien on vaikeinta saada sitä

Terveyserojen rakenteelliseen kaventamiseen on olemassa keinoja. Monet niistä liittyvät terveys- ja sosiaalipolitiikkaan, mutta myös laajemmin eriarvoisuuden vähentämiseen.

THL:n tutkimusraportin mukaan (2021) terveyden eriarvoisuuteen liittyvät tekijät on Suomessa melko hyvin tunnistettu. Eri sosioekonomisilla ryhmillä on erilaiset elintavat, kuten ruokailu- ja liikuntatottumukset ja päihteiden käyttötavat sekä stressitekijät.

Eri yhteiskuntaluokissa elävät ihmiset saavat Suomessa myös erilaista terveydenhuoltoa. Raportin mukaan sitä eniten tarvitsevien on sitä vaikeinta saada. Hyvätuloisilla on Suomessa kattava työterveyshuolto, ja he käyttävät sen palveluja kansainvälisesti vertaillen paljon, kun taas pienituloiset ja sosiaaliturvan varaan joutuneet jonottavat julkisiin palveluihin. Hyvätuloisilla on myös varaa ostaa tarvitsemansa lääkkeet, joka ei aina ole mahdollista pienituloiselle. (Jokela ym. 2021, 4.)

Palvelujen laatu ja saatavuus yhdenvertaisemmiksi

THL (2024) nostaa terveyden eriarvoisuuden vähentämisen keinoksi myös ihmisten haavoittuvuuden vähentämisen. Tämä toteutuu muun muassa tukemalla ihmisten sosiaalisia verkostoja sekä tarjoamalla erityistä tukea haavoittuvassa asemassa oleville. THL:n mukaan myös palvelujen saatavuus ja laatu tulisi saada yhdenvertaisemmaksi. 

Terve, työkykyinen ja osaava väestö on myös kestävän kansantalouden perusta. Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot on tunnistettu monimutkaisiksi ongelmiksi. Niihin puuttumiseen tarvitaan sektorit ylittävää laaja-alaista yhteistyötä, johon kaikkien tulisi osaltaan osallistua. Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on ollut poliittisena kiintopisteenä jo noin 30 vuotta, tästä huolimatta, eriarvoisuus on joiltain osin yhä kasvanut. (esim. Karvonen ym. 2017; Jokela ym. 2021.)

Kamppailu terveyden eriarvoistumista vastaan siis jatkuu. Paljon on vielä tehtävissä ja tehtävänä. Alkaneena vuonna erityistä huolta Terveys ja köyhyys -työryhmässä ovat herättäneet asiakasmaksujen korotukset monella hyvinvointialueella sekä lääke-, matka-, ja terveydenhuollon kustannusten kattojen nollaantuminen vuoden alusta.

Sosiaaliturvan leikkaukset tulevat vähentämään etuuksia saavien ihmisten maksukykyä ja näin ollen myös kykyä selviytyä lääkkeiden ja terveydenhuollon kustannuksista. Ne lisäävät siis entisestään terveyden eriarvoisuutta.

Veera Luoto
Terveys ja köyhyys -työryhmän puheenjohtaja
veera.luoto(at)tyottomat.fi

Lähteet

Merimaa, Juha: Suomalaisten kuolleisuuserot lähtivät kasvuun. Helsingin Sanomat. 31.1.2024.

Tarkiainen, L., Martikainen, P., Junna, L., & Remes, H. 2024. Contribution of causes of death to changing inequalities in life expectancy by income in Finland, 1997–2020. Journal of Epidemiology and Community Health. Viitattu 12.2.2024.

Karvonen S. & Sihto M. 2017. Terveyden edistäminen ja eriarvoisuus. Teoksessa: Sakari Karvonen & Laura Kestilä & Tomi Mäki-Opas: Terveyssosiologian linjoja. Helsinki: Gaudeamus.

Maunu, A. Katainen, A., Perälä, R., Ojajärvi, A. 2016. Terveys ja sosiaaliset erot: mitä on tutkittu ja mitä tarvitsee vielä tutkia? Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 57(2). Viitattu 12.2.2024.

Jokela, S. & al. 2021. Terveyden eriarvoisuus Suomessa: ehdotus seurantajärjestelmän kehittämiseen. THL Raportti 5/2021. Viitatttu 14.2.2024.

THL, 2024. Eriarvoisuus. Viitattu 12.2.2024.

Lue lisää

Virpi Hukkanen: Kysely: Pitkäaikaissairaista puolet kärsii myös talousongelmista – moni tinkii hoidostaan lääkkeiden hinnan takia. Yle 13.2.2024. Viitattu 13.2.2024.

”Tiedän, etten saa apua”. Terveydenhuollon eriarvoisuus Suomessa. Amnesty International 2023. Viitattu 12.2.2024.

Eurooppalainen vertailu: Suomalaisten terveys verrattain hyvä, pitkät jonotusajat vaikeuttavat palvelujen saatavuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö 29.1.2024. Viitattu 12.2.2024.

Helmi-Maria Heiskanen: Miten ratkaisisin tämän yhtälön, jossa kaikki siirrot tuntuvat johtavan samaan lopputulokseen. Köyhä ja kipeä. EAPN-Fin-blogi 21.12.2023. Viitattu 13.2.2024.

EAPN-Finin lapsiperheköyhyystyöryhmä tapasi kansanedustaja Eemeli Peltosen

EAPN-Fin köyhyysverkoston lapsiperheköyhyystyöryhmä tapasi 6.2.2024 eduskunnassa kansanedustaja Eemeli Peltosen (sd). Työryhmästä olivat tapaamisessa mukana Kaisli Syrjänen (Pienperheyhdistys), Janette Vesterinen (Mieli ry), Jonna Laitinen (SOS-lapsikylä), Hanna Sellegren (Ensi- ja turvakotien liitto), Eevamaija Paljakka (MLL), Sanna Koskinen (UNICEF), Lauri Mäkinen (Itla), Nelli Niemelä (Icehearts), Aino Sarkia (Pelastakaa Lapset) ja kokemusasiantuntija Helmi-Maria Heiskanen.

Eduskunnassa 6.2.2024 pidetyn tapaamisen aluksi Lauri Mäkinen Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlasta alusti lapsiperheköyhyystilanteesta. Hän toi esille sosiaalipoliittisten toimenpiteiden merkityksen köyhyyden vähentämisessä.

Kun vanhempi on liian kuormittunut talouden takia hän ei enää näe lasta

Kokemusasiantuntija Helmi-Maria Heiskanen kertoi omista köyhyyden kokemuksistaan. Puheenvuoro konkretisoi sen todellisuuden, jossa moni pienituloinen lapsiperhe elää ja yrittää pärjätä.

Köyhyyden taakkaa voi ajatella kuumailmapallon korina, joka täyttyy alaspäin vetävistä tekijöistä. Ilmapallossa olevia myönteisiä tekijöitä taas on vähemmän, jolloin pallo ei pääse raskaan taakan vuoksi liikkumaan ylöspäin.

Kun koriin lisätään hallituksen sosiaaliturvan leikkaussuunnitelmat, lisääntyy korin taakka entisestään, kun huoli ja ahdistus lisääntyvät. Köyhyys haastaa koko perheen hyvinvointia, ja lapsilla se voi johtaa näkymättömyyden kokemuksiin. Helmi-Marian sanoin: kun vanhempi on liian kuormittunut talouden takia hän ei enää näe lasta.

Köyhyystilastojen takana on oikeita ihmisiä oikeine elämineen

Eemeli Peltonen totesi, että jokaisen päättäjän pitäisi kuulla Helmi-Maria Heiskasen puheenvuoro. Keskustelimmekin yhdessä siitä, miten helposti saattaa unohtua, että köyhyystilastojen takana ovat ihan oikeat ihmiset oikeine elämineen.

Suomessa köyhissä perheissä elää noin 120 000 lasta. Tällainen massa saattaa jättää taakseen ymmärryksen lapsesta, joka tarvitsee nähdyksi ja kohdatuksi tulemista sekä tunteen joukkoon kuulumisesta. Kukaan ei halua jäädä ulkopuolelle tai tuntea itseään vähempiarvoiseksi.

Panostuksia perhekeskuksiin

Eemeli Peltonen halusi kuulla työryhmän ajatuksia hyvinvointialueiden työstä. Todettiin, ettei kuva hyvinvointialueista ole yhtenäinen eivätkä tilanteet yhdenvertaiset, sillä joillakin alueilla asiat toimivat, toisilla taas eivät. Vielä melko hajanaiseen perhekeskusten toimintaan toivottiin panostuksia, sillä niillä on tärkeä rooli perheiden kokonaisvaltaisessa tukemisessa.

Hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset herättävät työryhmässämme suurta huolta. Tapaamisessa keskusteltiin lapsivaikutusten arvioinnin tärkeydestä ja tarpeesta muistaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoittavuus huolehtia lapsen edun ensisijaisuudesta päätöksenteossa. Se, ettei lapsivaikutusten arviointia ole tehty kunnolla, herätti työryhmässämme ihmetystä, tämän kun pitäisi olla itsestään selvä asia nykyisenkaltaisten uudistusten yhteydessä.

Työryhmä kiittää Eemeli Peltosta antoisasta keskustelusta ja kiinnostuksesta lapsiperheköyhyysasioihin. Keskustelemme ja jaamme mielellämme näkemyksiämme muidenkin aiheesta kiinnostuneiden kanssa.

Aino Sarkia
Lapsiperheköyhyystyöryhmän puheenjohtaja
aino.sarkia(at)pelastakaalapset.fi

Lue lisää

Helmi-Maria Heiskanen: Miten ratkaisisin tämän yhtälön, jossa kaikki siirrot tuntuvat johtavan samaan lopputulokseen: Köyhä ja kipeä, EAPN-Fin blogi 21.12.2023

Lapsiperheköyhyys datana. Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahasto Itla.

Sosiaaliturvan leikkauksia vastustetaan mielenilmauksilla

EAPN-Fin on mukana kahdessa mielenosoituksessa, joilla vastustetaan hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia ja työelämäheikennyksiä: STOP nyt! -mielenosoitus järjestetään Helsingin Senaatintorilla 1.2. ja Kadulle vai kotiin -mielenilmaisu Helsingin Kansalaistorilla 8.–9.2.

EAPN-Fin viestii mielenilmauksista ja haastaa jäsenensä osallistumaan niihin kullekin sopivalla tavalla.

STOP nyt! kokoaa yhteen hallituksen politiikasta huolestuneita

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK ovat kutsuneet koolle STOP nyt! -mielenosoituksen hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan torstaina 1. helmikuuta.

Mielenosoitus järjestetään Helsingin Senaatintorilla kello 12–14. Torilla on luvassa puheita, musiikkia, lämmintä juomaa, pullaa, hernekeittoa, makkaraa ja muuta syötävää. Mielenosoitukseen voivat osallistua kaikki hallituksen politiikasta huolissaan olevat ihmiset ja kansalaisjärjestöt.

Kansanedustajat haastetaan yöpymään ulkona

Torstaina ja perjantaina 8.-9.2.2024 Helsingin asunnottomuustoimijat järjestävät Kadulle vai kotiin -mielenilmauksen hallituksen asumis- ja toimeentulotuen leikkauksia vastaan. Se alkaa Helsingin Kansalaistorilla torstaina kello 12 ja päättyy perjantaina kello 10. Järjestäjät yöpyvät Kansalaistorilla teltassa ja haastavat kansanedustajat mukaan.

Mielenilmaisun järjestäjät ovat huolissaan asumis- ja toimeentulotukiin kohdistuvien leikkauksien vaikutuksista ihmisten elämään. Niiden heikennykset lisäävät vuokrarästejä, häätöjä ja kasvattavat asunnottomuuden riskiä.

Kansanedustajia kaikista eduskuntapuolueista haastetaan niin yöpymään telttaan kuin keskustelemaan Kansalaistorille siitä, kuinka kansalaisille taataan välttämätön toimeentulo ja perusturva elämän eri vaiheissa – myös silloin, kun ihmistä kohtaa jokin kriisi. Paikalle toivotaan myös Helsingin kaupungin päättäjiä.

Asumistuen ja toimeentulotuen leikkaukset ovat lyhytnäköisiä. Ne heikentävät perustuslakiin kirjattujen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja lisäävät ihmisten eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Useat leikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin samoihin ihmisryhmiin. Mielenilmauksen järjestäjät toivovat päättäjiltä vastauksia, kuinka varmistetaan, etteivät erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten perusedellytykset elämiseen käy kohtuuttomiksi.

Helsingin Kansalaistorin mielenilmaisu on tuenosoitus tammikuun 5.–6. päivä Tampereella järjestetylle sosiaalialan ammattilaisten Kadulle vai katon alle? -tempaukselle.

Lue lisää

STOP nyt!-mielenosoitus 1.2.2024

Kadulle vai kotiin mielenilmaisu 8.-9.2.2024

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus toimittajille jaetaan taas keväällä 2024

EAPN-Fin jakaa keväällä kahdeksatta kertaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille. Se annetaan vuonna 2023 julkaistusta artikkelista, kolumnista tai ohjelmasta, jossa analysoidaan laajasti köyhyyden taloudellisia ja sosiaalisia syitä sekä kuullaan asiantuntijoina, kunnioittavasti köyhyyttä kokeneita ihmisiä.

Lue lisää: Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen kriteerit

Ehdokkaita etsitään tammi-helmikuun ajan – ehdottaa voi kuka vaan

Ehdokkaita tunnustuksen saajaksi voivat ilmoittaa niin toimittajat itse kuin kuka tahansa, joka on törmännyt mielestään kriteerit täyttävät juttuun. Kirjoitukset, kuvat tai ohjelmat voivat olla niin lehdistä, radiosta, televisiosta kuin verkkomediasta.

Lähetä ehdokkaasi Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi viimeistään 29.2.2024 Erja Saariselle erja.saarinen(at)soste.fi

Ehdokkaan tulee olla julkaistu kotimaisessa mediassa vuoden 2023 aikana.

Tunnustus annetaan journalistisesta työstä. Myös juttujen kuvat huomioidaan ja esimerkiksi valokuvaajat voivat saada tunnustuksen. Tunnustuksella ei palkita journalistin koko tuotantoa, toimitusta tai köyhyyttä käsitteleviä kirjoja.

Tunnustus on lähtöisin Itävallasta. Tätä nykyä sitä jaetaan noin kymmenessä Euroopan maassa.

Nyt voi hakea raatiin

Tunnustuksen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa köyhyyttä ja heidän todellisuuttaan. Sillä tuodaan myös esille tahoja, jotka tekevät köyhyydestä laadukasta journalismia.

Raadin jäseniltä edellytetään omakohtaisia kokemuksia köyhyydestä. Jäsenet tutustuvat tunnustuksensaajaehdokkaisiin ja osallistuvat raadin työskentelyyn. Raati kokoontuu kolme kertaa alkuvuodesta 2024. Tunnustus on tarkoitus jakaa maalis-huhtikuussa.

Tapaamiset pidetään Helsingin keskustassa SOSTEn tiloissa Yliopistonkatu 5:ssä. Raatilaisten matkakulut korvataan edullisimman liikennevälineen mukaan, myös muualta Suomesta.

Ilmoittaudu raatiin lähettämällä viesti verkoston sihteerille Erja Saariselle erja.saarinen(at)soste.fi.

Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet ihmiset tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan. Sillä tuodaan myös esille tahoja, jotka tekevät köyhyydestä laadukasta journalismia.

Köyhyyden on arvioitu lisääntyvän – miten se näkyy mediassa?

Monissa asiantuntija-arvioissa köyhyyden on arvioitu lisääntyvän hallituksen sosiaaliturvan leikkausten ja nousseiden elinkustannusten vuoksi. Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaehdokkaat kertovat, miten asiaa on mediassa käsitelty. Onko köyhyyden käsittely lisääntynyt? Jos niin, millaisista näkökulmista? Miten mediassa kuullaan köyhyyttä kokevia?

Tunnustuksella vaikutetaan siihen, että satoja tuhansia suomalaisia koskettavaa köyhyyttä pidetään esillä mediassa suurelle yleisölle ja päättäjille – asiallisesti ja analyyttisesti. Tarkoituksena on myös kyseenalaistaa köyhyyttä koskevia stereotypioita ja ennakkoluuloja.

Lisätiedot

EAPN-Finin sihteeri Erja Saarinen erja.saarinen(at)soste.fi, p. 050 433 4202.

Lue lisää

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus

Uutinen vuoden 2022 tunnustuksesta

Anne Burakoffin blogikirjoitus Onko media keskiluokkainen?

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on eri maissa tärkeä muistutus köyhyyden käsittelystä mediassa

Erja Saarisen blogikirjoitus: Elämää muiden ehdoilla ja muita oppeja köyhyydestä