Monet järjestöt ovat tuoneet esiin huolensa siitä, miten elinkustannusten, etenkin energian hinnan nousu, vaikuttaa niiden edustamiin ryhmiin. Muun muassa yksinhuoltajat ja yksinasuvat ovat tiukoilla.
Kuluttajaliitto muistuttaa, että joka viidennellä taloudella ei ole lainkaan varaa hintojen nousuun. Liitto kysyi kuluttajilta, kuinka paljon kotitalouden kuukausittaiset menot voisivat nousta ilman, että kotitalous joutuu taloudelliseen ahdinkoon. Yksinhuoltajat ja yksinasuvat kertoivat muita useammin, että maksuvaraa kustannusten nousuun ei ole enää lainkaan.
Velkaantuneet vaarassa joutua köyhyyteen
Hintojen ja korkojen nousu iskee pienituloisten lisäksi erityisen pahasti velkaantuneisiin ihmisiin, muistuttaa Takuusäätiö. Monella keskituloisella menee jo nyt iso osa tuloista velkojen lyhentämiseen, sillä kotitalouksilla on velkaa ennätyksellisen paljon suhteessa nettotuloihin. Vuoden 2021 lopussa sitä oli yli 133 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin. Suuri velkarasitus, korkojen ja elinkustannusten nousu on huolestuttava yhtälö.
Y-Säätiö on varoittanut asunnottomuuden lisääntymisestä: elinkustannusten nousu asettaa monen asumisen ensimmäistä kertaa vaakalaudalle. Asunnottomuus on Suomessa vähentynyt jo pitkään. Nyt hyvä kehitys on vaakalaudalla.
Mistä kansalainen saa tietoa väliaikaisista tuista?
Omakotiliitto on muistuttanut, että verotuksen sähkövähennyksen ja Kelan maksaman sähkötuen ulkopuolelle jää suuri joukko ihmisiä.
Liitto korostaa, etteivät kansalaiset ja varsinkaan ikääntyneet välttämättä osaa selvittää, minkälaiseen tukeen he olisivat oikeutettuja. Liitto kannustaa ihmisiä ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä Kelaan ja kunnan sosiaalitoimeen, jotta suuren sähkölaskun kanssa ei jäisi yksin. Liiton mielestä myös kuntien pitäisi aktiivisesti ottaa huolta pitävä rooli.
Ihmisoikeuskysymys, kun hintojen nousu uhkaa välttämättömintä toimeentuloa
Ihmisoikeusliiton blogissa Anna Salmivaara pohtii, milloin hintojen noususta tulee ihmisoikeuskysymys.
”Nousevat hinnat heikentävät monen elintasoa. Valtiolla ei kuitenkaan ole varsinaista velvoitetta korvata markkinahintojen nousun vaikutuksia ihmisten elintasoon. Hintojen noususta tulee valtiota velvoittava ihmisoikeuskysymys silloin, kun inflaatio uhkaa joidenkin ihmisten välttämättömintä toimeentuloa ja elämän perusedellytyksiä.”
Erja Saarinen