Kirjoittajan arkistot: Erja Saarinen

Tuula Paasivirta: Kelan matkakorvaukset ja taksiautojen saatavuus tuovat haasteita julkiseen terveydenhoitoon pääsylle

Nk. Kela-kyydeissä on monenlaisia ongelmia: Niin maaseudulla kuin myös pääkaupunkiseudulla autoja ei ole aina riittävästi saatavilla. Myös autojen ominaisuudet ovat välillä hankalia liikuntaesteiselle: ovet ovat liian kapeita ja autot joillekin liian korkeita. Kun eri ihmisten kyytejä yhdistellään, ihmisten yksityisyyden suoja vaarantuu.

Käsittelen tässä artikkelissa vain julkisen terveydenhuollon ja kodin välisiä henkilöautotaksilla, nk. pikkutaksilla, ja invataksilla tehtäviä matkoja terveydenhuoltoon. Kelan pääsääntö matkakorvauksissa on, että asiakas käyttää aina halvinta kulkuneuvoa. Tietyin edellytyksin matkoihin voi käyttää taksia.

Tutustu Kelan taksimatkoja koskeviin ohjeisiin.

Kussakin maakunnassa on kaksi välityskeskusta, josta asiakkaan täytyy korvauksen saadakseen tilata taksikuljetus.

Yksi iso ongelma maaseudulla ja syrjäseudulla on, ettei autoja ole saatavissa tarpeeksi tai ollenkaan. Myös pääkaupunkiseudulla on ongelmia kaluston saatavuudessa.  Invatakseja tai tilatakseja on vielä vaikeampi saada kuin henkilöautoja.

Uudessa liikennekalustossa ja kuljettajien osaamisessa useita puutteita liikuntaesteiselle

Osan asiakkaista on vaikea nousta tilataksiin. Osassa uusia sähkökäyttöisiä henkilöautoja, nk. pikkutakseja, on hyvin kapeat ovet ja osa näistä autoista on henkilöautoiksi myös korkeita.  Tämä vaikeuttaa lyhyen henkilön nousua autoon.

Joissain sähköautoissa ei ole minkäänlaista tukikahvaa ikkunan yläpuolella tai ovessa. Se auttaisi osaa asiakkaita vetämään itsensä autoon.

Kuljettajat eivät aina välttämättä halua tai osaa auttaa asiakasta ja aina avusta ei edes ole hyötyä. Kuljettajan kielitaito voi olla puutteellinen ja se aiheuttaa ongelmia useassa kohdassa kuljetuksia. Myös kuljettajien alueosaaminen voi olla puutteellista.

Toki on monia hyviä ja avuliaita kuljettajia, joiden kanssa kaikki sujuu hyvin. Tämän vuoden alussa tuli voimaan Kelan vaatimus, jonka mukaan Kela-kyytejä ajavien taksinkuljettajien pitää olla suorittanut erityisryhmien kuljettajakoulutus.

Kela-matkat ovat pääsääntöisesti yhdistelymatkoja, jolloin kyydissä on useita asiakkaita. Invataksiin ei saisi yhdistää liian montaa pyörätuolin käyttäjä.  Henkilöautoon ei myöskään saisi yhdistää liian montaa rollaattorin käyttäjää, koska apuvälineet eivät mahdu henkilöauton tavaratilaan. Myös lastenistuimia on autoissa vähänlaisesti.

Tietämättömyys voi aiheuttaa haasteita muun muassa avustajakoiraa tai opaskoiraa käyttävien asiakkaiden pyrkiessä kyytiin.

Kela-taksin kyydeissä pitkiä odotusaikoja

Käytännössä on vaikeaa saada Kelataksia, kun matka on lyhyt. Tarkoitan tällä muun muassa matkoja, jotka ovat alle kilometristä muutamaan kilometriin. Tämä johtunee kuljettajan saamasta liian pienestä korvauksesta.

Muutama viikko sitten pääkaupunkiseudulla iäkäs tuttavani odotti viisi tuntia Kela-taksia kilometrin päässä kotoaan. Tämän vuoksi vanhus joutui olemaan syömättä ja juomatta vielä pidemmän aikaa. Sitten lähipiiri soitti hänelle tavallisen taksin, jonka maksu meni hänen omasta rahapussistaan. Tiedän myös muita tuttuja, jotka ovat odottaneet sairaalan aulassa tunteja Kela-taksia kotiin päästäkseen.

Yhdistetyissä kyydeissä vaarantuu yksityisyyden suoja

Kyytien yhdistelystä syntyy toisinaan pitkiä odotusaikoja, kun yhdistellään pitkiä tai lyhyitä matkoja. Kyytien yhdistelyssä puolen tunnin matka voi muuttua kahden tunnin matkaksi. Tässä myös yksityisyyden suoja kärsii, etenkin maaseudulla. Välttämättä Kela-kyydin asiakas ei halua paljastaa muille asiakkaille sairastavansa vakavaa sairautta, vaikkapa syöpää.

Välillä Kela-auto ei tule ollenkaan. Kaikki eivät tiedä, että silloin voi tilata tavallisen taksin ja neuvotella myöhemmin Kela-taksin välityskeskuksen kanssa, että he kuittia vastaan maksavat matkan. Tällöin pitää kuitenkin löytyä alkuperäinen tilaus välityskeskuksesta ja pitää osata selostaa, mitä on tapahtunut.

On myös tilanteita, joissa asiakas, potilas ei ole päässyt ollenkaan vastaanotolle ja on joutunut maksamaan sakkomaksun peruuttamattomasta vastaanottoajasta. Tämä maksu on HUS-alueella yli
50 euroa 18 vuotta täyttäneeltä henkilöltä.

Myöhästelyt aiheuttavat terveydenhuoltoon tyhjäkäyntiä

Eräälle henkilölle on käynyt Länsi-Suomessa niin, että taksit ovat jatkuvasti myöhässä eikä hän pysty enää laskemaan myöhästelyjen määrää. Jos joka välissä odotellaan tunteja, asiakas ei ehdi samana päivänä tuiki tärkeään röntgeniin tai verikokeisiin.  Myöhästelyt aiheuttavat myös sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kallista tyhjäkäyntiä, joka on erityisen valitettavaa, sillä moniin toimenpiteisiin on pitkät jonot.

Tarvitessasi erilaisia yksinkulkulupia ole yhteydessä Kelan toimistoon, niin saat tarvittavat ohjeet. Näitä ovat muun muassa paaritaksilupa, vakiotaksioikeus  (Tuttutaksioikeus), yksinkulkuoikeus ja yhdistelykielto.  Kelalla on käytössä myös epävirallisemmin toivetaksi mahdollisuus, jota voi kysyä taksin välityspalvelusta.  Kelan asiakkaalla on mahdollisuus esittää toive tilauksensa hoitavasta autosta. Asiakkaan tulee tietää toivomansa auton numero eli pelkkä autoilijan nimi ei riitä auton ja tilauksen yhdistämiseen.

Kaikkein tyytyväisempiä asiakkaita ovat Kelan vakiotaksioikeuden saaneet sekä toivetaksia käyttävät.

Kelataksin omavastuut ovat: 25 euron omavastuu per matka ja 50 euroa per reissu ja 300 euron vuotuinen omavastuu. Tämäkin on osalle asiakkaista liian paljon, varsinkin alkuvuodesta, jolloin on muitakin omavastuita ja esimerkiksi lääkkeiden tai asiakasmaksujen  maksukatto ei vielä ole täyttynyt.  

Kirjoittaja on EAPN-Finin Terveys ja köyhyystyöryhmän jäsen.

Lue lisää

Tuula Paasivirta: Sairausvakuutuslain muutokset yksityisen terveydenhuollon korvauksiin vaikeuttivat vammaisten ja pitkäaikaissairaiden arkea!

Köyhiä koskeva puhe on kovempaa kuin aikoihin, todetaan Kunnioittavasti köyhyydestä tunnustuksen saaneessa Ylen artikkelissa

Kuva Erja Saarinen: Kuvassa vasemmalta raadin jäsen Anne Tyni, toinen Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saaneista toimittajista Sarita Blomqvist Ylestä, raadin jäsen Johanna Laakso, kunniamaininnan saanut toimittaja Sakri Pölönen ylioppilaslehti Visiiristä ja raadin jäsen Ee Eisen.

”Paljon asiaa suoraan sanottuna, ilman kaunistelua hyvin ajankohtaisesta aiheesta”, raati toteaa perusteluissaan antaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus Sarita Blomqvistin ja Mia Gertschin Ylelle tekemästä artikkelista Köyhistä on aina puhuttu rumasti, mutta nyt se on aiempaa hyväksytympää.

Raatiin kuuluivat Kari Aro, Annukka Berg, Selda Demirtas, Ee Eisen, Johanna Laakso ja Anne Tyni. Tunnustus annettiin 19. huhtikuuta pidetyssä tilaisuudessa. Sen jakaa Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, nyt kahdeksatta kertaa. Tunnustuksen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Tänä vuonna ehdokkaana oli lähes 30 artikkelia tai kolumnia.

Tiukkaa asiaa köyhiin suhtautumisesta

Ylen palkitussa artikkelissa saa kiitosta uusi näkökulma ja sen selventäminen, mikä on köyhiin suhtautumisessa uskomusta, mikä faktaa. Siinä tuodaan esiin muun muassa puolue- ja luokkaeroja köyhyyteen ja köyhiin ihmisiin suhtautumisessa. Empatiakuilu ihmisten välillä tuodaan hyvin esiin. Mukana on myös köyhyyttä kokeneen ihmisen haastatteluvideo.

Raatilaiselta saavat kiitosta myös tekstin katkaisevat faktalaatikot ja videohaastattelu. Juttu ei ole puuduttavaa pötköä, johon esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita omaavan ihmisen on vaikea keskittyä. Erilaisten lukijoiden tarpeisiin toivotaan ylipäänsä kiinnitettävän enemmän huomiota.

Palkittu artikkeli on osa laajempaa köyhyyttä käsittelevää kokonaisuutta, joka on osa Hyvin sanottu – Bra sagt -hanketta. Se on Ylen ja Erätauko-säätiön viisivuotinen hanke, jolla pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla vahvistetaan suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan. Köyhyys-juttukokonaisuudessa tehty kysely tuotti myös tutkimusaineiston Tampereen yliopistolle.

Köyhyyttä kokevilla on myös kulttuurisia oikeuksia

Raati päätti antaa kunniamaininnan Tampereen yliopiston ylioppilaslehden Visiirin jutusta Koodauskurssi vai kalligrafiaa – väitöskirja pureutui köyhien oikeuteen kehittää itseään. Jutun on kirjoittanut Sakri Pölönen ja kuvittanut Kimmo Lust. Myös artikkelin kuvitusta kiitettiin ja ylipäänsä sitä, että kuvitukseen oli panostettu.

Artikkeli haluttiin huomioida, koska aihe on niin tärkeä, kiinnostava ja näkökulma köyhyyteen uusi. Raati kysyykin, miksei myös köyhyyttä kokevien kulttuurisia oikeuksia, oikeutta sivistykseen, käsitellä enemmän mediassa, myös suuremmissa medioissa.

Artikkeli käsittelee Iina Järvisen viime vuonna valmistunutta väitöskirjaa. Järvinen esitelmöi siitä EAPN-Finin yleiskokouksessa viime syksynä.

Ison Numeron myyjä ensimmäistä kertaa taidenäyttelyssä

Köyhyyttä kokevan oikeutta kulttuuriin käsitteli myös tunnustuksen saajaksi ehdolla ollut Veera Vehkasalon tekemä Ison Numeron juttu, jossa kerrotaan Ison Numeron myyjän Gabriela Blancutan käynnistä Amos Rex -museon Hiljainen paraati -näyttelyssä. Hans op de Beeckin teoksiin tutustuminen oli hänen elämänsä ensimmäinen käynti taidenäyttelyssä. Juttu on hänen näyttelyarvionsa. Esimerkiksi sohvalla nukkuvaa lasta kuvaavaa veistosta Blancuta kuvaa näin:

”Tuntuu siltä, että tämä lapsi on köyhä ja koditon, koska ympärillä on puita ja kiviä. Sohva on siis varmaan ulkona, ehkä hän sai sen lahjaksi ja nukkuu siis kadulla. Uskon, että lapsi haluaisi kodin ja hän uneksii siitä, että saisi nukkua siellä rauhassa. Kodittomien lasten pitäisi saada apua ja koti. Ehkä tämä lapsi on orpo, mutta tulkintoja voi olla monia.”

Raati toivoi, että tällaista näkökulmaa nähtäisiin myös valtavirran kulttuurijulkaisuissa ja -kulttuurisivuilla. Taidetta tulkitaan helposti vain omista keskiluokkaisista näkökulmista.

Raati muistutti, että leikkaukset kulttuuriin ovat suuria ja niillä on suuri vaikutus myös ihmisten hyvinvointiin ja pärjäämiseen. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset ihmiset opiskelevat paljon työväenopistoissa, joihin leikkaukset osuvat.

Valkoinen, hetero, keski-ikäinen, keskiluokkainen

Raati kritisoi monissa artikkeleissa sitä, että haastateltavana on joskus elämässään köyhyyttä kokeneita ja sittemmin koulutettuun keskiluokkaan nousseita ihmisiä. Tärkeää olisi kuulla heitä, jotka joutuvat nyt elämään köyhyydessä. Toisaalta sosiaalisesta noususta kertovat artikkelit näyttävät, ettei ihmisen tarvitse jäädä köyhäksi.

Ehdolla olleissa artikkeleissa ei näkynyt juuri lainkaan maahanmuuttajien tai muiden vähemmistöjen näkökulmia. Iso Numerosta ehdolla olleista useammasta artikkelista välittyi lehteä myyvien ihmisten näkökulmia.

Ehdokasjuttujen perusteella media näyttää valkoiselta, heterolta, keski-ikäiseltä ja keskiluokkalaiselta. Raati arveli syyksi sitä, että myös lukijakunta on enimmäkseen tällaista. Esimerkiksi seksuaalivähemmistöt näkyivät yhdessä ehdokasjutussa, Auli Viitalan kolumnissa. Myös esimerkiksi nuorten näkökulmia oli vähän.

Vammaisia ja pitkäaikaissairaita koskevissa jutuissa keskitytään liikaa lääkkeiden ja asiakasmaksujen kalleuteen. Heidän tilanteitaan ei käsitellä laajemmin, esimerkiksi täsmätyökykyisten työllistymisen vaikeutta.  

Raati ehdotti medioille yhdenvertaisuustarkastelua: joissain medioissa on arvioitu naisten ja miesten näkymistä mediassa. Tällaista tarkastelua pitäisi laajentaa myös esimerkiksi maahanmuuttajiin.

Kokonaiskuva myönteinen ja ajankohtainen

Kokonaisuutena raati piti ehdokkaita ajankohtaisina ja varsin hyvinä: tökeröä tai loukkaavaa sanankäyttöä tai sisältöä ei esiintynyt.

Lapsiperheköyhyys oli paljon esillä ja raadin mielestä perustellusti. Saga Sinisalon Helsingin Sanomissa julkaistu artikkeli Köyhä lapsuus oli ehdokkaista useamman raatilaisen suosikkeja.

Erityistä kiitosta sai myös Marko Lempisen Urheilulehteen tekemä artikkeli Äiti harkitsi äärimmäisiä toimia lapsensa puolesta – näin harrastamisen järkyttävät hinnat piinaavat perheitä. Harrastaminen, ainakin urheiluseuroissa, näyttää olevan yhä enemmän mahdollisuus vain ylemmän keskiluokan perheiden lapsille. Urheilutoimittajat tarttuvat raadin mielestä liian harvoin yhteiskunnallisiin aiheisiin.

Raati muistutti järjestörahoituksen leikkausten seurauksista: ne heikentävät myös kohtuuhintaisen harrastamisen mahdollisuuksia sen lisäksi, että heikentävät ylipäänsä kaikenlaisia yhteentulemisen mahdollisuuksia ja koordinoidun vertaistuen saamista – koko kansalaisyhteiskuntaa.

Raadin keskusteluista nousi monia kysymyksiä köyhyyden käsittelystä mediassa. Eveliina Linkoheimon MeNaiset lehteen tekemässä artikkelissa Elämää tukien varassa kuvailtiin tuilla elämistä. Raati pohti, tekevätkö tällaiset artikkelit enemmän hallaa köyhyyttä kokeville – vahvistavatko ne kielteisiä mielikuvia köyhyyttä kokevista ja aiheuttavat lisää vihapuhetta. Toisaalta Journalistin ohjeiden mukaan ”Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.”

Köyhyyttä kokevien näkemykset ja ratkaisut esiin

Ihmiset, jotka eivät tunne köyhyyttä tai sitä kokevia, leimaavat ja luokittelevat köyhät ihmiset helposti tietynlaisiksi ja ovat tuntevinaan köyhyyden syitä ja sitä, mitä sille pitäisi tehdä. Köyhyys voi kuitenkin koskettaa ketä tahansa erilaisissa elämäntilanteissa.

Tunnustus haluaa rikkoa tätä toisten puolesta tietämistä. Se tuo keskusteluun köyhyyttä kokevien ihmisten näkemyksiä siitä, miten mediassa käsitellään ja pitäisi käsitellä köyhyyttä. Köyhyyttä kokevilla on myös ratkaisuehdotuksia köyhyyden poistamiseksi.

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on taiteilija Helena Korkan teos Hyvä kello kauas kuuluu.

Erja Saarinen
Kunnioittavasti köyhyydestä -raadin sihteeri

Lisätietoja

raadin sihteeri Erja Saarinen, p. 050 433 4202, erja.saarinen(at)soste.fi

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin jatkaa toimintaansa

Kuva: Ylimääräisessä yleiskokouksessa 12.4. kiitettiin verkoston pitkäaikaista sihteeriä Erja Saarista. Kuvassa vasemmalta hallituksen jäsenet Marjatta Kaurala ja Leena Valkonen sekä Erja Saarinen ja puheenjohtaja Leena Eräsaari.

EAPN-Finin ylimääräisessä yleiskokouksessa perjantaina 12.4.2024 päätettiin jatkaa verkoston toimintaa. Toiminta pitää organisoida uudelleen, koska SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ei enää tarjoa toimintaan henkilötyöpanosta järjestöä kohdanneen ison avustusleikkauksen vuoksi. SOSTE on tarjonnut verkoston käyttöön 40 prosenttia sihteerinä toimineen henkilön työajasta.

EAPN-Finin sihteerin tehtävistä ja hallituksen koolle kutsumisista ottaa aluksi vastuun Kirkkopalvelut ry. Työttömien Keskusjärjestö ry vastaa teknisesti verkkosivujen ylläpidosta. Verkoston viestinnän ja tapahtumien organisoiminen sovitaan erikseen tulevassa hallituksen kokouksessa.

Lapsiperheköyhyystyöryhmä, Terveys ja köyhyys -työryhmä ja Kansalaistoimintaryhmä jatkavat työskentelyään entiseen tapaan. 

Lue lisää työryhmistä

EAPN-Finin hallituksen puheenjohtajana toimii Leena Eräsaari. Yleiskokouksessa täydennettiin hallituksen kokoonpanoa. Hallitukseen tulivat valituiksi Auli Ojala Eurooppanaiset ry:stä, Petteri Peltomaa Turun Seudun TST ry:stä sekä Mari Tuomainen Kirkkopalvelu ry:stä.

Hallituksen jäsenten yhteystiedot

Suomen köyhyysverkosto on osa eurooppalaista köyhyyden vastaista verkostoa. Osallistumisesta Euroopan EAPN:n toimintaan verkoston hallitus päättää myöhemmin, kun EAPN:ltä saadaan sopimusehdotus tämän vuoden toiminnoista.

Kunnioittavasti vai jotenkin muuten? 19.4. käsitellään köyhyyden näkymistä mediassa

Perjantaina 19.4. selviää, mistä ansiokkaasta köyhyyttä käsittelevästä jutusta annetaan EAPN-Finin Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus toimittajalle. Tilaisuudessa käsitellään laajemminkin köyhyyden näkymistä mediassa. Siitä puhuu muun muassa toimittaja Outi Airola ja raadin jäsen, viestinnän ja moninaisuuden asiantuntija Ee Eisen.

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus annetaan vuonna 2023 julkaistusta artikkelista, kolumnista tai ohjelmasta, jossa analysoidaan köyhyyden taloudellisia ja sosiaalisia syitä sekä kuullaan asiantuntijoina, kunnioittavasti, köyhyyttä kokeneita ihmisiä.

Tunnustuksen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Tänä vuonna raadissa on kuusi jäsentä. Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa köyhyyttä ja heidän todellisuuttaan. Sillä tuodaan myös esille tahoja, jotka tekevät köyhyydestä laadukasta journalismia.

Köyhyyden on arvioitu lisääntyvän – tule kuulemaan, miten se näkyy mediassa

Monissa asiantuntija-arvioissa, kuten SOSTEn laskelmissa, köyhyyden on arvioitu lisääntyvän hallituksen sosiaaliturvan leikkausten ja nousseiden elinkustannusten vuoksi. Tunnustuksenjakotilaisuudessa kuullaan arvioita, miten asiaa on mediassa käsitelty. Onko köyhyyden käsittely lisääntynyt? Jos niin, millaisista näkökulmista? Miten mediassa kuullaan köyhyyttä kokevia?

Tunnustuksenjakotilaisuuus pidetään 19.4.2024 kello 14 -16 SOSTEn tiloissa osoitteessa Yliopistonkatu 5, 6. kerros, kokoushuone Jungman. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta siihen pitää ilmoittautua.

Ilmoittaudu Kunnioittavasti köyhyydestä -tilaisuuteen 19.4.2024

Tunnustuksella vaikutetaan siihen, että satoja tuhansia suomalaisia koskettavaa köyhyyttä pidettäisiin esillä mediassa suurelle yleisölle ja päättäjille – asiallisesti ja analyyttisesti. Tarkoituksena on myös kyseenalaistaa köyhyyttä koskevia stereotypioita ja ennakkoluuloja.

Ehdokkaita etsittiin tammi-helmikuun ajan. Niitä voivat esittää niin toimittajat itse kuin kuka tahansa, joka on törmännyt mielestään kriteerit täyttävät juttuun. Kirjoitukset, kuvat tai ohjelmat voivat olla niin lehdistä, radiosta, televisiosta kuin verkkomediasta. Ehdokkaan tulee olla julkaistu kotimaisessa mediassa vuoden 2023 aikana. Ehdotuksia saatiin 29.

Tunnustus annetaan journalistisesta työstä. Myös juttujen kuvat huomioidaan ja esimerkiksi valokuvaajat voivat saada tunnustuksen. Tunnustuksella ei palkita journalistin koko tuotantoa, toimitusta tai köyhyyttä käsitteleviä kirjoja.

Tunnustus on lähtöisin Itävallasta. Tätä nykyä sitä jaetaan noin kymmenessä Euroopan maassa.

Lisätiedot

EAPN-Finin ja Kunnioittavasti köyhyydestä -raadin sihteeri Erja Saarinen erja.saarinen(at)soste.fi, p. 050 433 4202.

Lue lisää

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen kriteerit

Uutinen vuoden 2022 tunnustuksesta

Anne Burakoffin blogikirjoitus Onko media keskiluokkainen?

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus on eri maissa tärkeä muistutus köyhyyden käsittelystä mediassa

Erja Saarisen blogikirjoitus: Elämää muiden ehdoilla ja muita oppeja köyhyydestä

Taksi, jonka ikkunassa teksti Kela-kyydistä

Tuula Paasivirta: Sairausvakuutuslain muutokset yksityisen terveydenhuollon korvauksiin vaikeuttivat vammaisten ja pitkäaikaissairaiden arkea!

Kela ei ole korvannut vuodesta 2023 alkaen matkakuluja taksilla yksityiseen terveydenhuoltoon tai itsemaksettuun kuntoutukseen samassa laajuudessa kuin aiemmin. Osa muutoksista on merkittäviä heille, joiden on pakko käyttää taksia terveydenhuollon matkoihin. Vammainen ja pitkäaikaissairas henkilö ei ole yhdenvertainen niiden kanssa, jotka pystyvät käyttämään julkisia kulkuneuvoja.

Käsittelen tässä vain Kela-matkoja, jotka tehdään yksityisen terveydenhuollon toimipisteisiin. Julkisen puolen korvaukset ovat entisenlaiset. Myöhemmin julkaistaan julkisen terveydenhoidon Kela-matkojen haasteita käsittelevä kirjoitukseni.

Lue lisää Kelan maksamista matkakorvauksista

Sairausvakuutuslain muutos toi haittoja vammaisille ja pitkäaikaissairaille

Kela ei ole korvannut vuodesta 2023 alkaen matkakuluja taksilla, nk. Kela-kyyti, yksityiseen terveydenhuoltoon tai itsemaksettuun kuntoutukseen siinä laajuudessa kuin matkat korvattiin aiempina vuosina. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2023 alusta voimaan tulleen sairausvakuutuslain muutoksen jälkeen Kela-korvausta ei voi enää saada suurimmasta osasta yksityislääkärin määräämiä tutkimuksia ja hoitoja, esimerkiksi fysioterapiaa.

Yksityisen terveydenhuollon ja kuntoutuksen puolella saa matkakorvauksen vain, jos hoitoon tai kuntoutukseen saa julkisen puolen myöntämän palvelusetelin tai asiakas saa itse maksamastaan hoidosta Kela-korvausta. Sairausvakuutuslain muutos merkitsi sitä, että osasta asiakkaan itse maksamista tutkimuksista ja hoidoista ei saa myöskään Kela-matkakorvausta.

Monien palveluiden käytölle luotiin uusi taloudellinen este

Kun sairausvakuutuslakia muutettiin, ei ymmärretty, että kasvaneet matkakustannukset ovat merkittävä haaste vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Lain perusteluissa hallitus totesi:

”Koska korvaukset ovat kuitenkin jo valmiiksi tasoltaan hyvin matalia, ei korvausten poistumisella osasta palveluita katsota olevan merkittävää vaikutusta pienituloisten yksityisten terveyspalveluiden käytölle yksittäisten käyntien osalta.”

Uudistuksessa ei huomioitu, että lakimuutoksessa taksimatkojen Kela-korvaukset poistuivat kokonaan näistä hoidoista ja kuntoutuksista. Näin ollen vammaiset ja pitkäaikaissairaat joutuivat entistä eriarvoisempaan asemaan.

Käytännössä monien palveluiden käytölle luotiin uusi taloudellinen este yhteiskunnassamme. Koska tämä koskettaa erityisesti heitä, jotka ovat vamman tai pitkäaikaissairauden vuoksi lisäkuntoutuksen tarpeessa, voidaan kehitys nähdä myös vammaisia välillisesti ja rakenteellisesti syrjivänä.

Lue lisää muutoksista Kela-korvauksiin 1.1.2023

Osa matkakorvausten muutoksista on merkittäviä niille asiakkaille, joiden on pakko käyttää taksia terveydenhuollon matkoihin. Vammainen ja pitkäaikaissairas henkilö ei ole yhdenvertainen niiden henkilöiden kanssa, jotka pystyvät käyttämään julkisia kulkuneuvoja.

Esimerkiksi matkoja yksityiseen fysioterapiaan ei enää korvata lainkaan, jos ei ole julkisen puolen palveluseteliä tai maksusitoumusta. Kela korvaa alle 65-vuotiaiden vammaisten niin kutsutun vaativan kuntoutuksen matkoineen. Aiemmin edellä mainitun iän täytyttyä osa vaikeavammaisista pystyi maksamaan itse fysioterapiansa, kun siihen sai kuitenkin matkakorvauksen. Nyt vaikeavammaisen henkilön varat eivät enää riitä näihin hoitoihin matkoineen, varsinkaan invataksilla, jonka käyttö on kalliimpaa.

Kelasta kannattaa varmistaa, kuuluuko matka Kela-matkakorvauksen piiriin

Kaikenlaisia sekaannuksia voi tulla. Esimerkiksi matka yleis- tai erikoislääkärin vastaanotolle korvataan, koska asiakas saa siitä myös Kela-korvausta. Tämän vuoden alusta korvaus on 30 euroa käyntiä kohden. Jos yksityisellä puolella tarvitaan sairauden toteamiseksi tai hoidon, toimenpiteen tulosten seuraamiseksi tutkimuksia, esimerkiksi röntgentutkimusta tai käyntiä laboratoriossa, matkaa ei korvata, ellei se tapahdu samana päivänä ja samassa paikassa lääkärin vastaanoton yhteydessä.

Lue lisää yksityisen sairaanhoidon palveluista, joista Kela maksaa korvausta

Samat määräykset koskevat myös hammashoitoa.

Lue lisää Kelan hammashoidon korvauksista

Jos yksityinen sairaanhoito tai hammashuolto kuuluu edellä mainittuihin listoihin, korvataan sinne matka myös taksilla tai invataksilla. Kelasta voi varmistaa numerosta 020 692 204,kuuluuko yksityiselle puolelle tehtävä matka Kela-matkakorvausten piiriin.

Vammaisille ja pitkäaikaissairaille yhdenvertainen mahdollisuus käyttää yksityisiä terveyspalveluja

Hallitus on ilmoittanut suunnittelevansa kokonaan uutta Kela-korvausjärjestelmää yksityiselle sektorille vuoden 2024 aikana. Toiveena on, että vammaiset ja pitkäaikaissairaat huomioidaan hoitojen ja matkojen osalta nyt voimassa olevaa lakia paremmin.

Vammaisille henkilöille, jotka eivät voi liikkua julkisilla kulkuvälineillä, tulisi tarjota yhdenvertainen mahdollisuus käyttää yksityisiä terveyspalveluja, esimerkiksi fysioterapiaa, ilman matkoista koituvia lisäkustannuksia

Kirjoittaja on EAPN-Finin Terveys ja köyhyys -työryhmän jäsen.

Kestävän kehityksen tavoitteista ollaan kaukana

EAPN-Finin teemakahveilla 6.3.2024 kuultiin, missä mennään Agenda2030 -ohjelman toimeenpanossa. Fingon ohjelmapäällikkö Silla Ristimäki totesi, että pääministeri Marinin hallituksen ohjelma oli kestävän kehityksen ohjelma, mutta nykyisen hallitusohjelman näkökulmana on Suomen kansallinen etu. Tilaisuuteen osallistui yli 50 kiinnostunutta.

Aiheesta alustanut Silla Ristimäki totesi, että pääministeri Orpon hallitus keskittyy kansallisiin näkökulmiin. Kestävä kehitys näkyy ohjelmassa kapeasti. Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus eivät korostu ja talouden kestävyys määritellään suppeasti valtiontalouden sopeuttamisena. Ilmastopolitiikassakin on kansallinen painotus eikä viittauksia kansainväliseen ilmastopolitiikkaan tai -rahoitukseen.

Ristimäki muistutti kuitenkin, että Suomi on joka tapauksessa edelläkävijä ohjelman toimeenpanossa –mallimaa, vaikka se ei ole aukotonta. Suomessa myös kansalaisjärjestöt on osallistettu esimerkillisesti Agenda2030-prosessiin.

Olennaista politiikkajohdonmukaisuus

Agenda2030- toimintaohjelma yhdistää sosiaalisen ja kulttuurisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden. Keskeinen periaate on, ettei ketään jätetä. Eriarvoisuuden vähentäminen on kaiken ytimessä niin globaalisti, alueellisesti kuin kansallisesti.

Olennaista on politiikkajohdonmukaisuus: se, että valtioiden eri sektoreiden toimet kulkevat samaan suuntaan, vasen käsi ei tee jotain muuta kuin oikea. Tämä ei Suomessa toteudu riittävästi tai todennettavasti.

Ja vaikka kestävä kehitys on yksi EU:n perusperiaatteista niin sisä- kuin ulkopolitiikassa, silläkään ei ole käytössä keinoja politiikkajohdonmukaisuuden takaamiseksi. Kestävä kehitys ei ole kenenkään yksittäisen komissaarin vastuulla, vaan se kuuluu kaikille. Kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta politiikkajohdonmukaisuudesta.

Tavoitteet kaukana vaikka 2030 lähestyy

Agenda2030 -ohjelman 17 tavoitetta kuvaavilla indikaattoreilla seurataan ohjelman toteutumista. Ristimäen esityksestä kävi selväksi, ettei tavoitteiden suuntaan ole tarpeeksi edetty. Itse asiassa kuva etenemisestä on melko synkkä.

Osa 17 indikaattorista kertoo, ettei myönteistä kehitystä ole ollut lainkaan. Esimerkiksi tavoitteessa 1 Ei köyhyyttä ja tavoitteessa 4 Hyvä koulutus nykyinen tahti ei riitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Eriarvoisuutta on onnistuttu jonkin verran vähentämään, tämä on tavoite 10. Eriarvoisuus kuitenkin tappaa edelleen ihmisen joka 4. sekunti, Ristimäki sanoi.

Suomi on raportoinut tavoitteiden saavuttamisesta viimeksi vuonna 2020. Tämä tarkoittaa, ettei meillä ole pandemian jälkeistä raportointia. Myös nykyisen hallituksen toimet tulevat vasta viiveellä näkyviin.

EAPN-Finin edustaja ensimmäistä kertaa Kestävän kehityksen toimikuntaan

EAPN-Finilta pyydettiin ensimmäistä kertaa esitys jäseneksi pääministerin johtamaan Kestävän kehityksen toimikuntaan toimikaudeksi 2024-2027. EAPN-Fin ehdotti jäseniksi Kirsti Kuusterää Suomen Setlementtiliitosta ja Niklas Vaalgamaata Suomen Punaisesta Rististä. Heistä Kuusterä tuli valituksi toimikunnan varsinaiseksi jäseneksi.

Toimikunta on kokoontunut kerran 4. maaliskuuta 2024. Ensimmäisessä tapaamisessa se käsitteli yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämistä kestävän kehityksen lähtökohtana.

Kestävän kehityksen toimikunnan työtä voi seurata tilaamalla neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen: Tilaa kestävän kehityksen toimikunnan uutiskirje

Erja Saarinen

Lue lisää

Esitys Silla Ristimäki EAPN-Fin kestävän kehityksen tilaisuus 6.3.2024

Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030

Kestävän kehityksen toimikunta aloitti työnsä keskustelulla yhdenvertaisuudesta

Valtioneuvoston kanslia on julkaissut uuden verkkosivuston perusoikeusseuranta.fi, jolta löytyvät kansalliset perus- ja ihmisoikeusindikaattorit.

Erja Saarinen: Agenda 2030 ja sote-järjestöt: Järjestöt kestävän kehityksen vahtikoirina – ja tekijöinä. SOSTEblogi 16.1.2020.

Fingo on suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö ja globaalin kehityksen asiantuntija. Sen jäsenistöön kuuluu noin 260 kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen ja globaalin kansalaiskasvatuksen parissa toimivaa suomalaista kansalaisjärjestöä. Finfo perustettiin 2018, kun Kepa ry ja Kehys ry yhdistyivät uudeksi kattojärjestöksi suomalaisille kehitysjärjestöille.

Fingon verkkosivut