Suomen köyhyydenvastainen verkosto EAPN-Fin ja verkoston lapsiperheköyhyystyöryhmä esittävät vakavan huolensa hallituksen sosiaaliturvan leikkausten vaikutuksista köyhien lapsiperheiden tilanteeseen. Suunnitelmat uhkaavat lisätä pienituloisten ihmisten määrää huomattavasti. Riskinä on, että lyhytnäköiset säästötavoitteet tulevat moninkertaisina kustannuksina takaisin myöhemmin, kun köyhyyden jälkiä korjataan kalliilla korjaavilla toimilla.

Jo ennen hallituksen leikkaussuunnitelmia Suomessa elää tilastojen mukaan yli 120 000 lasta köyhyydessä. Todellisen määrän arvioidaan kuitenkin olevan selvästi suurempi. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n tuoreiden laskelmien mukaan hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset lisäävät merkittävästi pienituloisten määrää: vuonna 2024 Suomessa arvioidaan olevan 40 000 pienituloista enemmän. Näistä 12 700 on lapsia. Toimeentulotuen saajien määrän arvioidaan kasvavan 47 000 ihmisellä.

Leikkaaminen lapsiperheiltä on lyhytnäköistä ja epäinhimillistä

Esitettyjen leikkausten vaikutukset kasautuvat samoille ihmisille. Ne aiheuttavat pienituloisissa lapsiperheissä lisää kärsimystä, hätää ja epätoivoa. Jotta tilanteet eivät muodostu kohtuuttomiksi ja suunnitelmien negatiiviset vaikutukset ihmisiin pystytään minimoimaan, on suunniteltujen leikkausten vaikutusarvioinneista huolehdittava. Lisäksi on varmistettava lapsen oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

Leikkaaminen lapsiperheiltä on lyhytnäköistä ja epäinhimillistä. Runsas tutkimusnäyttö osoittaa, että lapsuudessa koetulla köyhyydellä on monia negatiivisia vaikutuksia niin lasten kuin aikuisten hyvinvointiin, esimerkiksi mielenterveysongelmien, heikomman elämäntyytyväisyyden ja osattomuuden kokemusten kautta. Köyhyyden vaikutukset voivat ulottua pitkälle aikuisuuteen. Suomessa syntyvyys on ennätysmatalalla. Meillä ei ole varaa aiheuttaa köyhyydellä vakavia ongelmia yhä pieneneville lasten ja nuorten ikäluokille.

Perheiden riittävä sosiaaliturva ja laadukkaat palvelut ovat avainasemassa köyhyyden negatiivisten vaikutusten ehkäisyssä. Ongelmien ennaltaehkäisy on sekä inhimillisempää että edullisempaa kuin niiden korjaaminen kalliilla jälkikäteen.

Vaikeassa taloustilanteessa ei ole perusteltua heikentää perheiden tilanteita entisestään

Hallituksen suunnitelmien aikataulutusta ja kohdennuksia tulee tarkastella uudelleen. Kun inflaatio ja taantuman uhka vaikeuttavat monen lapsiperheen pärjäämistä, ei ole perusteltua heikentää perheiden tilanteita entisestään.

Aikataulutuksen lisäksi leikkausten kohdentumista on tarkasteltava kriittisesti. Esimerkiksi leikkaukset työttömyysturvan lapsikorotuksiin osuvat suoraan lapseen ja lapsen hyvinvointiin. On etsittävä vaihtoehtoisia leikkauskohteita, jotka eivät kohdistu haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Tätä puoltavat myös YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomen valtiolle kesäkuussa esittämät suositukset. Niiden mukaan Suomen tulee välttää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä oleviin lapsiin kohdistuvia sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia.

Suomi toimii sitoumustensa vastaisesti

Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyydessä elävien määrää 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Vähintään kolmasosan eli 30 000 näistä henkilöistä tulee olla lapsia. Tämä tavoite on kirjattu myös eurooppalaisen lapsitakuun Suomen toimintasuunnitelmaan.

Suomessa lapsitakuuta toteutetaan osana kansallista lapsistrategiatyötä, jossa yksi keskeinen tavoite on juuri lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Hallituksen suunnitelmat ovat jyrkässä ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa ja johtanevat päinvastaiseen suuntaan. Pahimmillaan seurauksena on köyhyyden kasvua, syvenemistä ja ylisukupolvisuutta. Tähän Suomella ei ole varaa.

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin
Leena Valkonen, puheenjohtaja, 040 8272 544, leevalkonen(at)gmail.com
Aino Sarkia, lapsiperheköyhyystyöryhmän puheenjohtaja, 040 5637 826,
aino.m.sarkia(at)student.jyu.fi

EAPN-Finin lapsiperheköyhyystyöryhmä seuraa lapsiperheiden ja lasten köyhyystilannetta Suomessa, kerää ja jakaa tietoa ja pyrkii nostamaan teeman keskusteluun ja vaikuttamaan lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Ryhmään kuuluu yli 20 jäsentä, jotka edustavat muun muassa kolmatta sektoria sekä tutkimuslaitoksia.

Kannanotto pdf-muodossa:

EAPN-Fin Lapsiperheköyhyystyöryhmä – Kannanotto hallituksen suunniteltuihin sosiaaliturvaleikkauksiin 20.9.2023

EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmä kerää ihmisten kokemuksia köyhyydestä. Niitä hyödynnetään anonyymeinä muun muassa  Köyhyyttä kokeneiden eurooppalaisessa tapaamisessa Madridissa marraskuussa sekä EAPN-Finin Köyhyysvahti-raportissa. Se julkaistaan lokakuussa.

EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmän kysely köyhyyskokemuksista

Kuvassa keskellä Anne Burakoff, vasemmalla eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Maria Ohisalo ja oikealla ryhmän sihteeri erityisasiantuntija Anna Järvinen SOSTEsta.

Eduskunnan köyhyysryhmän seminaarissa 12. syyskuuta pohdittiin hallitusohjelman linjausten vaikutuksia köyhyyteen. Anne Burakoff kertoi tilaisuudessa sosiaaliturvaan suunniteltujen leikkausten vaikutuksista omaan tilanteeseensa. Julkaisemme EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmässä toimivan Burakoffin puheenvuoron.

Hän arvioi omaan tilanteeseensa vaikuttavan asumistuen ja työttömyysturvan leikkauksien, toimeentulotuen kiristyksien ja asiakasmaksujen korotusten.

Leikkauslista ampuu samaan maaliin usealla panoksella

”Olen täällä edustamassa EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmää. Olen tutkinut hallituksen kaavailemia muutoksia omalta kohdaltani, jutellut teini-ikäisen tyttäreni kanssa sekä yrittänyt hahmottaa laajempaa näkökulmaa muutosten vaikutuksesta suomalaisen, vähävaraisen ihmisen arkeen.

Tämä leikkauslista tulee liian nopeasti ja ampuu samaan maaliin usealla panoksella kattaen pienituloisen jokaisen elämänalueen ja tukimuodon. Esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotuksen poisto sekä työttömyysturvan suojaosan poisto. Niin kuin tämä ei olisi riittänyt, niin lisäksi muun muassa asumisen tukiin ja toimeentulotukeen halutaan puuttua.

Pieni korotus lapsilisään ei korvaa esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotuksen poistoa. Kun taas työttömyysturvan suojaosan turvin on kannattanut ottaa osa-aikainenkin työ. Kolmensadan euron suojaosan poisto tuntuu lähinnä piiskan sivallukselta.

Onko pienituloinen siis ansainnut rangaistuksensa jostakin, liian pienistä tuloista?

Lisäksi omavastuu palautuu viidestä päivästä seitsemään. Mitä siis syömme tänä aikana? Tästä seuraa pidempiä tulottomia kausia ja toimeentulotuen tarvetta. Miten minä työllistyn paremmin, jos minulta otetaan ensin kaikki elämismahdollisuudet pois? Miten matkustan työpaikkahaastatteluun, mitä puen sinne päälle, jos ei ole yhtään siistiä vaatetta.

Työttömiä käsitellään yhtenä ryhmänä

Kun työsuhteeni päättyi, en jäänyt makaamaan enkä odottamaan leveää elämää etuuksista nauttien.

Vihdissä, jossa asun ei ole kunnan sisäistä julkista liikennettä. Tämä ei ole HSL aluetta. Täältä ja täällä liikkuminen maksaa enemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Oman auton käyttö rokottaa minun tuloistani ison siivun. Muuttuuko työssäkäyntini siis negatiiviseksi?

Työttömiä on tarkoitus kannustaa passiivisuudesta aktiivisuuteen, mutta heitä käsitellään yhtenä ryhmänä. Minä olen hakenut useita työpaikkoja ennen opiskelua ja nyt vielä sen aikana. Kun työsuhteeni aikanaan päättyi Patentti- ja rekisterihallituksessa, en jäänyt makaamaan enkä odottamaan leveää elämää etuuksista nauttien.

Ansiosidonnaisenkin aikana hain töitä, vakituista paikkaa en saanut, keikkatöihin ja eripituisiin pätkiin kelpasin.  Enhän ollut varmaan työnantajan kannalta mikään unelma, ikää oli jo ja kaikenlaista vaivaakin ehtinyt elämän varrella kertyä.

Se, että kaupoista ei tule tavaraa ja hakijat ovat lisääntyneet, on tuottanut ruoka-apuun mahdottoman yhtälön

Ruokajaosta olen toistaiseksi saanut ruokakassin useimmilla hakukerroilla. Se, että kaupoista ei tule tavaraa ja hakijat ovat lisääntyneet, on tuottanut mahdottoman yhtälön. Joillakin jakokerroilla Nummelan ruokajaossa on jopa kolmenkymmentä hakijaa jäänyt ilman.

Me olemme tähän asti saaneet tarvittaessa hätäapua seurakunnalta. Vihdissä avustusrahat alkavat olla vähissä ja esimerkiksi osto-osoituksia ei enää juurikaan anneta.

Juttelin tuossa seurakunnan diakonin kanssa, hänen mielipiteensä uudesta hallitusohjelmasta voi kuvata sanoilla katastrofi. Miten ihmiset pärjäävät näiden leikkausten jälkeen, kun tälläkin hetkellä mennään aivan äärirajoilla. Miten seurakunnasta pystytään enää auttamaan, kun kaikki putoaa syliin. Hyvinvointialueet, valtio ja kunnat pesevät kätensä ihmisten hädässä.

Sosiaalityöstä sanotaan, että se ei tulisi olla pelkkää rahanjakoa. Minä sainkin puhua asioista ja työntekijä kirjoitti paljon tekstiä vaikeasta tilanteestani, myönsivät kyllä, että tilanne on haastava. Sitten kun puhe kääntyi rahaan ja lapsen vaatteisiin niin myötätunto katosi jonnekin.

Miten lapsi suuntautuu elämässään eteenpäin, jos kokee jo lapsuudessaan olevansa taakka?

Yksinhuoltaja, joka opiskelee työttömyysturvalla, on tiukilla koko ajan. Opiskelu vaatii panostusta, kirjoista tulee kuluja (ei ole maksutonta aikuiselle) ja lapsikin tarvitsee oman osansa.

Jutellessani lapsen kanssa tästä tilanteesta, hän sanoi, että on ollut tilanteita, ettei viitsi pyytää, koska kuitenkaan ei ole rahaa. Hän miettii, onko hänen elatuksensa minulle taakka. Tällaiset ajatukset eivät voi olla vaikuttamatta siihen, miten tuo kasvava nuori näkee itsensä osallisena ja toimijana. Miten suuntautuu elämässään eteenpäin, jos jo lapsuudessaan kokee olevansa taakka.

Ansiotulovähennyksen poisto hahmottuu hitaammin, mitä se tuleekaan tarkoittamaan jäljelle jäävän rahamäärän suhteen. Kun asumistuesta otetaan ansiotulovähennys pois, niin työstä saadut tulot otetaan huomioon kokonaisuudessaan ja lisäksi yleisen asumistuen perusomavastuuta korotetaan. Pienipalkkainen työntekijä kärsii tässäkin, kun tämä joustovara ja puskuri poistuu.

Kaikki muutokset siirtävät menoja toimeentulotuen puolelle

Nämä kaikki muutokset siirtävät menoja toimeentulotuen puolelle, kuitenkin tätä yritetään kompensoida sillä, että toimeentulotuella ei voi enää paikata asumiskustannuksia vaan kehotetaan vaihtamaan halvempaan asuntoon kolmen kuukauden aikana. Kolme kuukautta on todella lyhyt aika etsiä se halvempi asunto. Mistä ihmeestä niitä alkaa löytymään ja kuinka laajaksi se halvemman asunnon etsimisalue määritellään.

Ihmiseltä ollaan valmiita viemään kaikki muu ja sitten vielä asuntokin ja miten tämä asuntojen vaihto halvempaan isommassa mittakaavassa pyöriessään loppujen lopuksi auttaa?

Kaikesta tästä huolimatta ajattelen, että niin huonoksi ei voi mennä, etten pärjäisi, saisinhan vähintään toimeentulotukea, joka on perustuslakiin kirjattu oikeus. Nyt se on kuitenkin kirjattu niin, että jatkossa se on ehdollista. Tulenko täyttämään nämä ehdot? Osaanko mahdollisesti laittaa rastin oikeaan ruutuun, sillä kirjaston koneella, (koska olenhan jo vaihtanut oman koneeni päivän ruoka-annokseen) jonne olen saanut 10 minuuttia käyttöaikaa, koska 100 muutakin ihmistä on jonossa. Kuinka selviä nämä ohjeet tulevat olemaan vai onko käsittelijällä ratkaisuvaltaa, miten hän asiaani katsoo?

Suomi on henkilökohtaisen yksin yrittämisen yhteiskunta

Toteutuvat nämä leikkaukset nyt sitten tällä tavoin tai vähemmän rankasti niin ne aiheuttavat jo nyt ahdistusta niille, jotka näitä tukia ovat tarvinneet.

Suomi ei tämän jälkeen ole enää hyvinvointiyhteiskunta, Suomi tulee olemaan yhteiskunta, jossa kansalaiset ovat jakaantuneet eri ryhmiin. Suomi on henkilökohtaisen yksin yrittämisen yhteiskunta, jossa jokainen taistelee omiin nimiinsä paikasta auringossa tai vähemmän varjossa. Osalla kansalaisista tulee toki olemaan mahdollisuus elää, vaikuttaa ja myös hyötyä siitä mitä tämä uusi yhteiskunta tarjoaa.

Osalle ei tätä mahdollisuutta suoda, he tekevät töitä sillä palkalla mitä joku sattuu maksamaan, koska tulijoita on jonossa. Kaiken kaikkiaan hulluksi tilanteen tekee se, että suojaosa, jolla kannustettiin tekemään työtä, otetaan pois, koska kannustetaan tekemään työtä. Työtä, missä tahansa, milloin tahansa, millä ehdoilla tahansa. Ihmisarvo on vaihtunut rahaan ja selviytymiseen, eikä duunarille jää kuin eläkkeen odottelu, joka sekin saatetaan leikata pois.”

Lue ja katso lisää

Katso Anne Burakoffin ja Maria Ohisalon haastattelu MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa

Eduskunnan köyhyysryhmän 12.9.2023 seminaarin Hallitusohjelman vaikutukset köyhyyteen tutkijapuheenvuorojen aineistot

Vastaa köyhyyttä koskevaan kyselyyn

EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmän kysely köyhyyskokemuksista

EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmä kerää ihmisten kokemuksia köyhyydestä. Niitä hyödynnetään anonyymeinä  Köyhyyttä kokeneiden eurooppalaisessa tapaamisessa sekä EAPN-Finin Köyhyysvahti-raportissa.

Suomen Sosiaalifoorumi järjestettiin muutaman vuoden pandemiatauon jälkeen syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Helsingissä eri kansalaisjärjestöjen toteuttamana. EAPN-Fin-verkosto osallistui tapahtumaan yhdessä Hyvinvointivaltion vaalijat ry:n kanssa järjestämällä seminaarin teemalla Köyhyyden kirjo Suomessa.

Asiantuntijoina seminaarissa olivat puhumassa lapsiperheiden näkökulmasta lapsiperheköyhyys asiantuntija Johanna Vinberg Pelastakaa Lapset ry:stä. Työttömyyden vaikutuksia köyhyyteen käsitteli toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien Keskusjärjestö ry:stä.

Käsittämätöntä ja harkitsematonta, että leikkaukset kohdistetaan kaikkein pienituloisimpiin

Johanna Vinberg kuvasi seminaarin keskustelua ja antia seuraavasti:

”Mielestäni keskustelussa tuli hyvin esille, se että yleinen käsitys leikkausten kohdistumisesta juuri kaikkein pienituloisimpiin on käsittämätöntä ja erittäin harkitsematonta hallitukselta, ja että leikkausten suuruusluokat, vähennys per kuukausi, ovat isoja kohdentuessaan juuri pienituloisiin.”

”Myös sellaista näkemystä, että näitä leikkauksia tulisi arvioida uudelleen ennen hallitusohjelman toteutuksen käynnistämistä niin lapsiperheiden kuin työttömienkin näkökulmasta, koska usea sosiaaliturvaetuuden leikkaus kohdentuu juuri näihin ryhmiin. Tärkeämpää olisi panostaa perheiden tukeen ja riittäviin työllistymistä tukeviin palveluihin.”

Yhä useampi työtön joutuu turvautumaan toimeentulotukeen

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski totesi, että esitetty sosiaaliturvapaketti on raju leikkaus nykyiseen sosiaaliturvaan.

 ”Yhä useampi työtön joutuu turvautumaan toimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen yleisten etuuksien heikentyessä. Uuteen ryhmään kuuluvat etenkin ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajat, joilla on keskimääräistä alhaisemmat palkat. Tilanne koskee luonnollisesti myös työmarkkinatuen saajia.”

Leikkaukset työttömyysturvaan tulevat vaikuttamaan työllisyyteen monin tavoin heikentävästi, koska toimeentulotukeen liittyy lisää byrokratiaa ja kannustinongelmia. Osa-aikatöiden tekeminen vähenee, kun työttömyysturvan suojaosat poistetaan.

Leena Valkonen

Puhujien esitykset Sosiaalifoorumissa:

Sosiaalifoorumi 2.9.2023 Lapsiperheköyhyys Johanna Vinberg Pelastakaa Lapset ry

Sosiaalifoorumi 2.9.2023 Työttömyyden vaikutukset köyhyyteen Jukka Haapakoski Työttömien Keskusjärjestö ry

Videotallenteet puheenvuoroista ovat katsottavissa kahden viikon ajan:

Johanna Vinbergin puheenvuoro Sosiaalifoorumissa 2.9.2023

Jukka Haapakosken puheenvuoro Sosiaalifoorumissa 2.9.2023

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen lähetti kesäkuussa valtioneuvoston jäsenille kirjelmän, jossa hän esitti huolensa hallitusohjelman vaikutuksista lapsiperheisiin. Leikkausten vaikutukset lapsiin ja perheisiin huolestuttavat myös monia järjestöjä.

Lapsiasiavaltuutettu toteaa, että hallitus­ohjelmassa kaavaillaan merkittäviä heikennyksiä heikoimmassa asemassa olevien perheiden perus­turvaan muun muassa poistamalla työmarkkina­tuen, perus­päivärahan, sairaus­päivärahan, Kelan kuntoutus­rahan ja vanhempain­päivärahojen lapsi­korotukset, korotus­osat ja suoja­osat. Myös asumis­tukeen ja toimeentulo­tukeen esitetään leikkauksia.

Muutoksia perustellaan työn­teon kannustimien ja sosiaali­turvan velvoittavuuden lisäämisellä, mutta muutosten yhteis­vaikutuksia lapsiin ei ole arvioitu.

Järjestöissä huolta leikkausten vaikutuksista lapsiin ja perheisiin

Myös monet EAPN-Finin jäsenjärjestöt ovat esittäneet huolensa hallitusohjelmassa esitettyjen leikkausten vaikutuksista lapsiin ja lapsiperheisiin.

Ensi- ja turvakotien liitosta muistutetaan, että ne voivat olla kohtuuttomia, kun elinkustannukset ovat nousseet ja nousevat edelleen. Lapsiperheille erityisen huolestuttavia ovat suunnitelmat ensisijaisten etuuksien leikkauksista, niiden lapsikorotusten poistamisesta ja indeksien jäädyttämisestä sekä asumistuen ja toimeentulotuen leikkauksista. Asumiskulut vievät suuren osan lapsiperheiden käytettävissä olevista tuloista. 

Lapsiin vaikuttavat myös järjestöjen rahoituksen ja kehitysavun leikkaukset

Mannerheimin Lastensuojeluliitossa huolta aiheuttavat paitsi merkittävät leikkaukset sosiaaliturvaan myös leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin ja järjestöjen rahoitukseen. Liiton johtava asiantuntija Esa Iivonen muistuttaa blogissaan, että lisäksi maahanmuutto- ja ulkomaalaispolitiikan kiristykset vaikuttavat kielteisesti maahanmuuttotaustaisiin lapsiperheisiin.

Myös Pelastakaa Lapset korostaa, että sosiaaliturvaleikkaukset koskettavat yleisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsiperheitä. Lapsuudessa koetulla köyhyydellä ja osattomuudella on tutkitusti kauaskantoisia vaikutuksia ihmisen koko elämänkaareen.

Haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin vaikuttavat myös kehitysyhteistyöleikkaukset ja pakolaiskiintiön puolittaminen: ”Suomi kääntää selkäänsä maailman kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille, tilanteessa, jossa turvaa hakevia on liikkeellä enemmän, kuin koskaan”, Pelastakaa Lasten kannanotossa todetaan.

Lapsiperheiden stressi on lisääntynyt

Itlan tutkijat Aapo Hiilamo ja Lauri Mäkinen ovat selvittäneet, miten poikkeukselliset ajat ovat vaikuttaneet lapsiperheiden stressiin ja huolestuneisuuteen. Etenkin lapsiperheiden huoli toimeentulosta on lisääntynyt.

Tutkijat muistuttavat, että huoli ei välttämättä tarkoita sitä, että perheillä olisi toimeentulovaikeuksia vaan se kertoo perheen kokemasta taloudellisesta stressistä. Stressi vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Huolestuneisuus on lisääntynyt etenkin matalasti koulutetuilla, selviää Itlan, blogista. Itla on Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö.

Yle Mix kertoo köyhyydestä lapsille ja nuorille

Ylen lasten uutisten kanavalla Yle Mixissä on julkaistu video lapsiperheköyhyydestä. Se kertoo konkreettisesti, miten perheen köyhyys näkyy arjessa ja siitä saa myös vinkkejä, miten suhtautua siihen, jos kaverilla ei ole mahdollisuutta osallistua rahaa vaativaan tekemiseen.

Myös rasismi vaikuttaa lasten ja perheiden hyvinvointiin. Siitäkin on julkaistu Yle Mixissä konkreettisesti lasten ja nuorten arkeen vievä video. Ja tältäkin videolta löytyy paitsi selkeä rasismin määrittely myös arjen kokemuksia rasismista ja neuvoja, miten siihen voi puuttua.

Lapsiperheköyhyys oli esillä kesän SuomiAreenassa Porissa. EAPN-Finin Lapsiperheköyhyystyöryhmä järjesti yhdessä Hope ry:n ja Pienperheyhdistyksen kanssa SuomiAreenaan keskustelutilaisuuden Pienituloisten perheiden hätä – kuka kantaa vastuun? Sen tallenteen voi edelleen katso. Linkki siihen on artikkelin lopussa.

Jos lapsiperheköyhyyden vähentäminen kiinnostaa, tervetuloa mukaan EAPN-Finin Lapsiperheköyhyystyöryhmään. Sitä vetää väitöskirjatutkija Aino Sarkia, jolta saa lisätietoja. Seuraava tapaaminen on 18. syyskuuta etänä.

Erja Saarinen

Lue, katsele, kuuntele lisää

Lapsiperheköyhyys datana, Itla

Lapsiasiavaltuutetun kirjelmä valtioneuvoston jäsenille hallitusohjelman vaikutuksista lapsiköyhyyteen 26.6.2023

Heikoimmista ei olla pitämässä huolta. Riitta Särkelän blogi.

Hallitusohjelman toimeenpanossa on huomioitava lapsivaikutukset. Esa Iivosen blogi.

Pelastakaa Lapset vaatii hallitukselta parempaa panostamista kaikkiin lapsiin

Korkojen nousu lisää lapsiperheiden huolta toimeentulosta. Aapo Hiilamon ja Lauri Mäkisen blogi

”Meidän perhe oli köyhä”- Millaista on, kun rahat eivät riitä, Yle Mixin video

Mitä on rasismi Suomessa? Yle Mixin video

Pienituloisten perheiden hätä – kuka kantaa vastuun? SuomiAreenan seminaari MTV Katsomossa

Tuoreissa väitöskirjoissa käsitellään köyhyyttä kokevien oikeutta itsensä kehittämiseen sekä köyhyyden mittaamista. Myös digitalisaatiota palveluiden käyttäjien näkökulmasta analysoiva väitöskirja on kiinnostava köyhyyttä kokeneiden näkökulmasta.

Julkisella vallalla on velvollisuus turvata oikeus itsensä kehittämiseen myös köyhille. Iina Järvisen itsensäkehittämisoikeutta käsittelevä väitöskirja osoittaa, että velvollisuutta on toteutettu puutteellisesti. Järvinen väittelee 1. syyskuuta Tampereen yliopistossa. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Tutkimuksen perusteella köyhien oikeutta kehittää itseään konkretisoidaan lainsäädännössä hajanaisesti ja puutteellisesti. Puutteet toimeentulossa heijastuvat heikompina itsensä kehittämisen mahdollisuuksina, mutta tähän ei ole puututtu merkittävällä tavalla lainsäädännön keinoin.

Järvisen mukaan voi jopa sanoa, että lainsäätäjä on epäonnistunut itsensäkehittämisoikeuden tunnistamisessa ja sen turvaamisessa köyhille.

Viitebudjetti kuvaa köyhyyttä paremmin kuin pienituloisuusmittari

Viitebudjettiin pohjaava köyhyyden mittaustapa kuvaa perinteistä pienituloisuusmittaria paremmin sitä, mistä köyhyydessä on kyse, ilmenee Lauri Mäkisen Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Viitebudjetissa otetaan huomioon menoihin vaikuttavat olosuhteet, kuten asuinpaikka tai asumismuoto.

Mäkinen on vertaillut kuutta erilaista köyhyysmittaria. Osa niistä perustuu tulopohjaiseen arvioon, osassa joko asiantuntijat tai kansalaiset ovat määritelleet välttämättömyyshyödykkeet ja köyhyyttä tarkastellaan näiden hyödykkeiden vastentahtoisena puutteena. Viitebudjetit ovat tavaroista ja palveluista koostuvia hyödykekoreja, jotka hinnoiteltuna voivat edustaa mitä tahansa elintasoa.

Viitebudjetin etu näkyi konkreettisesti vuosi sitten, kun hinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun. Pienituloisuusmittari pysyi ennallaan, mutta viitebudjettiin saatettiin tehdä hinnannousua vastaavat muutokset ja siten selvittää köyhyyttä Suomessa.

Mäkisen tutkimuksen tulosten mukaan viitebudjettimittarin tuottama köyhyysaste on matalampi kuin pienituloisuusmittarin osoittama köyhyys. Myös köyhyyden riskiryhmät olivat jossain määrin erilaisia. Esimerkiksi iäkkäillä köyhyys on harvinaisempaa viitebudjettivertailussa.

Toimivia digipalveluita syntyy vain ottamalla käyttäjät mukaan kehittämiseen

Koko yhteiskunta ja julkiset palvelut digitalisoituvat vauhdilla. Monet köyhyyttä kokevat jäävät eri syistä sivuun kehityksestä. Vaasan yliopistossa 25.8. väitelleen Tomi Niemen väitöskirjan mukaan käyttäjien näkökulmasta digitalisaation käsite on hähmäinen. Kiihtyvä digitalisaatio voi synnyttää optimismin ohella myös pelkoa, vastarintaa ja turhautumista. Jos digipalveluista halutaan toimivampia ja hyväksyttävämpiä, on käyttäjien näkemykset otettava monipuolisesti huomioon palveluita kehitettäessä.

Tutkimuksen aineisto on kerätty käyttäjien osallistamista ja yhteiskehittämistä painottaen. Tämä tarkoitti eri maaseutupaikkakunnilla ja terveydenhuollon organisaatiossa järjestettyjä innovointi- ja ryhmäkeskustelutilaisuuksia. Maaseutupaikkakunnilla, joissa keskusteluihin osallistui paljon ikääntynyttä väestöä, suhtautuminen digitalisaatioon oli yllättävän positiivista.

Erja Saarinen

Lue lisää

Iina Järvinen: Köyhilläkin on oikeus kehittää itseään, ja julkisen vallan on turvattava sen edellytykset

Viitebudjetti kuvaa köyhyyttä paremmin kuin pienituloisuusmittari, tiedote Lauri Mäkisen väitöskirjasta.

Väitös: Pelkoa, turhautumista vai innostusta? – käyttäjän näkökulmien ymmärtäminen auttaa kehittämään parempia digipalveluita, tiedote Tomi Niemen väitöskirjasta