Tuoreissa väitöskirjoissa käsitellään köyhyyttä kokevien oikeutta itsensä kehittämiseen sekä köyhyyden mittaamista. Myös digitalisaatiota palveluiden käyttäjien näkökulmasta analysoiva väitöskirja on kiinnostava köyhyyttä kokeneiden näkökulmasta.

Julkisella vallalla on velvollisuus turvata oikeus itsensä kehittämiseen myös köyhille. Iina Järvisen itsensäkehittämisoikeutta käsittelevä väitöskirja osoittaa, että velvollisuutta on toteutettu puutteellisesti. Järvinen väittelee 1. syyskuuta Tampereen yliopistossa. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Tutkimuksen perusteella köyhien oikeutta kehittää itseään konkretisoidaan lainsäädännössä hajanaisesti ja puutteellisesti. Puutteet toimeentulossa heijastuvat heikompina itsensä kehittämisen mahdollisuuksina, mutta tähän ei ole puututtu merkittävällä tavalla lainsäädännön keinoin.

Järvisen mukaan voi jopa sanoa, että lainsäätäjä on epäonnistunut itsensäkehittämisoikeuden tunnistamisessa ja sen turvaamisessa köyhille.

Viitebudjetti kuvaa köyhyyttä paremmin kuin pienituloisuusmittari

Viitebudjettiin pohjaava köyhyyden mittaustapa kuvaa perinteistä pienituloisuusmittaria paremmin sitä, mistä köyhyydessä on kyse, ilmenee Lauri Mäkisen Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Viitebudjetissa otetaan huomioon menoihin vaikuttavat olosuhteet, kuten asuinpaikka tai asumismuoto.

Mäkinen on vertaillut kuutta erilaista köyhyysmittaria. Osa niistä perustuu tulopohjaiseen arvioon, osassa joko asiantuntijat tai kansalaiset ovat määritelleet välttämättömyyshyödykkeet ja köyhyyttä tarkastellaan näiden hyödykkeiden vastentahtoisena puutteena. Viitebudjetit ovat tavaroista ja palveluista koostuvia hyödykekoreja, jotka hinnoiteltuna voivat edustaa mitä tahansa elintasoa.

Viitebudjetin etu näkyi konkreettisesti vuosi sitten, kun hinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun. Pienituloisuusmittari pysyi ennallaan, mutta viitebudjettiin saatettiin tehdä hinnannousua vastaavat muutokset ja siten selvittää köyhyyttä Suomessa.

Mäkisen tutkimuksen tulosten mukaan viitebudjettimittarin tuottama köyhyysaste on matalampi kuin pienituloisuusmittarin osoittama köyhyys. Myös köyhyyden riskiryhmät olivat jossain määrin erilaisia. Esimerkiksi iäkkäillä köyhyys on harvinaisempaa viitebudjettivertailussa.

Toimivia digipalveluita syntyy vain ottamalla käyttäjät mukaan kehittämiseen

Koko yhteiskunta ja julkiset palvelut digitalisoituvat vauhdilla. Monet köyhyyttä kokevat jäävät eri syistä sivuun kehityksestä. Vaasan yliopistossa 25.8. väitelleen Tomi Niemen väitöskirjan mukaan käyttäjien näkökulmasta digitalisaation käsite on hähmäinen. Kiihtyvä digitalisaatio voi synnyttää optimismin ohella myös pelkoa, vastarintaa ja turhautumista. Jos digipalveluista halutaan toimivampia ja hyväksyttävämpiä, on käyttäjien näkemykset otettava monipuolisesti huomioon palveluita kehitettäessä.

Tutkimuksen aineisto on kerätty käyttäjien osallistamista ja yhteiskehittämistä painottaen. Tämä tarkoitti eri maaseutupaikkakunnilla ja terveydenhuollon organisaatiossa järjestettyjä innovointi- ja ryhmäkeskustelutilaisuuksia. Maaseutupaikkakunnilla, joissa keskusteluihin osallistui paljon ikääntynyttä väestöä, suhtautuminen digitalisaatioon oli yllättävän positiivista.

Erja Saarinen

Lue lisää

Iina Järvinen: Köyhilläkin on oikeus kehittää itseään, ja julkisen vallan on turvattava sen edellytykset

Viitebudjetti kuvaa köyhyyttä paremmin kuin pienituloisuusmittari, tiedote Lauri Mäkisen väitöskirjasta.

Väitös: Pelkoa, turhautumista vai innostusta? – käyttäjän näkökulmien ymmärtäminen auttaa kehittämään parempia digipalveluita, tiedote Tomi Niemen väitöskirjasta

Sosiaalifoorumi järjestetään taas pandemian aiheuttaman katkon jälkeen 2.-3.9.2023. EAPN-Fin osallistuu tapahtumaan yhdessä HYVA, Hyvinvointivaltion vaalijat ry:n kanssa seminaarilla Köyhyyden kirjo Suomessa.

Seminaarissa pohditaan nykyistä köyhyyttä ja ennakoidaan hallitusohjelman pohjalta tulevaa. Sosiaaliturvasta ja julkisista palveluista aiotaan leikata samaan aikaan kun inflaatio ja hintojen nousu syö entuudestaan niukkaa köyhien leipää.

Seminaari järjestetään lauantaina 2.9. kello 10–11.30. Paikkana on Ruotsinkielinen työväenopisto, Arbis Helsingissä, osoitteessa Dagmarinkatu 2, sali 35.

Seminaarissa toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien Keskusjärjestöstä käsittelee työttömyyden vaikutuksia köyhyyteen.

Johanna Vinberg taas tuo esiin lasten näkökulman köyhyyteen ja kysyy, huomioiko uusi hallitus lapsiperheköyhyyden. Hän toimii lapsiperheköyhyyden asiantuntijana Pelastakaa Lapset ry:ssä.

Keskustelua johdattelevat EAPN-Finin puheenjohtaja Leena Valkonen ja HYVAn ja EAPN-Finin hallituksen jäsen Leena Eräsaari.

Tapahtumaan on vapaa pääsy eikä siihen tarvitse ilmoittautua.

Suomen sosiaalifoorumi on osa maailmanlaajuista sosiaalifoorumi-liikettä. Sen pyrkimys on rakentaa yhteinen tila, jossa erilaiset kansalaisjärjestöt ja muut sosiaaliset liikkeet kohtaavat.

Sosiaalifoorumi on moniarvoinen, monipuolinen, ei-tunnustuksellinen, ei-valtiollinen ja puolueista riippumaton areena. Suomessa sosiaalifoorumeita on järjestetty vuodesta 2002.

Sosiaalifoorumin ohjelma 2023

EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmä kokoontui elokuun alkupuolella syyskauden ensimmäiseen yhteiseen tapaamiseen. Keskeiseksi keskustelunaiheeksi nousi uusi hallitusohjelma.

Kansalaistoimintaryhmän mielestä esitetyt leikkaukset sosiaaliturvaan, työttömyysturvaan ja asumistukeen ovat köyhien ihmisten kannalta pelottavia. Pelottavinta on, jos köyhiltä viedään viimesijainenkin toimeentulotuki, se olisi iso jysäys. Hallitusohjelma sisältää kirjauksen viimesijaisen toimeentulotuen leikkauksista ja mahdollisesta epäämisestä kokonaan.

Eri asia on, jos toimeentulotuki korvattaisiin perustulolla. Perustulo tulisi saada ilman byrokraattista menettelyä, ryhmässä todettiin.

Voiko asunnottomuus lähteä kasvuun?

Asumisen kallistuminen, vuokrien reippaat korotukset ja samaan aikaan asumistuen leikkaus, herättävät huolta. OECD on vastikään nostanut suomalaisten hyvinvointia koskevassa raportissaan esiin kohtuuhintaisen asumisen puutteet.

Vuokra-asunnoissa asuvat yleensä pienituloiset, joten mahdolliset leikkaukset asumistukeen osuvat eniten heihin. Kansalaistoimintaryhmässä esitettiinkin, että jos leikkauksiin mennään, lopetetaan koko asumistukijärjestelmä. Se kirpaisee sitten tasapuolisesti kaikkia. Pelkona tosin on, että asunnottomuus lähtee kasvuun ja ihmisiä joutuu kadulle.

Suojaosan poistaminen ei kannusta töihin

Työttömyysturvan 300 euron suojaosan poistamisen ja tukien leikkaamisen ei uskota kannustavan töihin, päinvastoin. Nyt monet työttömät ovat saaneet ja ottaneet vastaan osa-aikatöitä suojaosan turvin. Työnantajat ovat saaneet tilapäiseen tarpeeseensa työvoimaa. Suojaosan poisto tullee lisäämään harmaata taloutta. Samoin voi tulla pulaa muun muassa henkilökohtaisista avustajista ja muista pienipalkkaisten, osa-aikaisten tai lyhytaikaisten työtehtävien tekijöistä.

Työttömiä ei pidä pyrkiä väkisin työntämään yrittäjiksi. Se vain kaunistaa tilastoja hetkellisesti. Oman työn sisällön ohella osaamista tulisi olla myös yrityksen hallinnoimisesta.

Suomessa on noin 140 000 yksinyrittäjää. Useimmilla heistä on niukka ja epävarma toimeentulo. Samoin yrittäjien sosiaaliturva on heikko ja eläkekertymä jää vähäiseksi. Pienituloisten eläkeläisten määrä saattaa kasvaa entisestään, kansalaistoimintaryhmässä pohdittiin.

Digiköyhyyteen pitää puuttua

Ryhmässä muistutettiin myös siitä, että digiköyhyys on suuri asia, kun kaikki palvelut ovat siirtymässä verkkoon. Miten asiointi eri toimistojen kanssa sujuu, jos ihmisellä ei ole tietokonetta tai älypuhelinta? Tarvitaan ainakin kirjastokortti ja sitten pitää myös osata käyttää tietotekniikkaa. Laitteita ja tukea niiden käyttämiseen tulee olla kaikkien kansalaisten saatavana.

Ryhmä kokoontuu kerran kuussa – tervetuloa mukaan!

Seuraava EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmän tapaaminen on 14.9. kello 13.00–16.00. Ryhmä kokoontuu Helsingissä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n toimistolla osoitteessa Yliopistonkatu 5.

Lokakuun tapaaminen on torstaina 12.10. ja joulukuun torstaina 14.12. samassa paikassa ja samaan aikaan. Marraskuussa ei ole tapaamista, koska tuolloin järjestetään köyhyyttä kokeneiden eurooppalainen tapaaminen. Ilmoittautuminen ryhmän tapaamisiin on suotavaa sähköpostilla kansalaistoiminta.eapn(at)gmail.com.

Kaikki köyhyyttä kokeneet ja aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan keskustelemaan ja kehittämään toimintaa.

Leena Valkonen
EAPN-Finin puheenjohtaja

EAPN-Fin arvioi, että hallitusohjelman ehdotukset lisäävät köyhyyttä ja vaarantavat yhä useamman ihmisarvoisen elämän edellytykset. Myös monet verkoston jäsenjärjestöt ja muut sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kommentoineet hallitusohjelmaa.

Vaikutukset kasautuvat samoille ihmisille

SOSTE on huolissaan siitä, että eri toimien kasautuvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin ja leikkaavat merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa. Päätökset vievät yhä kauemmas köyhyyden vähentämisen tavoitteesta, johon Suomi on sitoutunut.

SOSTE arvioi, että köyhyys ja toimeentulovaikeudet lisääntyvät ja toimeentulotuen tarve kasvaa. Esimerkkinä otetaan Helsingissä vuokralla asuvaan yksinhuoltajan tilanne, johon osuvat indeksijäädytykset, työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotusten poistaminen, asumistuen ja toimeentulotuen leikkaukset sekä asiakasmaksujen ja lääkkeiden hintojen nousu. ”Tutkijat ovat laskeneet pelkästään lapsikorotusten poistamisen lisäävän lasten köyhyysriskiä.”

Ihmisoikeusajattelu kääntyy taaksepäin

Perus- ja ihmisoikeudet eivät Ihmisoikeusliiton mukaan ole hallitusohjelman lähtökohtana. Oikeusvaltio, demokratia ja ihmisoikeudet sisältyvät ohjelmassa lähinnä oikeuspolitiikkaa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitteleviin osioihin. Tässä suhteessa ohjelma vie ihmisoikeusajattelua taaksepäin. 

Liitossa ollaan huolissaan siitä, että hallitusohjelmassa pyritään useissa kohdissa laskeutumaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten minimitasolle, vaikka Suomessa julkisen vallan tehtävänä on edistää aktiivisesti perus- ja ihmisoikeuksia. 

”Hallitusohjelmassa luvataan selkeyttää sosiaaliturvaetuuksien järjestelmää, mikä on tervetullutta. Sen sijaan suunnitellut sosiaaliturvaetuuksien heikennykset näyttävän kohdistuvan suhteettoman paljon köyhimmille ihmisille. Leikkausten kasautumisesta on vasta alustavia laskelmia. Suunnitelmien vaikutusten kokonaisarviointi onkin välttämätöntä” Ihmisoikeusliitto korostaa.

”Äärimmilleen venytetty toimeentulo ja sen aiheuttama kuormitus voi pikemminkin lisätä esimerkiksi terveysongelmia ja aiheuttaa säästöjen sijaan kustannuksia. Leikata saa, mutta ei kaikkein köyhimmiltä. Tälle asettavat rajat perustuslaki sekä kansainväliset ihmisoikeussopimukset.”

Lapsiperheiden toimeentulo vaikeutuisi monilla kaavailluilla leikkauksilla

Ensi- ja turvakotien liitosta muistutetaan, että hallituksen kaavailemat leikkaukset voivat olla kohtuuttomia tilanteessa, jossa elinkustannukset nousevat. Lapsiperheille erityisen huolestuttavia ovat suunnitelmat ensisijaisten etuuksien leikkauksista ja niiden lapsikorotusten poistamisesta, indeksien jäädyttämisestä, asumistukeen ja myös toimeentulotukeen tehtävät leikkaukset. Asumiskulut vievät suuren osan lapsiperheiden käytettävissä olevista tuloista. 

Tarttumattomien sairauksien järjestöverkostossa kannetaan huolta muun muassa sote-palvelujen yhdenvertaisuudesta ja sairastamisen kustannusten noususta.

Kansalaisareena on huolissaan järjestöihin kohdistuvista leikkauksista, jotka vaikuttavat suoraan heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

SOSTE on koonnut sivuilleen järjestöjen kannanottoja hallitusohjelmaan.

Lue lisää

EAPN-Finin kannanotto hallitusohjelmaan 21.6.2023

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kommentoineet ahkerasti hallitusohjelmaa
Uutinen SOSTEn verkkosivuilla

SOSTE kokosi hallitusohjelman viisi seurattavaa asiaa

Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma 20.6.2023 pdf

Toimintasuunnitelma köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä pdf

Hallitusohjelman ehdotukset tulevat kiristämään köyhyydessä elävien tilannetta entisestään. Jo nyt elinkustannusten nousun vuoksi tiukoilla oleviin pienituloisiin ihmisiin, osuu pahimmassa tilanteessa leikkauksia monesta suunnasta. Muun muassa KEL-indeksit aiotaan jäädyttää koko hallitusohjelmakaudeksi, asumistukea aiotaan leikata ja lääkkeiden hintaa ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korottaa.

Toimet lisäävät eriarvoisuutta. Yhteiskunnan tulee perustuslain mukaan huolehtia myös heikoimmin toimeentulevista kansalaisistaan.

Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli vuonna 2021 jo lähes 900 000 henkilöä, 16,3 prosenttia kotitalousväestöstä. Määrä oli kasvanut 117 000 henkilöllä edellisvuodesta. Tätä tilannetta elinkustannusten nousu heikensi edelleen vuonna 2022 – ja tähän tilanteeseen ehdotetaan nyt laajoja sosiaaliturvan leikkauksia.

Henkilö on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, jos hänen kotitaloutensa on pienituloinen, vajaatyöllinen tai kotitaloudessa esiintyy vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta.

Syksyllä 2022 julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön laatima toimintasuunnitelma köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Se sisältää toimet Suomen osuuden saavuttamiseksi EU:n köyhyyden vähentämistavoitteesta: köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää tulee pienentää EU-maissa vähintään 15 miljoonalla henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.  Suomen tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä. Siitä kolmasosan tulee olla lapsia.

Hintojen nousu on jo lisännyt lapsiperheköyhyyttä ja hallitusohjelman esitysten, esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotusten poistamisen, on arvioitu lisäävän sitä entisestään. Hallitus aikoo panostaa lasten ja nuorten mielenterveyden parantamiseen, mutta lapsiperheköyhyyden lisääminen hallituksen muilla toimilla heikentää edellytyksiä saavuttaa tavoite.

Hallitusohjelman ehdotukset sosiaaliturvan kiristyksistä ovat räikeässä ristiriidassa eurooppalaisen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistavoitteen kanssa.

Erityisesti viimesijaisen etuuden eli toimeentulotuen kiristys siten, että se voidaan evätä hakijalta kokonaan, sotii inhimillistä ja perustuslaillista oikeustajua vastaan.

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin katsoo, että hallitusohjelman toimeenpanossa on varmistettava, ettei köyhyys ja syrjäytymisriskiin joudu yhä useampi ja että ihmisarvoisen elämän edellytykset turvataan kaikille. Ihmisarvoinen elämä ei ole vain hengissä pysymistä vaan myös  mahdollisuutta tyydyttää sosiaalisia tarpeita ja olla osallinen yhteiskunnassa.

Leena Valkonen, Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin puheenjohtaja, leevalkonen(at)gmail.com

Marjatta Kaurala, Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin varapuheenjohtaja, marjatta.kaurala(at)krits.fi

Lue lisää

Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma 20.6.2023 pdf

Toimintasuunnitelma köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä pdf

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusohjelmaneuvotteluihin toimittamat aineistot

Hallitusohjelma kääntää uuden lehden suomalaisessa sosiaalipolitiikassa, arvioi professori Juho Saari, Yle 18.6.2023

Nyt on laskettu ihmisarvoisen elämän hinta – lähes joka kymmenennen tulot eivät riitä siihen Yle 19.6.2023

Mitä ovat viitebudjetit? Turun yliopisto