Terveys ja köyhyys -työryhmä huolissaan terveyden eriarvoistumisesta | EAPN-Fin – Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto

EAPN-Finin Terveys ja köyhyys -työryhmä käynnistyi tauon jälkeen syksyllä 2023. Se on kokoontunut helmikuuhun 2024 mennessä kolmesti. Työryhmässä on mukana kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita sekä muita terveyden ja köyhyyden teemoista kiinnostuneita.

Työryhmän kolme tapaamista ovat keskittyneet eri näkökulmista keinoihin vähentää terveyden eriarvoisuutta. Väestötasolla tarkasteltuna köyhyys ja sairaudet kasautuvat samoille yksilöille, kuten myös sairastamisen kustannukset.

Mitä alempi sosioekonominen asema, sitä huonompi terveys

Väestön terveys vaihtelee esimerkiksi sosioekonomisen aseman, siviilisäädyn, sukupuolen, äidinkielen ja asuinalueen mukaan. Terveyserot korostuvat kuitenkin erityisesti koulutuksen, ammattiaseman ja tulojen eli sosioekonomisen aseman mukaan.

Systemaattisia terveyseroja ilmenee suomalaisilla esimerkiksi terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Kiteytetysti sanottuna mitä alempi ihmisen sosioekonominen asema on, sitä huonompi on myös terveys, tilastollisesti tarkasteltuna. Erot ovat samansuuntaisia lähes poikkeuksetta terveyden eri osa-alueilla. (Jokela ym. 2021.)

Elinajanodote vaihtelee tulojen mukaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan (2024) suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin taso on yleisesti ja jatkuvasti parantunut, mutta hyvinvoinnin ja terveyden jakautuminen väestössä on yhä eriarvoistuvampaa.

Suomessa on merkittävät erot eri tuloluokkiin kuuluvien ihmisten kuolleisuudessa. Helsingin yliopiston (2024) Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa suomalaiset jaettiin viiteen tuloluokkaan ja tarkasteltiin elinajanodotteiden kehittymistä 1997–2020. Vuonna 2020 alimpaan tuloviidennekseen kuuluvan 30-vuotiaan elinajanodote oli 73 vuotta, kun ylimpään tuloviidennekseen kuuluvan elinajanodote oli 84 vuotta. Elinajanodotteen ero oli kasvanut viiden vuoden aikana peräti vuodella.

Pelkästään naisia tarkastellen alimmassa tuloviidenneksessä elinajanodote oli 82 vuotta ja ylimmässä 87 vuotta. Ero oli kasvanut puolella vuodella. Eron kasvu johtuu pienituloisten elinajanodotteen jämähtämisestä paikoilleen, kun korkeampien tuloluokkien elinajanodote on jatkanut kasvuaan. (Tarkiainen ym. 2024.)

Hoitoon pääsy ja hoitoon hakeutuminen selittävät eroja?

Yksiselitteistä selitystä alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien ihmisten elinajanodotteen jämähtämiselle tuskin on. Helsingin yliopiston tutkija ja dosentti Lasse Tarkiainen nostaa Helsingin Sanomien haastattelussa (31.1.24) yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi elinajanodotteen erojen kasvuun erot hoitoon pääsyssä tai hoitoon hakeutumisessa. Alimpaan tuloluokkaan kuuluva saattaa siis hakeutua tai päästä palveluihin harvemmin kuin ylempään tuloluokkaan kuuluva. Tarkiaisen mukaan myös sairaseläkeläisten perussairaudet ja pienituloisuuden lisääntyminen vanhuudessa saattavat olla selittävä tekijä.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään myös, että alempien tuloluokkien sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvat ihmiset ovat ylempien tuloluokkien sosioekonomisten ryhmien edustajia haavoittuvampia samojen riskien tai sairauksien edessä. Esimerkiksi verrattuna toimihenkilöihin, Suomessa työntekijä-ammateissa toimivilla on moninkertainen riski kuolla tai joutua sairaalahoitoon alkoholiperäisistä syistä, vaikka juodun alkoholin määrä vakioidaan. (Maunu ym. 2016, 189-190.)

Terveydenhuoltoa eniten tarvitsevien on vaikeinta saada sitä

Terveyserojen rakenteelliseen kaventamiseen on olemassa keinoja. Monet niistä liittyvät terveys- ja sosiaalipolitiikkaan, mutta myös laajemmin eriarvoisuuden vähentämiseen.

THL:n tutkimusraportin mukaan (2021) terveyden eriarvoisuuteen liittyvät tekijät on Suomessa melko hyvin tunnistettu. Eri sosioekonomisilla ryhmillä on erilaiset elintavat, kuten ruokailu- ja liikuntatottumukset ja päihteiden käyttötavat sekä stressitekijät.

Eri yhteiskuntaluokissa elävät ihmiset saavat Suomessa myös erilaista terveydenhuoltoa. Raportin mukaan sitä eniten tarvitsevien on sitä vaikeinta saada. Hyvätuloisilla on Suomessa kattava työterveyshuolto, ja he käyttävät sen palveluja kansainvälisesti vertaillen paljon, kun taas pienituloiset ja sosiaaliturvan varaan joutuneet jonottavat julkisiin palveluihin. Hyvätuloisilla on myös varaa ostaa tarvitsemansa lääkkeet, joka ei aina ole mahdollista pienituloiselle. (Jokela ym. 2021, 4.)

Palvelujen laatu ja saatavuus yhdenvertaisemmiksi

THL (2024) nostaa terveyden eriarvoisuuden vähentämisen keinoksi myös ihmisten haavoittuvuuden vähentämisen. Tämä toteutuu muun muassa tukemalla ihmisten sosiaalisia verkostoja sekä tarjoamalla erityistä tukea haavoittuvassa asemassa oleville. THL:n mukaan myös palvelujen saatavuus ja laatu tulisi saada yhdenvertaisemmaksi.

Terve, työkykyinen ja osaava väestö on myös kestävän kansantalouden perusta. Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot on tunnistettu monimutkaisiksi ongelmiksi. Niihin puuttumiseen tarvitaan sektorit ylittävää laaja-alaista yhteistyötä, johon kaikkien tulisi osaltaan osallistua. Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on ollut poliittisena kiintopisteenä jo noin 30 vuotta, tästä huolimatta, eriarvoisuus on joiltain osin yhä kasvanut. (esim. Karvonen ym. 2017; Jokela ym. 2021.)

Kamppailu terveyden eriarvoistumista vastaan siis jatkuu. Paljon on vielä tehtävissä ja tehtävänä. Alkaneena vuonna erityistä huolta Terveys ja köyhyys -työryhmässä ovat herättäneet asiakasmaksujen korotukset monella hyvinvointialueella sekä lääke-, matka-, ja terveydenhuollon kustannusten kattojen nollaantuminen vuoden alusta.

Sosiaaliturvan leikkaukset tulevat vähentämään etuuksia saavien ihmisten maksukykyä ja näin ollen myös kykyä selviytyä lääkkeiden ja terveydenhuollon kustannuksista. Ne lisäävät siis entisestään terveyden eriarvoisuutta.

Veera Luoto
Terveys ja köyhyys -työryhmän puheenjohtaja
veera.luoto(at)tyottomat.fi

Lähteet

Merimaa, Juha: Suomalaisten kuolleisuuserot lähtivät kasvuun. Helsingin Sanomat. 31.1.2024.

Tarkiainen, L., Martikainen, P., Junna, L., & Remes, H. 2024. Contribution of causes of death to changing inequalities in life expectancy by income in Finland, 1997–2020. Journal of Epidemiology and Community Health. Viitattu 12.2.2024.

Karvonen S. & Sihto M. 2017. Terveyden edistäminen ja eriarvoisuus. Teoksessa: Sakari Karvonen & Laura Kestilä & Tomi Mäki-Opas: Terveyssosiologian linjoja. Helsinki: Gaudeamus.

Maunu, A. Katainen, A., Perälä, R., Ojajärvi, A. 2016. Terveys ja sosiaaliset erot: mitä on tutkittu ja mitä tarvitsee vielä tutkia? Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 57(2). Viitattu 12.2.2024.

Jokela, S. & al. 2021. Terveyden eriarvoisuus Suomessa: ehdotus seurantajärjestelmän kehittämiseen. THL Raportti 5/2021. Viitatttu 14.2.2024.

THL, 2024. Eriarvoisuus. Viitattu 12.2.2024.