Köyhyys on palannut Suomeen – vai onko se edes koskaan poissa ollutkaan? Miten köyhyys koettelee luovia aloja: kirjailijoita, kuvataiteilijoita, näyttelijöitä ja muita kulttuurityöntekijöitä?
Kokeneet kansalaiskeskustelijat, tutkijat, vaikuttajat keskustelevat Eino Leinon Seuran Heikinpäivän tilaisuudessa köyhyyden olemuksesta ja ilmenemisestä – ja ennen kaikkea sen odottamattomista seurauksista.
Keskustelu järjestetään sunnuntaina 19.1.2025 kello 14.00 Merkki‐museossa (Ludviginkatu 2‐4, Helsinki)
Keskustelijat
- LEENA ERÄSAARI, sosiaalityön professori emerita, kansalaisaktivisti, Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN‐Fin
- KARI ARO, kansalaistoimija ja köyhyyden kokemusasiantuntija
- SARI NÄRE, sosiologian dosentti, kansalaisaktivisti, Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN‐Fin
Tervetuloa!
Taustatietoja
Suomessa oli vuonna 2022 Euroopan unionin neljänneksi vähiten köyhiä ja syrjäytyneitä, ja vaikka se oli Yhdistyneet kansakuntien onnellisuusindeksin ykkönen, yli 15 prosenttia suomalaisista elää köyhyys‐ tai syrjäytymisriskissä.
Tilanne on alkanut nopeasti heiketä Orpon hallituksen aikana: sosiaaliturvaa on leikattu ja työn tekemisen ehtoja on heikennetty. Samaan aikaan elinkustannukset ovat nousseet ja työttömyys on alkanut kasvaa.
Yhdistyneet kansakunnat määrittelee köyhyyden olosuhteiksi, joille on ominaista pysyvä tai pitkäaikainen puute resursseista, valmiuksista, vaihtoehdoista, turvallisuudesta ja vallasta, joita ihminen tarvitsee saavuttaakseen riittävän elintason ja saadakseen muut kansalais‐ ja poliittiset oikeudet sekä kulttuuriset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet.
Kuka on köyhä?
- Kun jää alle 300 euroa käytettäväksi kuukaudessa välttämättömien menojen jälkeen.
- Kun vuokran, puhelimen, kotivakuutuksen ja työmatkakulujen jälkeen jää alle 200 euroa kuukaudessa.
- Kun joutuu ajoittain miettimään, mistä peruselintarvikkeista pitää luopua, jotta on varaa tarvittaviin lääkkeisiin tai kun lääke täytyy olla ostamatta, jotta saa lapsille ruokaa tehtyä.
”Köyhyys vaikuttaa kaikkeen elämässä. Joutuu laskeskelemaan koko ajan mihin ruokaan, mihin lääkkeisiin on varaa, pystynkö maksamaan tämän laskun nyt vai pitääkö pyytää lisäaikaa laskulle.
Minua kontrolloidaan TE‐toimiston ja KELAn taholta, tuntuu 48‐vuotiaana, etten ole täysivaltainen aikuinen.”
Lähde: Köyhyysvahti 2024. Johtuuko köyhyys Suomessa rakenteista vai käytännöistä?. Toimittanut:
Larissa Franz‐Koivisto. Julkaisija: Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN‐Fin. https://www.eapn.fi/