EAPN-Fin köyhyysverkoston lapsiperheköyhyystyöryhmä tapasi 6.2.2024 eduskunnassa kansanedustaja Eemeli Peltosen (sd). Työryhmästä olivat tapaamisessa mukana Kaisli Syrjänen (Pienperheyhdistys), Janette Vesterinen (Mieli ry), Jonna Laitinen (SOS-lapsikylä), Hanna Sellegren (Ensi- ja turvakotien liitto), Eevamaija Paljakka (MLL), Sanna Koskinen (UNICEF), Lauri Mäkinen (Itla), Nelli Niemelä (Icehearts), Aino Sarkia (Pelastakaa Lapset) ja kokemusasiantuntija Helmi-Maria Heiskanen.

Eduskunnassa 6.2.2024 pidetyn tapaamisen aluksi Lauri Mäkinen Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlasta alusti lapsiperheköyhyystilanteesta. Hän toi esille sosiaalipoliittisten toimenpiteiden merkityksen köyhyyden vähentämisessä.

Kun vanhempi on liian kuormittunut talouden takia hän ei enää näe lasta

Kokemusasiantuntija Helmi-Maria Heiskanen kertoi omista köyhyyden kokemuksistaan. Puheenvuoro konkretisoi sen todellisuuden, jossa moni pienituloinen lapsiperhe elää ja yrittää pärjätä.

Köyhyyden taakkaa voi ajatella kuumailmapallon korina, joka täyttyy alaspäin vetävistä tekijöistä. Ilmapallossa olevia myönteisiä tekijöitä taas on vähemmän, jolloin pallo ei pääse raskaan taakan vuoksi liikkumaan ylöspäin.

Kun koriin lisätään hallituksen sosiaaliturvan leikkaussuunnitelmat, lisääntyy korin taakka entisestään, kun huoli ja ahdistus lisääntyvät. Köyhyys haastaa koko perheen hyvinvointia, ja lapsilla se voi johtaa näkymättömyyden kokemuksiin. Helmi-Marian sanoin: kun vanhempi on liian kuormittunut talouden takia hän ei enää näe lasta.

Köyhyystilastojen takana on oikeita ihmisiä oikeine elämineen

Eemeli Peltonen totesi, että jokaisen päättäjän pitäisi kuulla Helmi-Maria Heiskasen puheenvuoro. Keskustelimmekin yhdessä siitä, miten helposti saattaa unohtua, että köyhyystilastojen takana ovat ihan oikeat ihmiset oikeine elämineen.

Suomessa köyhissä perheissä elää noin 120 000 lasta. Tällainen massa saattaa jättää taakseen ymmärryksen lapsesta, joka tarvitsee nähdyksi ja kohdatuksi tulemista sekä tunteen joukkoon kuulumisesta. Kukaan ei halua jäädä ulkopuolelle tai tuntea itseään vähempiarvoiseksi.

Panostuksia perhekeskuksiin

Eemeli Peltonen halusi kuulla työryhmän ajatuksia hyvinvointialueiden työstä. Todettiin, ettei kuva hyvinvointialueista ole yhtenäinen eivätkä tilanteet yhdenvertaiset, sillä joillakin alueilla asiat toimivat, toisilla taas eivät. Vielä melko hajanaiseen perhekeskusten toimintaan toivottiin panostuksia, sillä niillä on tärkeä rooli perheiden kokonaisvaltaisessa tukemisessa.

Hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset herättävät työryhmässämme suurta huolta. Tapaamisessa keskusteltiin lapsivaikutusten arvioinnin tärkeydestä ja tarpeesta muistaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoittavuus huolehtia lapsen edun ensisijaisuudesta päätöksenteossa. Se, ettei lapsivaikutusten arviointia ole tehty kunnolla, herätti työryhmässämme ihmetystä, tämän kun pitäisi olla itsestään selvä asia nykyisenkaltaisten uudistusten yhteydessä.

Työryhmä kiittää Eemeli Peltosta antoisasta keskustelusta ja kiinnostuksesta lapsiperheköyhyysasioihin. Keskustelemme ja jaamme mielellämme näkemyksiämme muidenkin aiheesta kiinnostuneiden kanssa.

Aino Sarkia
Lapsiperheköyhyystyöryhmän puheenjohtaja
aino.sarkia(at)pelastakaalapset.fi

Lue lisää

Helmi-Maria Heiskanen: Miten ratkaisisin tämän yhtälön, jossa kaikki siirrot tuntuvat johtavan samaan lopputulokseen: Köyhä ja kipeä, EAPN-Fin blogi 21.12.2023

Lapsiperheköyhyys datana. Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahasto Itla.