Asiakasmaksujen kohtuullistaminen ja perimättä jättäminen tulee tehdä sujuvammaksi | EAPN-Fin – Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto

EAPN-Finin Terveys ja köyhyys -työryhmä vaatii hyvinvointialueiden kehittävän asiakasmaksulain soveltamistyötä: asiakasmaksut eivät saa vaarantaa asiakkaiden ja heidän perheidensä taloudellista selviytymistä tai viivästyttää hoitoon hakeutumista. Keskeinen lain tulkinnan ja toimeenpanon kehittämistarve liittyy asiakasmaksulain 11 pykälään, jossa säädetään asiakasmaksujen alentamisesta niissä tilanteissa, kun asiakkaan toimeentulo vaarantuu maksun vuoksi.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. 1992/734.

”Niiden, jotka terveydenhuoltoa eniten tarvitsisivat, on vaikeinta sitä saada”, toteaa THL:n raportti Terveyden eriarvoisuudesta Suomessa (2021). Ihmisten vakavasta ahdingosta kertovat myös vuonna 2022 ulosottoon mennyttä 487 121 sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua.

Kelan perusturvaetuudet eivät riitä kattamaan elämisen tai terveydenhuollon kustannuksia

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea totesi viimeksi helmikuussa 2023 julkistetussa ratkaisussaan Suomen sosiaaliturvan tason olevan liian alhainen. Ratkaisussa tarkasteltiin muun muassa työttömyysturvan peruspäivärahan, takuueläkkeen, työmarkkinatuen ja toimeentulotuen, vähimmäissairauspäivärahan, -vanhempainrahan sekä -kuntoutusrahan tasoa. Komitea totesi etuudet liian mataliksi kattaakseen tuensaajan perustarpeet Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämällä tavalla (Valtioneuvosto 2023).

Suomessa maksukatot ovat eurooppalaisittain korkealla: vuoden 2024 julkisen terveydenhuollon asiakasmaksukatto on 762 euroa vuodessa. Kelan lääkekatto 626,94 euroa vuodessa ja Kelan korvaamien terveydenhuollon matkojen omavastuiden katto 300 euroa vuodessa.

Maksujen tiedetään kasautuvan kaikista pienituloisimmille ihmisille. Maksut voivat pahentaa taloudellista ahdinkoa ja estää välttämättömien palveluiden pariin hakeutumista ja palveluiden käyttöä. Tulevien sosiaaliturvan leikkausten ja indeksijäädytysten myötä tilanne on yhä kriittisempi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terve Suomi -tutkimuksen viimeisimpään kyselyyn (2022) vastanneista vuoden aikana terveyspalveluja käyttäneistä 34,2 prosenttia kertoi korkeiden asiakasmaksujen haitanneen hoidon saantia terveyspalveluissa ja 46,5 prosenttia vastanneista sosiaalipalvelujen käyttäjistä kertoi korkeiden asiakasmaksujen haitanneen sosiaalipalveluiden saantia.

Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle, sillä sairauden päästessä etenemään on hoito yleensä myös kalliimpaa. Asiakkaan mahdollisuus huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja toimintakyvystään voi kapeutua etenevästi. Tällä taas on kumuloituvia vaikutuksia myös muiden kuin terveydenhuollon palvelujen tarpeeseen. Työikäisillä hoidon viivästyminen tai maksuvaikeuksien vuoksi palvelujen ulkopuolelle jääminen voi vaikuttaa myös työkykyyn.

Ongelmana byrokraattisuus ja tiedon puute sekä tasamaksujen jättäminen menettelyn ulkopuolelle

Maksukyvyn mukaisiin maksuihin voi hakea kohtuullistamista tai perimättä jättämistä, mutta moni asiakas ei sitä hae prosessin byrokraattisuuden vuoksi tai koska ei ole tiennyt tästä mahdollisuudesta.

Asiakasmaksulain 11 § jättää terveydenhuollon tasasuuruiset maksut alentamisvelvoitteen ulkopuolelle. Hyvinvointialue voi kuitenkin halutessaan tehdä päätöksen siitä, että se alentaa tai jättää perimättä myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja, mikäli ne vaarantavat ihmisen tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Esimerkiksi monet sairaalamaksut, sarjahoito sekä terveyskeskusmaksut ovat tasasuuruisia.

Asiakas ohjataan useimmiten hakemaan Kelan toimeentulotukea tasasuuruisiin asiakasmaksuihin. Asiakasmaksulain 11 §:n mukainen maksun perimättä jättäminen ja kohtuullistaminen ovat kuitenkin ensisijaisia toimenpiteitä viimesijaisen toimeentulotuen myöntämiseen nähden. Tarkoituksenmukaisinta olisi tehdä päätös alentamisesta tai perimättä jättämisestä jo ennen laskun lähettämistä.

Ratkaisuna automaattinen päätöksenteko sekä 11 §:n soveltaminen myös tasasuuruisiin maksuihin

EAPN-Finin Köyhyys ja terveys -työryhmä ehdottaa keinoiksi automaattisen päätöksenteon kehittämistä maksujen kohtuullistamisessa ja perimättä jättämisessä.

Automaattista päätöksentekoa voitaisiin asiakkaan luvalla soveltaa tilanteissa, joissa asia on viiveettä ratkaistavissa asiakkaan eduksi. Kelan perusturvaetuudet (mm. työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki, takuueläke, vähimmäissairauspäiväraha, -vanhempainraha, -kuntoutusraha) näkyvät Tulorekisterissä. Hyvinvointialueiden toteuttama automaattinen päätöksenteko voitaisiin aloittaa Kelan perusturvaetuuksia saavien henkilöiden kohdalla viipymättä.

Automaattinen alentamis- ja perimättä jättämisen menettely tulee saattaa käyttöön sekä maksukyvyn mukaisten maksujen että tasamaksujen kohdalla.

Asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen liittyvää harkintaa ei tule kuitenkaan kokonaan jättää pois, sillä tarve maksun perimättä jättämiseen tai alentamiseen voi syntyä myös muulloin kuin perusturvan varaan joutuessa. Myös tulosidonnaisen soveltamisen automatisointia tulisi tulevaisuudessa edistää.

Maksukyvyn mukaisten ja tasasuuruisten maksujen kohtuullistaminen ja perimättä jättäminen tulee saada siihen oikeutetuilla tosiasiallisesti toteutumaan. Julkisen vallan tulee turvata jokaisen Suomessa asuvan oikeus terveyteen.

EAPN-Fin Terveys ja köyhyys -työryhmä