Aihearkisto: Ajankohtaista

rivärisiä tyhjiä puhekuplia

Kuunteleeko kuntapäättäjä köyhää? – lähde järjestämään tapahtumia

Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto haluaa tuoda köyhyyttä kokevien äänen kuuluviin kuntavaaleissa. Se järjestää 15.-19.3. teemaviikolla Kuunteleeko kuntapäättäjä köyhää? -tapahtumia, joissa käydään vuoropuhelua köyhyyttä kokevien ja kuntapäättäjiksi pyrkivien välillä. Verkosto hakee nyt ihmisiä mukaan järjestämään tapahtumia. Tilaisuuksien ”asialista” voi nousta niin kunnan, asuinalueen, asukastalon, päiväkeskuksen kuin vaikka harrasteryhmän kuumottavista asioista

Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto on jo vuodesta 2008 kehittänyt toimintamalliaan, jolla tuetaan köyhyyttä kokeneita ryhtymään yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi. Tutkimusten mukaan pienituloisuus laskee äänestysaktiivisuutta: mitä pienemmät tulot, sitä harvempi äänestää. Hyväosaisten ääni kuuluu paremmin päättäjille.

Lisätietoja asiasta antaa hankekoordinaattori Arja Tyynelä, arja.tyynela(at)3kverkosto.fi. Tietoa löytyy myös Kuunteleeko kuntapäättäjä köyhää? Facebook-ryhmästä, jossa ideoidaan poikkeusolojen toimintamalleja.

Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto on EAPN-Finin jäsen.

Kuvassa vihreällä pohjalla teksti Sosiaaliturva verkossa. Järjestöt yhdessä. Tutustu! www.sosiaaliturvaopas.fi

Järjestöjen Sosiaaliturvaopas 2021: kootusti tietoa etuuksista ja palveluista

Tietoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden sekä ikääntyneiden henkilöiden sosiaaliturvasta, palveluista ja etuuksista, löytyy yhdestä paikasta 19 järjestön tekemästä Sosiaaliturvaoppaasta. Se on selkeä ajantasainen esitys sosiaaliturvan kiemuroista.

Tavoitteena on tehdä sosiaaliturvaa tunnetuksi ja helpottaa sen käyttöä. Sosiaaliturva koostuu ihmisen huolenpidon kaikissa elämäntilanteissa antavista palveluista ja toimeentuloa turvaavista rahallisista etuuksista.

Ajantasaiset tiedot koronan vaikutuksista sosiaaliturvaan löytyvät osoitteesta www.kela.fi/korona. Myös monien järjestöjen sivuilla on tietoa koronasta ja sen vaikutuksista palveluihin ja sosiaaliturvaan.

Opas on hyödyllinen kaikille asiasta kiinnostuneille ja voi olla avuksi myös sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Opas on hyvä työväline järjestöjen työntekijöille ohjausta ja neuvontaa varten. Lähteinä on käytetty julkisia asiakirjoja sekä asiantuntijatietoa.

Julkaisun on kirjoittanut 19 järjestöstä koostuva työryhmä, johon kuuluvat Aivoliitto, Aivovammaliitto, Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Hengitysliitto, IBD ja muut suolistosairaudet ry, Invalidiliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, Näkövammaisten liitto, Omaishoitajaliitto, Psoriasisliitto, Suomen CP-liitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Nivelyhdistys, Suomen Sydänliitto ja Suomen Syöpäpotilaat.

Tikkumies pallon sisällä liekki kädessä

EAPN:n köyhyysraportti: Koronapandemia kiihdyttää köyhyyden kasvua

Koronapandemia lisää köyhyyttä Euroopassa: 2019 joka viides eurooppalainen, noin 92 miljoonaa ihmistä, eli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Määrän on arvioitu pandemian vuoksi kasvavan 125-130 miljoonaan. EAPN:n tammikuun lopussa julkistama Köyhyysvahti-raportti Supercharging poverty? käsittelee köyhyyttä Euroopassa ja pandemian vaikutuksia siihen.  

Kansallisen Köyhyysraportin tekivät 2020 syksyllä 27 Euroopan maan köyhyyden vastaiset verkostot. Omansa teki myös kaksi Euroopan laajuisesti toimivaa järjestöä, Kansainvälisen sosiaalityöntekijöiden liiton Euroopan alueen järjestö sekä Age Platform Europe. Näiden pohjalta Euroopan EAPN kokosi oman raporttinsa, joka julkistettiin tammikuussa. Tilaisuutta isännöi EAPN:n uusi väliaikainen johtaja Helder Ferreira.

Harvinainen raportti, jossa kuuluu asianosaisten ääni

”Köyhyysvahti on tärkeä ja erityinen siksi, että se tehdään köyhyyttä kokevien ihmisten näkökulmasta ja heitä kuullaan sitä varten”, totesi webinaarin avannut europarlamentaarikko Cindy Franssen Belgiasta. Niiden ihmisten kuuleminen, joita asia oikeasti koskettaa, ei ole kovin yleistä eri asioiden valmistelussa.

 Franssen listasi haavoittuvassa asemassa olevia ihmisryhmiä, jotka kärsivät kovimmin pandemiakriisin seurauksista. Hän mainitsi muun muassa yksinhuoltajat sekä nuoret ja vanhat ihmiset ja totesi, ettei heitä voida jättää yksin kärvistelemään seurausten kanssa vaan nyt tarvitaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täyttä toimeenpanoa.

Franssen vakuutti, että köyhyyden vähentäminen säilyy korkealla EU:n asialistalla ja se voi kulkea mukana nk. vihreässä siirtymässä.

Samana päivänä Euroopan Köyhyysvahdin julkistamisen kanssa, 29. tammikuuta, YK:n erityisraportoija köyhyysasioissa Olivier De Schutter julkisti näkemyksiään köyhyyden vähentämisestä unionissa. Hän on käynyt tapaamassa EU-instituutioiden edustajia. Hänestä EU tarvitsee uuden köyhyyden vastaisen strategian, jonka tavoitteena olisi vähentää köyhyyttä 50 prosenttia kussakin jäsenmaassa vuoteen 2030 mennessä. EU ei saavuttanut Eurooppa 2020-ohjelman tavoitetta nostaa 20 miljoonaa ihmistä pois köyhyydestä 2020 mennessä.

De Shutter on sitä mieltä, että vielä nk. vihreässä siirtymässä ei näy sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Webinaarissa tuotiin esiin, että myös nk. elpymispaketista puuttuu painotus torjua sosiaalista eriarvoisuutta. Komission työllisyys, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston sosiaaliasioiden johtaja Katarina Ivankovic-Knezevic kertoi työskentelevänsä sen eteen, että EU:n elvytyspakettiin tulee vahva sosiaalipoliittinen panostus, muun muassa koulutukseen.

EU köyhyyden vähentämisen käännekohdassa

Raportin esitteli EAPN:n politiikka- ja vaikuttamistyön asiantuntija Anna Krozser. Hän korosti, ettei kyseessä ole akateeminen tutkimus vaan tietoja eri maiden köyhyysraporteista kokoava julkaisu, joka tuo esiin köyhyystrendejä. Raportti lähestyy asiaa köyhyyttä kokeneiden näkökulmasta. Sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta köyhyydestä ja köyhyyttä kokevien ihmisten tilanteista sekä esittää konkreettisia ratkaisuja köyhyyden vähentämiseksi.

Krozser korosti, että EU on nyt käännekohdassa: se joko puuttuu köyhyyteen tehokkaasti tai antaa sen kasvaa hallitsemattomasti. Vuonna 2019 köyhyysriskissä oli yli 92 miljoonaa ihmistä ja luku voi koronan vuoksi nousta 125-130 miljoonaan. EAPN vaatiikin YK:n erityisraportoijan tapaan EU:lle uutta köyhyyden vastaista strategiaa.

Köyhyysvahdit osoittivat, ettei eri maissa ole tehty kunnollista tai läpinäkyvää pandemian sosiaalisten ja köyhyysvaikutusten analyysia. EAPN korostaakin, että kaikkien politiikkatoimien sosiaaliset vaikutukset on arvioitava läpinäkyvästi.

Jo aiemmin olemassa ollut eriarvoisuus syvenee

Köyhyysriski vaihtelee eri maissa, esimerkiksi Bulgarissa, Romaniassa ja Kreikassa kolmannes väestöstä on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Suomessa luku oli 15,6 prosenttia 2018.

Vaikka köyhyydessä elävien ihmisten määrät vaihtelevat, pandemialla näyttää olevan eri maissa samantapaisia vaikutuksia. Kriisi on esimerkiksi nostanut esiin jo aiemmin esiintynyttä eriarvoisuutta ja syventänyt sitä.

Pandemia on koetellut kovimmin kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, kuten asunnottomia ja leireissä eläviä siirtolaisia ja pakolaisia. Covid-19-tauti on tarttunut helpommin pienituloisiin ihmisiin esimerkiksi ammateissa, joissa ei voi tehdä etätyötä.

Naiset ovat monissa maissa jo muutoinkin miehiä suuremmassa köyhyysriskissä, muun muassa pienempien palkkojen vuoksi, ja pandemia on osunut heihin pahemmin kuin miehiin. He toimivat palvelualoilla, joilta on menetetty työpaikkoja. Heitä on myös esimerkiksi hoitotyössä, jossa ei voi tehdä etätyötä. Erityisen vaikeassa asemassa ovat yksinhuoltajat.

Työmarkkinoilla suurimmat vaikutukset ovat osuneet ihmisiin, joilla on työ epävarmaa, väliaikaista ja usein osa-aikaista.

Ahtaan asumisen haittoja ja asumiskulujen nousua

Raportista nousee esiin nuorten monella tapaa vaikea tilanne. Esimerkiksi kaikki opiskelijat eivät pysty rahoittamaan opintojaan, kun ovat menettäneet työnsä. Raastavaa on tulevaisuuden näkymien puute: kukaan ei tiedä, milloin pandemia loppuu, koska saa töitä tai edes pääsee pois eristyksistä. Myös vanhat ihmiset ja vammaiset ovat kärsineet eristyksestä.

Monilapsiset perheet ovat monissa maissa suurissa vaikeuksissa, kun koko perhe on jatkuvasti kotona ahtaissa tiloissa. Kotona oleminen on lisännyt ihmisten ruoka- ja tietotekniikkakuluja ja nostanut sähkö- ja vesimaksuja kohtuuttomiksi. Velkaantuminen on kasvanut huolestuttavasti.

Kansalaisyhteiskunta auttajana, mutta itsekin vaikeuksissa

Ruoka-avun tarve on kaikkialla kasvanut huomattavasti. Kansalaisyhteiskunta ja järjestöt ovat helpottaneet ihmisten tilanteita, mutta ne ovat myös itse joutuneet vaikeuksiin: rahoitusta on leikattu ja ne joutuvat toimimaan hankalaksi muuttuneissa oloissa.

Väkivalta on monissa maissa lisääntynyt. Fyysisen terveyden uhan rinnalla monien mielenterveys on heikentynyt ja samaan aikaan avunsaanti on vaikeutunut, kun palveluihin ei pääse rajoitusten vuoksi. Pandemia on myös tuonut esiin sen, ettei kaikilla ole ollut alun perinkään pääsyä kohtuuhintaisiin terveyspalveluihin.

Pandemian vaikutusten taustalla on rakenteellisia ongelmia

Kansainvälisen sosiaalityöntekijöiden järjestön edustaja Fran McDonnell toi esiin rakenteellisia ongelmia, joita on pandemian vaikutusten taustalla. Järjestön Köyhyysvahtikyselyyn vastasi edustajia 12 maasta.

Pandemia paljasti säröjä, joita sosiaali- ja terveyspalveluissa on ollut vuodesta 2009 lähtien: vuoden 2008 talouskriisin jälkeen rahoitus on ollut liian vähäistä ja palveluita on markkinoistettu. Tämä on lisännyt sosiaalista, taloudellista ja terveyden eriarvoisuutta.

Esimerkiksi vanhat ihmiset ovat jo pitkään saaneet apua kotiin liian vähän ja myöhään. Sen vuoksi heidän kuntonsa on huonontunut ja monet ovat joutuneet laitokseen. Niissä taas on ollut liian vähän henkilökuntaa. Kaikki tämä on hoitokotien asukkaiden ylikuolleisuuden taustalla.

Digitaalinen eriarvoisuus nousi esiin

Digitaalinen eriarvoisuus on noussut kriisissä esiin. Jos ei ole laitteita tai osaamista käyttää niitä ja sähköisiä palveluita, ei pääse muiden tapaan osallistumaan koulutukseen, käyttämään sosiaalipalveluita tai hakemaan etuuksia. Sosiaalityökin on muuttunut kriisissä etäauttamiseksi, mutta se ei taas palvele eniten apua tarvitsevia ryhmiä, kuten köyhimpiä perheitä, oppimisvaikeuksista kärsiviä, monia vanhuksia ja maahanmuuttajia.

Asunnottomuus ja huonolaatuiset, ahtaat asunnot ovat olleet olemassa ennen pandemiaa, ja ne ovat osoittautuneet sen oloissa erityisen ongelmallisiksi.

McDonnell esitti, että sosiaaliturvajärjestelmien kattavuutta pitäisi parantaa ja sosiaaliturva ja ennaltaehkäisevät ja muut sosiaalipalvelut tulisi nähdä investointina eikä kuluna. Sosiaalipalvelut pitäisi lisätä sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteeseen numero 20, joka käsittelee peruspalvelujen saatavuutta.

Erja Saarinen

Lue lisää

Esitykset 29.1.2020 pidetystä webinaarista ”Covid-19 Supercharging Poverty?” Data and experiences from the ground

EAPN:n raportti

Supercharging poverty? EAPN 2020 Povertywatch Report, pdf

Kansalliset Köyhyysraporti ja eurooppalaisten järjestöjen raportit

Kartta, jonka päälle upotettu teksti #PovertyWatch #EndPoverty

Koronapandemia kiihdyttää köyhyyden kasvua – webinaarissa tutustutaan koronan vaikutuksiin Euroopassa

EAPN on tehnyt eri maiden ja eurooppalaisten järjestöjen Köyhyysvahtien pohjalta koosteen koronan vaikutuksista köyhyyteen Euroopassa. Se julkistetaan kaikille kiinnostuneille avoimessa webinaarissa 29. tammikuuta. Ilmoittautua pitää 22.1. mennessä.

Euroopan köyhyyden vastainen verkosto pyytää vuosittain 32 maassa olevia jäsenverkostojaan tekemään Köyhyysvahti-raportit maansa köyhyystilanteesta. Ne sisältävät tuoreimmat tiedot köyhyydestä sekä köyhyyttä kokevien ihmisten näkemyksiä tilanteesta. Viime vuonna raportteihin tuotettiin uusi osio koronapandemian vaikutuksista köyhyyttä kokeviin ja muuten haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.

Köyhyysvahteja tekevät myös EAPN:n jäseninä olevat eurooppalaiset järjestöt ja yhteistyöfoorumit.

Näiden raporttien pohjalta on syntynyt kooste koronan vaikutuksista köyhyyteen Euroopassa.

Europarlamentaarikot mukana

Tilaisuuden avaa europarlamentaarikko Cindy Franssen Belgiasta ja päättää europarlamentaarikko Marisa Matias Portugalista.

Tilaisuus on englanninkielinen. Se alkaa kello 14 Brysselin aikaa, kello 15 Suomen aikaa.
Ohjelma Poverty Watch 2020. Covid-19 supercharging poverty. Data and experiences from the ground

Webinaariin pitää ilmoittautua perjantaihin 22.1. mennessä. Ilmoittautumislinkki.

29 Köyhyysvahtia köyhyyttä kokevien ihmisten todellisuudesta

Köyhyysvahteja tehtiin viime vuonna 27 Euroopan maassa: 22 EU-maassa, Britanniassa, kahdessa EU:n ulkopuolisessa maassa Islannissa ja Norjassa ja kahdessa EU:n jäsenehdokasmaassa Pohjois-Makedoniassa ja Serbiassa.

Euroopan kartta, jossa eri väreillä maat, jotka ovat tehneet Köyhyysvahti-raportin

Köyhyysvahdin ovat tehneet myös Kansainvälinen sosiaalityöntekijöiden liitto IFSW sekä Age Platform Europe, joka on yli yli 50-vuotiaiden ihmisten asioita ajavien järjestöjen eurooppalainen yhteistyöalusta.

Köyhyysvahdeissa asiaa katsotaan köyhyyttä kokevien ihmisten todellisuudesta käsin ja heidän ja heitä edustavien järjestöjen näkökulmasta.

Lue lisää

Köyhyysvahtien julkistuswebinaari 29.1.2021

Kaikki vuoden 2020 Köyhyysvahdit

Kädet, joista toisessa kolikoita, joita toisen käden sormilla lasketaan.

Pienituloisten määrä kasvussa, ylivelkaantuminen lisääntynyt

Pienituloisissa kotitalouksissa elävien määrä kasvoi vuonna 2019. Samoin kasvoi pienituloisissa kotitalouksissa elävien lasten määrä. Kokonaan perusturvaetuuksien varassa oli sen sijaan entistä harvempi, mutta pitkittyneesti perusturvan varassa elävien määrä jatkoi kasvua. Tiedot ovat Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta.

Pienituloisten määrä kasvoi edellisvuodesta

Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvia henkilöitä oli 669 000 vuonna 2019, 12,3 prosenttia väestöstä, kertoo Tilastokeskuksen tulonjakotilasto. Se on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edeltävänä vuonna, jolloin pienituloisiin kotitalouksiin kuului 640 000 henkilöä.

Pienituloisuuden raja oli vuonna 2019 yhden hengen taloudessa noin 1 280 euroa kuukaudessa.

Myös lapsiperheköyhyys lisääntyi. Pienituloisissa kotitalouksissa eli 121 000 lasta 2019, kun edellisenä vuonna heitä oli 112 000.

Koronakriisi ei lupaa helpotusta tähän kehitykseen. Jatkossa on huolehdittava muun muassa riittävästä perusturvan tasosta ja jaksamista tukevista palveluista perheille, EAPN-Finin Lapsiperheköyhyys-työryhmä vaatii.

Perusturvan varassa 235 000 henkilöä

Vuonna 2019 kokonaan perusturvan varassa eli noin 235 000 henkilöä. Heillä perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista. Määrä oli lähes 8 000 vähemmän kuin edeltävänä vuonna.

Sen sijaan pitkittyneesti perusturvan varassa elävien määrä jatkoi kasvuaan. Heitä oli 98 524 vuonna 2019, kun luku oli 61 097 vuonna 2010 (kuvio 12). Edellisvuodesta lukumäärä kasvoi noin 400 henkilöllä.

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa oleviksi lasketaan henkilöt, joiden asuntokunta on ollut perusturvan varassa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta.  

Tuloerot kaventuivat hieman

Tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilastosta. Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin sai vuonna 2019 arvon 27,9, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi ja samalla tasolla kuin vuonna 2010. Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut noin 5,7 prosenttiyksikköä.

Vuonna 2019 reaalitulot kasvoivat edellisvuodesta kaikissa muissa tulokymmenyksissä paitsi suurituloisimmassa tulokymmenyksessä. Suurituloisimman kymmenyksen tulotaso oli 0,3 prosenttia edellisvuotta pienempi, kun koko väestön reaalitulojen keskiarvo kasvoi 1,0 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 0,6 prosenttia.

Ylivelkaantuminen on lisääntynyt kaikilla tilastomittareilla

Ylivelkaantuminen on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt. ”Katsaus viime vuosien ylivelkaantumiskehitykseen” -selvityksessä koottiin ja analysoitiin olemassa olevaa tilastotietoa kuluttajaluotoista ja ylivelkaantumisesta. Sen ovat tehneet Karoliina Majamaa ja Kati Rantala.

Tulosten mukaan esimerkiksi maksuhäiriöisten suomalaisten lukumäärä kasvoi vuosien 2009–2019 aikana 305 000 henkilöstä 387 000 henkilöön, eli viimeisen 10 vuoden aikana maksuhäiriöisten lukumäärä on kasvanut reilulla 80 000 henkilöllä.

Naisten ja vanhempien ikäryhmien velkaantuneisuus lisääntynyt

Miehet ylivelkaantuvat naisia yleisemmin ja näin on edelleen, mutta naisten ylivelkaantuneisuus on suhteellisesti lisääntynyt ja miesten vähentynyt.

Ylivelkaantuminen on vähentynyt alle 25-vuotiailla nuorilla ja lisääntynyt vähintään 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Vanhemmissa ikäryhmissä etenkin naisten ylivelkaantuneisuus on viime vuosina lisääntynyt suhteellisesti miehiä enemmän, kuten myös naisten euromääräiset ulosottovelat.

Eräs ylivelkaantumiseen voimakkaasti vaikuttanut tekijä on lisääntynyt luottotarjonta, ja kuluttajat ottavat nykyisin yhä enemmän erilaisia luottoja. Tutkijat muistuttavat, että velkaongelmien sääntelyllä saatetaan hyvistä pyrkimyksistä huolimatta myötävaikuttaa uusien ongelmallisten ilmiöiden syntymiseen. He painottavat, että uusia keinoja harkittaessa kannattaa panostaa ennakolliseen vaikutusarviointiin ja pohtia mahdollisia vaikutusketjuja ja keinoja minimoida sääntelystä mahdollisesti koituvia haittoja.

Anna Järvinen

Kirjoittaja on EAPN-Finin hallituksen jäsen. Hän työskentelee erityisasiantuntijana SOSTEssa ja on jäsenenä sosiaaliturvaa uudistavan komitean asumisen jaostossa.

Kolme ihmistä Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen jakotilaisuudessa, Elli Mikkonen vasemmalla.

Kansalaistoimintaryhmä on ”henkireikä omassa köyhyyden vastaisessa taistelussa”

Kuvateksti: Elli Mikkonen (vas.) tutustui 2019 harjoittelijana SOSTEssa EAPN-Finin toimintaan. Kuvassa hän jakaa Elisa Ruuskasen kanssa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen kunniamainintaa Kotilieden toimittaja Sanna Puhdolle.

EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmä tarjoaa vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia, tieto-osallisuutta sekä yhteisöön kuulumista ja vertaisuutta. Tämä selviää sosionomi amk Elli Mikkosen opinnäytetyöstä. Hän haastatteli sitä varten Kansalaistoimintaryhmän jäseniä.

”Se on suuri henkireikä omassa köyhyyden vastaisessa kamppailussa.”

”Se on muodostunut eräänlaiseksi perheeksi; heitä tavataan myös vapaa-ajalla. Oma auttava verkosto.”

Muun muassa näin EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmän jäsenet kuvaavat kansalaistoiminnan merkitystä Elli Mikkosen opinnäytetyössä, jonka hän teki Laurea-ammattikorkeakouluun.

Mikkonen oli SOSTEssa harjoittelijana syksyllä 2019 ja tutustui tuolloin EAPN-Fin verkostoon ja sen Kansalaistoimintaryhmään. Hän halusi opinnäytetyössään selvittää, miten osallisuuden kokeminen ilmenee ja miten kansalaistoiminta vaikuttaa osallisuuteen. Työn aineisto koottiin Kansalaistoimintaryhmän jäsenille suunnatulla kyselyllä.

Osallisuus tarkoittaa kuulumista ja kuulluksi tulemista. Se on kokemus siitä, että on osa yhteisöä ja demokraattista kokonaisuutta. Osallisuus on yhteyttä omiin ja yhteisiin voimavaroihin. Sen kokemiseen vaikuttavat esimerkiksi toimeentulo, työ, tukiverkosto ja terveys.

Köyhyys voi vaikuttaa monin tavoin kielteisesti yksilön osallisuuteen ja osallistumismahdollisuuksiin. Se on paljon muutakin kuin materiaalisten resurssien puutetta: vähäisiä vaihtoehtoja, toivon ja näköalan puutetta sekä ulkopuolisuuden tunnetta.

Mukana maailman menossa

Osallisuuden kokeminen ilmeni kyselyyn vastanneilla etenkin vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksina, tieto-osallisuutena sekä yhteisöön kuulumisena. Tieto-osallisuudella tarkoitetaan tässä ajankohtaisen tiedon saamista itselle tärkeistä asioista. Siihen liittyi tiedon saamisen lisäksi myös oppiminen.

Verkoston kautta sai tietoa ajankohtaisista asioista ja niiden epäkohdista. EAPN-Fin-verkoston kautta voi osallistua tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joissa tavattiin uusia ihmisiä. Se mahdollisti myös verkostoitumisen. Verkostossa mukana olo auttoi ikään kuin pysymään mukana maailman menossa.

”Vaikuttamista, keskustelua ja ratkaisumallien löytämistä köyhyyden keskellä.”

Näin Kansalaistoimintaryhmän jäsenet määrittelivät osallisuutta:

”Mahdollisuutta vaikuttaa ja tavata oikeita ihmisiä sekä päättäjiä.”

”Vaikuttamista, keskustelua ja ratkaisumallien löytämistä köyhyyden keskellä.”

”Olen osana vaikuttamassa köyhyyttä, työttömyyttä parantaviin asioihin, päätöksiin. Saan tietoa epäkohdista, joihin yhdessä puuttumalla voin tehdä jotakin tarpeellista.”

”Yhdyskanava meille eurooppalaisille”

Kansalaistoiminryhmän merkitystä osallisuudelle pidettiin suurena:

”Erittäin suuri. Ilman sitä emme saisi ääntämme kuuluviin. Lisäksi se on yhdyskanava meille eurooppalaisille. Myös tietokanava.”

Verkoston kautta ollaan myös yhteydessä köyhyyden vastaisiin toimijoihin ja vertaisiin muualla Euroopassa. Tämä luo yhteisöllisyyttä isomman joukon kesken kansalaisuudesta riippumatta. Ihmisiä eri Euroopan maissa yhdistävät samanlaiset kokemukset ja halu vaikuttaa epäkohtiin.

Yhteisöllisyyttä ja vertaisuutta

Kansalaistoiminta loi yhteisöllisyyttä: yhteenkuuluvuuden tunnetta, samanhenkisten tapaamisia ja asioihin vaikuttamista yhdessä muiden kanssa. Yhteisöön kuuluminen lisäsi hyvinvointia: kohotti mielialaa ja paransi jaksamista. Osana verkostoa tavattiin uusia ihmisiä ja luotiin myös ystävyyssuhteita.

Vertaistukea pidettiin olennaisena osana kansalaistoimintaa. Verkostoon kuuluminen, ihmisten tapaaminen ja keskustelu tuottivat vertaisuutta saman kokemuksen tai vaikuttamisen kohteen jakavien välille.

Vertaisuus tuo toivoa ja lohtua. Se luo ymmärrystä samoja asioita kokevien välille ja saa tuntemaan, että tulee hyväksytyksi omana itsenään.

Oman kokemustiedon välittämisen ja äänen kuuluvaksi tekemisen tärkeys välittyi useammasta vastauksesta. Verkosto tarjosi ympäristön oman kokemustiedon hyödyntämiseen osana yhteistä vaikuttamistyötä.

Mikkonen toteaa, että kansalaistoiminta toi osallisuuteen uusia näkökulmia ja lisäsi osallisuutta.

Jatkotutkimusta voisi hänen mielestään tehdä siitä, miten kansalaistoimintaa voitaisiin kehittää siinä mukana olevien näkökulmasta.

Erja Saarinen

Lue lisää

Elli Mikkonen: Köyhyyttä kokeneiden kokemuksia kansalaistoiminnasta. Opinnäytetyö Laurea-ammattikorkeakoulu 2020.