Kirjoittajan arkistot: Erja Saarinen

EAPN:n köyhyysraportti: Pandemia on korostanut köyhyyttä aiheuttavia rakenteita entisestään  

Euroopan köyhyydenvastainen verkosto EAPN on julkaissut vuoden 2021 Köyhyysvahti-raportin. Se sisältää 21 maan havaintoja niiden köyhyystilanteesta ja sen kehittymisestä. Raportti antaa hyvän yleiskäsityksen köyhyydestä Euroopassa. Keskiössä ovat koronaviruspandemian kielteiset vaikutukset. 

Järjestöjen tekemän työn tarve on kasvanut 

Raportti tiivistää löydöksiä yhdeksään ydinviestiin ja löydökseen, joista ensimmäinen koskee järjestöjen toimintaa. Ruoka-avustusten ja järjestöjen tekemän työn tarve on kasvanut. Järjestöjen palveluita on käytetty entistä enemmän, ja niiden tärkeä rooli on korostunut. 

Pandemia on pahentanut köyhyystilannetta, mutta eriarvoisuutta luovat rakenteet ovat olleet jo pitkään olemassa. Pandemia on oikeastaan vain korostanut näiden olemassa olevien haitallisten rakenteiden merkitystä. Lisäksi pandemian aiheuttama eristäytyminen sekä sosiaalisten- ja perheverkostojen puute ovat pahentaneet köyhyyttä kokevien tai sen riskissä olevien mielenterveysongelmia.  

Velkaantumisriski on kasvanut ja kasvaa pandemian jäljiltä, jos hyvinvointivaltiota ei vahvisteta ja perusturvan tasoa nosteta. Perusturva ei monissa maissa ole riittävä.

Köyhyyden vähentämiseksi on tehty toimenpiteitä, mutta valtioiden politiikka ei ole pyrkinyt kokonaan poistamaan köyhyyttä. Köyhyys on usein kierteenomaista, minkä vuoksi ongelma tulisi pyrkiä ratkaisemaan juuritasolla ja syvällisemmin. 

Elinkustannusten nousu on aiheuttanut suuria haasteita 

Raportissa on myös havaintoja yksittäisten ihmisten näkökulmasta. Energian hinta on noussut, mikä on vaikuttanut negatiivisesti moniin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.  

Sähkö ja energia ovat jokapäiväisiä välttämättömiä hyödykkeitä. Esimerkiksi etuuksien hakeminen ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan pitkälti digitaalisesti. Digitalisaatio on haitannut monia köyhiä ja köyhyysriskissä olevia, sillä kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää digitaalista infrastruktuuria. 

Kohtuuhintaisten asuntojen ja asumismahdollisuuksien löytämisestä on tullut aiempaa haastavampaa pienituloisille ja köyhyyttä kokeville. 

Monet raportin löydöksistä liittyvät ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten koronaviruspandemiaan ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin välttämättömiin toimenpiteisiin. Ongelmat olisivat kuitenkin olemassa myös ilman näitä ilmiöitä. 

EAPN ehdottaa ongelmien ratkaisuksi muun muassa parempaa sosiaaliturvaa ja köyhyydestä kärsivien osallistumisen kasvattamista. Raportti toteaa, että järjestöt ovat hyvä väylä vaikuttamiseen. Köyhyydessä ja sen riskissä olevat tulisi ottaa enemmän osaksi päätöksentekoa.

Sampo Untamala

Lue EAPN-verkoston raportti EAPN Poverty Watch Report 2021 kokonaisuudessaan täältä 

Köyhyys aiheena SuomiAreenan Erilaisessa Minglessa 12.7.2022

Erilainen Mingle -kohtaamistapahtuma järjestetään osana SuomiAreenaa Keski-Porin kirkossa tiistaina 12.7.2022 kello 16–18. Se kokoaa yhteen niin poliittisia päättäjiä, eri-ikäisiä työttömiä, yrityselämää kuin mielenterveyskuntoutujia. Tapahtuma toteutetaan monen toimijan yhteistyönä. Mukana valmisteluissa ovat muun muassa SOSTE, Kirkkopalvelut, Tatsi ry ja Ruoka-apu.fi.

Tapahtuman vuoden 2022 teemana on köyhyys: Millaista on olla köyhä? Mistä joutuu luopumaan, kun rahat eivät riitä? Teemaa käsitellään keskusteluiden, kulttuuriesitysten ja puheenvuorojen kautta. Puheenvuoron käyttää muun muassa arkkipiispa Tapio Luoma.

Voit seurata tapahtumatiedotusta Facebookissa ja Instagramissa @erilainenmingle.

Lue lisää

Tatsi ry: Erilainen Mingle SuomiAreenassa

Läheltä kuvattua ruohoa, jossa on vesipisaroita

Vihreän siirtymän sosiaalinen oikeudenmukaisuus aiheena EAPN-Finin aamukahveilla 28.9.

Miten nk. vihreä siirtymä vaikuttaa pienituloisten ihmisten elämään, miten taataan sen oikeudenmukainen toteutus. Tämä on aiheena EAPN-Finin aamukahveilla keskiviikkona 28. syyskuuta. Asiasta puhuu erityisasiantuntija Simo Rissanen SOSTEsta. Hän vastaa ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä koskevasta vaikuttamisesta sekä SOSTEn jäsenjärjestöjen ilmastotyön tukemisesta.

Tilaisuus järjestetään hybridinä – Teams-alustalla ja SOSTEn toimistolla osoitteessa Yliopistonkatu 5,  Helsinki. Paikan päällä on aamukahvit tarjolla kello 8.30. Itse tilaisuus on 9-10.30. Aluksi on 20 – 30 minuutin alustus ja sen jälkeen aikaa keskustelulle ja kysymyksille.

Valtiovarainministeriön määritelmän mukaan vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2030 mennessä.

Strategisen tutkimuksen ja sosiaaliturvakomitean tietokumppanuus –yhteistyössä on luotu Elonkehä-tietokooste. Se keskittyy riskeihin, joita ilmastonmuutos ja luonnonvarojen liikakäyttö aiheuttavat sosiaaliturvajärjestelmän toimivuudelle ja kestävyydelle.

Ilmoittaudu vihreän siirtymän oikeudenmukaisuutta käsittelevään tilaisuuteen 28.9.2022

Vähimmäistoimeentulon turvaaminen EAPN:n politiikkaseminaarin aiheena 28.6.22

EAPN:n vuotuinen politiikkaseminaari järjestetään tiistaina 28. kesäkuuta. Sen teemana on vähimmäistoimeentulon turvaaminen EU-maissa. Kolmetuntinen seminaari järjestetään verkossa kello 15-18 Suomen aikaa. Puhujina on niin köyhyyttä kokeneita ihmisiä, järjestöjen edustajia, ministereitä kuin EU-komission virkamiehiä.

EAPN:n politiikkaseminaarin ohjelma 28.6.2022

Seminaariin voi ilmoittautua tästä.

Osana sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmaa komissio on valmistellut neuvoston suositusta vähimmäistoimeentulon turvaamiseksi. Se on tarkoitus antaa vuoden 2022 aikana.

Suosituksella halutaan tukea jäsenmaita saavuttamaan köyhyyden vähentämisen tavoitteet. EU-maissa on tavoitteena, että vuoteen 2030 vähintään 15 miljoonaa ihmistä nykyistä vähemmän on köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa.

Suomen köyhyyden vähentämistavoite on 100 000. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan toimintasuunnitelmaa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrän vähentämiseksi.

Kaikissa jäsenmaissa on jokin vähimmäistoimeentulojärjestelmä, mutta niissä on huomattavaa vaihtelua.

EAPN:llä on vuodelta 2020 kannanotto riittävästä toimeentulosta EAPN Position Paper on Adequate Income, joka sisältää sekä sen näkemykset riittävästä vähimmäistoimeentulosta että kohtuullisesta minimipalkasta.

Kokemusasiantuntija Virpi Hyttinen puhujapöntössä taustalla teksti eduskuntanan

Elinkustannusten nousuun vastattava nopeasti, köyhyyttä vähennettävä myös pitkäjänteisesti

Kuvateksti: Virpi Hyttinen on mukana Ihmisoikeusliiton vaikuttajaryhmässä, joka edistää köyhimpien ihmisten oikeuksia. Hän puhui elinkustannusten nousua käsittelevässä eduskunnan köyhyysryhmän seminaarissa 7. kesäkuuta.

Eduskunnan köyhyysryhmän seminaarissa 7. kesäkuuta 2022 kuultiin, miten elinkustannusten nopea nousu on vaikeuttanut köyhyyttä kokevien arkea. Etuuksien ylimääräistä indeksikorotusta pidettiin yhtenä nopeana keinona helpottaa tilannetta, mutta paljon muutakin tarvitaan.

Valtion pitää ottaa köyhistä vastuu, vaati kokemusasiantuntija Virpi Hyttinen köyhyysryhmän seminaarissa. Ruoan ja bensan kallistuminen tuntuu raskaasti minimitukia saavan elämässä.

”Nyt kökötellään kotona”

Työmarkkinatukea, toimeentulotukea ja asumistukea saavan Virpi Hyttisen elämä on vaikeutunut elinkustannusten nousun vuoksi. Sitä on vaikeuttanut paitsi ruoan kallistuminen, etenkin bensan hinnan huomattava nousu. Sivussa kaupungin keskustasta asuvana hän tarvitsee autoa lähes kaikkeen, kuten kaupassa käyntiin ja ystävien luona vierailuun.

”Nyt kökötellään kotona. Mitään maksullisia harrastuksia ei ole.” Hyttisen kotikunnassa ei ole ruokajakelua, josta hakea pientä helpotusta. Sellaiseen pääsemiseksi pitäisi käyttää rahaa liikkumiseen ja sitä ei ole.

Hyttisen köyhyyden taustalla on läheisen kuolema, avioero ja oma sairastuminen. Hän on käytännössä työkyvytön, mutta ei ole saanut työkyvyttömyyseläkettä. Lähes 60-vuotiaalle ei myöskään työtä tarjota.

Verot pois pienistä tuista

Virpi Hyttinen esitti ratkaisuehdotuksia, joilla hänen tilanteensa korjaantuisi.

Yleisesti ajatellaan, ettei ihmisten pitäisi joutua olemaan pitkään viimesijaiseksi tueksi tarkoitetun toimeentulotuen varassa. Perusturvan tulisi riittää kohtuulliseen toimeentuloon.

Nyt moni työttömyysturvan peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varassa oleva joutuu lisäksi hakemaan toimeentulotukea. Silloin pieni korotus työmarkkinatukeen ei auta, koska se vähennetään toimeentulotuesta. Hyttinen toivookin korotusta toimeentulotukeen. Täydentävää toimeentulotukea pitäisi myös saada nykyistä helpommin hankalissa tilanteissa.

Perusturvaetuuksien korotusten tulisi olla merkittäviä, jotta toimeentulotuen tarve poistuisi.

Hyttisen taloustilannetta helpottaisi myös se, ettei pieniä etuuksia, kuten työmarkkinatukea, verotettaisi. Terveydenhuollon asiakasmaksujen tulisi hänestä olla toimeentuloon suhteutettuja. Jos ihminen saa toimeentulotukea, niitä ei pitäisi periä.

Sairastuminen aiheuttaa muutenkin kiperiä tilanteita: Kela käsittelee sairauden aikaisia etuuksia kuukauden ja sen ajan joutuu olemaan rahatta. Hyttinen on myös kokenut, miten ihmisiä Kelan ja kunnan välillä, kun esimerkiksi yrittää saada rahaa silmälaseihin. ”Tällainen jatkuva taistelu masentaa.”

”Kulttuuritapahtumiin pääsy olisi niin ihanaa!”

Virpi Hyttinen sai jokin aika sitten vastattavakseen Kaikukorttia koskevan kyselyn. Hän ei ollut aiemmin kuullutkaan kyseisestä kortista.

Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi festivaaleille, museoihin tai teatteriin tai käydä maksutta vaikkapa kansalaisopiston kursseja. Kortin voi kuitenkin saada vain Kaikukortti-verkostoon kuuluvien sosiaali- ja terveydenhuollon tai kuntien hyvinvointitoimialan toimijoiden asiakkaat, jotka eivät pysty tiukassa taloustilanteessa itse hankkimaan lippuja.

Hyttisestä Kaikukortti pitäisi antaa kaikille köyhyyttä kokeville.  Hän korosti, kuinka paljon kulttuuri voisi antaa jatkuvassa niukkuudessa, vailla harrastuksia elävälle. ”Kulttuuritapahtumiin pääsy olisi niin ihanaa!”

Paikkaamisesta pitkäjänteiseen köyhyyden vähentämiseen

Antero Laukkanen

Köyhyyden vähentämiseksi tehdään jatkuvasti paikkaustoimia, mutta ei yritetä saavuttaa sellaista tilannetta, ettei köyhyydestä tarvitsisi puhua lainkaan, eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtaja, kristillisten kansanedustaja Antero Laukkanen totesi.

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Hussein al-Taee kaipasi 12 vuoden parlamentaarista ohjelmaa, jolla köyhyydestä päästäisiin. Nyt toinen hallitus leikkaa sosiaaliturvasta ja toinen sitten taas korjaa tilannetta.

Suomi on saanut huomautuksia perusturvan riittämättömästä tasosta niin YK:n TSS-komitealta kuin Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta. Taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien turvaamiseen on kiinnittänyt huomiota muun muassa Ihmisoikeusliitto. Al-Taee totesi, että perusturvan riittämättömyyden ongelma vain pahenee elinkustannusten noustua. Sitä pahentaa myös eläkeläisten määrän kasvu.

Köyhyyden vähentäminen aluevaltuustojen strategiaan

Kansanedustajapaneelissa vasemmalla Hussein al-Taee, Inka Hopsu ja Hilkka Kemppi.

Myös keskustan kansanedustaja, köyhyysryhmän varapuheenjohtaja Hilkka Kemppi korosti pitkäjänteisyyttä perusturvan korottamiseksi, mutta myös sitä, ettei sotu-uudistus voi viedä 15 vuotta, kuten sote-uudistus. Aluevaltuustojen strategioissa täytyy näkyä ymmärrys köyhyyttä kokevien tilanteista. Myös kristillisten kansanedustaja Sari Tanus korosti köyhyyttä kokeneiden tarpeiden kuuntelua ja niihin vastaamista paikallisesti.

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu painotti, että etuuksien lisäksi palvelut ovat tärkeitä. Kaiku-kortti on yksi esimerkki, miten palvelulla voidaan lisätä hyvinvointia.

Etuuksien ylimääräinen indeksikorotus on nopea tukikeino

Hilkka Kemppi totesi, että nyt eduskunnan käsittelyssä oleva etuuksien ylimääräinen indeksikorotus on hyvä keino tukea pienituloisia nopeasti heikentyneessä tilanteessa.

Kemppi muistutti, ettei kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien 3,5 prosentin korotus kuitenkaan riitä. Hän esitti yhtenä harkittavana keinona ruoan arvonlisäveroprosentin laskemista.

Myös ruotsalaisten kansanedustaja Anders Norrback korosti, että indeksikorotus on nopea keino auttaa, mutta pitemmän päälle sotu-komitealla on köyhyyden vähentämisessä näytön paikka.

Vasemmalla kansanedustajapaneelissa Anders Norrback, Mika Niikko ja Sari Tanus

Tilaisuudessa keskusteltiin myös tavasta, jolla köyhistä ihmisistä puhutaan. Se voi lähennellä jopa vihapuhetta, mikä on myös Virpi Hyttisen kokemus. Norrback korosti, että kun muistamme kaikkien ihmisten ihmisarvon, puhekin muuttuu, ei puhuta heistä ja meistä, vaan ihmisistä.

”Lasten tulevaisuuden lamautuminen olisi pahinta myrkkyä”

Hilkka Kemppi piti erityisen huolestuttavana lapsiperheköyhyyden lisääntymistä. ”Lasten tulevaisuuden lamautuminen olisi tulevaisuudelle pahinta myrkkyä.”

Kemppi totesi, että hallituksen paketeilla muun muassa oppimisen ja lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi pyritään auttamaan massoja. Tärkeää on myös kuitenkin se, että esimerkiksi järjestöjen ja neuvolan kautta saataisiin keskusteluyhteys jokaiseen lapsiperheeseen ja näissä kohtaamisissa otettaisiin myös talous puheeksi.

Kristillisten edustajat sekä perussuomalaisten Mika Niikko toivat esiin, että tässä tilanteessa ruoka-apuun tarvitaan lisää rahoitusta. Kun ruoka-avun tarve on elinkustannusten nousun vuoksi kasvanut, jaettavan hävikkiruoan määrä on vähentynyt. Ruoka-avun vaikeasta tilanteesta on uutisoinut muun muassa Yle.

Köyhyyttä vähentäviä toimia on myös tehty

Synkästä tilanteesta huolimatta tilaisuudessa tuotiin esiin esimerkkejä hallituksen toimien myönteisistä vaikutuksista.

Hussein al-Taee muistutti, että kun korona-aikaisella elvytyksellä säästettiin työpaikkoja, estettiin varmasti monien perheiden putoaminen köyhyyteen.

Tilaisuuden juontanut Tiina Saarela Kirkkohallituksesta ja Kuka kuuntelee köyhää -verkostosta taas kertoi, ettei kirkon diakoniarahastosta enää haeta avustuksia nuorten tietokoneisiin ja muihin koulutarvikkeisiin. Maksuton toisen asteen opetus helpotti köyhyyttä kokevien lapsiperheiden tilannetta.

Esille otettiin myös muun muassa harrastamisen Suomen malli ja asiakasmaksulain uudistus, joka teki muun muassa sairaanhoitajakäynneistä maksuttomia.

Erja Saarinen

Miten elinkustannusten nousu vaikuttaa köyhän arkeen? -tilaisuuden tallenne
Katsottavissa 22.6.2022 saakka

Eduskunnan köyhyysryhmän tarkoituksena on viedä eteenpäin köyhyyden torjuntaa edistävää politiikkaa. Se järjestää köyhyyttä ja eriarvoisuutta koskevia tilaisuuksia sekä tapaa asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Ryhmässä on edustus lähes kaikista eduskuntapuolueista. Ryhmän puheenjohtaja on kristillisten Antero Laukkanen ja varapuheenjohtaja keskustan Hilkka Kemppi.

Köyhyysryhmän yhteistyöjäseniä ovat Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, Kuka kuuntelee köyhää -verkosto, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä Kirkkohallitus. EAPN-Finin edustaja ryhmässä on hallituksen jäsen Oskari Korhonen.  

vauvan jalat aikuisen kädet niiden ympärillä

Ilmastokysymykset ja ylivelkaantuneiden tilanteet esillä lapsiperheköyhyystyöryhmässä

EAPN-Finin lapsiperheköyhyystyöryhmä kokoontui vuoden 2022 kevätkaudella kolme kertaa. Ryhmän tapaamisissa keskusteltiin lapsiperheiden tilanteesta muun muassa hintojen nousun näkökulmasta ja pohdittiin ilmastopolitiikkaa ja sen vaikutuksia vähävaraisiin perheisiin. Syksyn ensimmäinen tapaaminen on 14.9.

Työryhmä työsti mielipidekirjoituksen hintojen nousun vaikutuksista lapsiperheisiin. Se julkaistiin Helsingin Sanomissa 8.4. Kirjoituksessa korostetaan, että lapsiperheiden hätään on reagoitava viipymättä, mutta etuus- ja palvelujärjestelmää on lisäksi kehitettävä systemaattisesti ja pitkäjänteisesti: katse on suunnattava ratkaisuihin, jotka palvelevat perheitä pitkällä aikavälillä.

Ryhmässä kuultiin esityksiä ajankohtaisista aiheista: Ilmastopolitiikasta puhuivat SOSTEsta Simo Rissanen ja UNICEFista Minna Suihkonen. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiöstä, ITLAsta Aapo Hiilamo ja Taru Lilja kertoivat Samalta viivalta -lapsiperheköyhyysohjelmasta ja Mieli ry:n YLVA-hankkeen Janette Vesterinen sekä Minna Magnusson ylivelkaantuneiden mielenterveydestä ja vanhemmuuden tukemisesta.

Kaikki kiinnostuneet tervetulleita mukaan

Lapsiperheköyhyystyöryhmään kuuluu 16 organisaation edustajia. Ryhmään ovat lämpimästi tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet – myös kokemusasiantuntijan roolissa voi osallistua. Seuraava kokous pidetään 14.9. Lisätietoja saa ryhmän puheenjohtajalta Aino Sarkialta.

Tutustu lapsiperheköyhyysryhmässä pidettyihin esityksiin

Itla Lapsiperheköyhyys tutkimussuunnitelma -esitys EAPN-Fin 31.3.2022

Ylivelkaantuneiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tukeminen YLVA-hanke EAPN-Fin 23.5.2022