18.9.2015
Perustulokokeilu on kirjattu hallitusohjelmaan. Mitä se käytännössä tarkoittaa, on vielä epäselvää. Ei ole määritelty, mitä perustulo tarkoittaisi eikä sitä, miten kokeilu tehtäisiin.
Kysyin keväällä Kuka Kuuntelee Köyhää -verkoston Facebook-ryhmässä: ”Mitä mieltä olet perustulosta?” ja sain parissa vuorokaudessa lähes sata hyvää ja monipuolista vastausta. Vastauksissa nousi viisi perustuloon liittyvää teemaa.
- Ihmisarvo, ja siihen liittyen osallisuus ja toivo
Nykyisessä järjestelmässä nöyryyttäminen ja toisen luokan kansalaiseksi luokitteleminen nousivat voimakkaasti esille. Perustulon nähtiin luovan mahdollisuuksia osallisuuteen ja toivoon. Tämä näkökulma on usein jäänyt julkisissa keskusteluissa pois, vaikka se on mielestäni tämän hetken tärkeimpiä edistettäviä asioita Suomessa. Jos ihmiset voisivat luottaa tulevaisuuteen ja kokea arvostusta ja osallisuutta, se lisäisi innovatiivisuutta ja yrittämishalua sekä valmiutta jakaa resursseja tarvittaessa. Sillä olisi siten positiivinen vaikutus talouskasvuunkin.
”Perustulo tekee pienituloisesta ja varsinkin tulottomasta subjektin nykyisen objektin sijaan. Se mahdollistaa osallisuuden yhteiskuntaan itsenäisenä toimijana. Nykyjärjestelmä sallii tämän vain keski- ja suurituloisille.”
”Kun jäin yllättäen työttömäksi, pudotus kunnon ihmisestä kaikessa epäilyksenalaiseksi työttömyyskorvauksen hakijaksi oli karmea kokemus. ”
”Systeemissä hallitsee todella ikävä ihmiskuva, jonka mukaan kaikki huijaavat, jos me emme todella vahdi heitä. Se jos mikä vie itsetunnon ja nöyryyttää ihmistä. Perustulossa luotetaan että ihminen osaa elää elämänsä ja tehdä oikein. Kaikki eivät tee, mutta kaikkien epäileminen se vasta moraalin tuhoaa.”
”Perustulo on yhtä kuin jonkinlainen ”tulevaisuuden toivo”, sillä se saattaisi olla jotain minkä turvin voisi edes jotain pientä suunnitella eteenpäin. Ei siis omakotitaloa Porvooseen, mutta jotain mikä pitää jollainlailla porukat järjissään. ”
- Arjen hallinta
Tällä hetkellä sosiaaliturva on pirstaleista ja perusturvan varassa eläminen vaatii uupumukseen asti eri luukuilla juoksemista ja hyvää sosiaalilainsäädännön osaamista. Nyt pieninkin muutos tuloissa voi sekoittaa talouden. Jos ei saisi heti töitä, voisi perustulon turvin opiskella tai tehdä vaikka vapaaehtoistyötä ilman, että saa pelätä sanktioita. Myös nuori saisi paremmat mahdollisuudet opiskella, ei tarvitsisi opintotukea tai lainaa ensimmäisen tutkinnon suorittamiseen.
”Talousasiat eivät menisi sekaisin, vaikka tekisi osapäivätyötä ja lyhyitä työkeikkoja, kävisi kursseja, opiskelisi, tekisi vapaaehtoistyötä jne. Nykyisen sosiaaliturvan takia tämä ei ole mahdollista, vaan tulee raskas paperisota ja katkoksia toimeentuloon ja takaisinperintöjä.”
- Muutokset yhteiskunnassa
Vastauksissa tuotiin esille, että yhteiskunta on muuttunut ja muuttumassa niin, että nykyinen sosiaaliturvan rakenne on käynyt vanhanaikaiseksi. Haastettiin kyseenalaistamaan nykyinen sosiaaliturvan rakenne. Nähtiin, että ihmisen osa yhteiskunnassa ei määrity enää vain työn kautta.
”Perustulo edustaa modernia yhteiskunnallista ajattelua, jossa vanhakantainen vasemman ja oikean vastakkainasettelu murtuu ja jossa tasa-arvo ja solidaarisuus saavat uutta käsitteellistä ja tavoitteellista sisältöä.”
”Lähitulevaisuuden yhteiskunnassa perinteistä, kokoaikaista palkkatyötä ei riitä enää kaikille.”
- Mallit
Vastauksissa ehdotettiin mallia, jossa 700–800 euron perustulolla korvataan nykyinen perusturva (opinto-, toimeentulo-, työmarkkinatuki, takuueläke jne.) ja sen päälle maksetaan asumistuki ja lapsilisät. Viimeiseksi turvaverkoksi jätetään sosiaalityö, joka huolehtii erityismenoista esim. pitkäaikaissairaille ja äkillisiin vaikeuksiin joutuneille. Tämä toisi sosiaalityön lähemmäs sen alkuperäistä tarkoitusta. Samanaikaisesti tulisi säätää minimipalkkalaki. Voidaan myös säätää progressiivinen tulovero, joka jättää pelkän perustulon verottamatta, verottaa sen kokonaan pois keskituloisilta ja lisää suurituloisten verotusta. Jos perustulo maksetaan vain aikuisille, tulisi lapsilisää maksaa 18 ikävuoteen asti. Nähtiin myös, että kokeilun tulisi olla riittävän pitkä, jotta sen vaikutukset voidaan nähdä.
”Köyhyyden määritelmä tulee jakaa kahtia: köyhät ja äärimmäisen köyhät ja perustulolla poistaa tuo ero.”
- Pelot ja riskit
Vastauksissa kokeilun osalta pelättiin, että perustulo määritetään liian pieneksi toimeentulon kannalta ja muut tuet lakkautetaan. Jos perustulo toteutuisi, pelättiin, että työnantajataho alkaisi alentaa pienimpiä palkkoja edelleen.
”Perustuloa voidaan myös tällaisina huonoina aikoina pienentää, esimerkiksi nyt sitä leikattaisiin. Se johtaisi kerjäämisyhteiskuntaan.”
Lopuksi yksi vastaus kiteytyksenä keskustelusta:
”Köyhyyttä perustulo poistaa korottamalla pienimpiä sosiaalitukia, mahdollistamalla minkä tahansa mittaisen työnteon ilman pelkoa tukien menetyksestä sekä parantamalla matalapalkka-alojen työläisten toimeentuloa.”
Tiina Saarela
EAPN-Finin puheenjohtaja ja Kirkkohallituksen asiantuntija
Kuka kuuntelee köyhää -verkosto on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton verkosto, joka järjestää keskustelutilaisuuksia köyhyyskysymyksistä. KKK-fb-sivuilla on lähes 4 500 jäsentä. Tilaisuuksissa köyhät itse puhuvat ja käyvät keskustelua päättäjien ja tutkijoiden kanssa.
http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi ja https://www.facebook.com/groups/127526893678/
Keskustelua aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/suomessa_selvitellaan_arvioidaan_ja_valmistellaan__hollanti_kokeilee_perustuloa_kaytannossa/8250318?origin=rss
http://www.hs.fi/mielipide/a1442285768711?ref=hs-art-luetuimmat-2