Kirjoittajan arkistot: yllapito

Nainen ikkunan edessä takaapäin. Pitää käsiään korvilla.

Puhelin säätiöstä, tietokone seurakunnalta, juhlavaatteet järjestöstä: Köyhän tukiarki käy työstä, ja uuvuttaa

Olen joutunut hakemaan apua monilta eri tahoilta esimerkiksi silloin, kun lapseni kävi rippikoulun. Vie voimia, että pikkujuttujakin joutuu miettimään ja niiden pyörittämiseen menee aikaa. Ja tässä pitäisi opiskella, kirjoittaa lähihoitajaksi työmarkkinatuella opiskeleva 53-vuotias Paula. (Nimi on muutettu perheen yksityisyyden suojaamiseksi)

Olen 53-vuotias ja asun erityistä tukea tarvitsevan teinin kanssa kahdestaan. Olin 2015 vielä tavallinen palkansaaja. Silloin työpaikallani alkoivat yt-neuvottelut. Irtisanomiseni jälkeen olen ollut työttömänä ja tehnyt keikkatöitä. Nyt olen lähihoitajaopiskelija työmarkkinatuella. Toimeentulo on äärimmäisen niukkaa ja eri tukien hakeminen ja haaste selviämisestä uuvuttavat.

Työmarkkinatukea ei saa, jos saa liikaa palkkaa. Tästä syntyy edestakainen kierre, joka luo epävarmuutta ja jaksamisen haasteita. Kahtena kuukautena tuloni estivät työmarkkinatuen saamisen ja jouduin hakemaan toimeentulotukea. Se oli saman verran kuin olisin saanut työmarkkinatukea.

Köyhyys pitää kiireisenä

Olen viime aikoina joutunut hakemaan apua monilta eri tahoilta, esimerkiksi sen vuoksi, että lapseni kävi rippikoulun. Apua riparikuluihin hain diakoniasta, riparimaksun ja tilavuokran alennusta seurakunnalta ja juhla-asuun tukea Hope-järjestöstä.

Kun puhelin on tullut käyttöikänsä päähän, uuden hankinta on melkoinen urakka. Selvitin, että Sipilä-säätiö voisi tukea uuden puhelimen hankintaa. Tuota tukea haetaan diakoniatyön kautta. Opiskeluja varten sain tietokoneen seurakunnan kautta.

Kunnan sosiaalitoimi on auttanut joissain vaatehankinnoissa 40 eurolla, mutta ei esimerkiksi alusvaatehankinnoissa. Niissä ohjasivat diakonin pakeille.  Lapsen harrastuskustannuksiin olen hakenut sosiaalitoimesta tukea, mutta harrastus oli ”vääränlainen” tuettavaksi.

Ruokaa olen hakenut roskalavaryhmästä.

Erilaisia menoja on tulossa, esimerkiksi henkilöllisyystodistukset ja lapsen ajokortti. Mietin, miten niistäkin selviän.

Monesta asiasta saa vääntää – vanhempi tarvitsisi vakautta ja turvaa

Olen tavannut perhetyöntekijää, istunut lapsen tukipalavereissa. Niin ja vammaistukea hakenut lapsestani. Mitä vielä? Tukea joutuu hakemaan monesta eri paikasta.

Miksi sain tietokoneen seurakunnalta enkä kunnalta? Miksei kunnan tai Kelan kautta suoraan keskitettyä tukea? Netistä osaan etsiä tietoa, mutta hakurumba vie valtavasti aikaa. Monesta asiasta saa vääntää. Se pistää miettimään, kuinka huonosti pitää mennä, että saa tarvitsemaansa tukea.

Voisiko sosiaalitoimen kanssa yhdessä täyttää lomakkeita? Mikseivät kaikki tuet, esimerkiksi matkatuet voisi olla samassa paketissa?

En koe, että olemme saaneet juuri sellaista tukea, mitä itse olisimme tarvinneet. Olisimme tarvinneet henkistä tukea. Kotonamme on käynyt ihmisiä eri tahoilta, mutta olisin toivonut, että meidät olisi kohdattu niin, että oikeasti halutaan auttaa. Yhteiskunnalta voisi tulla erityisesti vanhemmalle vakautta ja turvaa.

Köyhäksi leimatun oletetaan hoitavan asiansa huonosti

Olen huomannut, että jos henkilöllä on köyhän leima, oletetaan että hän hoitaa muutenkin asiansa huonosti. Olen joutunut todistelemaan perhetyöntekijöille esimerkiksi sitä, ettei minulla ole alkoholiongelmaa tai että nuoreen voi luottaa.

Ihmisiä ei pitäisi arvottaa sen mukaan, mikä on tulotilanne tai asumismuoto. Välillä on tuntunut, että tällaiset asiat vaikuttavat työntekijöiden suhtautumiseen.

Ongelmana näen tukitoimien sirpaleisuuden. Perhetyöntekijä kysyy, miten olemme tulleet toimeen, mutta ei tee asian eteen mitään.

Pikkujuttujenkin pyörittäminen vie valtavasti aikaa

Pikkujutut, joita joutuu miettimään, sekä aika ja jaksaminen, joita niiden pyörittämiseen menee, vievät voimia. Ja opiskella tässä pitäisi.

Mitä jos sairastuu? Normaalissa työssä voi jäädä sairauslomalle mutta entä työttömyystuella harjoittelussa?

Työmarkkinatuki on 37,21 euroa päivältä. Sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa.
Lapsikorotus yhdestä alle 18-vuotiaasta lapsesta on 7,01 euroa päivässä. Lapsikorotukseen on ehdotettu 20 prosentin korotusta vuodeksi 2023.
Työmarkkinatuen on todettu jäävän alle kohtuulliseen minimikulutukseen tarvittavan rahamäärän.
Rippikoululeirit maksavat hieman alle sadasta eurosta monen sadan erikoisrippikouluihin, kuten vaellus- tai laskettelurippikouluihin.
Sähköisesti haettu henkilökortti maksaa 54 euroa, perinteisesti ”käyntiasioinnilla” haettu 60 euroa. Passikuvien hinta vaihtelee 20-30 euroon.

Hallitusohjelma köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen näkökulmasta

Hallitusohjelma köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen näkökulmasta

Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin hallitus keskusteli kokouksessaan 6.6. tuoreesta Antti Rinteen hallitusohjelmasta “Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta”. EAPN-Fin kiittää aloittavaa hallitusta huomion kiinnittämisestä hyvinvoinnin edistämiseen sekä eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämiseen.

Hallitusohjelmassa toteutuu eri asteisesti suuri osa EAPN-Finin hallitusohjelmatavoitteista.

“Köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa ihmisiä entistä laajemmin. Hallitus puuttuu tähän määrätietoisesti. Erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyttä ja köyhtymistä vähennetään kehittämällä samanaikaisesti etuuksia ja palveluita. Tavoitteena on huolehtia kaikkien suomalaisten elintason kehityksestä ja tasaisemmasta tulonjaosta. Otetaan huomioon entistä paremmin huono-osaisuuden riskitekijät ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus.”

Hallitusohjelma sitoutuu pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudistamiseen ja vahvistamiseen sekä kestävän kehityksen periaatteisiin:
“Pohjoismainen hyvinvointivaltiomme on kestävä ja oikeudenmukainen malli vastata tulevaisuuden haasteisiin. Toimeentulon turva, toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutus ovat perusta, joka takaa jokaiselle yhdenvertaiset mahdollisuudet tavoitella unelmiaan. Maailman muutos ja tulevaisuuden haasteet edellyttävät kuitenkin pohjoismaisen mallin uudistamista ja vahvistamista 2020-luvulle. Tavoitteenamme on luoda Suomesta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa taloutta hoidetaan ihmistä varten, ei päinvastoin.”

Seuraavassa käydään läpi hallitusohjelman plussia, miinuksia, kriittisiä tekijöitä sekä EU-politiikkaa ja lupausta vuorovaikutuksesta.

Plussat
– Talouspolitiikan päämääränä nähdään hyvinvoinnin lisääminen.
– Ilmasto- ja päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.
– Asumisen kalleus ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon tarve tunnistetaan sekä luvataan toimia kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseksi.
– Asunnottomuuden vähentämistä jatketaan pitkäjänteisesti ja asunnottomuus aiotaan poistaa Suomesta kahdessa vaalikaudessa.
– Ylivelkaantumista pyritään ehkäisemään ja siihen liittyviä ongelmia vähentämään. Muun muassa talous- ja velkaneuvonnan saatavuutta luvataan parantaa ja selvittää sosiaalisen luototuksen valtakunnallistamista.
– Pienimpiin eläkkeisiin on tulossa noin 50 euron korotus kuukaudessa käteen jäävään summaan kansaneläke- ja takuueläkejärjestelmien kautta.
– Peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen ja vähimmäismääräisiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin on tulossa 20 euron lisäys ja indeksikorotukset tehdään ensi vuodesta alkaen normaalisti (ml. opintotuki).
– Lapsilisiin tulee yksinhuoltajakorotus, sekä korotus 4. ja 5. lapsen osalta.
– Hallitus lupaa budjettiriihien yhteydessä tarkastella uusia toimenpiteitä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä seurata lapsiperheköyhyyden kehittymistä.
– Uudistetaan asiakasmaksulaki tavoitteena hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen muun muassa maksuttomuutta laajentamalla ja kohtuullistamalla maksuja.
– Perusterveydenhuollossa luvataan kiireettömään hoitoon pääsyn lyhenevän kolmesta kuukaudesta yhteen viikkoon.
– Työllisyyspolitiikassa hallitus haluaa panostaa niihin ryhmiin, joissa työllisyysasteen nostamiseen on vielä suuri potentiaali – osatyökykyisiin, pitkäaikaistyöttömiin sekä vammaisiin ihmisiin.
– Palkkatuen käyttöä lisätään ja kolmannen sektorin palkkatuesta poistetaan työllistämistä estävä 4 000 henkilötyövuoden rajoite.
– Aktiivimallin leikkurit puretaan.
– Osatyökykyisten työllistymistä edistäviä toimia jatketaan työkykyohjelman avulla.
– Välttämätön hoito turvataan kaikille paperittomille.
– Jokaiselle lapselle ja nuorelle lupaustaan mahdollisuus harrastukseen koulupäivän yhteydessä.
– Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä toisen asteen koulutus muuttuu maksuttomaksi
– Sosiaaliturvauudistusta aletaan valmistelemaan komiteassa käsitellen perusturvaa, ansioturvaa ja toimeentulotukea.
– Toteutetaan negatiivista tuloveroa koskeva kokeilu hyödyntäen viime kaudella toteute- tusta perustulokokeilusta saatuja kokemuksia.

Miinukset

– Perusturvan aikaisempia indeksijäädytyksiä ei kompensoida ja perusturvan korotukset ovat riittämättömiä takaamaan kohtuullinen kulutus sekä täyttämään Suomen sitoumus perusturvan tasosta Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämällä tasolla.
– Lapsilisien indeksikorotusta ei mainita.
– Ei kirjausta maksukattojen yhdistämisestä palvelu-, matka- ja lääkemaksuissa.

Kriittiset tekijät

– Hallitusohjelmassa on paljon hyviä kirjauksia ja suunnitelmia, joiden toimeenpano ja siihen osoitetut resurssit määrittävät lopulta, toteutuvatko ne.
– Jos hallituksen työllisyystavoitteet eivät täyty, on riskinä mm., että perusturvan lisäparannukset jäävät haaveeksi.
– Ohjelmasta ei vielä käy selväksi, kuinka laajasti maksuttomuus koskee terveyskeskusmaksuja​.

Aktiivisempaa EU-politiikkaa, myös sosiaaliasioissa

Suomen EU-politiikassa hallitusohjelma edustaa selvää muutosta aiempaan. Suomi haluaa olla aktiivinen unionin kehittäjä. Sosiaaliset oikeudet nähdään yhtenä unionin eurooppalaista lisäarvoa tuottavana ydintehtävänä. Suomi kannattaa myös kestävän kehityksen periaatteille rakentuvaa tulevaisuusstrategiaa: “EU:lle luodaan kasvustrategia, jonka tavoitteena on rakentaa maailman kilpailukykyisin, sosiaalisesti ehein vähähiilinen talous. Murroksen yhteydessä on otettava huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus, jonka on poikkileikattava ilmastotyötä.”

Hallituksen tavoitteena on “Sosiaalisesti kestävä ja tasa-arvoinen EU”: “EU-yhteistyössä keskeistä on eriarvoisuuden vähentäminen. Sosiaalinen ulottuvuus on tärkeä EU:n painopistealue. EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen avain on sosiaalisten oikeuksien ja työelämän ajantasainen vähimmäissääntely ja sen tehokkaampi toimeenpano.”

Lupaus vuorovaikutuksesta ja köyhyyttä kokeneiden osallisuus

Hallitusohjelmassa annetaan myös lupaus uudenlaisesta vuorovaikutuksesta: “Kehitämme tapoja tuoda yhä laajemman joukon osaksi yhteiskunnan uudistamista. Uudenlainen vuorovaikutus tarkoittaa sekä ihmisten osallistumista julkisen hallinnon toimintaan huomattavasti nykyistä vahvemmin että uusien vuorovaikutusmenetelmien etsimistä ja kokeilemista.”
Komiteatyöhön (mm. sosiaaliturvan uudistamisesta) luvataan ottaa mukaan kansalaisjärjestöt

EAPN-Fin tarjoaa hallitukselle yhteistyötä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä köyhyyttä kokevien osallistumisen lisäämiseksi. Ehdotamme, että Suomessa järjestetään  vuosittain köyhyyttä kokeneiden ja päättäjien tapaaminen. Tapaamisessa köyhyyttä ja syrjäytymistä kokeneet ihmiset eri puolilta maata voivat esittää näkemyksiään ja ratkaisuehdotuksiaan sekä keskustella päättäjien kanssa. Tapaaminen kytkeytyisi luentevasti myös vuosttaiseen EU:n köyhyyttä kokeneiden tapaamiseen (European Meetings of People experiencing Poverty).

Tutustu myös neljän vuoden takaiseen EAPN-Finin analyysiin Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta.

Suomalainen köyhyys esillä Euroopan parlamentissa 29.1.2019

Euroopan köyhyyden vastainen verkosto EAPN ja Euroopan parlamentin köyhyysryhmä järjestävät 29.1. ”POVERTY WATCH: The Reality of Poverty and Social Exclusion in the EU” -seminaarin, jossa esitellään EAPN:n ja sen jäsenverkostojen laatimia köyhyysraportteja.

Myös Suomen köyhyystilannetta ja Köyhyysvahti 2018 -julkaisua esitellään EAPN-Fin -verkoston puheenjohtajan Jiri Sirosen ja kansalaistoimintaryhmän jäsenen Eeva-Maria Grekulan toimesta.

Lue lisää ohjelmasta tilaisuuden kutsusta.

Poverty Watch Finland Report 2018

Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2018: Köyhyydellä ei leikitä

Lapsiasiavaltuutetun Vuosikirja 2018 ”Köyhyydellä ei leikitä” on julkaistu. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila luovutti vuosikirjan Valtioneuvostolle 6.4.2018. Vuosikirjassa on arviota ja esityksiä köyhyyden vähentämiseksi.

Lapsiasiavaltuutetun vuoden 2017 teema oli köyhyys. EAPN-Finin Lasten köyhyys -työryhmän jäseniä osallistui vuoden aikana lapsiasiavaltuutetun pyöreän pöydän keskusteluun lasten köyhyydestä.

Tutustu vuosikirjaan.

Eriarvoisuustyöryhmä luovutti raporttinsa pääministerille – EAPN-Fin ehdotti perusturvan tason parantamista

Pääministeri Juha Sipilän runsas vuosi sitten asettama, professori Juho Saaren johtama työryhmä esittää toimia useille eri elämänalueille eriarvoisuuden torjumiseksi ja vähentämiseksi. Työryhmän tuli etsiä uusia toimintatapoja ja keinoja, joilla luodaan edellytykset kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden pärjäämiselle ja osallistumiselle yhteiskunnassa. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa 21. maaliskuuta.

Kuten raportin esipuheesta käy ilmi, EAPN-Fin oli työryhmän kuultavana. EAPN-Fin esitti kuulemisessa huomioita neljästä teemasta: Perusturvan taso, Lapsiperheköyhyys, Pitkäaikaistyöttömyys ja Asiakasmaksu.

EAPN-Finin pj Jiri Sironen ja hallituksen jäsen Yrjö Mattila kommentoivat raporttia perusturvan tason osalta mielipidekirjoituksella Helsingin Sanmissa 6.4.

Mielipidekirjoitus (Helsingin Sanomat 6.4.): Liian alhainen perusturva ruokkii eriarvoisuutta

Professori Juho Saaren johtaman eriarvoisuustyöryhmän ehdotuksissa sosiaaliturvan parantamiseksi on paljon hyvää. Kokoamalla eri minimitason etuudet yhteen lakiin etuusjärjestelmä selkiytyisi.

Suomi on saanut Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta useita huomautuksia perusturvaetuuksien liian alhaisesta tasosta. Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmasta toteaa eriarvoisuuden kasvaneen. Selonteko pitää riittävän toimeentulon turvaamista tärkeänä eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämisessä. Tästä huolimatta Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana perusturvaa on heikennetty useilla leikkauksilla ja indeksijäädytyksillä.

Perusturva kaipaisikin kiireisesti tasokorotusta. Tämän jälkeen voitaisiin edetä perusturvan kokonaisuudistuksessa.

Perusturvan tasokorotus voitaisiin toteuttaa noin tuhannen euron takuutulolla. Päiväraha sairauden, äitiyden, vanhemmuuden ja isyyden johdosta, kuntoutusraha, peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan päiväraha määräytyisivät kuten nytkin, mutta jos tulo jäisi alle takuutulon, Kela maksaisi takuutulon mukaisen etuuden.

Nykyiset riittämättömäksi todetut, noin 500-700 euron välillä olevat etuudet nousisivat noin tuhanteen euroon. Verotuksen jälkeen käteen siitä jäisi noin 790 euroa, jota voi pitää alimpana hyväksyttävissä olevana etuustasona, joka on määritelty Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa. Takuutulo parantaisi lähes miljoonan pienituloisen suomalaisen edellytyksiä selvitä välttämättömistä menoistaan.

Jiri Sironen, puheenjohtaja
EAPN-Fin – Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto

Yrjö Mattila, puheenjohtaja
Suomen sosiaalioikeudellinen seura

Linkkejä:

Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti
SOSTEn blogisarja Saaren eriarvoisuustyöryhmän raportista

Raportti: Euroopan nuoriso toivon ja epätoivon rajalla

Tutkimusten mukaan lähes yksi kolmesta nuoresta Euroopassa elää köyhyydessä tai on vaarassa vajota köyhyyteen. Caritas -järjestöt julkaisivat 28.3.2018 raportin, jossa pureudutaan nuorten köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen 17 Euroopan maassa, sekä annetaan suosituksia päättäjille tilanteen korjaamiseksi. Suomen Caritas on laatinut Suomea koskevan maakohtaisen raportin, joka keskittyy erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten kohtaamiin haasteisiin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomen maakohtaisen raportin mukaan suurimmat nuorten köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyvät haasteet ovat nuorisotyöttömyys, kasvava eriarvoistuminen sekä mielenterveysongelmat etenkin köyhien nuorten keskuudessa. Erityisessä riskiryhmässä ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka altistuvat muita useammin työttömyydelle, syrjinnälle ja vakavalle aineelliselle puutteelle. Lisäksi monet maahanmuuttajat kärsivät fyysisistä ja psyykkisistä traumoista sekä muista terveysongelmista.

Mitä tilanteelle sitten pitäisi tehdä? Lue Suomen maakohtainen raportti suomeksi täältä sekä kansainvälisen raportin suomenkielinen tiivistelmä täältä!