Aihearkisto: Ajankohtaista

Tervetuloa EAPN-Finin yleiskokoukseen 29.11. ja kuulemaan, onko köyhillä varaa itsensä kehittämiseen

Yleiskokous pidetään keskiviikkona 29.11.2023 kello 13–15 SOSTEssa. Sen aluksi tutkija Iina Järvinen tulee puhumaan perustuslain sivistyksellisiin oikeuksiin sisältyvästä oikeudesta kehittää itseään varattomuuden estämättä. Hän tarkastelee asiaa nimenomaan köyhien näkökulmasta.

Järvinen väitteli Tampereen yliopistossa syyskuun alussa. Tutkimuksen perusteella köyhien oikeutta kehittää itseään konkretisoidaan lainsäädännössä hajanaisesti ja puutteellisesti.

Puutteet toimeentulossa heijastuvat heikompina itsensä kehittämisen mahdollisuuksina, mutta tähän ei ole puututtu merkittävällä tavalla lainsäädännön keinoin. Järvisen mukaan voi jopa sanoa, että lainsäätäjä on epäonnistunut itsensäkehittämisoikeuden tunnistamisessa ja sen turvaamisessa köyhille.

Kokous on avoin kiinnostuneille, kunhan muistaa ilmoittautua

Ennen kokouksen alkua kello 12.30 on kahvitarjoilu. Jotta tarjoilua riittää kaikille, kokoukseen pitää ilmoittautua. Sen voi tehdä tästä: Ilmoittaudu EAPN-Finin yleiskokoukseen

Yleiskokous on avoin kaikille kiinnostuneille, kunhan ilmoittautuu mukaan! Näin pääsee kuulemaan kiinnostavaa puhujaa ja voi samalla perehtyä köyhyyden vastaisen verkoston toimintaan.

Kokouksessa puheoikeus ja äänivalta on varsinaisten jäsenten valtuuttamilla edustajilla. EAPN-Finin säännöt

Tervetuloa miettimään verkoston tulevaisuutta 21.11.

Jo ennen yleiskokousta haetaan verkoston jäseniltä suuntaviivoja tulevaisuuden toimintaan. Tulevaisuudesta keskustellaan tiistaina 21.11.2023 kello kello 12–14 hybriditilaisuutena Teamsissa ja paikan päällä SOSTEn toimistolla osoitteessa Yliopistonkatu 5, 6. kerros. Tähän tapaamiseen ilmoittautumiset sihteerille erja.saarinen(at)soste.fi

Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat kohtasivat: leikkaukset osuvat kohtuuttomasti vaikeimmassa asemassa oleviin

Kuva: Juha Keränen

Yhdeksän kokemusasiantuntijaa ja kuusi kansanedustajaa osallistui tiistaina 7.11.2023 Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä -tapahtumaan Helsingissä. Keskustelun sävy oli vakava: onko köyhällä enää ihmisarvoa, jos jo nykyisellään riittämättömäksi katsotusta sosiaaliturvasta vielä leikataan.

Miten Suomen valtiolle on edullista ylläpitää köyhyyttä ja edesauttaa eriarvoistumista? Miksi köyhyydestä nouseminen on tehty niin vaikeaksi? Muun muassa tällaisia kysymyksiä köyhyyttä kokeneet ihmiset esittivät kansanedustajille.

Empatia on keskeinen elementti politiikassa

Tilaisuus järjestettiin jo viidettä kertaa. Tarkoituksena on saada köyhyyttä kokeneiden ääni kuulumaan suoraan päättäjille ja lisätä päättäjien ymmärrystä köyhyyttä kokevien arjesta.

Tilaisuuden avannut eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Maria Ohisalo (vihr.) korostikin tällaisten tilaisuuksien tärkeyttä:

”Empatia ja kyky – ja halu – ymmärtää ihmisiä eri lähtökohdista ovat aivan keskeisiä elementtejä politiikassa. Tilastoja katsomalla ei saakaan kiinni yksilöiden kohtaloista ja elämäntarinoista. Siksi pidän arvokkaana tällaisia tilaisuuksia, joissa päätöksentekijät ja köyhyyttä omakohtaisesti kokeneet voivat jakaa näkemyksiään.”

Osallistujat pohtivat ensin pienryhmissä ratkaisuja köyhyysongelmiin. Keskustelujen pohjana olivat köyhyyttä kokeneiden kertomukset omista tilanteistaan. Ryhmien teemoja olivat eläkeläisköyhyys, pitkäaikainen toimeentulotuen asiakkuus, työssäkäyvien köyhyys ja yksin asuvien köyhyys.

Koonti pienryhmäkeskusteluista

Leikkausesityksistä kovaa kritiikkiä

Sosiaaliturvan leikkauksista tuli tiukkaa palautetta sekä köyhyyttä kokeneilta että osalta kansanedustajista:

”Leikkaustalkoisiin osallistuvat suhteettomasti kaikista heikoimmassa asemassa olevat, joihin osuvat esimerkiksi indeksijäädytykset, työttömyysturvan heikennykset sekä leikkaukset asumistukeen”, Maria Ohisalo sanoi.

Asumisen kustannukset pudottavat monesti etenkin yksinasuvia köyhyyteen, tulevaisuudessa yhä enemmän asumistuen leikkausten vuoksi. Martin-Eric esitti asumistuen omavastuista luopumista. Jos on köyhä ja etuuksien varassa, omavastuut vaikeuttavat entisestään arjen pyörittämistä. Ihmisillä ei ole mitään ylimääräistä rahastoa, josta kattaa omavastuut.

”Suojaosa on pitänyt osatyökykyistä pinnalla”

Suojaosan poisto työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta sai runsaasti kritiikkiä. Se vie mahdollisuuden yrittää parantaa omaa talouttaan edes hitusen. Se vaikeuttaa myös köyhyydestä irti pääsyä, kun pienetkin työtulot vähentävät heti tukia.

Osatyökykyinen Riina kertoi, että toimeentulotuen suojaosan turvin hän on pystynyt tekemään välttämättömiä kodin hankintoja ja kuntouttamaan itseään. ”Se on pitänyt osatyökykyistä pinnalla.” Hän toivoi myös, että osatyökykyisille olisi kursseja, joiden kautta saisi hankittua ammattitaitoa pienemmissä osissa kuin suorittamalla koko tutkinnon kerralla.

Kansanedustaja Helena Marttila (sd.) vinkkasi yhtenä ratkaisuna työn opinnollistamisesta. Se on vaihtoehtoinen tapa opiskella joko työpaikalla tai vapaaehtoistyössä. Sillä tarkoitetaan opintojen aikaisen työssäkäynnin tuottaman osaamisen tunnustamista opintopisteinä.

Toimeentulotuelta on vaikea päästä pois

Ensisijaisten etuuksien leikkauksien vuoksi arvioidaan, että yhä useampi joutuu hakemaan toimeentulotukea – SOSTEn laskelmien mukaan noin 47 000 henkilöä nykyistä enemmän. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyvät suurimmat kannustinloukut – siltä on vaikea päästä pois.

Toimeentulotuen pitkäaikaisesta tarpeesta kertoivat Tommi ja Riina. Heidän kanssaan olivat keskustelemassa kansanedustajat Helena Marttila ja Juha Mäenpää (ps.).

Tommi on kuusihenkisen perheen isä, joka käy töissä ja opiskelee. Suuren perheen elatuksessa on tarvittu pitkään toimeentulotukea.

Tommin tarinasta kävi selväksi, kuinka vaikeaa toimeentulotuelta on päästä pois: kun esimerkiksi saa perinnön tai lapsi lahjaksi arvopapereita, ne pitää myydä ja maksaa saadut tulot Kelalle takaisin saatujen toimeentulotukien vastikkeeksi, vaikka niiden avulla olisi voinut päästä tuelta pois. Juha Mäenpää koki tämän epäoikeudenmukaiseksi.

Marttila painotti, että köyhyys saisi aina olla korkeintaan väliaikaista, ei koskaan ylisukupolvista. Jotta toimeentulotuen tarve vähenisi, muiden sosiaaliturvaetuuksien tulisi olla riittäviä. Nyt kun yhä useampi joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, ei saada säästöjä, koska se on tuista byrokraattisin ja passivoivin.

Opintotuessa ei huomioida tarpeeksi perheellisiä opiskelijoita

Aiemmin ulosotossa velkaantumisen vuoksi olleelle Tommille opintotukijärjestelmä pakkolainoineen on huono ratkaisu: hän joutuu elättämään perhettään velaksi.

Opintotukijärjestelmä ei huomioi tarpeeksi lapsiperheitä. Perheellinen, työssäkäyvä opiskelija ei voi esimerkiksi saada nopean opiskelun tuottamaa opintolainahyvitystä, koska hän ei millään pysty keskittymään täysipäiväisesti opintoihin. Köyhä, perheellinen opiskelija on aivan eri tilanteessa kuin lapseton, varakkaasta perheestä tuleva opiskelija, joka voi vaikkapa sijoittaa opintolainarahat.

Palveluverkko on pettänyt monessa kohtaa

Riinalla on paljon raskaita kokemuksia, kuten koulukiusaamista, muuta väkivaltaa, keskittymisvaikeuksia, huostaanotto ja päihteidenkäyttöä. Moneen vaikeaan asiaan hän on saanut viime vuosina apua, mutta sitä on tullut hitaasti ja sen saamiseksi on joutunut taistelemaan. Tämän vuoksi hän on ollut käytännössä työtön ja toimeentulotuella koko aikuisikänsä. Tätä nykyä hän tekee osa-aikaista työtä.

Helena Marttila totesi, että Tiinan ja Tommin kertomuksissa näkyvät selvästi monet kohdat, joissa palveluverkko ei ole toiminut. Esimerkiksi lastensuojelun jälkihuolto katkeaa monesti siihen, että nuoruusiässä ihmiset usein muuttavat ja toiselle paikkakunnalle jäävä oma sosiaalityöntekijä ei enää pysty nuorta tukemaan.

Kepitystä vain asiakkaille ei kehnoa palvelua tarjoavalle viranomaiselle

Keskusteluissa kävi ilmi, ettei TE-palveluista koeta saatavan asiakkaan tarpeisiin vastaavaa palvelua. Uhataan tuen leikkaamisella, jos asiakas ei toimi halutulla tavalla. Keppiä saa vain asiakas, mutta ei koskaan palvelun tarjoaja, vaikka se ei toimisikaan luvatusti tai lain kirjausten mukaan, Martin-Eric ihmetteli.

Kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas.) sanoi, että työhönotossa on paljon syrjintää. Pitkäaikaistyöttömät ja ikääntyneet eivät pääse työpaikkahaastatteluihin. On syrjiviä asenteita, joihin on kuitenkin vaikea puuttua lainsäädännöllä. Hän ihmetteli sitä, että työnhakuun lisätään aina vaan keppiä, vaikka ei ole näyttöä, että keppi toimisi hyvin.

Sairastamisen kulut ovat pienituloisille suuri ongelma

Monisairaille ihmisille lääkkeiden maksukatto on ongelma. Miksi se nollautuu vuodenvaihteessa, joka on pahin mahdollinen aika, kun lähellä on joulu ylimääräisine menoineen?

Pienituloinen maksaa suhteessa tuloihinsa enemmän terveydenhoidostaan kuin paremmin toimeentulevat tai työterveyshuollon piirissä olevat. Voisiko terveydenhoidon maksuja suhteuttaa tuloihin, kysyttiin.

Sarkkinen muistutti, että pääministeri Orpon hallituksen ohjelman mukaan selvitetään, voisiko lääkkeiden maksukaton jaksottaa koko vuodelle. Se helpottaisi vuodenvaihteen tilannetta. Hän ehdotti, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto ja sosiaali- ja terveydenhuollon matkojen maksukatto tulisi yhdistää yhdeksi maksukatoksi nykyistä matalammalle tasolle. Se auttaisi monisairaita.

Töitä oman kunnon mukaan

Sairastumiset, työuupumus ja pätkätyöt ovat keskeisiä työssäkäyvien köyhyyttä kokevien ongelmia. Töitä haluttaisiin tehdä oman kunnon mukaisesti. Muutot, paikkakuntien vaihtaminen ja lisäopiskelu eivät ole tuoneet yli 50-vuotiaalle pysyvää työllistymismahdollisuutta.

Ulkomailta Suomeen palaaminen ja töihin pääsy on vaikeaa, vaikka takana olisi useampia tutkintoja korkeakoulusta. Rekrytointifirmojen kautta löytyy korkeakoulutetulle vain hanttihommia ja TE-toimisto tarjoaa työkokeilua yhdeksän euron kulukorvauksella.

Osa yrittäjistäkin kuuluu pienituloisiin, muistutettiin.

Kansanedustaja Peter Östman (KD) nosti esille yhteistyön lisäämisen julkisen ja kolmannen sektorin välillä, jotta sosiaali- ja terveyspalveluita saataisiin niitä tarvitseville. Hän puhui myös kannustavan perusturvan puolesta, jotta ihmisten, joilla on työkykyä, kannattaisi mennä töihin, eikä etuutta leikattaisi.

Tiedon puute tuesta ja etuuksista voi johtaa köyhyyteen

Eläkeläisköyhyyttä käsitelleessä ryhmässä – ja myös muissa ryhmissä – nousi painokkaasti esiin tiedon puute tukimahdollisuuksista. ”Kun jäin leskeksi, en edes tiennyt, että leskeneläke on olemassa”, kertoi Raija.

Työtapaturmassa loukkaantunut Tapani joutui kierteeseen vakuutusyhtiön kanssa. Tuli väärinymmärryksiä, joista seurasi velkakierre. Neuvoja ei löytynyt, vaikka asioita yritettiin selvittää. Tapani koki jääneensä tilanteessa aivan yksin.

Järjestelmä on monimutkainen eivätkä esimerkiksi Kelassa eri etuuksien käsittelyä hoitavat välttämättä osaa kertoa etuuksien vaikutuksista toisiinsa. Asiakkaalla on koko ajan ”sota” etuuksien välillä.

”Tukiviidakko on sellainen, että jos minä korkeakoulutettuna taistelen sen kanssa, niin kuinka moni Suomessa ei sitä ymmärrä ja elää sen takia köyhyydessä, että tukien hakeminen on liian hankalaa”, Tommikysyi.

Helena Marttila painotti, että ammattilaisilla pitäisi olla aikaa pysähtyä ihmisen asioiden äärelle ja toimia ikään kuin asianajajana: varmistaa, että hän on tietoinen kaikista tukimahdollisuuksista. Hänestä myös sosiaaliturvaan ja -palveluihin pitäisi saada oma neuvonta- ja hätänumeronsa. Tällaisia kehitetään joillain hyvinvointialueilla.

Digipalveluiden ansiosta vapautuva aika henkilökohtaiseen neuvontaan

Kansanedustaja Peter Östmanin avustaja Jussi Kastepohja oli mukana pienryhmäkeskustelussa. Hänkin pohti, miten neuvontaa palveluista voisi parantaa. Jos ei osaa tai pysty käyttämään digipalveluita, mistä saisi tietoa? Voisiko neuvontaa järjestää järjestöjen matalan kynnyksen palveluissa, esimerkiksi ruoka-avun yhteydessä, ja siinä samalla tarkasteltaisiin koko elämäntilannetta.

Kansanedustaja Laura Meriluoto (vas.) totesi, että digipalvelut vapauttavat parhaimmillaan aikaa kasvokkaisiin kohtaamisiin heille, jotka eivät pysty sähköisesti asioimaan. Kasvokkaisten palveluiden pitää olla riittävän lähellä ja resursseja niiden järjestämiseen tulee löytyä.

Kakkukahveilla juhlistettiin 15-vuotiasta Kuka kuuntelee köyhää? -verkostoa

Köyhyyttä kokevien ja kansanedustajien tapaamisen järjestivät Kirkkohallitus, Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin ja Suomen Työttömien Keskusjärjestö yhteistyössä eduskunnan köyhyysryhmän kanssa.

Tilaisuudella juhlistettiin myös Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston 15 toimintavuotta. Aikanaan verkoston perustamisessa olivat erityisen aktiivisia silloinen peruspalveluministeri Paula Risikko (kok,) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n edeltäjän Stakesin tutkija Jouko Karjalainen.

Verkoston saavutuksena siinä pitkään toiminut asiantuntija Tiina Saarela Kirkkohallituksesta nosti esiin sen, ettei enää järjestetä mitään köyhyyttä käsitteleviä tilaisuuksia ilman köyhyyttä kokevia ihmisiä, sen erikoisasiantuntijoita.

Leena Valkonen
EAPN-Finin puheenjohtaja

Erja Saarinen
EAPN-Finin sihteeri

Lue lisää

Milla Suonio: Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat etsivät yhdessä ratkaisuja köyhyyteen
#työttömät-verkkolehti 9.11.2023

Köyhyyttä kokeneiden tarinat:

Pulmu: Johtoryhmästä työkyvyttömäksi
Siru: Sairastuminen köyhdyttää – köyhyys sairastuttaa
Kate: Töihin pääsy eläkeiän lähestyessä
Raija: Eläkeläisköyhyys
Tapani: Työtapaturma johti vakuutusselvittelyyn ja työkyvyttömyyseläkkeelle
Martin-Éric: 53v pitkäaikaistyötön — yksin asuva
Anneli: Yksinasuvien köyhyys
Riina: Osatyökykyisenä toimeentulotuella
Tommi: Pitkäaikainen toimeentulotuen tarve

Köyhyystilanne heikkenee, se ahdistaa ja pelottaa, kertoo EAPN-Finin Köyhyysvahti

Kuvassa vasemmalla Anna-Maria Isola vierellään Anita Salonen.
Kuva: Erja Saarinen

Köyhyys lisääntyi jo 2021 joidenkin tunnuslukujen perusteella. Sen jälkeen elinkustannusten nousu on lisännyt sitä entisestään ja nyt arvioidaan, että sosiaaliturvan leikkausten vuoksi huono suunta jatkuu. Suomen köyhyystilannetta arvioidaan EAPN-Finin Köyhyysvahtiraportissa, joka julkistettiin 17.10., YK:n köyhyyden vastaisena päivänä.

Raportti tehtiin Suomessa nyt 7. kertaa. Sen keskeinen osa ovat köyhyyttä kokeneiden ihmisten näkemykset tilanteesta.

Kyllä se, että ei ole rahaa rassaa joka päivä. Jokainen ostos pitää harkita tarkkaan. Aina pitää miettiä mitä voi ja mitä ei voi tehdä.

Köyhyyden vähentämisestä sosiaaliturvan leikkauksiin

Köyhyysvahti tehtiin syyskuussa 2023 nivelvaiheessa, kun maan hallitus vaihtui kesällä 2023.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksella 2019–2023 oli tavoitteena vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Se laati toimintasuunnitelman köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Pandemia-ajasta huolimatta köyhyyden vähentämiseksi tehtiin konkreettisia toimia ja hallitus vastasi myös elinkustannusten nousuun monin toimin.

Uuden, pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelma taas sisältää monia esityksiä leikkauksiksi sosiaaliturvaan ja heikennyksiksi työn tekemisen ehtoihin. Hallitusohjelmaa pannaan täytäntöön samaan aikaan, kun elinkustannukset ovat nousseet jo yli vuoden ja työttömyys on alkanut lisääntyä.

Koska tilastot kertovat köyhyydestä jälkijättöisesti, Köyhyysvahti ei onnistu olemaan tilannekuva köyhyydestä. Se kertoo enemmän siitä, millaisista lähtökohdista sadat tuhannet ihmiset elävät nykyhetkeä, jossa elinkustannukset edelleen nousevat, talous on taantumassa, työttömyys lisääntyy ja sosiaaliturvaa leikataan laajasti.

Vuonna 2021 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 894 000 henkilöä, 16,3 prosenttia väestöstä. Luku oli kasvanut 117 000:lla edellisvuodesta.

SOSTEn syyskuussa teettämien laskelmien mukaan hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset lisäisivät pienituloisten määrää 40 000 henkilöllä vuonna 2024. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattaisivat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000:lla.

Tärkeintä antia köyhyyttä kokeneiden näkemykset

Kansainvälisesti vertailtuna Suomi on vähäisen köyhyyden maa: vuonna 2022 Suomessa köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli neljänneksi vähiten ihmisiä kaikista EU-maista. Suomi on myös YK:n onnellisuusindeksin perusteella maailman onnellisimpien ihmisten maa. Tästä huolimatta viime vuosina noin 16 prosenttia ihmisistä on elänyt köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, joutuu pienituloisena ponnistelemaan päivittäin saadakseen rahat riittämään ihmisarvoiseen elämään.

Köyhyysvahdin tärkeintä antia ovat köyhyyttä kokeneiden näkemykset ja kokemukset. Näitä kokosi EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmä verkkokyselyllä. Siinä kysyttiin muun muassa köyhyyden vaikutuksista arkeen ja näkemyksiä pääministeri Orpon hallituksen ohjelmasta. Kyselyn vastauksista välittyy muun muassa se, kuinka paljon ahdistusta ja stressiä jo pelkästään leikkaussuunnitelmat ihmisille aiheuttavat.

Hallitusohjelma lisää työttömyyttä, koska tekee osa-aikatyöstä kannattamattoman. Se lisää toimeentulotukiasiakkuutta, joka on pahin tuloloukku. Hallitusohjelma on sosiaalipoliittisesti epäonnistunut ja ideologisesti ohjautunut.

Hallitusohjelma kurjistaa köyhiä, edistää luokkayhteiskuntaa ja segregaatiota. En usko, että näillä toimin työllisyys kasvaa, päinvastoin.

Pelottaa pärjäämisen kannalta. Ihmiset, jotka jo valmiiksi ahtaalla ajetaan ahtaammalle.

Köyhyyden vaikutukset laajenevat eri elämänalueille

Köyhyystutkija Anna-Maria Isola kommentoi Köyhyysvahtia sen julkistustilaisuudessa. Hän työskentelee sekä Turun yliopistossa että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, köyhyys- ja osallisuuskysymysten parissa.

Isola korosti, ettei köyhyys ole vain taloudellista puutetta vaan se koskettaa eri elämänalueita. Rahan puute esimerkiksi heikentää kognitiota ja voi johtaa lyhytjänteisyyteen, riskien karttamiseen ja vaihtoehtojen häviämiseen näköpiiristä.

Kun ihmisellä erilaiset puutteet kasautuvat, hänen osallistumisensa yhteiseen toimintaan vähenee ja sosiaaliset suhteet alkavat kuihtua. Kuulumisen ja merkityksellisyyden tunteet vähenevät. Elämä etenee lyhyellä aikajänteellä ja välttämättömän ehdoilla. Niukkuuden haitat laajenevat ja osattomuuden kokemus syvenee jatkuvasti. Esimerkiksi nuorista heikointa osallisuutta kokevat he, joiden perheiden taloudellinen tilanne on heikko.

Lapsille toivoa

Diakonian asiantuntija Anita Salonen Kirkkohallituksesta kommentoi Köyhyysvahdin pohjalta lapsiperheköyhyyttä. Hän muistutti, että melkein Kuopion asukasluvun verran, lähes 122 000 lasta, elää köyhissä perheissä. Sosiaaliturvan leikkaukset uhkaavat kasvattaa määrää edelleen.

Diakoniarahastolle tulevissa perheiden avustushakemuksissa perheenjäsenen sairaus on yleisin ahdingon syy. Toiseksi eniten apua haetaan erotilanteissa. Perheiden tilanteissa näkyy lasten toivottomuus:  lapset eivät edes pyydä ikäkauteensa kuuluvia asioita, koska ajattelevat, ettei niihin kuitenkaan ole varaa.

Anita Salonen painotti toivon luomisen tärkeyttä. Toivo syntyy uskosta siihen, että muutos on mahdollista ja kokemuksesta siitä, että minä olen arvokas ja minua ei ei jätetä yksin.

Köyhyysvahti on eurooppalaisen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN:n ”tuote”, jota tehdään suunnilleen samalla sapluunalla monissa Euroopan maissa. Euroopan verkoston henkilöstö kokoaa eri maiden raporttien pohjalta eurooppalaisen Köyhyysvahti-raportin.

Erja Saarinen

Lue lisää

Köyhyysvahti – Suomen köyhyysraportti 2023

Poverty Watch Finland 2023

Nainen katselee muistikirjaa kynä kädessä.

Työssäkäyvien köyhyyttä käsitellään seminaarissa 23.11.2023

Työssäkäyvät köyhät -seminaarissa tarkastellaan monipuolisesti yhä kasvavaa ongelmaa: työssäkäynti ei enää takaa kaikille kohtuullista elämää. Seminaari järjestetään torstaina 23. marraskuuta kello 12–16. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Siihen pitää ilmoittautua.

Työssä käynnistä huolimatta ihminen voi olla köyhä eikä hänellä ole mahdollisuutta tasapuolisesti osallistua yhteiskunnan toimintoihin. Onko tämä ongelma ratkaistavissa? Asiaa käsittelevät sekä kokemusasiantuntijat että tutkijat. Tavoitteena on myös löytää ehdotuksia työssäkäyvien aseman parantamiseksi.

Seminaarin järjestää Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry yhteistyössä Palvelualojen ammattiliiton PAMin ja Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn kanssa. Seminaari pidetään Helsingin Hakaniemessä, Hakaniemi-salissa, osoitteessa John Stenbergin ranta 6.

Suomen sosiaalioikeudellinen seura on EAPN-Fin-verkoston jäsen. Seminaarissa puhuu EAPN-Finin Kansalaistoimintaryhmän koordinaattori Katja Rantala-Airola.

Jokaisen tulisi saada työstään riittävä palkka elämiseen – on järjestäjien motto.

Seminaari on ilmainen ja avoin kaikille. Siihen pyritään järjestämään myös etäosallistumismahdollisuus.

Ilmoittautumiset Suomen sosiaalioikeudellisen seuran puheenjohtajalle Yrjö Mattilalle viimeistään 20.11.2023:
yrjo.mattila(at)helsinki.fi. Kerro ilmoittautuessasi, haluatko osallistua etänä.

Sosiaalioikeudellinen seura Työssä käyvät koyhät -seminaariohjelma 231123

Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä -tilaisuus 7.11.2023

Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä -tilaisuus järjestetään tänä vuonna jo viidettä kertaa. Se pidetään 7.11.2023 klo 16-17.30 Kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3. Helsinki). Yleisötilaisuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä.

Tilaisuudessa etsitään ratkaisuja köyhyyden vähentämiseksi. Sen tarkoituksena on saada köyhyyttä kokeneiden ääni kuulumaan suoraan päättäjille ja lisätä päättäjien ymmärrystä köyhyyttä kokevien arjesta.

Tilaisuudessa köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat pohtivat ensin pienryhmissä ratkaisuehdotuksia köyhyysongelmiin. Keskustelujen pohjana toimivat köyhyyttä kokeneiden kertomukset omista tilanteistaan.

Tarinat:
Pulmu: Johtoryhmästä työkyvyttömäksi
Siru: Sairastuminen köyhdyttää – köyhyys sairastuttaa
Kate: Töihin pääsy eläkeiän lähestyessä
Raija: Eläkeläisköyhyys
Tapani: Työtapaturma johti vakuutusselvittelyyn ja työkyvyttömyyseläkkeelle
Martin-Éric: 53v pitkäaikaistyötön — yksin asuva
Anneli: Yksinasuvien köyhyys
Riina: Osatyökykyisenä toimeentulotuella
Tommi: Pitkäaikainen toimeentulotuen tarve

Ratkaisuehdotukset käydään läpi kaikille kiinnostuneille avoimessa yleisötilaisuudessa.

Yleisötilaisuuden ohjelma:

15.45 Kuka kuuntelee köyhää -verkoston 15-vuotiskakkukahvit

16.00 Tilaisuuden avaus
Leena Valkonen EAPN-Fin ja Tiina Saarela, Kuka kuuntelee köyhää -verkosto

Eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtajan tervehdys
kansanedustaja Maria Ohisalo

16.15 Paneelikeskustelu: miten köyhyyttä voitaisiin vähentää?
keskustelua johdattelevat Anna Järvinen SOSTEsta ja Katja Rantala EAPN-Finin kansalaistoimintaryhmästä

Köyhyyttä kokeneiden ja kansanedustajien keskustelu pienryhmissä esiin nousseista ratkaisuehdotuksista. Teemoina: työssäkäyvien köyhyys, eläkeläisköyhyys, yksinasuvien köyhyys ja toimeentulotuen pitkäaikainen tarve.

17.30 Tilaisuuden päätös

Tervetuloa mukaan!

Ilmoittautuminen paikan päällä osallistuvaksi on päättynyt.

Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä täällä

Koonti vuoden 2022 tapahtumasta löytyy täältä.

Tilaisuuden järjestävät: Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, Kirkkohallitus, Kuka kuuntelee köyhää -verkosto, SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry ja Työttömien Keskusjärjestö ry.

EAPN-Fin mukana Ei julmia leikkauksia -mielenilmauksessa Eduskuntatalolla 12.10.

Järjestöjen ja kansalaisten mielenilmauksella haluttiin tuoda esiin hallitusohjelmassa suunniteltujen leikkausten vaikutusta pienituloisten ja köyhyyttä kokevien ihmisten arkeen. Tilaisuuden järjestäjiä olivat muun muassa Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys Tatsi, Työttömien Keskusjärjestö ry, Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, Suomen Klubitalot, Pienperheyhdistys, Yhden vanhemman perheiden liitto, Elämänlaatu ry sekä Monimuotiset perheet -verkosto.

Videolle on koottu järjestäjätahojen ja muiden kansalaisten mielipiteitä hallitusohjelmasta. Katso kooste ja kerro oma mielipiteesi tilanteeseen.

Video Ei julmia leikkauksia -mielenilmauksesta 12.10.2023
videon tuottaneet Jouko Vatanen, Leena Valkonen, Juha Keränen