Sosiaaliturvan rajut leikkaukset lisäävät eriarvoisuutta ja köyhyyttä ja heikentävät perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. EAPN-Fin yhdessä kannanoton allekirjoittaneiden järjestöjen kanssa pitää merkittävänä epäkohtana, ettei leikkausten vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ole arvioitu riittävästi lainsäädäntöprosessin aikana.
Perustuslain mukaan julkisen vallan velvoitteena on turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tämä edellyttää, että valtio ylläpitää sosiaaliturvajärjestelmää, joka takaa välttämättömän toimeentulon sekä perusturvan elämän eri vaiheissa ja riskitilanteissa.
Leikkaukset merkitsevät suunnanmuutosta suomalaisessa sosiaalipolitiikassa. Ne murentavat olennaisesti hyvinvointivaltiota.
Leikkauksia on perusteltu sekä julkisen talouden säästöillä että työllisyysvaikutuksilla. Niiden vaikutuksia arvioitaessa ei ole kuitenkaan otettu huomioon musertavia vaikutuksia köyhien ihmisten arkeen, ja tästä aiheutuvia seurauksia koko yhteiskunnalle.
Köyhyyden lisääntymisellä on pitkäkestoisia kielteisiä seurauksia
Tutkimusten mukaan esimerkiksi lapsuudessa koetulla köyhyydellä on mittavia haitallisia seurauksia. Lapsuuden perheen pitkäaikaiset toimeentulovaikeudet yhdistyvät suurempaan riskiin jäädä ilman toisen asteen tutkintoa, saada maksuhäiriömerkintä ja jäädä jo nuoruudessa työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle.
Suomen tavoitteena on vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Näistä henkilöistä kolmasosan tulisi olla lapsia. Nyt tehtävät leikkaukset johtavat päinvastaiseen lopputulokseen.
Sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät köyhyyttä ja työntävät ihmisiä viimesijaiselle toimeentulotuelle, mistä työllistyminen on erittäin vaikeaa. Köyhyydestä pois pääseminen on pitkä tie, kuten Suomessa on 1990-luvun laman seurauksista opittu.
Lue järjestöjen yhteinen kannanotto kokonaan Ihmisoikeusliiton sivuilta.
Lue lisää
Tutkija: Hallituksen leikkauksista kärsivät kaikki suomalaiset – myös lapset ja keskiluokka Sosiaalipolitiikan professori Anne Kouvosen haastattelu