Aihearkisto: Ajankohtaista

Seteleitä ja kolikoita

Köyhyystilanteesta keskustellaan EAPN-Finin teemakahveilla 13.6.2023

Miltä köyhyystilanne näyttää, kun elinkustannukset ovat nousseet jo pitempään? Velkaantuneita ihmisiä tukevassa Takuusäätiössä tilanne nähdään konkreettisesti. EAPN-Finin kevätkauden viimeisillä teemakahveilla tiistaina 13. kesäkuuta kello 12-13.30 perehdytään köyhyystilanteeseen Takuusäätiön johtajan Minna Markkasen johdattelemana.

Tilaisuudessa keskustellaan paitsi nykytilanteesta, myös mahdollisesti jo valmistuneen uuden hallitusohjelman vaikutuksista: mitä tapahtuu, jos etuuksiin, kuten asumistukeen ja työttömyysturvaan, tulee suunniteltuja leikkauksia.

Tilaisuuteen pitää ilmoittautua. Osallistua voi SOSTEn toimistolla Helsingissä tai etäyhteydellä. Paikan päällä osallistujille on kahvitarjoilu jo kello 11.30. Etäosallistujille lähetetään osallistumislinkki maanantaina 12.6.2023.

Ilmoittaudu tilaisuuteen

EAPN-Fin julkaisee vuosittain Köyhyysvahti-raportin Suomen köyhyystilanteesta. Siihen kootaan tutkimus- ja tilastotiedon lisäksi köyhyyttä kokeneiden ja järjestöjen näkemyksiä tilanteesta. Tilaisuudessa voi tuoda näitä näkemyksiä esiin.

EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmä kokoontuu 2.6.2023

Kuvassa Kansalaistoimintaryhmän koordinaattorit Kari Aro, Leena Valkonen ja Katja Rantala-Airola

EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmän toiminta käynnistyy uudelleen koronaepidemian tuoman tauon ja hiljaisemman vaiheen jälkeen. Ryhmän koordinaattoreina toimivat yhdessä Katja Rantala-Airola ja Kari Aro sekä EAPN Finin puheenjohtaja Leena Valkonen.

Ryhmän ensimmäinen tapaaminen pidetään perjantaina 2.6.2023 kello 13–16 SOSTEssa, osoitteessa Yliopistonkatu 5, Helsinki. Tila on kokoushuone Purje 6. kerroksessa.

Tapaamiset ovat avoimia kaikille köyhyyttä kokeneille, kokeville ja aihepiiristä kiinnostuneille. Tapaamisille sovitaan teemoja ryhmän esittämien aiheiden perusteella. Tapaamisiin on mahdollista kutsua vierailijoita ja asiantuntijoita. Tilaisuudessa voi vaihtaa myös kokemuksia ja kuulumisia.

Yhteistä tiedon tuottamista ja vaikuttamista

Ryhmässä on mahdollista tuottaa tietoa ja vaikuttaa. EAPN:n näkökulmasta ryhmän tehtäviä ovat:

  • Ensi syksynä pidettävän köyhyyttä kokeneiden ja kansanedustajien sekä muiden päättäjien tapaamisen valmistelu ja siihen osallistuminen
  • Brysselissä marraskuussa pidettävän köyhyyttä kokeneiden ja päättäjien, nk. PeP, People experiencing Poverty -tapaamisen valmistelu ja siihen osallistuminen
  • Köyhyyttä kokeneiden näkemysten tuottaminen EAPN-Finin Köyhyysvahtia varten

Pep-tapahtumat Suomessa ja EU-tasolla ovat köyhyyttä kokeneiden ja päättäjien yhteisiä kohtaamisia ja tiedonvaihtoa. Köyhyysvahti on vuosittainen julkaisu, johon kootaan sekä tilasto- että tutkimustietoa myös kokemusperäistä tietoa köyhyydestä ja siihen liittyvistä ilmiöistä.

Kansalaistoimintaryhmän tapaamisiin ei tarvitse ilmoittautua, mutta tarjoilun varmistamiseksi on suotavaa laittaa viestiä osoitteella: kansalaistoiminta.eapn(at)gmail.com. Sähköposti on vain ryhmän koordinaattoreiden käytössä, eikä osoitetietoja välitetä mihinkään eteenpäin.

Tule mukaan keskustelemaan ja suunnittelemaan toimintaa!

Leena Valkonen
EAPN-Fin puheenjohtaja

Lue lisää EAPN-Finin toiminnasta:

EAPN-Fin esite 2023

Köyhyysverkosto tuo esiin vaikeimmassa asemassa olevien näkökulmia hallitusohjelman tekoon

EAPN-Finin hallitusohjelmatavoitteiden keskeisin viesti on: heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo ja palvelut on turvattava. Verkoston jäsenten eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteissa on asiasta tarkempia painotuksia. Osa jäsenjärjestöistä on vastannut hallitustunnustelijan puolueille esittämiin kysymyksiin.

Pelastakaa Lapset ry kerää nimiä vetoomukseen, joka painottaa, ettei lapsilta saa leikata. Vetoomus luovutetaan uudelle hallitukselle.

EAPN-Finin hallitusohjelmatavoitteet 2023-2026

EAPN-Fin verkoston jäsenten vastauksia hallitustunnustelijan kysymyksiin

Invalidiliiton vastaukset hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin

SOSTEn vastaukset hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin

Talentian vastaukset hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin

EAPN-Fin verkoston jäsenten eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteita

A-klinikkasäätiön hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027

Allergia-, iho- ja astmaliiton teesit eduskuntavaaleissa 2023

EHYT ry: Vaalikampanjamme tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen ilman päihdehaittoja

Eläkeläisliittojen etujärjestön EETU ry:n ehdotukset kirjauksiksi hallitusohjelmaan 2023

Eläkkeensaajien Keskusliiton tavoitteet eduskuntavaaleihin 2023

Ensi- ja turvakotien liitto: eduskuntavaalit 2023

Hyvinvointivaltion vaalijat ry:n vaaliteemat ikäihmisten oikeuksista

Ihmisoikeusliiton hallitusohjelmatavoitteet

Keliakialiiton eduskuntavaalitavoitteet 2023

Kirkon hallitusohjelmatavoitteet 2023

Kuulolla kaiken ikää. Kuuloliiton eduskuntavaalitavoitteet 2023

Lastensuojelun Keskusliitto: Anna ääni lapselle 2023!

Mannerheimin Lastensuojeluliiton suositukset hallitusohjelmaan

Mannerheimin Lastensuojeluliitto: Eduskuntavaaliohjelma 2023

Monimuotoiset perheet verkoston poliittiset tavoitteet 2023-2027

Munuais- ja maksaliiton eduskuntavaaliteemat 2023

Nuorisoalan kattojärjestön Allianssin hallitusohjelmatavoitteet 2023

Omaishoitajaliiton eduskuntavaalitavoitteet

Pelastakaa Lapset ry:n eduskuntavaalitavoitteet lyhyt versio, pdf

Pelastakaa Lapset ry:n eduskuntavaalitavoitteet, pitkä versio, pdf

SOSTEn eduskuntavaalitavoitteet 2023

Takuusäätiö, Diakonissalaitos, Kuluttajaliitto ja Solidate: 10 ehdotus ylivelkaantumisen ratkaisemiseksi

Työttömien Keskusjärjestön vaalitavoitteet 2023

Vailla vakinaista asuntoa ry:n kannanotto: valtion on uskallettava investoida kansalaistensa hyvinvointiin

Väestöliitto: Eduskuntavaalit 2023

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry: Eduskuntavaalit 2023

Sosiaaliturvakomitean välimietintö käsittelyssä EAPN-Finin tilaisuudessa 5.5.2023

Sosiaaliturvakomitean välimietintö julkaistiin 16.3.2023. Se sisältää 31 ehdotusta tuleville hallituksille sosiaaliturvan uudistamiseksi. Mukana ovat myös linjaukset komitean toisen kauden työlle. Välimietinnöstä kerätään lausuntopalautetta 19.5.2023 saakka ja myös EAPN-Fin on päättänyt antaa asiasta lausunnon.

Välimietinnön esityksiin perehdytään ja niistä keskustellaan EAPN-Finin tilaisuudessa perjantaina 5. toukokuuta kello 11-12.30. Välimietinnöstä kertoo SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen, joka on seurannut alusta pitäen sosiaaliturvakomitean työtä ja ollut jäsenenä sen asumisen jaostossa. Anna Järvisen puheenvuoron jälkeen on aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Tilaisuus on tarkoitettu EAPN-Finin jäsenten edustajille ja kaikille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuus pohjustaa EAPN-Finin lausunnon tekemistä välimietinnöstä. Huomioita mietintöä koskeviin kysymyksiin voi mielellään lähettää jo ennalta Anna Järviselle ja EAPN-Finin puheenjohtajalle Leena Valkoselle.

Tilaisuus pidetään SOSTEn toimistolla Yliopistonkatu 5, 6. kerros, kokoushuone Purje. Jo kello 10.30 on tarjolla kahvia ja sämpylöitä. Tilaisuuteen voi osallistua myös Teamsin välityksellä.

Välimietinnöstä kerättävät lausunnot evästävät sosiaaliturvakomitean toisen kauden työtä sekä mietinnössä ehdotettujen lainvalmistelu-, selvitys- ja kehittämishankkeiden aloittamista ja toteuttamista. Lausuntokierroksen tavoitteena ei ole vaikuttaa hallitusohjelmaneuvotteluihin.

Ilmoittaudu tilaisuuteen

Lue lisää

Sosiaaliturvakomitean välimietintö

Lausuntopyyntö sosiaaliturvakomitean välimietinnöstä

Sosiaaliturvakomitean aika uhkaa loppua – konkreettiset uudistukset käynnistettävä pikaisesti
SOSTEn uutinen Sosiaaliturvakomitean välimietinnöstä

Nainen ikkunan edessä taustalla eduskuntatalo

EAPN-Fin vaatii heikoimmassa asemassa olevien toimeentulon ja palveluiden turvaamista

EAPN-Finin hallitusohjelmatavoitteiden keskeisin viesti on: Heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo ja palvelut turvattava! Etuuksien leikkaamisesta ja palveluista keskustellaan varmasti moneen sävyyn hallitusneuvotteluissa. EAPN-Fin korostaa, että etuuksien tulee edelleen nousta inflaation ja todellisten elinkustannusten mukaisesti eikä asumistukea tai viimesijaista toimeentulotukea saa leikata.

Tilastokeskuksen tuore julkaisu kertoo, että lähes 900 000 suomalaista oli vuonna 2021 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Viime vuonna noin seitsemällä prosentilla kotitalouksista oli joko vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin. Osuus kasvoi hieman vuodesta 2021.

Miten köyhyys ja syrjäytyminen näkyi vaalipuheissa tai vaaliohjelmissa?

Vaalikoneissa sosiaali- ja terveyspalveluista kysyttiin muun muassa näin:  

Valtion on annettava suunniteltua enemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.

Työttömyydestä kysyttiin näin: Työttömiä pitää saada nykyistä enemmän töihin heikentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Vaihtoehtoina vastauksissa joko täysin eri mieltä tai samaa mieltä ja välivastauksina jokseenkin eri tai samaa mieltä. Jäin miettimään, mitä nämä väittämät kuvaavat ja mitä tietoa ne antavat äänestäjälle päätöksenteon tueksi. Kannustavatko vaalikoneet ja vaalipuheet köyhää, työtöntä ja elämästä tavalla tai toisella syrjään ajautunutta äänestämään? Miten päättäjät tuntevat köyhän arjen?

EAPN-Fin on julkaissut hallitusohjelmatavoitteet, joiden keskeisin viesti on: Heikoimmassa asemassa olevien toimeentulo ja palvelut turvattava!  Hallitukselta tarvitaan sekä nopeita että pitkäjänteisiä toimia köyhyyden vähentämiseksi ja ihmisarvoisen elämän edellytysten turvaamiseksi kaikille.

Etuuksien leikkaamisesta ja palveluista keskustellaan varmasti moneen sävyyn hallitusneuvotteluissa, missä kokoonpanossa hallitus sitten muodostetaankin. Tilastokeskuksen luvut kertovat, että toimenpiteitä todella tarvitaan köyhyyden torjumiseksi.

Leena Valkonen
EAPN-Finin puheenjohtaja

EAPN-Finin hallitusohjelmatavoitteet 2023-2026

Lue lisää

Lähes 900 000 suomalaista köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Helsingin Sanomat 24.3.2023

Mitä ja miten media kertoo köyhyydestä?

Kuva: Sami Liukkonen
Kuvassa vasemmalta raadin jäsenistä Anne-Mari Burakoff ja Vera Valtonen, kunniamaininnan saanut valokuvaaja Jani Laukkanen, Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saanut toimittaja Kata-Riina Heinonen-Tricarico sekä kunniamaininnan saanut toimittaja Päivi Lehtomurto ja raadin jäsenet Kari Aro ja Katja Rantala-Airola.

Ihmiset, jotka eivät tunne köyhyyttä tai sitä kokevia ihmisiä, leimaavat ja luokittelevat köyhät helposti tietynlaisiksi. Köyhyys voi kuitenkin koskettaa ketä tahansa. Ihmisen elämäntilanteet voivat muuttua äkillisestikin työttömyyden, sairauden tai jonkin muun syyn vuoksi.

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin on pyrkinyt herättämään keskustelua köyhyydestä ja sen ilmiöistä jakamalla Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuspalkintoa medialle. Palkittavan valitsee raati, joka koostuu köyhyyttä kokeneista henkilöistä. Artikkeleja ja juttuja tunnustuksen saajaksi verkosto on koonnut julkisilla kyselyillä.

Tänä vuonna ehdokkaana oli lähes 30 juttua tai dokumenttia. Raatilaiset Kari Aro, Anne-Mari Burakoff, Katja Rantala-Airola ja Vera Valtonen valitsivat tunnustuksen saajaksi Kata-Riina Heinonen-Tricaricon Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistun artikkelin Köyhyys riisuu ihmiseltä määräysvallan omaan elämään – Sairauseläkkeellä elävä Eija Salo tekee lisätienestejä kirpputorimyynnillä, mutta rahat eivät riitä. Valokuvaaja Jani Laukkanen sai kunniamaininnan jutun kuvista.

Artikkeli on ihmisläheinen, konkreettinen ja syvältä koskettava. Se vie suoraan työkyvyttömyyseläkkeellä elävän Eija Salon arkeen ja epäoikeudenmukaiseen elämäntilanteeseen, arvioi raati artikkelia. Kuvat olivat raadin mielestä merkittävä ja konkreettinen lisä juttukokonaisuudessa.

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on taiteilija Helena Korkan teos Hyvä kello kauas kuuluu.

Kunniamaininta nuorten köyhyyden käsittelystä

Raati jakoi myös kunniamaininnan, joka osoitettiin Päivi Lehtomurron artikkelille Ikuisesti peeaa? Artikkeli on julkaistu Me Naisissa.

Raadin mielestä artikkeli havahdutti näkemään, kuinka paljon nuoria elää köyhyydessä ja kuinka helposti siitä syntyy syrjäytymiseen johtava kierre, etenkin jos vanhemmat eivät kykene tukemaan nuorta.

Raati kiitti Me Naisia myös viime keväänä julkaistusta köyhyyttä käsittelevästä juttu- ja kuvakokonaisuudesta.

Kuuleeko media köyhää?

Kunnioittavasti köyhyydestä -raatilaisten paneelikeskustelussa analysoitiin köyhyyden käsittelyä mediassa.

Raatilaiset olivat ilahtuneita ilmoitettujen artikkelien ja juttujen määrästä sekä laadullisesta tasosta. Juttuja oli ilmoitettu noin 30 tavoittelemaan tunnustuspalkintoa. Raatilaiset kokivat, että useissa tarinoissa kuultiin köyhää ja yksilön ääni ja kokemukset tulivat selvästi esiin.

Kritiikkiäkin nousi. Usein tai lähes aina köyhyys esitetään ihmisen omana vikana ja siten se esitetään myös mediassa. Köyhää katsotaan alaspäin, ei vertaisena.

Lapsia ja nuoria kiusataan varallisuuseroista. Se vaikuttaa koko perheeseen. Yksinäisenä, rahattomana tai pienituloisena osallistumismahdollisuudet kapenevat ja köyhä alkaa lopulta hävetä omaa tilannettaan niin paljon, että syrjäytymiskierre on valmis. Olisiko tähän mitään keinoa tuoda muutosta? Miten lievittää stigmaa sanan köyhyys ympärillä?

Mitä jäi käsittelemättä?

Naisten näkökulmia tuotiin jutuissa esiin huomattavasti useammin kuin miesten, raatilaiset totesivat. Miten voivat köyhät miehet? He, jotka kenties ovat velkaantuneita ja ulosotossa. Erotilanteessa, miten saat rakennettua elämää, jos on koti, mutta ei huonekaluja. Vaikka saisi roskalavalta jotain, ei ole millä kuljettaa. Jos lapset vuoroasuvat, tulisi molemmissa kodeissa olla niin sängyt kuin muutkin tarpeelliset kodin huonekalut ja välineet. Suomalaiset ovat velkaantuneempia kuin ikinä. Pikavipit ovat huono keino rakentaa vakaata elämää.

Pien- ja yksinyrittäjien asema ja ahdinko jäi raatilaisten mielestä mediassa liian vähälle huomiolle. Koronakriisi ja Ukrainan sodan aiheuttama maailmanlaajuinen energian ja muiden hintojen nousu on päättänyt monen työuran. Tukea on ollut vaikea saada ja velkaantuminen painaa monia yrittäjiä.

Virkamieskieli köyhdyttää, digiköyhyys on ongelma

Digiköyhyys on ongelma, vaikka monet yrittävät muuta väittää. Köyhillä ei ole varaa välineisiin ja riittävä osaaminen edes omien asioiden hoitamiseksi verkossa puuttuu. Virkamieskieli köyhdyttää myös, etuuksia tai palveluita ei osata hakea.

Jäävätkö työttömät kannustinloukkuihin vai miksi he eivät työllisty, vaikka työpaikkoja on avoinna? Olisiko yksi syy terveyspalveluissa ja siinä, että omaa työkykyä ei pääse arvioimaan ja hoitamaan rahan puutteen vuoksi. Köyhät itse kertovat usein, että ei ole varaa mennä lääkäriin eikä ostaa lääkkeitä.

Nämä esimerkit kertovat, että köyhyys on sitkeä ilmiö. Puhukaamme siitä avoimesti, niin tarvittavat ratkaisutkin voivat löytyä.

Leena Valkonen

Kirjoittaja on EAPN-Fin verkoston puheenjohtaja

Lue lisää

Tunnustuksen saajaksi ehdotetut artikkelit koottu linkkeinä EAPN-Finin verkkosivuille. Osa jutuista on maksumuurin takana.

Tiedote Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksenjaosta 15.3.2023