Suomessa köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elää yhteensä noin 900 000 henkilöä. Lukuun lasketaan mukaan kotitaloudet, jotka kärsivät pienituloisuudesta, vakavasta aineellisesta puutteesta ja vajaatyöllisyydestä. Tähän joukkoon kuuluu mm. pitkäaikaistyöttömiä, pienituloisia eläkeläisiä, yksinhuoltajia, pitkäaikaissairaita ja vammaisia henkilöitä. Myös lapsiköyhyys on kasvanut: Suomessa yli 100 000 lasta elää köyhyydessä.
Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin on julkaissut päivitetyn tietopaketin köyhyydestä. Köyhyys – syitä ja seurauksia -julkaisu kertoo yleistajuisesti köyhyydestä Suomessa ja Euroopassa sekä kokoaa yhteen ajankohtaista tilasto- ja tutkimustietoa köyhyydestä.
”Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen tulisi nostaa poliittiselle agendalle niin kunnallisella, kansallisella kuin Euroopankin tasolla”, EAPN-Finin varapuheenjohtaja Jiri Sironen vaatii.
Erityisen ongelman muodostaa pitkittynyt köyhyys, jolloin köyhyys muuttuu usein entistäkin syvemmäksi ja ankarammaksi. Suomessa pitkittyneesti pienituloisia on noin 410 000 henkilöä. On hälyttävää, että lähes joka kymmenes suomalainen elää arkeaan jatkuvaluonteisessa kuluttavassa köyhyydessä.
Pienituloisen arkielämä on niukkuutta ja osattomuutta
”Köyhyys Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa on viheliäinen ongelma, jota tavataan toisinaan vähätellä. Samaan aikaan kun valtaosa suomalaisista voi monella mittarilla paremmin kuin koskaan aikaisemmin, osa ihmisistä on jäänyt entistä syvemmin sivuun yhteiskunnan myönteisestä kehityksestä. Hyvinvointi jakautuu entistä epätasaisemmin ja eriarvoisuus elämän eri osa-alueilla on vahvistunut”, julkaisun toimittaja Niko Eskelinen sanoo.
Köyhyys nähdään usein taloudellisten resurssien puutteena. Köyhyys voi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään, itsetuntoon ja mahdollisuuksiin. Se rajoittaa osallistumista, kuluttaa voimavaroja ja luo epävarmuutta, ahdistusta ja stressiä selviytymisestä nyt ja tulevaisuudessa.
Köyhyys määrittyy suhteessa lähiympäristöön. Tunne siitä, ettei itsellä tai omilla lapsilla ole mahdollisuuksia samoihin asioihin kuin lähes kaikilla muilla, voi olla musertava.
EAPN-Fin on tuonut köyhyyttä kokeneiden ihmisten ääntä yhteiskunnalliseen keskusteluun yli 20 vuoden ajan. Verkoston voimavara on eri alojen jäsenjärjestöt, joita yhdistää tahto vähentää köyhyyttä Suomessa. Uusi julkaisu päättyy kattavaan listaukseen suosituksista köyhyyden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.
Köyhyys – syitä ja seurauksia, toim. Niko Eskelinen ja Jiri Sironen, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin: verkossa osoitteessa www.eapn.fi.
Vuonna 1994 perustettu Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin koostuu 44 pääasiassa sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöstä. EAPN-Fin on osa Euroopan laajuista 31 maata kattavaa European Anti-Poverty Network -kansalaisjärjestöverkostoa, jonka tavoitteena on köyhyyttä kokeneiden kansalaisten osallisuuden lisääminen, köyhyyden vähentäminen ja vaikuttaminen päätöksentekijöihin tämän tavoitteen edistämiseksi.
Suomalainen köyhyys lukuina
- Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elää yhteensä noin 900 000 henkilöä
Pienituloisissa kotitalouksissa elää noin 634 000 henkilöä, heistä pitkittyneesti pienituloisia on noin 411 00 henkilöä - Toimeentulotuen varassa elää noin 400 000 henkilöä, heistä lähes kolmannes saa toimeentulotukea pitkäaikaisesti
- Työttömänä on noin 350 000 henkilöä, joista kolmannes pitkäaikaistyöttömiä
- Aineellista puutteesta kärsii noin 118 000 henkilöä
- Köyhyydessä eläviä lapsia on vähintään 100 000
- Tulottomia kotitalouksia on noin 20 000
- Leipäjonoissa käy viikoittain lähes 20 000 henkilöä
- Asunnottomana on noin 7 900 henkilöä
- Paperittomia on arviolta 4 000 henkilöä