Aihearkisto: Ajankohtaista

Kuvassa lukee Köyhä Suomi ja köyhyys 2020

Tuleeko mieleen laadukas köyhyyttä koskeva juttu – ehdota sitä Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi

EAPN-Fin jakaa loppuvuodesta kuudetta kertaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille. Sen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Nyt etsitään ehdokkaita tunnustuksen saajaksi. Niitä voi ehdottaa kuka vaan.

Etsimme journalistisia töitä – artikkeleita, kolumneja, blogeja, tv- ja radio-ohjelmia ehdolle Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi. Niitä voi esittää marraskuun 2. päivään 2021 saakka. Niiden pitää olla julkaistu 1.11.2020-31.10.2021 välisenä aikana kotimaisessa mediassa.

Tunnustus annetaan artikkeleista tai ohjelmista, joissa lähestytään kunnioittavasti köyhyyttä kokeneita ihmisiä ja analysoidaan laajasti köyhyyden taloudellisia ja sosiaalisia syitä. Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet ihmiset tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan. Sillä tuodaan myös esille tahoja, jotka tekevät köyhyydestä laadukasta journalismia.

Ehdokkaita voivat ilmoittaa niin toimittajat itse kuin kuka tahansa muukin, joka arvioi ehdotuksensa olevan tunnustuksen kriteerien mukainen. Tunnustus annetaan artikkelille tai ohjelmalle. Myös juttujen kuvat huomioidaan. Esimerkiksi kirjoja tai toimittajan koko tuotantoa ei oteta ehdolle.

Lähetä ehdotuksesi Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi osoitteeseen eapn(at)soste.fi. 2.11.2021 mennessä.

Myös tunnustuksen saajasta päättävään raatiin voi ilmoittautua, jos itsellä on kokemuksia köyhyydestä. Lähetä viesti EAPN-Fin verkoston sihteerille Erja Saariselle.

Lue lisää Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksesta

Kunnioittavasti köyhyydestä -ehdokkaat 2021 – täydentyvä lista

Pasi Jaakkonen: Sairastuminen vei työkyvyn ja johti ”pakkohoitoon” – sen jälkeen Kirsillä, 45, ei ollut rahaa edes hammasharjaan, Ilta-Sanomat 7.12.2020, Kirjoitus on osa Köyhyys 2020 -kirjoitussarjaa

Riika Kuuskoski: Ikäihmisten kirjoitukset ahdingostaan hätkähdyttävät – ”Joskus tekisi mieli ostaa lankoja tai kankaita, mutta rahat ei riitä”, Ilta-Sanomat 3.4.2021

Asta Leppä: Asta Leppä ja köyhä Suomi -radio-ohjelmasarja, Yle

Auli Viitala: Älkää tyrkyttäkö minulle häpeää, Yle-kolumni 16.11.2020

Köyhyysvahti 2020 raportin kansi

Köyhyyttä kokeneiden ihmisten näkemyksiä kaivataan EAPN-Finin Köyhyysvahtiin

Suomen köyhyyden vastainen verkosto tekee joka vuosi köyhyysraportin, Suomen Köyhyysvahdin. Se sisältää uusimpia köyhyyttä koskevia tilastoja, mutta keskeisiä ovat köyhyyttä kokeneiden ihmisten kokemukset ja näkemykset. Niitä kaivataan nyt tämän vuoden raporttiin.

EAPN-Fin tekee parhaillaan tämän vuoden Köyhyysvahtia. Tänä vuonna raporttiin kootaan toista kertaa myös tietoja koronapandemian vaikutuksista köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja köyhyyttä kokevien ihmisten elämään.

Kerro, miten köyhyys ja pienituloisuus vaikuttavat omaan ja perheesi elämään ihan konkreettisesti nyt, mutta myös ajatuksiisi tulevaisuudesta. Onko koronapandemia vaikeuttanut tilannetta? Entä mitä köyhyyden vähentämiseksi ja lievittämiseksi pitäisi tehdä? Millaisia ratkaisuehdotuksia sinulla on? Tekstin ei tarvitse olla pitkä, aivan yksittäiset havainnot, kokemukset tai ratkaisuehdotukset ovat tervetulleita.

Lähetä ajatuksiasi EAPN-Fin verkoston kansalaistoiminnan koordinaattoreille Jaana Saikkoselle tai Anne Tynille tai verkoston sihteerille Erja Saariselle viimeistään elokuun alkuun mennessä. Asioita voi tuoda esille myös EAPN-Finin facebook-sivulla.

Köyhyysvahti-raportteja tehdään Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston, EAPN:n jäsenverkostoissa 32 Euroopan maassa ja Euroopan tasolla asian parissa toimivissa järjestöissä. Syksyllä eri maiden ja järjestöjen raporteista kootaan yhteinen eurooppalainen Köyhyysvahti. Tänä vuonna se on tarkoitus julkaista köyhyyden vastaisena päivänä 17. lokakuuta.

Lue lisää

Köyhyysvahti – Suomen Köyhyysraportti 2020

Covid19 Superchraging Poverty – EAPN 2020 Poverty Watch Report

Kirjekuori, josta nousee megafoni

Uutiskirjeessä kuntavaalit, tapahtumia ja tutkimuksia

EAPN-Finin uutiskirje on ilmestynyt. Se kokoaa yhteen köyhyyttä koskevaa tietoa ja tapahtumia ja tietoa verkoston jäsenten toiminnasta. Tuoreessa kirjeessä asiaa muun muassa kuntien roolista köyhyyden vähentäjänä sekä köyhyyttä koskevista tutkimushankkeista.

Kirjeeseen on koottu myös tiedot verkoston tulevista tapahtumista. Esimerkiksi Terveys ja köyhyys -työryhmä kokoontuu seuraavan kerran 6.9.2021 ja Lapsiperheköyhyys-työryhmä 23.9.2021. Työryhmät ovat avoimia kaikille näistä asioista kiinnostuneille. Työryhmien puheenjohtajiin on hyvä olla yhteydessä, jos haluaa mukaan.

EAPN-Fin uutiskirje 2/2021

Kaksi kättä ja niiden välissä pöydällä lääkkeitä.

Terveys ja köyhyys -työryhmä vaikuttaa heikoimmin pärjäävien palveluun Kelassa

EAPN-Finin Terveys ja köyhyys -työryhmä on nostanut Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessa esiin, kuinka toimeentulotuen siirto Kelan hoidettavaksi toi ongelmia heikoimmin pärjääville. Kirjoituksen laativat työryhmän puheenjohtaja Anita Salonen Kirkkohallituksesta ja jäsen Pirkko Justander Sininauhaliitosta.

Kelasta vastattiin kirjoitukseen ja työryhmä pyrkii aktiivisesti avaamaan keskustelua köyhyyttä kokevien ja paljon palveluja tarvitsevien kokemuksista Kelan päättäjien kanssa.

Mielipidekirjoituksessa todetaan, että vain pieni osa paljon sairastavista ihmisistä on kokenut toimeentulotuen siirtämisen Kelaan helpottavan asioiden hoitamista.  Tämä tuli esiin Terveys ja köyhyys -työryhmän kartoituksessa, jolla tuotiin esiin köyhyyttä kokevien ja paljon sosiaali- ja terveyspalveluja palveluja tarvitsevien ääni. Siinä kysyttiin myös kokemuksia toimeentulotuen siirrosta Kelaan.

Digitaitoiset ja näppärät pärjäävät

Vaikka Kela-siirrossa on hyviä puolia, vain 13 prosenttia työryhmän kyselyn vastaajista tunsi sen helpottaneen elämäänsä. Kela-siirron jälkeen mahdollisuuden henkilökohtaiseen palveluun koettiin heikentyneen, ja tarveharkinnan poistuminen hankaloitti asiointia. Osa vastaajista kertoi lannistuneensa niin, ettei jaksanut tai osannut hakea toimeentulotukea.

Tuoreen Sosiaalibarometrin mukaan perustoimeentulotuen toimeenpanon keskeinen kipukohta vaikuttaa olevan se, että henkilökohtaisen asiakaspalvelun saatavuus on heikentynyt. Huomattava osa barometrikyselyyn vastanneista Kelan ja kuntien työntekijöistä on sitä mieltä, että asiakkaita ohjataan Kelassa usein hakemaan etuutta omatoimisesti verkossa, vaikka he tarvitsisivat henkilökohtaista apua tuen hakemiseen.

Ylen MOT-ohjelmassa 15.2.2021 kerrottiin, ettei yhden luukun periaate ole onnistunut heikoimmin toimeentulevilla. Kansalaisten oikeusturva vaarantuu, sillä Kelan toimeentulotuen päätöksissä on virheitä, joita asiakkaan ei ole mahdollista itse havaita. Ohjelmassa samoin kuin EAPN-Finin kyselyssä todettiin, että digitaitoiset ja näppärät kyllä pärjäävät.

Kelasta voi saada yhteyshenkilön

Kelan vastauksessa EAPN-Finin mielipidekirjoitukseen osaamiskeskuksen päällikkö Pasi Pajula ja toimeentuloturvaetuuksien etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen kirjoittivat, että paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden monialaisen palvelun parantaminen on yksi Kelan tärkeimmistä kehittämiskohteista.

Paljon sairastavia tai muuten enemmän tukea tarvitsevia asiakkaita varten on erityispalvelu, jonka kautta asiakas voi saada Kelasta yhteyshenkilön, joka pitää häneen säännöllisesti yhteyttä. Erityispalvelussa asiakkaan kaikki Kela-asiat hoidetaan samalla kertaa kokonaisvaltaisesti.

Kelan ja kuntien yhteistyö kantaa hedelmää

Kelasta korostetaan, että paljon sairastavat asiakkaat ovat yleensä sekä Kelan että kunnan avun tarpeessa. Onkin tärkeää, että haastavassa elämäntilanteessa olevien asiakkaiden asiat hoidetaan yhteistyössä kumppanien kanssa. Kirjoittajat tuovat esiin, että Kela on perustanut kuntien kanssa lisää yhteisiä palvelupisteitä sekä luonut yhteisiä palvelumalleja tämän asiakasryhmän palvelujen parantamiseksi.

Sosiaalibarometri osoittaa, että Kelan ja kuntien laaja-alainen yhteistyö kantaa hedelmää: alueilla, joilla yhteistyötä toteutetaan useammalla eri tavalla, yhteistyön arvioidaan sujuvan keskimääräistä paremmin.

Asiakasmaksulain muutosten seurantaa

Terveys ja köyhyys -työryhmä seuraa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksulain muutoksia. Niistä osa tulee voimaan 1.7.2021 ja maksukattoa koskevat muutokset vuoden 2022 alussa. Muutoksista valmistellaan työryhmässä ”rautalankaesitettä” ja ryhmä seuraa lain jatkokehittämistä, joka on aloitettu virkamiesvalmisteluna sosiaali- ja terveysministeriössä.

Ryhmä seuraa myös koronan sairastamisen takia pitkäaikaissairaiksi muuttuneiden ihmisten tilannetta. Covid19 tauti on aiheuttanut monille työkyvyttömyyttä, mutta kaikilla sitä ei ole diagnosoitu, ja he jäävät siksi etuuksista paitsi.

Terveys ja köyhyys -työryhmä kokoontuu seuraavan kerran maanantaina 6.9.2021 kello 10-12 Teams-kokouksena. Maanantaina 8.11.2021 kello 10-12 on tarkoitus kokoontua Kirkkohallituksessa osoitteessa Eteläranta 8, Helsinki.

Erja Saarinen

Lue lisää

Tiina Saarela (toim.): Asiakasmaksut aiheuttavat ahdinkoa
Raportti kyselystä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista johtuvasta taloudellisesta ahdingosta paljon palveluja käyttävien arjessa. EAPN-Fin 2020.

Lapsi istuu nurmikolla kissa sylissään.

Korona-ajan vaikutukset raskaampia matalatuloisten perheiden lapsille ja nuorille

Järjestöjen selvityksissä tarkastellaan korona-aikaa ja -arkea lasten, nuorten ja lapsiperheiden näkökulmasta. Koronapandemia on aiheuttanut selvästi enemmän kielteisiä vaikutuksia matala- kuin hyvätuloisten perheiden lapsille. Vaaleissa lasten hyvinvointi ei kuitenkaan juuri nouse esiin.

Huoli perheen toimeentulosta on ollut suurempaa ja oma henkinen hyvinvointi on huonontunut enemmän matalatuloisten perheiden lapsilla ja nuorilla, käy ilmi Lapsen ääni -kyselystä. Itlan tutkimuksen mukaan lapsilla näyttää kuitenkin vaaleissa olevan hämmästyttävän vähän puolestapuhujia.

Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni -kyselyn ensimmäinen osa julkaistiin toukokuun lopussa. Se kertoo lasten ja nuorten näkemyksiä koronapandemian vuodesta. Syksyllä 2021 julkaistava toinen raportti keskittyy lasten ja nuorten köyhyyskokemuksiin sekä turvallisuuskysymyksiin. Kysely tehtiin huhti-toukokuussa 2021. Siihen vastasi 1 102 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.

Huolta perheen toimeentulosta

Lapset ja nuoret kertoivat koronavuoden vaikuttaneen monella tapaa arkeen ja hyvinvointiin. Moni koki huolta perheen toimeentulosta ja lähes puolet kertoi henkisen hyvinvointinsa huonontuneen vuoden aikana. Erityisesti näin kokivat matalatulosten perheiden ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat lapset.

Vastaajista 21 prosenttia oli huolissaan perheensä toimeentulosta pandemian vuoksi. Perheensä taloudellisen tilanteen koki heikentyneen vähintään jonkin verran 25 prosenttia kaikista vastaajista. Vastaava luku oli matalatuloisten perheiden lapsilla 47 prosenttia ja hyvätuloisten perheiden lapsilla 11 prosenttia.

Henkinen hyvinvointi on huonontunut selvästi

Henkisen hyvinvointinsa koki kuluneen vuoden aikana huonontuneen 47 prosenttia vastaajista. Vastaushetkellä sen koki huonoksi tai melko huonoksi matalatuloisten perheiden lapsista 55 prosenttia, hyvätuloisten perheiden lapsista 31 prosenttia ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajista 60 prosenttia.

Etäopiskelu vaikeutti tai heikensi opinnoissa pärjäämistä 59 prosentilla vastaajista. Matalatuloisten perheiden lapset kokivat muita useammin, 37 prosenttia, etteivät saa kotoa riittävästi tukea opiskeluun; hyvätuloisten perheiden lapsilla luku oli 15 prosenttia.

Lapsiperheiden elämään koronavuoden aikana paneudutaan myös Lastensuojelun Keskusliiton Kaikille eväät elämään -avustusohjelman selvityksessä Paikoillaan pyörivä arki. Raportti kertoo muun muassa siitä, miten koronakriisi on vaikuttanut perheiden toimeentuloon, arkeen ja taloustilanteeseen. Perheet ovat kokeneet koronavuoden 2020 stressaavana. Kriisin vaikutukset näyttivät kohdistuvan epätasaisesti eri ryhmiin. Erityisesti riskiryhmään kuuluvien elämää ja arkea koronatilanne on vaikeuttanut vähentämällä vapauksia ja lisäämällä kustannuksia.

Kuullaanko lapsia ja nuoria?

Lapsen ääni -kyselyn vastaajista lähes puolet, 48 prosenttia koki, ettei heidän ikäryhmänsä mielipiteitä ja tarpeita ole kuunneltu koronarajoitustoimien toteutuksessa.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan selvityksen mukaan taas lasten hyvinvointi ei näy vaaliohjelmissa eikä poliitikkojen puheissa.

Sama koskee lapsiperheköyhyyttä. Itla toteaa, että lapsilla näyttää olevan vaaleissa hämmästyttävän vähän puolestapuhujia: lapset eivät näy vaaleissa ehdolla olevien kannanotoissa, vaalikoneiden kysymyksissä eivätkä puolueohjelmissa. 

Itlan tutkimuksessa analysoitiin kuntavaalien 2017 ja eduskuntavaalien 2015 ja 2019 vaalikonevastauksia ja puolueiden vaaliohjelmia. Lisäksi tarkasteltiin kuntavaaliehdokkaiden Twitter-keskusteluja vuoden 2017 kuntavaalien alla.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vuoden 2021 kuntavaaliehdokkaiden suhtautumista siihen, pitääkö kunnallisessa päätöksenteossa ottaa huomioon vaikutukset lasten hyvinvointiin sekä pitääkö kunnassa tehtäviä päätöksiä tarkastella tulevien sukupolvien näkökulmasta.  Vaalikoneaineistosta kerätyt havainnot osoittavat, että lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita käsitellään vaalien alla poliittisissa keskusteluissa erittäin vähän.

EAPN-Fin korostaa, että kunta voi monin tavoin vähentää lapsiperheköyhyyttä ja lievittää sen vaikutuksia.

Erja Saarinen

Lue lisää

Pelastakaa Lapset ry: Lapsen ääni -kysely 2021

Petri Paju: Paikoillaan pyörivä arki. Selvitys lapsiperheiden arjesta koronakriisin toisen aallon aikana. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 4/2021.

Hyvä alku elämälle -kampanjan blogi Lapsiperheköyhyys koskettaa pikkulapsiperheitä – ja on juuri silloin haitallisinta sisältää paitsi tietoa lapsiperheköyhyydestä myös sen ratkaisuista. Blogissa on tietoa myös perheitä auttavista järjestöjen palveluista.

Unicefin lapsiystävällinen kunta -malli päättäjille auttaa tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja lasten arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa.

Tv-kameramies, haastattelija haastattelee Linnea Partasta.

Köyhyyttä kokeneiden eurooppalainen tapaaminen järjestetään etänä marraskuussa

Kuva: Jouko Vatanen
Pep-tapaamisessa 2019 Brysselissä Suomen delegaation jäsen Linnéa Partanen Euronewsin haastattelussa.

Köyhyyttä kokeneiden ihmisten eurooppalainen tapaaminen, nk. PeP People Experiencing Poverty, jouduttiin viime vuonna perumaan koronapandemian vuoksi. Se on perinteisesti pidetty Brysselissä. Vielä tänäkään vuonna ei päästä kokoontumaan fyysisesti vaan tapaaminen järjestetään etänä 24.-25.11.2021.

Viruksen toisesta aallosta tietämättöminä suunniteltiin viime vuoden tapaamisen siirtämistä tämän vuoden puolelle, mutta sitäkään ei pystytty järjestämään. Kokous järjestetäänkin tänä vuonna varmuuden vuoksi kokonaan etätapaamisena. Meillä Suomessa osallistujaryhmä kokoontuu Helsinkiin SOSTEn tiloihin. Tapaaminen järjestetään nyt 19. kertaa.

Ryhmään voi kuulua kuusi henkilöä tapaamisen koordinaattorin lisäksi. Tämä rajaus jouduttiin tekemään huhtikuussa voimassa olleen kokoontumisrajoituksen vuoksi. EAPN:n toimisto Brysselissä vahvisti sen maksimiosallistujamääräksi.

Mitkä asiat ovat koetelleet köyhyyttä kokevia ihmisiä korona-aikana?

Tapaaminen perustuu parin viimeisen vuoden tapaan ryhmätyöskentelyyn. Vuoden alussa pyydettiin kutakin EAPN:n 32 kansallista jäsenverkostoa kartoittamaan ongelmia, jotka ovat vaikuttaneet erityisesti köyhyydestä kärsivien ihmisten elämään koronapandemian aikana. Näistä kansallisista raporteista koottiin Brysselissä 20 asian lista. Näistä äänestettiin kolmea epäkohtaa otettavaksi käsittelyyn marraskuun kokoukseen. Lopullisista aiheista ei ole vielä saatu tietoa.

Listalta huomaa, ettei meillä Suomessa ole läheskään kaikkia niitä ongelmia, ainakaan samassa mitassa, kuin muissa Euroopan maissa. Osassa maita asunnottomien määrä on kasvanut ja heidän tilanteensa on huono, samoin kuin ei-EU-maista kotoisin olevien siirtolaisten. Paperittomilla on vaikeus päästä minkäänlaiseen terveydenhuoltoon. Työttömyys on eri maissa lisääntynyt kovasti, kuten meilläkin, mutta muualla työttömien on ollut vaikea saada korvausta. Meillähän työttömien etuuksia parannettiin. Olkaamme edes näistä iloisia!

Suomen EAPN:n Kansalaistoimintaryhmä on sähköpostiviestein käynyt listaa läpi. Ryhmäläiset näkevät eurooppalaisittain yleisesti suureksi esitetyistä ongelmista meillä keskeisimmiksi koronan vaikutuksen erityisesti koululaisiin, digitaaliseen syrjäytymiseen ja ruuansaantiin.

Kaikki koululaiset eivät olleet samassa asemassa digitaalisen opetuksen saamisessa, koska koneita ei ole ollut riittävästi perhettä kohti. Myös kotoa saatava opetuksen tuki on ollut vajavaista. Kouluruokailun puuttuminen teki loven monien vähävaraisten perheiden talouteen.

Digitaalisuuden lisääntyminen on huonontanut mahdollisuutta päästä palveluihin

Digipalveluiden lisääntyminen korona-aikana on huonontanut vähävaraisten mahdollisuutta päästä muun muassa terveydenhuollon, TE-toimiston ja muihin yhteiskunnan palveluihin tai käyttää pankkipalveluita. Kaikilla vähävaraisilla ei ole laitteita tai osaamista päästäkseen hoitamaan välttämättömiä asioita. Myös ruoka-avun saamiseksi on tarvittu sähköistä ilmoittautumista jakelupaikkaan. Kaikilla on oikeus ruokaan!

Kansalaistoimintaryhmä ei ole voinut kokoontua koronapandemian aikana muuten kuin sähköpostitse. Suomen PeP-delegaatioon pyysin tämän vuoksi verkoston vanhoja aktiivisia toimijoita. Mukana ovat Jaana Saikkonen, Jouni Kylmälä, Jouko Vatanen, Reijo Pipinen, Rauno Haapanen ja Eeva-Maria Grekula.

Kansalaistoimintaryhmä tekee Jouko Vatasen asiantuntemuksen avulla videon esitettäväksi tilaisuuteen. Kaikki ideat ovat tervetulleita, jotta teemme vaikuttavan esityksen Suomesta. Se vaikuttavuus voi olla myös epäkohta, joka koskee koko Eurooppaa ja herättäisi myös Euroopan Neuvoston ottamaan vakavasti sanomamme.

Anne Tyni

Kirjoittaja on EAPN-Finin hallituksen jäsen ja Pep-tapaamisen kansallinen koordinaattori.