Aihearkisto: Ajankohtaista

Tietokoneen ruudulla kuva sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosesta

Ministeri Pekonen EAPN-Finin yleiskokouksessa: hallitus arvioi vuosittain mahdollisuuksia panostaa köyhyyden vähentämiseen

Maan hallituksella on tavoitteena vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, mutta koronakriisi on vaikeuttanut tehtävää olennaisesti. Tästä tilanteesta kertoi EAPN-Finin yleiskokouksen aluksi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Yleiskokous pidettiin 24. marraskuuta 2020. Siinä hyväksyttiin verkostolle uusi strategia.

Valonpilkahduksista synkempään tilanteeseen

Miten tavoitteet vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta voitaisiin saavuttaa koronaoloissa? Tätä käsitteli ministeri Pekonen. Ennen koronakriisiä köyhyystilanteessa oli valonpilkahduksia: 2019 pitkäaikaista toimeentulotukea saavien määrä laski muissa kuin yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä. Lasku näyttää kuitenkin jäävän lyhytaikaiseksi, koska pandemia on heikentänyt monien taloutta. Perustoimeentulotuen saajien määrä kasvoi huhtikuussa, ja tukea sai kevätkuukausina useampi henkilö kuin edellisenä vuonna.

Pekonen painotti, että hallitus vahvistaa perusturvaa sekä torjuu eläkeläis- ja lapsiperheköyhyyttä. ”Käänsimme viime hallituskauden leikkauslinjan tekemällä heti kautemme alussa tasokorotukset perusturvaan, pieniin eläkkeisiin ja tiettyihin lapsiperhe-etuuksiin sekä lopettamalla sosiaaliturvan indeksijäädytykset.” Aktiivimalli purettiin nopeasti.

Hän sanoi, että korotukset heti hallituskauden alussa olivat tärkeitä siitäkin näkökulmasta, että indeksikorotukset vahvistavat niitä hallituskauden mittaan.

Ministeri piti hallituksen toimia merkittävinä, mutta ei vielä riittävinä. Hän painotti, että ohjelmansa mukaisesti hallitus tarkastelee vuosittain uusia mahdollisuuksia panostaa köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

Sosiaaliturvaa on kriisin aikana parannettu

Ministeri toi esiin, että sosiaaliturvaa on kriisin aikana parannettu siten, että tulojen menetystä voidaan entistä joustavammin lieventää sosiaaliturvan avulla. Etuuksien maksatuskäytäntöjä on joustavoitettu ja työttömiksi jäävien asemaa väliaikaisesti helpotettu muun muassa poistamalla työttömyysturvan omavastuupäivät. Työttömyysturvan suojaosa on korotettu 500 euroon ja oikeus työmarkkinatukeen on laajennettu koskemaan myös yrittäjiä.

Näiden lisäksi on otettu käyttöön useampia uusia etuuksia: Väliaikaista epidemiatukea maksettiin keväällä koronan takia palkattomasti kotona lastaan hoitaneille. Väliaikaista epidemiakorvausta maksetaan niille kaikista pienituloisimmille, jotka ovat saaneet perustoimeentulotukea kevään rajoitustoimien aikana ja ovat edelleen syksyllä perustoimeentulotuen saajina.

Ministeriltä kysyttiin muun muassa perustulosta yhtenä keinona lievittää koronan vaikutuksia. Ministeri totesi, että hänen puolueensa kannattaa perustuloa, mutta sen mahdollista käyttöönottoa pohditaan osana sosiaaliturvan uudistamista. Nopeita ratkaisuja perustulosta ei ole odotettavissa.

EAPN-Finille uusi strategia ja uusia jäseniä hallitukseen

EAPN-Fin-verkoston strategian voimassaolo päättyy kuluvan vuoden loppuun. Yleiskokous hyväksyikin uuden strategian kolmeksi vuodeksi. Siinä keskeisiä teemoja ovat sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen, sairastamisen hinnan alentaminen sekä koronanpandemian jälkihoidossa keskittyminen huono-osaisten ryhmien tarpeisiin. Verkosto myös seuraa perustulon käyttöönottoa ja kokeiluja eri maissa.

Verkoston hallituksesta oli erovuorossa neljä jäsentä. Heistä kaksi voitiin valita toiselle kahden vuoden hallituskaudelle. Liisa Partio Mannerheimin Lastensuojeluliitosta jatkaa näin hallituksessa ja vetää edelleen verkoston Lapsiperheköyhyys-työryhmää. Sininauhaliiton Miikka-Pekka Rautiaisen sijaan liiton edustajaksi tuli valittua Janne Haikka. Hän on digiosallisuuden asiantuntija.

Muut uudet jäsenet ovat Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, Kuka kuuntelee köyhää -verkoston viestintävastaava Elina Aaltonen ja lakimies Oskari Korhonen Mielenterveyden Keskusliitosta.

Kokouksessa hyväksyttiin myös vuoden 2021 toimintasuunnitelma. Sen teemat ovat edellä jo mainittuja: sote-, sotu- ja asiakasmaksu-uudistukset sekä koronaepidemian vaikutusten seuraaminen ja vaikuttaminen siihen, että seurauksia lievitettäisiin vaikeimmassa asemassa olevilta. Köyhyyttä kokeneiden ihmisten osallisuuden vahvistaminen on keskeinen tavoite.

 Ensitöiksi aletaan laatia kuntavaalitavoitteita ja uutta strategiaa vastaavaa viestintäsuunnitelmaa.

Miten luodaan lisää osallistumismahdollisuuksia?

Verkoston hallituksella on jo pitempään ollut tavoitteena luoda lisää mahdollisuuksia verkoston jäsenille osallistua toimintaan. Tänä vuonna oli tarkoitus aloittaa teema-aamukahvit, joilla ajankohtaisista aiheista olisi keskusteltu vapaamuotoisesti. Nämä kaatuivat fyysisinä tapahtumina koronaan eikä entisiäkään osallistumismahdollisuuksia, kuten seminaareja, ole kyetty järjestämään.

Verkkotilaisuuksien järjestäminen on osoittautunut hankalaksi, koska toiminnassa on mukana köyhyyttä kokeneita ihmisiä, joilla kaikilla ei ole laitteita ja ohjelmia käytettävissään ja jos onkin, tukea monille uusien ohjelmistojen käyttöön. Tähän pitäisi löytää ratkaisuja, sillä köyhyyden vastaisen verkoston on tarkoitus lisätä köyhyyttä kokeneiden osallisuutta eikä jättää heitä tapahtumista ulos. Tästä kirjoittaa EAPN-Finin hallituksen ja Kansalaistoimintaryhmän jäsen Anne Tyni blogissaan.

Kaikki ideat ja toiveet yhteisestä tekemisestä ovatkin tervetulleita!

Erja Saarinen

Lue lisää

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen puhe EAPN-Finin yleiskokouksessa 24.11.2020

EAPN-Fin strategia 2021-2023

Näyteikkunassa joulutonttuja ja joulukoristeita

Järjestöjen joulukeräyksillä helpotetaan koronakriisin pahentamaa lapsiperheiden ahdinkoa

Eriarvoisuus on koronapandemian aiheuttamien vaikeuksien takia lisääntynyt. Jo ilman koronaakin Suomessa eli yli 110 000 lasta vähävaraisissa perheissä. Nyt yhä useampaa lasta uhkaa syrjäytyminen. Järjestöjen joulukeräykset auttavat kotimaan lapsiperheitä.

Poikkeusolot vaikuttaneet erityisesti pienituloisten perheiden lapsiin

Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni -selvitys osoitti, että koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat vaikuttaneet lasten elämään huomattavasti. Useampi kuin joka neljäs kyselyyn vastannut lapsi koki henkisen hyvinvointinsa erittäin huonoksi tai melko huonoksi.

Poikkeusolot vaikuttivat erityisesti matalatuloisten perheiden lapsiin, jotka kertoivat muita lapsia useammin heikentyneestä henkisestä hyvinvoinnistaan, haasteista koulunkäynnissä sekä perheen tuen tarpeen lisääntymisestä.

Lapsiperheille apua joulukeräyksillä

Järjestöt keräävät perinteisillä joulukeräyksillä apua lapsille ja nuorille. Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräys on meneillään. Varoilla autetaan syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria kotimaassa. Lapset tarvitsevat tukea esimerkiksi opintoihin, harrastuksiin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin.

Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto taas keräävät Hyvä joulumieli -keräyksellä rahaa ruokalahjakortteihin vähävaraisille perheille. Koronakriisin vuoksi taloudellisia vaikeuksia kohdanneita perheitä on entistä enemmän.

Myös asunnottomien tueksi kerätään varoja

Koronakriisi on koetellut kovalla kädellä myös asunnottomuutta kokevia. He ovat joutuneet selviytymään kaduilla ilman kunnollista suojaa, ruokaa ja peseytymismahdollisuuksia, kun erilaisia paikkoja, jonne voi mennä on suljettu ja toisissa kävijämääriä on rajattu. Moni ihminen on myös joutunut tai joutumassa asunnottomuusuhan alle, kun työpaikka tai oma yritys ovat menneet alta.

Vailla vakinaista asuntoa ry:n joulun varainhankintakampanja on nimeltään Mun toiveeni on.

Lue lisää lapsiperheköyhyydestä

Suomen kestävän kasvun ohjelmassa investoitava köyhien ja haavoittuvassa asemassa olevien tilanteen kohentamiseen

Euroopan Unioni ja jäsenvaltiot sopivat heinäkuussa 2020 EU-neuvoston kokouksessa Elpymis-ja palautumisvälineestä, joka on osa laajempaa EU:n elpymisvälinettä. Sen tavoitteena on koronakriisin aikana ja sen jälkeen edistää EU:n kestävää kehitystä laajasti niin sosiaalisen koheesion, kilpailukyvyn, yhteiskunnallisen resilienssin kuin myös digitaalisen ja vihreän siirtymän alueilla. Käytännössä elpymis-ja palautumisvälineestä rahoitetaan erilaisia rakenteellisia uudistuksia sekä investointiohjelmia ja -hankkeita. Suomen kansalliseen ohjelmaan kolmelle vuodelle saama rahoitus EU:n eri rahastoista on noin 3 miljardia euroa.

Valtioneuvosto antoi marraskuun lopussa eduskunnan käsittelyyn selonteon Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, joka määrittää EU:n elpymisohjelman toimeenpanoa Suomessa. Selonteko antaa raamit sille kokonaisuudelle, jolla koronakriisin jälkeistä elvytystä Suomessa tullaan tekemään. Selonteossa hallitus antaa eduskunnalle mahdollisuuden ottaa kantaa siihen, miten EU:n elpymisvälineen rahoitusta hyödynnettäisiin. Tarkempaa suunnitelmaa toimenpiteistä ja niiden resurssoinnista valmistellaan parhaillaan. Tavoitteena on, että suunnitelmat  ovat valmiina heti vuoden 2021 alussa, jotta voidaan varautua EU:n päätöksenteon etenemiseen ja hyödyntää elpymisvälineen mahdollisuudet nopeasti.

EAPN-Finin jäsen SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on tehnyt syksyllä oman listauksensa toimenpiteistä, joiden myötä ekologinen jälleenrakennus ja oikeudenmukainen siirtymä kohti kestävää taloutta ja yhteiskuntaa olisi mahdollinen. Vihreä siirtymä, digitalisaatio, sosiaalinen koheesio ja kaikki ihmiset mukaan ottava kasvu ovat ehdotuksen keskeiset lähtökohdat. Näiden saavuttamiseksi tarvitaan monipuolisia hyvinvointi-investointeja niin sosiaali-, terveys-, koulutus-, energia-, liikenne- kuin elinkeinopolitiikankin alueilla.

EAPN-Fin kannattaa SOSTEn esityksiä ja pitää keskeisenä, että myös yhteiskunnassa haavoittuvassa asemassa olevat huomioidaan kansallisessa ohjelmassa ja heihin sekä heitä tukeviin rakenteisiin tehdään elpymis-ja palautumisrahastosta investointeja. Tällaisia ihmisryhmiä ovat muun muassa heikossa työmarkkina-asemassa olevat, köyhät sekä paljon sairastavat ihmiset. Tavoitteena on oltava kaikkien osallisuus ja mahdollisuus hyvään sekä aktiiviseen elämään.

Lue lisää SOSTEn ehdotuksista: https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2020/10/SOSTEn-ehdotus-EUn-elpymis-ja-palautumisvalineen-kaytosta.pdf

Vanhemman ihmisen kädet tietokoneen näppäimistöllä.

Anne Tyni: Seitsemän veljeksen Eero opetti lukemista kädestä pitäen – samaa otetta digitaitojen opetukseen

”Digisyrjäytyminen” pompahti silmiini, kun luin yhtenä Kunnioittavasti köyhyydestä -raadin jäsenenä viimeisen vuoden aikana julkaistuja artikkeleita köyhyydestä. Sana löytyi Ylelle jutun tehneen Oona  Mynttisen jutusta.

Googlasin sanan väärin; muistin, että se on ”digiköyhyys” ja löysin tiedotteen EU:n liikenneministerien epävirallisesta kokouksesta viime kuussa. Kokouksessa oli lähtökohtana tasa-arvoinen liikenne- ja digiyhteyksien saavutettavuus Euroopassa. Tämä on tärkeä asia.

Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin on myöntänyt vuodesta 2016 Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuspalkinnon toimittajille. Sen saajan päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Paitsi jakanut tunnustuksen, raati on aina arvostanut myös jutuissa ja ohjelmissa esiin tulleita uusia näkökulmia, joita tulisi mediassa ja muutenkin yhteiskunnassa ottaa puheeksi. Digisyrjäytyminen on tällainen, erityisesti nyt, kun puhutaan koronavuonna otetusta digiloikasta.

Puhelimia, tietokoneita, mutta myös opetusta kaikille

Mynttisen juttu perustuu teleoperaattori DNA:n tutkimukseen ja kampanjaan, jossa yksityishenkilöiden vanhat puhelimet pyrittiin saamaan kiertoon ja saaduilla varoilla Hope ry jakoi uusia puhelimia vähävaraisille perheille.

Asiaan on herätty myös toisaalla ja nyt on käynnissä Kaikille kone -kampanja. Siinä yrityksiä pyydetään lahjoittamaan käytöstä poistettuja tietokoneita lahjoitettaviksi nuorille, jotta kaikilla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus opiskeluun. Vähävaraisessa perheessä saattaa tutkimusten mukaan olla vain yksi kone kolmenkin nuoren yhteiskäytössä samanaikaisesti.

En ole tutkinut digiköyhyyttä – itse luomani termi tähän asiayhteyteen – vaan sanomani perustuu lukemiini juttuihin ja henkilökohtaisiin havainnointeihin.

Liitän digiköyhyyteen laitepuutteen lisäksi osaamisen ja opetuksen puutteen. Nuoret saavat koulussa riittävää opetusta ja laitteita käytetään opetuksen apuvälineinä. Osaamispuoli on siis hallussa nuorella sukupolvella mukaan lukien nuoret aikuiset. Digitalisuus on kuitenkin kehittynyt valtavaa vauhtia ja jo keski-ikäiset voivat olla pulassa.

Koronakriisi rysäytti ongelman näkyviin

Kiven Seitsemässä veljeksessä pojat opettelevat lukemaan vaihtelevalla menestyksellä nuorimman veljeksen Eeron toimiessa opettajana ja mentorina. Tämä on taas ajankohtaista, Eeroja tarvittaisiin paljon, jotta ikääntyvä väestö pysyisi mukana tekniikan kehityksessä.

Läheskään aina ei ole kysymys siitä, että ei ole varaa hankkia laitteita vaan siitä, että niitä ei osata käyttää ja henkilökohtaisia mentoreita ei ole aina saatavilla, kun heitä tarvittaisiin. Jukolassa Eero oli paikan päällä, kun tarvittiin apua.

Kuinkahan moni jää paitsi hänelle kuuluvasta etuudesta digiosaamisen puutteiden vuoksi? Kelan toimeentulohakemuskin tulisi tehdä sähköisesti, jotta käsittely nopeutuu. Tämän viimesijaisen etuuden hakijat eivät kuitenkaan ensitöikseen sijoita varojaan älylaitteisiin. Ketään aliarvioimatta, sillä moni varmasti haluaa pysyä osallisena yhteiskunnassa ja sen kehityksessä, mutta sillä hetkellä jostain syystä tämä ei ole mahdollista.

Koronavirus toi ongelman esille yhdessä rysäyksessä. Yhteiskunta alkoi elää digitaalisesti etänä. Koneongelmat ja osaamisen puute yhdistyivät digiköyhyydeksi. Vanhat tietokoneet eivät tukeneet ohjelmia, tietotaito rajoittui someosaamiseen ja puheluihin. Ihmiset eristettiin, toisten auttaminen kävi vaivoin tai ei ollenkaan.

Tietokoneettomat pulassa, kun kokoontumispaikat sulkeutuivat

Kansalaisjärjestöt, kuten työttömien yhdistykset, sulkivat ovensa. Ne olivat toimineet sosiaalisina kokoontumispaikkoina ja vertaisapuna. Moni jäsen jäi pulaan tietokoneettomana laskujensa kanssa.

Luottamustehtävissä olevien täytyi kriisisitilanteessa kokoontua useammin, mutta se ei ollut fyysisesti mahdollista. Puhelin- ja sähköpostikokoukset ovat hitaita ja kömpelöitä eikä kunnon keskustelua saatu aikaan.

Yhtäkkiä täytyi tietää mikä on Zoom tai Teams, miten ne toimivat, pystyykö omalla laitteella osallistumaan. Kaikki eivät pystyneet osallistumaan tärkeään päätöksentekoon tai kertomaan kaikille mielipidettään, kun päätöksiä tehtiin.

EAPN-Finin köyhyyttä kokeneita ihmisiä yhteiseen vaikuttamiseen kokoava Kansalaistoimintaryhmä joutui perumaan kaikki kokouksensa huhtikuusta alkaen. Syynä taas digiköyhyys. Tapaamiset ja vertaistuki ovat ryhmän peruspilareita. Ryhmää edustavat eivät voineet osallistua myöskään EAPN-Finin hallituksen etäkokouksiin.

Osalle lomautetuista sähköinen asiointi viranomaisten kanssa oli suuri haaste

Läheskään kaikki työssä käyvät eivät tarvitse työssään digitaalista osaamista kuin ehkä rajoitetusti työnantajan käyttämillä ohjelmilla. Omassa käytössä olevat älylaitteet ovat enemmänkin sosiaalisen median seuraamista varten.

Koronakriisissä valtavat määrät ihmisiä lomautettiin. Asioiden käsittelemisen nopeuttamiseksi ja toimeentulon varmistamiseksi heidänkin tuli toimia digitaalisesti: yhtäkkiä piti löytää ohjelmat ja eri instanssit, ymmärtää lomakkeiden kieltä ja keksiä miten löytää ja liittää liitteitä! Taas niitä Eeroja tarvittiin ja välttämättä perheen nuorin ei tällä kertaa ollutkaan paras apu, koska hän ei ymmärrä lomakkeiden kieltä.

Viranomaisten pitäisi antaa opetusta

Esimerkkejä riittäisi. Kun yhteiskunta oli lähes kokonaan suljettu, apu löytyi parhaiten netistä – jos sitä osasi käyttää ja tiesi mitä hakea. Ja jos oli älylaite.

Koronan myötä yhteiskunnan suunta yhä digitaalisempaan palvelukulttuuriin varmasti jatkuu. Kun taas joskus saamme kokoontua, olisi kasvokkain annettavaa koulutusta lisättävä huomattavasti. Painopisteinä etäyhteydet ja ennen kaikkea eri viranomaisten lomakkeiden täytön ohjaus ja liitteiden saaminen. Viranomaiset saisivat kyllä itse antaa opetusta esimerkiksi työttömien yhdistysten kautta.

Kirjoittaja on Työttömien Keskusjärjestön ja EAPN-Finin hallituksen jäsen sekä EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmän jäsen. Hän oli 2020 mukana Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen jakaneessa raadissa.

Lue lisää

Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustus lasten eriarvoistumista käsittelevästä artikkelista

67-vuotiaan Karin kertomus siitä, mitä työttömien yhdistyksen toimintakeskuksen sulkeminen koronaepideamian vuoksi hänelle merkitsi – Karin kertomus suomeksi jutun lopussa

Vastaus komission konsultaation Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanosta

EAPN-Fin näkee tärkeänä, että sosiaalisten oikeuksien pilari tekee EU-lainsäädännön kansalaisille takaamista oikeuksista näkyvämpiä, ymmärrettävämpiä ja selkeämpiä. Sitä kautta sosiaalisia oikeuksia on helpompi nostaa korkeammalle politiikan asialistalla sekä kansallisesti että EU-tasolla.

Vastauksessaan verkosto painottaa muun muassa, että koronapandemia on tuonut entistä vahvemmin esille tarpeen vahvistaa unionin sosiaalista ulottuvuutta. Kriisi on osunut kovimmin niihin, jotka jo valmiiksi olivat heikossa asemassa. On tärkeää kiinnittää huomiota kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ryhmiin ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen.

Tarvitaan riittävää toimeentulon turvaa sekä palveluita, joilla helpotetaan kriisin sosiaalisia vaikutuksia. Myös kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet tarjota ihmisille tukea on turvattava. Järjestöt tuntevat vaikeassa asemassa olevien arjen tilanteet ja tuen tarpeet ja vastaavat niihin matalalla kynnyksellä.

EU-lainsäädännöllä tulee tukee hyvinvointia ja hyvän elämän edellytyksiä nykyistä paremmin. EU:n toimivaltaa on laajennettava sosiaaliasioissa erityisesti vähimmäistasojen määrittelyssä sekä niitä koskevien suositusten tekemisessä sitovammiksi, ottaen huomioon jäsenmaiden erilaisuuden ja kansalliset erityispiirteet.

Yksi keskeinen vaatimus on vähimmäistoimeentuloa koskeva puitedirektiivi, jolla turvattaisiin riittävä vähimmäisturva kaikissa jäsenmaissa. Puitedirektiivi tarjoaisi yhteisen kehyksen, jossa asetettaisiin vähimmäisvaatimukset: vahvistettaisiin yhteiset tavoitteet, määritelmät, periaatteet sekä seurantamenetelmät, joilla turvattaisiin oikeus vähimmäistoimeentuloon kaikkialla EU:ssa. Jäsenvaltiot saisivat itse määritellä tarkemmin oman järjestelmänsä ehdot.

Tutustu EAPN-Finin vastaukseen:

Neljä julkkista kädessään muun muassa palovaroitin taustalla paloasema ja paloautoja, mainostavat paloturvallisuusviikkoa: virtuaalista päivää paloasemalla ja palovaroitinpäivää 1.12.

Paloturvallisuusviikolla jaetaan palovaroittimia vähävaraisille

Köyhyys voi vaarantaa ihmisen turvallisuuden monella tapaa: kaikilla ei esimerkiksi ole varaa palovaroittimeen. Marraskuun lopussa vietetään Paloturvallisuusviikkoa. Osana sitä on hankittu palovaroittimia vähävaraisille jaettavaksi. EAPN-Fin on tehnyt asiassa yhteistyötä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin kanssa.

Paloturvallisuusviikon teemana on ”Palo hallussa”. Tänä vuonna kiinnitetään huomiota läheisten, erityisesti ikääntyneiden, ihmisten paloturvallisuudesta huolehtimiseen. Ikääntyneet ovat yliedustettuina palokuolemissa.

”Palo hallussa” -iskulauseella haastetaan kaikkia suomalaisia ottamaan koppi läheistensä paloturvallisuudesta. Erityisesti halutaan parantaa niiden ikäihmisten kodin turvallisuutta, jotka asuvat kotonaan mutta joiden toimintakyky on rajallinen. Tie paloturvallisuuden parantamiseen käy ikäihmisten lähipiirin kautta.

Kaikilla ei ole varaa palovaroittimeen

Palovaroitin on helppo ja yleisesti edullinen tapa turvata ihmishenkiä ja omaisuutta. Palovaroittimet antavat aikaa alkusammutukselle ja turvalliselle poistumiselle. Kaikilla ei niihin kuitenkaan ole varaa.

Monien ihmisten taloustilanne on niin tiukka, etteivät rahat riitä edes ruokaan. Silloin esimerkiksi palovaroittimet eivät ole ostoslistalla kovin korkealla.

Paloturvallisuusviikolla jaetaan Palosuojelurahaston rahoituksella hankitut 4 000 palovaroitinta vähävaraisille ihmisille eri puolilla Suomea. Niitä jakavat muun muassa EHYT ry ja seurakunnat esimerkiksi ruokajakelun yhteydessä.

Viime vuonna varoittimia jaettiin Turun seudulla. Moni varoittimen saanut kertoi, että kotona oleva laite ei toimi, mutta rahat vain eivät riitä edes uuteen paristoon. Ihmiset olivat huolissaan turvallisuudestaan, vaikka eivät omin varoin ole voineet siitä huolehtia, kertoo viestinnän asiantuntija Juha Hassila SPEK:stä.

Vastuu pitää voida kantaa

SPEK suosittaa, ettei varoittimien määrässä tyydyttäisi minimiin. ”Moni muistaa nyrkkisäännön, että palovaroittimia pitäisi olla yksi jokaista 60 asuinneliötä kohti. Kun palovaroitin löytyy lisäksi jokaisen makuuhuoneen katosta ja poistumisreiteiltä, varmistetaan nukkujien ja hätätilanteessa poistuvien turvallisuus.”

Asukkaan vastuulla on pitää huolta, että asunnossa on riittävä määrä palovaroittimia ja että ne ovat kunnossa. Palovaroittimien pariston ja äänihälytyksen toiminta kannattaa tarkastaa kerran kuukaudessa testinapista painamalla.

Kerran vuodessa, esimerkiksi juuri Palovaroitinpäivänä 1.12. on hyvä vaihtaa palovaroittimiin uudet paristot. Koko palovaroitin on syytä vaihtaa uuteen 5–10 vuoden välein, sillä vanhemmiten palovaroittimet menettävät savuherkkyyttään ja niiden hälytysäänen voimakkuus laskee.

Paloturvallisuusviikko on maan laajuinen, vuosittainen teemaviikko, jonka tarkoituksena on parantaa kaikkien paloturvallisuutta ja paloturvallisuustaitoja.