Kirjoittajan arkistot: Erja Saarinen

Jäseniä haetaan Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksesta päättävään raatiin

Kuva: Erja Saarinen

Kunnioittavasti köyhyydestä -raati 2021

EAPN-Fin jakaa alkuvuodesta seitsemättä kertaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille. Tunnustus jaetaan vuonna 2022 julkaistuista artikkeleista tai ohjelmista. Tunnustuksen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Nyt voi hakea mukaan raatiin.

Raadin jäseniltä edellytetään omakohtaisia kokemuksia köyhyydestä. Jäsenet tutustuvat tunnustuksensaajaehdokkaisiin ja osallistuvat raadin työskentelyyn. Raati kokoontuu kolme kertaa alkuvuodesta 2023. Tunnustus on tarkoitus jakaa maaliskuun alussa.

Tapaamiset pidetään Helsingin keskustassa SOSTEn tiloissa Yliopistonkatu 5:ssä. Raatilaisten matkakulut korvataan edullisimman liikennevälineen mukaan, myös muualta Suomesta.

Ilmoittaudu raatiin lähettämällä viesti verkoston sihteerille Erja Saariselle erja.saarinen(at)soste.fi.

Köyhyys esiin eduskuntavaalien alla

Tunnustus annetaan jutuista ja ohjelmista, joissa lähestytään kunnioittavasti köyhyyttä kokeneita ihmisiä ja analysoidaan laajasti köyhyyden taloudellisia ja sosiaalisia syitä. Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet ihmiset tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan. Sillä tuodaan myös esille tahoja, jotka tekevät köyhyydestä laadukasta journalismia.

Tärkeintä on pitää satoja tuhansia suomalaisia koskettavaa köyhyyttä esillä suurelle yleisölle ja päättäjille – asiallisesti ja analyyttisesti. Tarkoituksena on myös kyseenalaistaa köyhyyttä koskevia stereotypioita ja ennakkoluuloja. Tämä on erityisen tärkeää juuri eduskuntavaalien alla.

Lisätiedot

EAPN-Finin sihteeri Erja Saarinen erja.saarinen(at)soste.fi, p. 050 433 4202.

Lue lisää

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen kriteerit

Uutinen tunnustuksen jakamisesta 2021

Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston EAPN:n voimahahmo Fintan Farrell on kuollut

Kuva: Erja Saarinen

Fintan Farrell Helsingissä kesällä 2018, kun vähimmäistoimeentulon puolesta ympäri Eurooppaa kampanjoivan European Minimum Income Networkin linja-autokiertue saapui Suomeen.

Irlantilainen aktivisti Fintan Farrell oli mukana perustamassa Euroopan köyhyyden vastaista verkostoa 1990-luvulla ja toimi myöhemmin sen puheenjohtajana ja johtajana. Suuresti arvostettu köyhyyden vastaisen työn voimahahmo kuoli jouluaattona Irlannissa.

Fintan Farrell oli intohimoinen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ajaja. Hän halusi puuttua rakenteelliseen eriarvoisuuteen, joka vie ihmisiltä mahdollisuuden arvokkaaseen elämään ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ja työntää joitain väestöryhmiä yhteiskunnan marginaaliin.

Farrell uskoi, että muutosta saadaan aikaan yhteistyöllä, erityisesti yhdessä tekemällä niiden ihmisten ja ryhmien kanssa, joita epäoikeudenmukaisuus eniten koskee. Hän työskenteli aluksi yhdessä Irlannin paikasta toiseen kiertävien ihmisten yhteisön kanssa ja myöhemmin eri puolilla maailmaa syrjäytettyjen yhteisöjen kanssa. Näistä yhteyksistä hän tuli mukaan rakentamaan Euroopan köyhyyden vastaista verkostoa 1990-luvulla. Verkosto perustettiin 1990, Suomen verkosto 1994.

Farrell oli hyvin sitoutunut verkoston toimintaan niin Euroopassa kuin Irlannissa. Hän oli kaksi kautta EAPN:n puheenjohtaja. Vuonna 2001 hän muutti Brysseliin, missä hän työskenteli monissa verkoston tehtävissä, muun muassa yli kymmenen vuotta sen johtajana.

Farrell luopui tehtävistään Euroopan verkostossa 2019, mutta säilytti läheisen suhteen verkostoon ja siinä toimiviin ihmisiin, ystäviinsä. Vielä marraskuussa 2022 hän oli puheenjohtajana eurooppalaisessa köyhyyttä kokeneiden tapaamisessa Brysselissä.

Euroopan ja Irlannin köyhyyden vastaiset verkostot julkaisivat Fintan Farrellista muistokirjoituksen.

Erja Saarinen

Laatikko, jossa ruokapusseja. Kaksi kättä, jotka tarttuvat niihin.

Ruoka-avun tarve jatkaa kasvuaan, avun tarjoaminen vaikeutunut

Kuva: Jaana Saikkonen

Ruoka-aputoimijoille tehty kysely osoittaa, että ruoka-avun tarve vain kasvaa. Tilannetta vaikeuttaa apua antavien toimijoiden kustannusten kasvu. Punaisen Ristin kyselyn mukaan yhä useampi hakee ruoka-apua pitkäaikaisesti.

Avun tarve on jatkanut kasvuaan ruoka-aputoimijoille syksyllä tehdyn kyselyn mukaan. Apua hakee myös uusia asiakkaita, kuten työssäkäyviä, joiden tulot eivät enää riitä välttämättömiin menoihin.

Jaettavaa ruokaa saadaan yhä vähemmän. Sitä ei aina riitä kaikille avuntarvitsijoille. Myös toiminnan kasvaneet kustannukset, muun muassa kuljetuksista ja ruoan varastoinnista, vaikeuttavat avun tarpeeseen vastaamista.

Ruoka-apu.fi kokosi syksyllä ruoka-avun tilannekatsauksen yhteistyössä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten ruoka-avun järjestäjien kanssa. Kyselyyn saatiin 98 vastausta järjestöiltä, seurakunnilta ja kuntatoimijoilta eri puolilta Suomea. Ruoka-aputoimijoita arvioidaan olevan yli tuhat eri puolilla Suomea.

Pelkona, ettei apua saa edes ruoka-avusta

Syksyn katsaus kuvaa ruoka-avun heikentynyttä tilannetta. Kyselyssä korostui huoli ihmisten pärjäämisestä, jos ruoan ja sähkön hinta jatkavat nousuaan.

Yksi vastaajista kuvaa tilannetta seuraavasti:

”Ruoka-avun tarve on kasvanut selvästi tänä syksynä, mikä näkyy huimasti kasvavina jonoina ruoka-avussa, mutta meille ei jää ruokaa mitä jakaa, yhtälö alkaa näyttää toivottomalta. Ihmiset eivät saa apua vaikeaan tilanteeseensa edes ruoka-aputoiminnasta. Tilanne on erittäin huolestuttava.”

Ruoka-avussa näkyy, ettei perustoimeentulo tai palkka riitä välttämättömiin menoihin. Kun menot kasvavat, ruoasta usein säästetään ensimmäisenä. Tämä kasvattaa ruoka-avun tarvetta.

Hävikkiruoan väheneminen ja ruoka-aputoimijoiden kasvaneet kuljetus-, sähkö- ja tilakustannukset vaikeuttavat tilannetta entisestään. Vastaajista kolmannes kertoi, etteivät taloudelliset resurssit riitä toiminnan ylläpitämiseen.

Väliaikaiseksi tarkoitetusta avusta pysyvää

Suomen Punainen Risti on selvittänyt ruoka-apua hakevien ihmisten tilanteita kyselyllä marraskuussa 2022. Se osoittaa, että väliaikaiseksi tarkoitetusta avusta on tullut monelle pysyvä osa taloudellista selviytymistä: lähes puolet vastaajista on hakenut ruoka-apua yli kahden vuoden ajan.

Ruoka-apu on monen pärjäämiselle välttämätöntä. Vastaajista 40 prosenttia hakee sitä kerran viikossa tai useammin. Tulojensa riittävyyden kanssa kamppailevat kokevat, ettei heillä ole mahdollisuuksia parantaa taloudellista tilannettaan.

Kyselyyn vastasi 639 ihmistä eri puolilta Suomea.

Perusturvan korotuspaineet näkyvät ruoka-avussa

Ruoka-apua hakevien tilannetta parantaisi perusturvan tason nosto ja etuuksien käsittelyn nopeuttaminen. Pitkien etuuksien käsittelyaikojen takia ihmiset voivat velkaantua.

Ruoka-aputoimijat kokevat, että he tarvitsisivat lisää aikaa ja resursseja keskustelulle, palveluohjaukselle ja ryhmätoiminnalle. Matalan kynnyksen palveluohjaus on tarpeen, jotta ihminen löytäisi apua viidakkona näyttäytyvästä sosiaaliturvajärjestelmästä. Palveluohjaus ehkäisisi suurempia ongelmia. Tässä tarvitaan jalkautuvaa sosiaalityötä ja tiivistä yhteistyötä sosiaalipalveluiden palveluohjauksen kanssa.

Erja Saarinen

Lue lisää

 Ruoka-avun tilannekatsaus syksy 2022 Ruoka-aputoimijat ruoka-apu.fi 2.12.2022 pdf

Ruoka-apu Suomessa 2022 – Suomen Punaisen Ristin kysely avunsaajille Raportti 2.12.2022 pdf

Jenni Passoja & Niklas Vaalgamaa: Ruoka-apua yhteistyössä. Havaintoja yhteisen tekemisen malleista ruoka-avun kentällä. Punainen Risti 4.10.2022. pdf

Joakim Zitting & Sirpa Anundi: Ruoka-avun vastaanottajat – havaintoja Koma – Korona yhteiskunnan marginaaleissa -hankkeen kyselyn vastaajista

Luminen lapsipatsas valaistun joulukuusen edessä.

Järjestöjen joulukeräyksillä helpotetaan lapsiperheiden ahdinkoa

Monien perheiden vanhemmat joutuivat koronan vuoksi lomautetuksi tai työttömäksi, ja korona-ajan jatkeeksi hintojen nousu ajaa monia perheitä entistä syvempään ahdinkoon. Lapsiperheköyhyys on jo lisääntynyt elinkustannusten nousun vuoksi – ja kustannusten nousu näyttää jatkuvan.

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö on arvioinut, että köyhyydessä elää noin 130 000 lasta, noin 30 000 enemmän kuin ennen hintojen nousua. Suomeen on myös tullut vaikeassa tilanteessa eläviä ukrainalaisperheitä.

Lapset kantavat huolta toimeentulosta

Lastensuojelun Keskusliitto on kerännyt  joulukalenteriinsa lasten joulutoiveita: useampi lapsi toivoi jotain yhdessä tekemistä perheen kesken, hyvää ruokaa ja rauhallista tunnelmaa. Näitä on vaikeampi toteuttaa, jos taloushuolet painavat vanhempia ja koko perhettä.

Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni 2022 -kyselyn mukaan pienituloisten perheiden lapsista 47 prosenttia on huolissaan perheen toimeentulosta. Kyselyyn vastasi 1 130 lasta ja nuorta eri puolilta Suomea.

Pienituloisissa perheissä elävistä vastaajista 71 prosenttia ei voi lomailla perheen kanssa, koska siihen ei ole varaa. Harrastuksen oli joutunut lopettamaan 23 prosenttia. ”Rahaa ei ole muuhun kuin ruokaan ja joskus ei edes siihenkään”, sanoo yksi vastaaja.

Monipuolista tukea joulukeräyksillä

Järjestöt keräävät perinteisillä joulukeräyksillä apua lapsille ja nuorille.

Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräyksellä autetaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria kotimaassa. Lapset tarvitsevat tukea esimerkiksi opintoihin ja harrastuksiin. Perheille jaetaan keräysvaroilla myös ruokakortteja.

Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto keräävät yhteistyössä Ylen kanssa Hyvä joulumieli -keräyksellä rahaa ruokalahjakortteihin vähävaraisille perheille.

Ensi- ja turvakotien liitolle lahjoittamalla tukee muun muassa chat-palvelua väkivaltaa kokeneille. Liitto antaa myös ruoka-apua ja joululahjoja lapsille.

Lapsiperheitä voi auttaa myös Hope ry:n kautta: Lahjoituksilla tuetaan lasten ja nuorten harrastamista ja vapaa-ajan elämyksiä sekä vähävaraisten perheiden joulunviettoa välittämällä lapsille joululahjoja 20 paikkakunnalla.

SOS-Lapsikylän joulukeräyksellä hankitaan varoja Apuu-chatin toimintaan Se on tarkoitettu 7–15-vuotiaille lapsille, jotka kokevat olonsa turvattomaksi tai uhatuksi ja tarvitsevat apua. Chat on auki joka päivä klo 9–22. Lapsille voi antaa apua myös tukemalla useamman järjestön ylläpitämää Sekasin-chattia. Molemmissa chat-palveluissa näkyy selvästi lasten avun tarpeen kasvaminen.

Apua myös sotaa paenneille perheille

Syyskuussa 2022 arvioitiin, että Suomessa asuu noin 12 000 ukrainalaislasta. Sodan keskeltä tulleille lapsille on tärkeää turvata mahdollisimman tavallinen ja hyvä arki.

Pelastakaa Lasten joulukeräysvaroilla autetaan myös sotaa paenneita ukrainalaisperheitä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto taas on tuonut yhdessä K-ryhmän kanssa myyntiin Ukraina-rusetin, jonka myyntituotoilla autetaan Suomeen saapuneita ukrainalaisia.

Suomen Punainen Risti jakaa joulun alla ruokalahjakortteja vastaanottopalvelujen piirissä oleville lapsiperheille ja maahan yksin saapuneille lapsille ja nuorille. Apua saavat myös paperittomat perheet. Ruokalahjakortit täydentävät muuta kotimaan lapsiperheille joulun aikaan annettavaa apua.

Erja Saarinen

Lue lisää

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla: lapsiperheköyhyys datana

Yle: Hintojen nousu lisännyt lapsiperheiden ahdinkoa: Arviolta 130 000 lasta elää nyt köyhyydessä

Ehdota Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaa

EAPN-Fin jakaa maaliskuussa 2023 seitsemättä kertaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille. Sen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Nyt kerätään ehdokkaita tunnustuksen saajaksi.

Tunnustus annetaan artikkelista tai ohjelmasta, jossa lähestytään kunnioittavasti köyhyyttä kokeneita ihmisiä ja analysoidaan laajasti köyhyyden taloudellisia ja sosiaalisia syitä. Tunnustuksella köyhyyttä kokeneet ihmiset tuovat esiin näkemyksensä siitä, miten media kuvaa heidän todellisuuttaan. Se myös nostaa esiin laadukkaan köyhyyttä käsittelevän journalismin tekijöitä.

Ehdokkaita voi esittää kuka vaan

Etsimme journalistisia töitä – artikkeleita, kolumneja, blogeja, tv- ja radio-ohjelmia ehdolle Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi. Niitä voi esittää vuoden 2022 loppuun saakka. Niiden pitää olla julkaistu 1.11.2021-31.12.2022 välisenä aikana kotimaisessa mediassa.

Ehdokkaita voivat ilmoittaa niin journalistit itse kuin kuka tahansa muukin, joka arvioi ehdotuksensa olevan tunnustuksen kriteerien mukainen. Tunnustus annetaan artikkelille tai ohjelmalle. Myös juttujen kuvat huomioidaan. Esimerkiksi kirjoja tai toimittajan koko tuotantoa ei oteta ehdolle.

Lähetä ehdotuksesi Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen saajaksi EAPN-Finin sihteerille Erja Saariselle viimeistään 2.1.2023.

Lue lisää Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksesta

Silmälasit, keskipitkä ruskea tukka, hymyilee, huivi kaulassa.

Leena Valkonen on EAPN-Finin uusi puheenjohtaja, yleiskokousesitelmän aiheena päihdepalveluiden saavutettavuus

Kuvassa uusi puheenjohtaja Leena Valkonen.
Kuva: Jouko Vatanen

EAPN-Finin yleiskokous pidettiin 22. marraskuuta. Se valitsi Leena Valkosen verkoston uudeksi puheenjohtajaksi. Aluksi sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Heidi Vanjusov puhui päihdepalveluiden saavutettavuudesta.

Yleiskokous päättää toimintapolitiikasta. Se myös valitsee verkostolle puheenjohtajat ja hallituksen.

”Halu edistää sellaisten ihmisten osallisuutta, jotka eivät muuten ehkä tulisi kuulluksi päätöksenteossa”

Puheenjohtajana vuoden 2022 toiminut Irja Remekselä ilmoitti ennen kokousta jättävänsä tehtävän yleiskokouksessa. Puheenjohtajaksi valittiin Leena Valkonen. Häntä esitti TATSI ry. Varapuheenjohtajana jatkaa Marjatta Kaurala Kriminaalihuollon tukisäätiö Kritsistä.

Leena Valkonen oli EAPN-Finin hallituksessa vuodesta 2018 kaksi kautta. Hänen taustayhteisönsä on ollut Työttömien Keskusjärjestö, jossa hän on toiminut viestinnän asiantuntijana syksystä 2017.

Leena on ollut alusta asti mukana EAPN-Finin ns. PEP, People Experiencing Poverty -yhteistyöryhmässä. Se aloitti tapahtumasarjan Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä. Tapahtuma järjestettiin lokakuussa neljännen kerran.

”Tunnistan köyhyyden haasteen ja omassa työssäni olen perehtynyt myös lainsäädäntöön. Olen eläkeikäinen ja jään varsinaisesta työstäni pois loppuvuoden aikana. Eläkeläisenäkin olen valmis olemaan mukana tehtävässä, jossa voi edistää sellaisten ihmisten osallisuutta, jotka eivät muuten ehkä tulisi kuulluksi päätöksenteossa”, Leena Valkonen sanoo.

EAPN-Finin hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Myös toinen kahden vuoden pesti samassa tehtävässä on mahdollinen.

Vuoden 2022 hallituksesta jatkavat Leena Eräsaari, Pilvi Kähkönen, Jonna Lehikoinen, Päivi Nykyri, Aura Pylkkänen, Aino Sarkia ja Anne Tyni. Uudeksi kaksivuotiskaudeksi hallitukseen valittiin Aino Rukkila A-klinikkasäätiöstä. Uusina jäseninä hallituksessa aloittavat Larissa Frantz-Koivisto Suomen Caritaksesta, Virpi Hyttinen Kuka kuuntelee köyhää? -verkostosta ja Susanna Kiuru Sininauhaliitosta.

Päihdepalvelut – saatavilla, mutta ei saavutettavissa?

Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Heidi Vanjusov väitteli Itä-Suomen yliopistossa lokakuussa päihdepalveluihin pääsystä. Hän eritteli EAPN-Finin yleiskokouksen aluksi pitämässään esityksessä päihdepalveluiden tosiasiallista saavutettavuutta.

Lainsäädännössä on periaatteessa turvattu ihmisen mahdollisuus hakeutua itse palveluihin, jotka ovat laadukkaita ja vastaavat hänen tarpeisiinsa: Viranomaisella on velvollisuus tiedottaa palveluista, vieläpä ymmärrettävällä kielellä, ja neuvoa ja ohjata ihmisiä.

Lainsäädännössä myös turvataan palveluiden resurssit ja laatu ja yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Useammassa laissa myös säädetään asiakkaan oikeuksien kunnioittamisesta. Siltikään kaikki tarvitsevat eivät tunnu saavan päihdeongelmiin apua. ”Se ei riitä, että on kauniita sanoja lainsäädännössä”, Vanjusov totesi.

Saavutettavuuden ulottuvuuksina hän käsitteli institutionaalista, informatiivista, fyysistä, taloudellista ja kokemuksellista ulottuvuutta – sitä, mitä järjestelmän olisi kullakin ulottuvuudella huomioitava, jotta palvelut olisivat oikeasti saavutettavia.

Heidi Vanjusov: Saatavilla, mutta ei saavutettavissa? Sosiaalioikeudellinen tutkimus päihdepalveluihin pääsystä. Esitys EAPN-Fin yleiskokous 2022

Toimintasuunnitelmassa muun muassa eduskuntavaalivaikuttamista

Kokouksessa esiteltiin ja hyväksyttiin vuoden 2021 toimintakertomus ja tilinpäätös. Kokousosallistujille kerrottiin myös kuluvan vuoden toiminnasta.

Yleiskokous hyväksyi toimintasuunnitelman vuodelle 2023. Kuten aiempina vuosina verkostossa jatkavat kolme työryhmää, Kansalaistoimintaryhmä, Lapsiperheköyhyys ja Terveys ja köyhyys -työryhmät. Sisältötyötä tehdään paljolti niissä. Ensi vuonna pidettävät eduskuntavaalit ovat tärkeä vaikuttamisen kohde. Verkosto on tehnyt omat eduskuntavaalitavoitteensa.

Ensi vuonna on tarkoitus taas tehdä Köyhyysvahti, järjestää köyhyyttä kokeneiden ja päättäjien tapaaminen ja jakaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus toimittajille. Nämä jo pitempään vuosittain toistuneet toimet alkavat olla EAPN-Finin parhaiten tunnettua toimintaa.

Yleiskokoukseen osallistuivat edustajat 22 jäsenjärjestöstä. Kaikkiaan EAPN-Finilla on 54 jäsenjärjestöä, jäsenverkostoa ja henkilöjäsentä. Yhteensä osallistujia oli noin 30.

Erja Saarinen

Lue lisää

Heidi Vanjusovin väitöskirja: Saatavilla mutta ei saavutettavissa? Sosiaalioikeudellinen tutkimus päihdepalveluihin pääsystä