Heikossa asemassa olevien ihmisten auttamista voi tarkastella monesta näkökulmasta. Usein sitä tarkastellaan ihmisoikeus ja tasa-arvokysymyksenä, mutta joskus myös taloudellisena kysymyksenä. Näinä taloudellisen niukkuuden aikoina nousee usein esiin priorisoinnin näkökulma. Yleisesti hyväksytty näkökanta on, että lapsiin ja nuoriin kannattaa panostaa, mutta entä muut ikäryhmät? 
 
Olen työskennellyt kohta kolme vuotta Sininauhaliitossa Päiväkeskus 2025 -hankkeessa, jossa olen päässyt tutustumaan jäsenjärjestöjen kohtaamispaikkojen kirjoon eri puolilla maata. Kohtaamispaikkojen kävijät ovat aikuisia, usein jo vähintään keski-iässä ja työelämän ulkopuolella. Valtaosa on myös miehiä. Olen ollut vaikuttunut siitä, kuinka laaja-alaisesti kohtaamispaikoissa pystytään auttamaan kävijöitä näiden elämässään kohtaamissa haasteissa. Merkittävää on myös se, miten toimintaan osallistuminen vaikuttaa siihen, ettei tilanne ajaudu heikommaksi.  

Työkalu avuksi sosiaalisten ilmiöiden rahallisen arvon osoittamiseen 

Hankkeen alkuaikoina puhuimme usein kohtaamispaikkoja läheltä seuraavien kanssa siitä, kuinka toiminta varmasti säästää rahaa. Meillä ei kuitenkaan ollut keinoa todistaa tätä. Sattumien kautta meille tarjoutui mahdollisuus yhteystyöhön SOSPED Keskuksen kanssa työstää kohtaamispaikkatoiminnalle SOLA-työkaluun perustuva kustannusvaikuttavuuslaskelma.

SOLA tulee sanoista ”sosiaalinen laatu” ja on uraauurtava sosiaalisten ilmiöiden rahallisen arvon osoittamisessa. Se on kehitetty Itä-Suomen yliopiston ja Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteistyönä. 

Hankkeemme kohtaamispaikkalaskelmaan valikoitui kaikista työkalun noin 350 vaikutusketjuista 14. Nämä kuvaavat ilmiöitä ja asioita, joihin kohtaamispaikkatoiminnalla voidaan vaikuttaa. Esimerkiksi alkoholinkäyttö ei ajaudu suurkulutukseksi, asunnottomuutta ja ulosottoon joutumista voidaan estää sekä ihmiset ohjataan varhaisemmin avun piiriin, jolloin tilanteet eivät kriisiydy. 

Kohtaamispaikkatoiminta tuo tuntuvia säästöjä koko yhteiskunnalle 

Olemme tehneet kohtaamispaikkakohtaisia laskelmia yli kaksikymmentä, ja saaneet tuotetuksi arvoksi 2 800–27 000 euroa/kävijä vuositasolla. Keskiarvo on ollut noin 10 000 euroa kävijää kohden. Kohtaamispaikan tuottama säästö lasketaan vähentämällä tuotetusta arvosta järjestämisen kustannukset, jotka vaihtelevat esimerkiksi toiminnan laajuuden ja työntekijämäärän mukaan. Säästö jakaantuu hyvinvointialueen, kunnan ja yhteiskunnan kesken. 

Tämä laskelma on puheenvuoro tässä ajassa sen puolesta, miksi heikommassa asemassa oleviin ihmisiin kannattaa panostaa ja kuinka kustannustehokkaasti kohtaamispaikat voivat sitä tehdä. Niissä voidaan lievittää köyhyyttä akuutisti vaikkapa ilmaisen ruoan avulla, mutta vaikutukset ulottuvat huomattavasti paljon laajemmalle. Ihmisten päihteidenkäyttö ei kriisiydy, yksinäisyys vähenee ja he saavat ohjausta avun piiriin, johon he ovat lain mukaan oikeutettuja. Näiden kaikkien yksilölle valtavan tärkeiden asioiden lisäksi yhteisiä rahoja säästyy. Voisiko paremmin ollakaan? 
 
Lue lisää Sininauhaliiton Päiväkeskus 2025 -hankkeen ja SOSPED Keskuksen yhteistyönä tekemästä kohtaamispaikkalaskelmasta.  
 
Jenni-Emilia Ronkainen 
Suunnittelija, Päiväkeskus 2025 -hanke