EAPN-Finin teemakahveilla 6.3.2024 kuultiin, missä mennään Agenda2030 -ohjelman toimeenpanossa. Fingon ohjelmapäällikkö Silla Ristimäki totesi, että pääministeri Marinin hallituksen ohjelma oli kestävän kehityksen ohjelma, mutta nykyisen hallitusohjelman näkökulmana on Suomen kansallinen etu. Tilaisuuteen osallistui yli 50 kiinnostunutta.
Aiheesta alustanut Silla Ristimäki totesi, että pääministeri Orpon hallitus keskittyy kansallisiin näkökulmiin. Kestävä kehitys näkyy ohjelmassa kapeasti. Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus eivät korostu ja talouden kestävyys määritellään suppeasti valtiontalouden sopeuttamisena. Ilmastopolitiikassakin on kansallinen painotus eikä viittauksia kansainväliseen ilmastopolitiikkaan tai -rahoitukseen.
Ristimäki muistutti kuitenkin, että Suomi on joka tapauksessa edelläkävijä ohjelman toimeenpanossa –mallimaa, vaikka se ei ole aukotonta. Suomessa myös kansalaisjärjestöt on osallistettu esimerkillisesti Agenda2030-prosessiin.
Olennaista politiikkajohdonmukaisuus
Agenda2030- toimintaohjelma yhdistää sosiaalisen ja kulttuurisen, ekologisen ja taloudellisen kestävyyden. Keskeinen periaate on, ettei ketään jätetä. Eriarvoisuuden vähentäminen on kaiken ytimessä niin globaalisti, alueellisesti kuin kansallisesti.
Olennaista on politiikkajohdonmukaisuus: se, että valtioiden eri sektoreiden toimet kulkevat samaan suuntaan, vasen käsi ei tee jotain muuta kuin oikea. Tämä ei Suomessa toteudu riittävästi tai todennettavasti.
Ja vaikka kestävä kehitys on yksi EU:n perusperiaatteista niin sisä- kuin ulkopolitiikassa, silläkään ei ole käytössä keinoja politiikkajohdonmukaisuuden takaamiseksi. Kestävä kehitys ei ole kenenkään yksittäisen komissaarin vastuulla, vaan se kuuluu kaikille. Kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta politiikkajohdonmukaisuudesta.
Tavoitteet kaukana vaikka 2030 lähestyy
Agenda2030 -ohjelman 17 tavoitetta kuvaavilla indikaattoreilla seurataan ohjelman toteutumista. Ristimäen esityksestä kävi selväksi, ettei tavoitteiden suuntaan ole tarpeeksi edetty. Itse asiassa kuva etenemisestä on melko synkkä.
Osa 17 indikaattorista kertoo, ettei myönteistä kehitystä ole ollut lainkaan. Esimerkiksi tavoitteessa 1 Ei köyhyyttä ja tavoitteessa 4 Hyvä koulutus nykyinen tahti ei riitä tavoitteiden saavuttamiseksi.
Eriarvoisuutta on onnistuttu jonkin verran vähentämään, tämä on tavoite 10. Eriarvoisuus kuitenkin tappaa edelleen ihmisen joka 4. sekunti, Ristimäki sanoi.
Suomi on raportoinut tavoitteiden saavuttamisesta viimeksi vuonna 2020. Tämä tarkoittaa, ettei meillä ole pandemian jälkeistä raportointia. Myös nykyisen hallituksen toimet tulevat vasta viiveellä näkyviin.
EAPN-Finin edustaja ensimmäistä kertaa Kestävän kehityksen toimikuntaan
EAPN-Finilta pyydettiin ensimmäistä kertaa esitys jäseneksi pääministerin johtamaan Kestävän kehityksen toimikuntaan toimikaudeksi 2024-2027. EAPN-Fin ehdotti jäseniksi Kirsti Kuusterää Suomen Setlementtiliitosta ja Niklas Vaalgamaata Suomen Punaisesta Rististä. Heistä Kuusterä tuli valituksi toimikunnan varsinaiseksi jäseneksi.
Toimikunta on kokoontunut kerran 4. maaliskuuta 2024. Ensimmäisessä tapaamisessa se käsitteli yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämistä kestävän kehityksen lähtökohtana.
Kestävän kehityksen toimikunnan työtä voi seurata tilaamalla neljä kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeen: Tilaa kestävän kehityksen toimikunnan uutiskirje
Erja Saarinen
Lue lisää
Esitys Silla Ristimäki EAPN-Fin kestävän kehityksen tilaisuus 6.3.2024
Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030
Kestävän kehityksen toimikunta aloitti työnsä keskustelulla yhdenvertaisuudesta
Valtioneuvoston kanslia on julkaissut uuden verkkosivuston perusoikeusseuranta.fi, jolta löytyvät kansalliset perus- ja ihmisoikeusindikaattorit.
Erja Saarinen: Agenda 2030 ja sote-järjestöt: Järjestöt kestävän kehityksen vahtikoirina – ja tekijöinä. SOSTEblogi 16.1.2020.
Fingo on suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö ja globaalin kehityksen asiantuntija. Sen jäsenistöön kuuluu noin 260 kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen ja globaalin kansalaiskasvatuksen parissa toimivaa suomalaista kansalaisjärjestöä. Finfo perustettiin 2018, kun Kepa ry ja Kehys ry yhdistyivät uudeksi kattojärjestöksi suomalaisille kehitysjärjestöille.