Valtio on laiminlyönyt itsensäkehittämisoikeuden toteutumisen

Tutkija Iina Järvinen puhui EAPN-Finin yleiskokouksessa 29. marraskuuta siitä, toteutuuko kaikkien oikeus itsensä kehittämiseen varattomuuden estämättä. Esitys perustui hänen tuoreeseen väitöskirjaansa Itsensä kehittäminen köyhyydessä.

Järvisen itsensäkehittämisoikeudeksi kutsuman oikeuden toteutuminen myös köyhillä on julkisen vallan vastuulla. Väitöskirja osoittaa, että julkinen valta on hoitanut puutteellisesti velvollisuutensa turvata tämä oikeus kaikille.

Itsensäkehittämisoikeudella viitataan perustuslain 16.2 §:ssä määriteltyyn oikeuteen:

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.

Mahdollisuuksia harrastaa ja kehittää itseään arvioidaan suhteessa yhteiskunnan yleiseen kehitystasoon: Ihmisille pitää turvata yhteiskunnassa tavanomaisen elämän edellytykset. Se ei riitä, että on ruokaa ja katto pään päällä.

Oikeus toteutuu sekä etuuksien että palveluiden kautta

Kyseessä on ns. risteävä oikeus, joka voi toteutua sekä palveluiden että etuuksien kautta.

Palveluita koskevassa lainsäädännössä on vähän julkista valtaa velvoittavaa tai yksilöille oikeuksia luovaa sääntelyä, vaikka sinänsä sääntelyä on paljon, kuten kirjastolaki, liikuntalaki ja vapaan sivistystyön lainsäädäntö. Oikeuden tosiallinen toteutuminen jääkin paljolti sosiaaliturvan riittävyyden varaan.

Sosiaaliturvaa koskevassa lainsäädännössä vain toimeentulotukea koskevassa laissa on jotain sisältöä oikeuden toteutumisesta. Perustoimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettaviin perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot. Täydentävässä toimeentulotuessa henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena mainitaan lasten harrastustoimintaan liittyvät erityiset tarpeet.

Köyhyyden synnyttämä osattomuus ja toivottomuus estävät itsensä kehittämistä

Itsensä kehittäminen ei ole vain konkreettista toimintaa vaan siihen sisältyy immateriaalinen puoli, kokemuksellisuus. Köyhyys synnyttää esimerkiksi stressiä ja osattomuuden ja toivottomuuden kokemuksia. Niiden vuoksi ihmisellä on vähemmän psyykkisiä ja henkisiä edellytyksiä kehittää itseään ja kukoistaa. Taloudellisten resurssien pienuus tai puute heikentävät myös mahdollisuuksia liikkua ja osallistua kulttuuriin. Myös tämä heikentää psyykkisiä ja henkisiä edellytyksiä toteuttaa täyttä potentiaaliaan. Tuloksena on noidankehä.

Iina Järvinen korosti, että itsensä kehittämisen oikeus ja sen luonne pitää ensin tunnistaa, jotta sitä voidaan toteuttaa. Tässä on tapahtunut vain vähän kehitystä 1800-luvulta lähtien. Sivistykseen on sisäänkirjoitettu eriarvoisuus. Mahdollisuudet siihen ovat erilaisia sen mukaan mihin yhteiskuntaluokkaan, sukupuoleen tai kieliryhmään kuuluu.

Lue lisää

Iina Järvinen Itsensä kehittäminen köyhyydessä esitys EAPN-Finin yleiskokouksessa 29.11.2023

Iina Järvinen: Itsensä kehittäminen köyhyydessä. Tampereen yliopisto 2023.

Erja Saarinen