Suomen köyhyysraportti Köyhyysvahti 2025 julkistettiin 14.11.2025. Raportin kirjoittajina on noin kaksikymmentä eri toimijaa, jotka ovat EAPN- Fin:n jäsenjärjestöjen edustajia ja joiden työssä köyhyyden torjuminen on yksi toiminnan sisällöistä.
Köyhyysvahti 2025 antaa ajankohtaiskuvauksen siitä, miten poliittisen ilmapiirin muutos on vaikuttanut köyhien asemaan ja miten Suomella menee suhteessa kestävälle kehitykselle asetettuihin tavoitteisiin.
Talouden sopeuttamispuhe on syrjäyttänyt puheen köyhyydestä. Vuodesta 2023 lähtien Suomessa on alettu köyhyyden vastaisen strategian ohella puhua yhä enemmän siitä, että Suomi on ottanut liikaa velkaa ja siksi on ryhdyttävä sopeuttamaan taloutta.
Köyhyyden vastainen strategia on joutunut väistymään velan aiheuttamiin menojen leikkauksiin, joista suuri osa on kohdistunut vähätuloisten ja haavoittuvassa asemassa olevien sosiaaliturvaan.
Suomen hallituksen leikkaustoimia 2023–2025 ovat mm. seuraavat.
- jäädytetty perusturvaetuuksien indeksikorotukset, alennettu nuorten työmarkkinatukea, pidennetty työttömyysturvan saamiseksi vaadittavaa työssäoloehtoa vuoteen,
- Poistettu palkkatuetun työn vaikutus työssäoloehtoon, poistettu työttömyysturvan suojaosat ja lapsikorotukset, alennettu ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa,
- Pidennetty työttömyysturvan omavastuuta seitsemään päivään, lopetettu kuntien velvollisuus työllistää ikääntyneitä, yli 58 vuotiaita työttömiä kunnan palvelukseen, lopetettu ikääntyneiden työttömien suojasäännöt.
- Samaan aikaan on heikennetty haavoittuvassa asemassa olevien asumisen tukea ja työttömyys on kohonnut yli kymmeneen prosenttiin työvoimasta.
- Suomen työttömyysaste on EU:n toiseksi korkein.
Raportin tiivistelmä on luettavissa tilaisuuden diaesityksestä:
Köyhyysvahti 2025 suositukset köyhyyden torjumiseksi:
1. Lapsiperheköyhyys on pysäytettävä
2. Työttömät tarvitsevat kannustimia, eivät rangaistuksia.
3. Maahanmuuttajien integraatio ei vahvistu kohdistamalla leikkauksia vieraskielisiin
4. Naiset ja etenkin eläkkeellä olevat naiset tarvitsevat suojelua köyhyyttä vastaan.
5. Väestön osallisuutta tulee vahvistaa, ei heikentää.
6. Perustuvanjärjestelmän tulee kannatella, ei alistaa.
7. Ruokaturva ei voi olla viimesijainen ratkaisu.
8. Järjestöjen rahoitus ja järjestöjen asema Suomessa tulee turvata.
9. Digitalisaatio ei saa syrjäyttää osaa väestöstä.
10. Hyvinvointialueet tarvitsevat työrauhan, ei lisää velvoitteita.
11. Kunnille siirtynyt työllisyydenhoito tarvitsee palveluiden lisäksi investointeja alueelle.
Raportin tekstin koostamisesta ovat vastanneet Larissa Franz-Koivisto Suomen Caritaksesta ja Ylva Krokfors Invalidiliitosta. Raportin taiton on tehnyt Juha Keränen Työttömien Keskusjärjestöstä.
Linkki raporttiin: