Kirjoittajan arkistot: yllapito

Komissio julkaisi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin

EU-komissio julkaisi 26.4. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin lukuisine liitteineen, ensimmäiset konkreettiset aloitteet pilarin toteuttamiseksi sekä keskusteluasiakirjan Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta. Samalla viikolla Brysselissä järjestettiin 24.4. Osallistavan kasvun tapaaminen, johon osallistui satoja sosiaali-, terveys- ja työllisyysasioiden kanssa toimivia ihmisiä sekä komission talous- ja finanssiosaston seminaari kansalaisyhteiskunnan toimijoille 26.-27.4.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari

Tiedotteessaan komissio toteaa, että ”pilarissa esitetään 20 keskeistä periaatetta ja oikeutta, joilla tuetaan oikeudenmukaisia ja moitteettomasti toimivia työmarkkinoita ja hyvinvointijärjestelmiä. Pilarin on tarkoitus antaa suuntaa uudelle lähentymisprosessille, joka parantaa työ- ja elinoloja Euroopassa. Pilarissa vahvistetaan EU:n säännöstössä ja kansainvälisessä oikeudessa jo tunnustettuja oikeuksia ja täydennetään niitä uusien realiteettien ottamiseksi huomioon. Pilariin kirjatut periaatteet ja oikeudet rakentuvat kolmen osa-alueen ympärille: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus.”

Komissio julkaisi nyt ehdotuksensa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariksi, tiedonannon pilarin perustamisesta sekä raportin vuonna 2016 järjestetystä konsultaatiosta (katso linkit tiedotteisiin ja asiakirjoihin tämän kirjoituksen lopusta).

Riittääkö aloite pelastamaan sosiaalisen Euroopan?

Euroopan EAPN pitää tiedotteessaan tervetulleena Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin taustalla olevat hyvät tarkoitukset, mutta kysyy samalla, riittääkö nyt julkaistu pilari pelastamaan sosiaalisen Euroopan? Onko aloitteella konkreettista vaikutusta köyhyys- ja syrjäytymisriskissä eläviin noin neljäsosaan eurooppalaisista, ja tulevatko heidän sosiaaliset oikeutensa vahvistumaan? Riittääkö aloite tasapainottamaan talous- ja sosiaalipolitiikan prioriteetteja?

EAPN pitää keskeisinä positiivisina seikkoina selkeää oikeusperustaista lähestymistapaa, joka pyrkii oikeuksien ja niiden toteutumisen ylöspäin lähentymiseen sekä mm. seuraavien oikeuksien toteamista: lasten oikeus suojeluun köyhyydeltä, sosiaalisen suojelun koskeminen jokaista, oikeus riittävään työttömyysturvaan sekä oikeus vähimmäistoimeentuloon joka mahdollistaa säällisen elämän.

EAPN kantaa edelleen huolta siitä, miten pilarin periaatteet voitaisiin muuttaa sitovimmiksi velvoitteiksi, jotka myös takaisivat nämä oikeudet. Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen (jonka tulisi koskea myös muita kuin lapsia) ja Eurooppa 2020 -strategian näkymättömyys herättää huolta.

EAPN pitää huolestuttavana myös sitä, että vaikka kansalaisyhteiskunta on huomioitu pilarin toimeenpanossa, dialogia kansalaisyhteiskunnan kanssa ei pidetä yhtä tärkeänä kuin työmarkkinajärjestöjen kanssa käytävää ”sosiaalista dialogia”.

Kansalaisjärjestöjen korkeita odotuksia, mutta myös kasvanutta skeptisyyttä EU-projektin sosiaalisia vaikutuksia kohtaan, heijastaa myös EAPN:n puheenjohtajan Sergio Airesin lausunto: “On ensisijaisen tärkeää, että tämä aloite johtaa konkreettisiin ja joihinkin välittömiin tuloksiin köyhyydessä elävien ihmisten elämässä, sillä muuten sosiaalisen Euroopan – tai Euroopan ylipäätään – puolustaminen ja tukeminen voi muuttua mahdottomaksi”.

Keskusteluasiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta

Junckerin komissio julkaisi maaliskuussa valkoisen kirjan Euroopan tulevaisuudesta ja kevään aikana on tulossa viisi siihen liittyvää teema-asiakirjaa, joista sosiaalinen ulottuvuus on ensimmäinen.

Komissio esittelee asiakirjassa kolme kehittämisen skenaariota:
– Sosiaalinen ulottuvuus rajoitetaan koskemaan ainoastaan vapaata liikkuvuutta
– Halukkaat tekevät enemmän sosiaaliasioissa
– 27 jäsenvaltion EU syventää sosiaalista ulottuvuutta yhdessä

Sosiaaliasioiden suhteen erityistä kiinnostusta kohdistuu myös EMU:n kehittämistä koskevaan, toukokuussa julkaistavaan asiakirjaan.

Osallistavan kasvun tapaaminen

Brysselissä järjestettiin ennen pilarin julkistamista 24.4. Osallistavan kasvun tapaaminen (Annual Convention of Inclusive Growth), johon osallistui satoja sosiaali-, terveys- ja työllisyysasioiden kanssa toimivia ihmisiä mm. ministeriöistä ja kansalaisjärjestöistä. EAPN-Finin Jiri Sironen osallistui tapaamiseen osana sosiaali- ja terveysministeriön delegaatiota.

Tapaamisen taustalla on Lissabonin strategian aikana pidetyt pyöreän pöydän keskustelut köyhyydestä sekä vuosina 2010-2014 järjestetyt Köyhyyden vastaisen foorumin tapaamiset, joissa Euroopan EAPN:llä oli molemmissa tärkeä rooli. Köyhyysfoorumin tapaamisiin osallistui paljon myös köyhyyttä kokeneita ihmisiä. Junckerin komissio piti yhden välivuoden ja muutti sen jälkeen tapaamisten nimeksi Osallistavan kasvun tapaaminen. Viime vuonna aiheena oli pilari ja nyt nuorten osallisuus.

Tämän vuoden tapaamista leimasin pilarijulkistuksen odottelu. Mm. komissaarit Thyssen ja Dombrovskis puhuivat pilarista, mutta eivät halunneet paljastaa siitä liikaa, joten puheissa ja keskusteluissa ei ollut juuri uutta.

Nuorten – jotka ovat kärsineet talouskriisistä eniten- aiheiden käsittely oli sinällään hyvä aihe. Työpajat käsittelivät mm. osallisuutta, nuoria työelämässä, sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja nuorisoköyhyyttä.

EAPN järjesti yhdessä European Youth Forumin kanssa työpajan nuorten vähimmäistoimeentulosta. EAPN painottaa nuorten osallisuuden suhteen oikeusperustaisia ja integroituja ratkaisuja, ei vain työllisyyttä. EAPN:n julkaisi vuonna 2014 hyvän kannanottoasiakirjan nuorten köyhyydestä, syrjäytymisestä ja osallisuudesta.

Tapaamisen ohjelman, kuvia ja esitykset tapaamisen verkkosivuilla.

Tapaamisen fokus kannattaisi vastaisuudessa suunnata pilariin ja tehdä siitä EU:n, jäsenmaiden ja kansalaisyhteiskunnan yhteinen pilariin, sen toteutukseen ja seurantaan liittyvä foorumi.

DG ECFINin seminaari kansalaisyhteiskunnan toimijoille

Samalla viikolla 26.-27.4. komission talous- ja finanssiasioiden pääosasto DG ECFIN järjesti seminaarin kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Suomesta seminaariin osallistuvat Tarja Pajunen EAPN-Finistä ja Kaarina Tammenniemi SOSTEsta. Seminaariin oli kutsuttu kansalaisjärjestöjen edustajia kaikista EU:n jäsenmaista ja siellä käsiteltiin mm. EU:n talouskehitystä ja -ohjausta, EMUn kehittämistä, eriarvoisuutta, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria.

Osalistujien mukaan ECFINin seminaari oi hyödyllinen ja syvensi kokonaiskuvaa EU:n talouskehityksestä ja ohjauksesta. Asiantuntijat olivat hyvin valmistautuneita. Kysymyksille ja keskustelulle oli varattu aikaa, mikä tällaisissa tilaisuuksissa on erityisen tärkeää.

Joissain puheenvuoroissa tuotiin esiin, että jäsenmaissa tyytymättömyys Brysseliä kohtaan kasvaa. Komission edustajat totesivat, että Brysseliä on helppo syyttää monista asioista, vaikka EU:ssa päätöksiä tehdään jäsenmaiden kanssa. Tämä on yksi syy siihen, miksi komissio haluaa järjestää tällaisia seminaareja eri ryhmille kuten kansalaisjärjestöt ja media, jotta he pystyvät paremmin kertomaan, mitä komissio tekee.

Seuraavat askeleet

Jäsenmaissa ja EU:n toimielimissä käydään kuluvan vuoden kansalaiskeskustelua pilarista. Göteborgissa järjestetään EU:n sosiaaliasioiden huippukokous 17.11. ja Eurooppa-neuvosto hyväksynee päätelmät pilarista 14.-15.12.

Jiri Sironen

Komission tiedotteet, joissa linkit asiakirjoihin:
Komissio esittelee Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 
Komissio hyväksyi ensimmäiset konkreettiset aloitteet Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista

EAPN-Finin suositukset Suomelle

EAPN-Fin on laatinut omat suosituksensa Suomelle ja toivoo, että EU-komissio huomioi nämä vuotuiseen ohjausjaksoonsa liittyvien maakohtaisten suositusten valmistelussa. EAPN-Fin vetoaa myös Suomen hallitukseen ja eduskuntaan, jotta ne ottaisivat EU:n Eurooppa 2020 -strategian ja YK:n Agenda2030 -toimintaohjelman köyhyyden vähentämistavoitteet vakavasti.

  • Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrä on käännettävä laskuun. Erityisesti tulee huomioida pienituloisten lapsiperheiden ja eläkeläisten aseman parantaminen. Keskeisiä toimia köyhyyden vähentämiseksi voisivat olla mm. perusturvaetuuksien tason nostaminen ja kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen.
  • Pitkäaikaistyöttömien (mukaan lukien nuoret ja maahanmuuttajat) tilannetta tulee parantaa ja työttömyyttä vähentää. Keskeistä olisi resursoida palkkatukeen ja nuorisotakuuseen sekä perua nykyiset leikkaukset.
  • Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus tulee toteuttaa tavalla, joka kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja ja takaa tarpeenmukaisten palvelujen saavutettavuuden myös huono-osaisille ja useita palveluja tarvitseville. Valinnanvapauslain toteutuminen esitetyssä muodossa ei edistä yhdenvertaisuutta eikä kustannustehokkuutta.

EU:n Eurooppa 2020-strategian viides tavoite kuuluu: poistetaan köyhyys- tai syrjäytymisvaara vähintään 20 miljoonalta ihmiseltä. Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla (770 000 henkilöön) vuoteen 2020 mennessä.

Suomessa tavoitteessa ei ole edetty. Vaikka pienituloisten ja aineellista puutetta kärsivien määrä on hieman laskenut, vajaatyöllisissä kotitalouksissa elävien määrä on noussut. Tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2014, jolloin riski kosketti 904 000 henkilöä.

Pitkäaikaistyöttömyyden lisäksi suomalaisten maksuhäiriömerkintöjen määrä on ennätyslukemissa. Ruoka-apua jakavien toimijoiden mukaan avun tarvitsijoiden määrä on kasvamassa.

THL:n julkaiseman arvion vuoden 2017 talousarvion vaikutuksista perusturvaan mukaan eriarvoisuus kasvaa niin Gini-kertoimella kuin pienituloisuusasteellakin tarkasteltuna.

Linkit:

Köyhyyden syitä ja seurauksia -julkaisu 2017
Suomen maaraportti 2017
Vuoden 2017 talousarvion vaikutukset perusturvaan, THL 2017

Köyhyyden vähentäminen on nostettava poliittiseen keskusteluun

Suomessa köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elää yhteensä noin 900 000 henkilöä. Lukuun lasketaan mukaan kotitaloudet, jotka kärsivät pienituloisuudesta, vakavasta aineellisesta puutteesta ja vajaatyöllisyydestä. Tähän joukkoon kuuluu mm. pitkäaikaistyöttömiä, pienituloisia eläkeläisiä, yksinhuoltajia, pitkäaikaissairaita ja vammaisia henkilöitä. Myös lapsiköyhyys on kasvanut: Suomessa yli 100 000 lasta elää köyhyydessä.

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin on julkaissut päivitetyn tietopaketin köyhyydestä. Köyhyys – syitä ja seurauksia -julkaisu kertoo yleistajuisesti köyhyydestä Suomessa ja Euroopassa sekä kokoaa yhteen ajankohtaista tilasto- ja tutkimustietoa köyhyydestä.

”Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen tulisi nostaa poliittiselle agendalle niin kunnallisella, kansallisella kuin Euroopankin tasolla”, EAPN-Finin varapuheenjohtaja Jiri Sironen vaatii.

Erityisen ongelman muodostaa pitkittynyt köyhyys, jolloin köyhyys muuttuu usein entistäkin syvemmäksi ja ankarammaksi. Suomessa pitkittyneesti pienituloisia on noin 410 000 henkilöä. On hälyttävää, että lähes joka kymmenes suomalainen elää arkeaan jatkuvaluonteisessa kuluttavassa köyhyydessä.

Pienituloisen arkielämä on niukkuutta ja osattomuutta

”Köyhyys Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa on viheliäinen ongelma, jota tavataan toisinaan vähätellä. Samaan aikaan kun valtaosa suomalaisista voi monella mittarilla paremmin kuin koskaan aikaisemmin, osa ihmisistä on jäänyt entistä syvemmin sivuun yhteiskunnan myönteisestä kehityksestä. Hyvinvointi jakautuu entistä epätasaisemmin ja eriarvoisuus elämän eri osa-alueilla on vahvistunut”, julkaisun toimittaja Niko Eskelinen sanoo.

Köyhyys nähdään usein taloudellisten resurssien puutteena. Köyhyys voi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään, itsetuntoon ja mahdollisuuksiin. Se rajoittaa osallistumista, kuluttaa voimavaroja ja luo epävarmuutta, ahdistusta ja stressiä selviytymisestä nyt ja tulevaisuudessa.

Köyhyys määrittyy suhteessa lähiympäristöön. Tunne siitä, ettei itsellä tai omilla lapsilla ole mahdollisuuksia samoihin asioihin kuin lähes kaikilla muilla, voi olla musertava.

EAPN-Fin on tuonut köyhyyttä kokeneiden ihmisten ääntä yhteiskunnalliseen keskusteluun yli 20 vuoden ajan. Verkoston voimavara on eri alojen jäsenjärjestöt, joita yhdistää tahto vähentää köyhyyttä Suomessa. Uusi julkaisu päättyy kattavaan listaukseen suosituksista köyhyyden ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

Köyhyys – syitä ja seurauksia, toim. Niko Eskelinen ja Jiri Sironen, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin: verkossa osoitteessa www.eapn.fi.

Vuonna 1994 perustettu Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin koostuu 44 pääasiassa sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöstä. EAPN-Fin on osa Euroopan laajuista 31 maata kattavaa European Anti-Poverty Network -kansalaisjärjestöverkostoa, jonka tavoitteena on köyhyyttä kokeneiden kansalaisten osallisuuden lisääminen, köyhyyden vähentäminen ja vaikuttaminen päätöksentekijöihin tämän tavoitteen edistämiseksi.

Suomalainen köyhyys lukuina

  • Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elää yhteensä noin 900 000 henkilöä
    Pienituloisissa kotitalouksissa elää noin 634 000 henkilöä, heistä pitkittyneesti pienituloisia on noin 411 00 henkilöä
  • Toimeentulotuen varassa elää noin 400 000 henkilöä, heistä lähes kolmannes saa toimeentulotukea pitkäaikaisesti
  • Työttömänä on noin 350 000 henkilöä, joista kolmannes pitkäaikaistyöttömiä
  • Aineellista puutteesta kärsii noin 118 000 henkilöä
  • Köyhyydessä eläviä lapsia on vähintään 100 000
  • Tulottomia kotitalouksia on noin 20 000
  • Leipäjonoissa käy viikoittain lähes 20 000 henkilöä
  • Asunnottomana on noin 7 900 henkilöä
  • Paperittomia on arviolta 4 000 henkilöä

Tutustu julkaisuun

Toisten nurkista leipäjonoon -tilaisuus 19.4.

Kuka kuuntelee köyhää?- verkosto kutsuu sinut

19.4. klo 17 Eduskunnan Kansalaisinfossa järjestettävään tilaisuuteen (osoite Arkadiankatu 3)

”Toisten nurkista leipäjonoon”.

Onko toimeentulosi ja asumisesi vaarantunut Kelan toimeentulotukijärjestelmän toimimattomuuden ja hitauden vuoksi? Oletko muista syistä asunnoton tai leipäjonoissa? Onko vuokrasäännöstely ratkaisu pääkaupunkiseudun asumisongelmiin?

Panelisteja muun muassa EHYT ry:stä, Myllypuron ruoka-avusta, VVA:sta (Vailla vakinaista asuntoa ry) ja THL:stä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).

Isäntänä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä

Tilaisuuden järjestää Kuka Kuuntelee köyhää? –verkosto ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä

Tervetuloa, ei etukäteisilmoittautumista
lisätietoja antaa jouko.karjalainen(at)thl.fi tai tuula.paasivirta(at)pp.inet.fi

(Sosiaalisen) Euroopan tulevaisuus?

EU täyttää maaliskuussa 60 vuotta (Rooman sopimus solmittiin 1957). Euroopan komissio julkaisi 1.3. Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valkoisen kirjan, jonka seuraksi on tulossa lähikuukausina viisi temaattista keskusteluasiakirjaa. Yksi näistä on huhtikuun lopussa luvattu EU:n sosiaalista ulottuvuutta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva keskusteluasiakirja. Vuoden aikana Euroopan tulevaisuutta tullaan käsittelemään lukuisissa keskusteluissa jäsenmaissa ja EU:n toimielimissä sekä mm. 17. marraskuuta Göteborgissa pidettävässä EU:n sosiaalihuippukokouksessa.

EAPN ja EAPN-Fin peräänkuuluttavat sosiaalisen Euroopan vahvistamista ja kunnianhimoista Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria, tai muuten koko EU:n oikeutus on vaakalaudalla. Lue lisää:
The time for timidity is over – the EU needs an ambitious European Pillar of Social Rights
Last Chance for Social Europe: Going forward together?
Ristiriitaisia odotuksia konferenssissa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista
EAPN-Finin vastaus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaan kuulemiseen
SOSTEn kanta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto ja valtioneuvoston selvitys Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista
SAK, STTK ja Akava: Sosiaalisten oikeuksien pilarin tuotettava konkreettisia aloitteita
Euroopan parlamentin mietintö Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista

FEAD Network konferenssi 2.-3.6.2016 Brysselissä

Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) verkostoitumistapahtuma Brysselissä 2.-3.6.2016

Komissio järjesti FEAD-rahaston puitteissa verkostoitumistapahtuman, jonka tarkoituksena oli saada koolle toimijoita eri jäsenmaista vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia niin rahaston puitteissa toimivista toimenpideohjelmista kuin rahaston tavoitteista laajemminkin. Mukana oli edustajia jäsenvaltioissa toimivista kumppaniorganisaatioista ja niiden eurooppalaisista kattojärjestöistä, jäsenmaiden hallintoviranomaisia, tutkijoita, sidosryhminä toimivia organisaatioita sekä EU:n hallintoviranomaisia. Suomea tapahtumassa edustivat Suomen hallintoviranomaisesta, Maaseutuvirastosta Sari T. Niemi sekä kolme EU:n ruoka-apua jakavan kumppaniorganisaation yhteyshenkilöt: Kainuun kansalaiskeskuksen Kirsi Virtanen, Työttömien valtakunnalisen yhteistoimintajärjestö TVY:n Juha Keränen sekä Suomen Vapaakirkon Kristian Vilkman.

Tapahtuman avannut komissaari Marianne Thyssen kiitti erityisesti niitä tuhansia vapaaehtoisia, jotka työllään ylipäätään mahdollistavat rahaston toimeenpanon jäsenmaissa. FEAD on EU:n pääinstrumentti helpottamaan köyhyyden pahimpia muotoja. FEAD:n kannalta Thyssen näki tärkeänä ohjelman olevan muutakin kuin vain materiaalisen tuen jakamista. Rahaston tulee etsiä ratkaisuja, joissa hyödynnetään monipuolisesti eri rahoitusinstrumentteja tavoitteiden saavuttamiseksi sekä pyrkiä yksinkertaistamaan toimintoja kiinnittämällä mieluummin huomiota saavutettuihin tuloksiin kuin menettelyihin.

Paneelikeskustelun teemoina nousivat jäsenvaltioiden mahdollisuudet soveltaa rahastoa joustavasti oman maan erityistarpeet huomioimalla. Myös järjestöillä on suuri merkitys luottamuksellisina toimijoina käytännön toimeenpanon rajapinnassa. Ihmiset luottavat usein järjestöihin enemmän kuin yrityksiin. Keskustelussa huomioitiin, ettei FEAD yksin voi poistaa köyhyyttä, vaan monilla eri politiikoilla on epäsuoraa vaikutusta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen tilaan jäsenvaltioissa.

Materiaalisen tuen jakamisen ja ruokapankkien osalta tuotiin esiin, ettei ruokajakelua pitäisi normalisoida osaksi ihmisten elämää, vaan sen tulisi olla väliaikainen apu. Mistä ei tiedä, sitä ei kyseenalaista (’Frame of reference’) saattaa aiheuttaa näköalattomuutta, kun ihminen ei osaa kuvitella elämää ilman köyhyyttä. Tällöin ihmisen on vaikea ymmärtää sitä, miten muut ihmiset näkevät hänen tilanteensa. Ihminen voi vain itse löytää itselleen sopivan ratkaisun, kukaan ulkopuolinen ei voi ratkaisua antaa.

Ruokajakelua sinällään ei voi pitää riittävänä keinona saada katkaistua vähävaraisuuden ja köyhyyden pahimmillaan aiheuttamaa sosiaalisen syrjäytymisen ja eristäytyneisyyden kehää, vaan tarvitaan sosiaalisen osallisuuden vahvistavia toimia. Ruoka-apu on hyvä aloitus, mutta tarvitaan luottamuksen rakentamista, jotta henkilö uskaltaisi osallistua.

FEADNetwork lanseerattiin tapahtumassa. Se on kaikille avoin yhteisö niille ihmisille, jotka toimivat vähävaraisimpia auttaakseen. Sen avulla on mahdollista jakaa vinkkejä ja kokemuksia Euroopassa. Verkosto toimii pääasiassa Yammer-pohjaisena verkossa, mutta sen puitteissa järjestetään myös seminaareja.

Konferenssi jakautui eri teemojen alla toimiviin työpajoihin, joista ensimmäisenä päivänä teemoina olivat perheiden auttaminen ja lasten köyhyyteen tarttuminen, ruoka-apu sekä sosiaalinen osallisuus ja integroitumisen polut. Perjantain työpajatyöskentelyllä jaettiin haasteita ja ratkaisuja yhteisöllisen älykkyyden menetelmällä teemoista 1) avunsaajien tunnistaminen ja tavoittaminen, 2) kumppanuuksien luominen, 3) kumppaniorganisaatioiden kapasiteetin rakentaminen ja vapaaehtoistyö, sekä 4) ruoka-avun toimittamiseen liittyvät operatiiviset asiat. Työpajoissa oli alustavat esitykset sekä ulkopuolista perspektiiviä esityksiin antamassa kommenteilla esim. alan tutkija. Päivän päätteeksi työryhmien keskusteluista koottiin ydinhaasteet, mahdolliset avainratkaisut sekä odotukset, miten FEAD-verkoston kautta asiaa voitaisiin edistää. Ryhmien työn tulokset löytyvät komission kokousraportista, johon alla linkki. Iltapäivän viimeinen paneelikeskustelu keskittyi siihen miten FEAD verkoston työtä tästä eteenpäin jatketaan. Komission laatima kokousraportti löytyy täältä: http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=15804&langId=en.

Antoisat keskustelut eri jäsenmaiden toimijoiden kanssa toivat paljon ajatuksia toimenpideohjelman ja kansallisen verkostoitumisen kehittämisen osalta.

Sari T. Niemi
Maaseutuviraston markkinatukiosaston ylitarkastaja